Oma Tuuman kautta voit lähettää kysymyksiä, ideoita, ajatuksia, kommentteja, palautetta tai terveisiä.
Kiinnostavimmat kommentit julkaistaan Oma Hämeen verkkosivuilla nimettöminä. Kysymykset ohjataan asiantuntijoiden vastattaviksi.
Kirjoita viesti alla olevaan kenttään.
27.4.2018
Jos minä saan tämän niin sanotun palvelusetelin, jossa on tietty arvo aina 12 kuukautta eli vuotta kohden ja minkä voi käyttää itse sosiaali- ja terveyspalveluihin. Entä tilanne, jossa kyseinen arvo/henkilökohtainen budjetti onkin käytetty? Jääkö henkilö silloin ilman hoitoa? Kuinka palveluiden tarve lasketaan? Entä jos palvelusetelistä kieltäytyy, kuinka hoito tuolloin järjestetään? Kuinka toteutatte sote-uudistuksen, jotta palveluiden saaminen on oikea-aikaista ja sujuvaa? Koskeeko valinnanvapaus osteopaatin käyntejä (itselläni on hermostosairaus & lukkiutuvat nikamat, tk:sta ei ole ollut hyötyä ja tähän saakka osteopaatin käynnit on täytynyt itse maksaa)? Entä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoito? Entä Kelan korvaama psykoterapia? Kuinkas sitten syömishäiriöiden hoito? Jos nyt ajatellaan pyörätuolissa olevaa ja näin ollen apuvälineitä tarvitsevaa, selkärankareumasta kärsivää, ylivelkaantunutta ja vaikeasti masentunutta henkilöä joka sairastaa tämän kaiken lisäksi syömishäiriötä, niin kuinka varmistetaan palvelusetelin riittävyys ja ehkäistään syrjäytymistä?
VASTAUS
Hei,
kiitos maakuntamme sote-uudistuksen valmistelua ja valinnan vapautta koskevista kysymyksistä.
Asiakkaan valinnan vapauden toteuttamisen keinoina ovat hallituksen valinnanvapautta koskevan lakiesityksen mukaisesti muun muassa asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti. Asiakassetelillä asiakkaan tulee saada tarvitsemansa tietty yksittäinen palvelu, esimerkiksi kotihoidon palvelu. Henkilökohtainen budjetti on puolestaan keino, jolla muun muassa vammaispalvelulain 2 §: ssä tarkoitettu asiakas voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluita useisiin erilaisiin ja pitkäaikaisiin tuen tarpeisiinsa. Henkilökohtainen budjetti voi siis sisältää useita palveluita.
Sekä asiakasseteliä että henkilökohtaista budjettia varten maakunnan liikelaitoksen työntekijä yhdessä asiakkaan kanssa arvioivat asiakkaan palvelun tarpeen. Tarvittaessa tehdään niin sanottu asiakassuunnitelma tarpeeseen vastaavien palveluiden toteuttamisesta. Jos asiakkaalla todetaan sellainen palvelutarve, johon hänellä on valinnanvapauslain mukainen oikeus saada asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, tulee se asiakkaalle tarjota. Asiakkaalla on oikeus myös kieltäytyä asiakassetelistä ja henkilökohtaisesta budjetista, jolloin maakunnan liikelaitos järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut muulla tavalla.
Asiakassuunnitelma tehdään asiakkaan kanssa siten, että se sisältää kaikki asiakkaan tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos asiakkaan elämäntilanne muuttuu, suunnitelmaa on muutettava, esimerkiksi silloin, jos siihen kirjatun henkilökohtaisen budjetin suuruus ei enää vastaa asiakkaan palvelutarvetta. Vaikka henkilökohtainen budjetti määriteltäisiin vuodeksi kerrallaan tietyn suuruiseksi, tulee budjettia tarvittaessa muuttaa asiakkaan tuentarpeisiin vastaavaksi milloin tahansa asiakkaan tilanteen olennaisesti muuttuessa.
Asiakkaan huolellinen tilanteen arviointi ja palveluiden tarjoaminen oikea-aikaisesti ovat aivan keskeisiä asioita vaikuttavan hoidon ja palvelun onnistumisen kannalta. Kiinnitämme esimerkiksi valinnan vapauteen liittyvässä valmistelutyössämme erityistä huomiota laaja-alaisesti ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluun. Asiakkaan kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee toimia asiakkaan kanssa laaditun yhden asiakassuunnitelman mukaisesti.
Valitettavasti meidän ei vielä tällä hetkellä ole mahdollista vastata siihen, millä tavoin yksittäiset palvelut (esimerkiksi mainitsemanne psykoterapia tai osteopatia) sote-uudistuksen myötä maakunnassamme toteutuvat. Meidän on maakunnassamme tehtävä edelleen yhteistä kehittämistyötä näiden kysymysten ratkaisemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Niina Haake, projektipäällikkö (järjestäminen ja asiakkuuden hallinta)
13.9.2017
Annukka Kuismin. Tervehdys! Ehdotukseni jota en ole nähnyt kijattava. Painottaisin aktiivista vanhuspalvelua. Uima halli 70v pitäisi vapauttaa maksusta. Ei aika rajaa. Ennen klo 15.00 Antaisi aktiivien vanhusten uida myöhemmin. Vantaa ja Heinola toteuttaa tätä käytäntöä jo nytten. Miksei meilläkin HML Harkittaisiin myös hallille kuljetusta kimppa yms.menetelmin. Omilta asuin alueilta. Toivon asian etenemistä myönteisenä.
Terveisin,
Markus Kaistinen, vanhusneuvoston jäsen, Hämeenlinna
VASTAUS
Hei!
Kiitos Markus käytännönläheisestä ehdotuksestasi! Vien asian keskusteluun ikääntyneiden asioiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmisteluun. Josko maakuntavalmistelusta lisäksesi ehdotettaisiin aikanaan kunnille tällaisen mahdollisuuden tarjoamista ikääntyneille.
14.9.2017
Ystävällisin terveisin
Annukka Kuismin, muutosagentti
Maaseudun kehittäminen tulee nähdä osana koko maakunnan kehittämistä. Kaupunkiseutuja ja maaseutua tulee kehittää vuorovaikutuksessa keskenään niin että ne yhdessä muodostavat maakunnan kehityspolun, uuden asumismuodon. Kanta-Hämeen vahvuus on maaseutumaisissa kaupungeissa ja kaupunkimaisessa kaupunkien läheisessä maaseudussa.
VASTAUS
Maaseudun kehittämisohjelman toimeenpano pohjautuu vuosille 2014-2020 laadittuun Hämeen alueelliseen maaseutusuunnitelmaan, joka on Hämeessä tehty yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Ko. ohjelman laatimisessa yhtenä keskeisenä teemana on ollut asuminen sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus.
Suunnitelman mukaan pääpaino strategiassa on synnyttää uutta elinkeinotoimintaa maaseudulle. Maaseutu käsitetään tässä strategiassa laajasti: ulkopuolelle on rajattu vain suurimpien kaupunkien, Hämeenlinnan ja Riihimäen keskustaajamat. Pienet kaupungit ovat kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteistä toimialuetta. Maaseutua kehitetään monimuotoisena, houkuttelevana asuinmaaseutuna, joka tarjoaa toimeentulon lisäksi riittävät palvelut ja muut viihtyisän ja hyvinvoivan pysyvän ja vapaa-ajanasumisen edellytykset. Maaseutuasumista kehitetään ekologisesti kestävämpään suuntaan.
Kaupunki ja maaseutu muodostavat vuorovaikutukseen perustuvan kokonaisuuden, johon luodaan uusia käytännönläheisiä yhteistyön muotoja ja verkostoja, joista molemmat hyötyvät.
Ko. ohjelma löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93521/Raportteja_106_2013_HAMELY.pdf?sequence=10
23.3.2017
Kari Kivikko, Maaseutu-työryhmän puheenjohtaja
Hämeenlinnan Zontakerho ry. ehdottaa, että alueelle perustetaan turvakoti sote-uudistuksen yhteydessä. Hyvin toimiva avohuolto (Ankkuri, sosiaalipäivystys, Kanta-Hämeen perhetyö ry.) tarvitsee vahvistuksen perheväkivallan uhrien auttamisessa eli turvakodin.
Suomalainen turvakotimalli auttaa uhria, joka yleensä on nainen, ja lapsia. Mutta ei unohda tekijöiden osuutta. Perheiden auttaminen väkivallasta on kokonaisvaltaista ja moniammatillista työtä eikä perheitä saa lähettää kovin kauas omasta arjestaan silloin, kun he tarvitsevat apua ja tukea vaikeasta ongelmasta selviytyäkseen. Turvakotien rahoitus on nykyisin valtion vastuulla ja turvakodin saaminen alueellemme vaatii nyt yhteistä ponnistelua ja vaikuttamistyötä.
VASTAUS
Hyvä avaus. Kiitos! Turvakodit ovat valtion rahoittamia yksiköitä. Olemme käyneet alustavaa keskustelua turvakotihakemuksen jättämiseksi THL:ään erään toimijan kanssa. Maakunnan väestö 175 000 on hyvä pohja turvakodille. Samassa yhteydessä on syytä katsoa ensikodin tarve maakunnassa. Keskeistä olisi luoda moderni turvakodin malli ja siihen liittyvät perheväkivallan ehkäisyn ja hoidon rakenteet koko maakunnassa.
22.3.2017
Jukka Lindberg, muutosjohtaja
Opiskelen työni ohessa kuntoutuksen ohjaajan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Porissa ja nyt opintotehtäväni kohdistui sote-uudistukseen. Löysin paljon hyvää tietoa täältä Oma Häme -sivustolta. Kiitos siitä!
Onko mahdollista, että mainostaisitte sivustoa ”tavallisille” asukkaille? Luulen, etteivät monet tiedä tästä sivustosta mitään. Hämeenlinnan kaupungin sivuillakaan ei ollut suoraa mainintaa sivustolle. Kuitenkin 1,1.2019 tulee pian ja sitten olisi kuntalaisen hyvä olla asioistaan ja valinnanmahdollisuuksistaan perillä.
VASTAUS
Paljon kiitoksia viestistä. On mukava kuulla, että Oma Häme sivuilta on löytynyt hyödyllistä tietoa!
Sivut on kyllä suunnattu myös ihan tavallisille asukkaille, ja olemme niitä esitelleet kantahämäläisille esimerkiksi kuntatilaisuuksissa Kanta-Hämeen kunnissa viime syksynä. Tietoa sivuista on välitetty myös maakunnan kuntiin ja toiveenamme on ollut, että linkkejä olisi kuntien nettisivuilla. Itse asiassa Hämeenlinnan kaupunginkin sivuilta löytyy banneri ja linkki Oma Hämeen sivuille, mutta ehkä se löytyy vain jos osaa etsiä.
On totta, että maakunnan asukkaat eivät ole vielä löytäneet suuressa mittakaavassa sivustollemme. Olemme tietoisia siitä, ja yhdeksi syyksi arvelemme sitä, että sote-uudistus ei ole vielä tullut niin lähelle tavallisia ihmisiä. Asukkaat esimerkiksi haluaisivat tietää, missä lähin terveyskeskus tai yleensä nimenomaan lääkäri jatkossa on, ja sellaisiin kysymyksiin emme vielä tässä vaiheessa pysty vastaamaan. Uskon, että kiinnostus tulevaisuudessa kasvaa.
Teemme joka tapauksessa parhaamme tiedon levittämiseksi, ja tällaiset viestit kannustavat eteenpäin – kiitos siis vielä kerran palautteesta.
16.2.2017
Leena Rantala, projektiassistentti
Miten tulevassa sotessa on huomioitu apuvälinepalvelu ja hoitotarvikejakelu? Jos valitsen palvelut muualta kuin terveyskeskuksesta, niin saanko myös edellä olevat palvelut sieltä
VASTAUS
Apuvälinepalvelun ja hoitotarvikejakelun järjestäminen siirtyvät maakunnan vastuulle. Maakunta tulee tekemään tarkemman suunnitelman alueensa palveluista. Vielä ei ole sovittu, miten ko. palvelut toimivat tulevassa maakunnassa. Näistä palveluista ei ole ohjeistusta uudessa valinnanvapauslain luonnoksessa. Kaikki terveyspalveluja antavat yksityiset palveluntuottajat eivät ehkä tulevaisuudessa jaa hoitotarvikkeita tai apuvälineitä. Seudullisten palvelupisteiden uskon toimivan muutoksen jälkeenkin.
12.1.2017
Auli Anttila, projektiasiantuntija
Kanta-Hämeen alueelle tulisi saada ensi-ja turvakoti ehdottomasti! Alueella ei em. palveluja ole ollenkaan. Turvakotiin esimerkiksi Tampereelle on monen viikon jono eli käytännössä turvaan ei pääse kun sitä tarvitsee. Ensikodin tarvitsijoita alueellamme on paljon, ja muun muassa päihdeäitien vauvat voitaisiin vieroitushoitaa yhdessä äidin kanssa ensikodissa nykyisen sairaalahoidon sijaan. Vieroitushoito kestää kauan ja nykyisellään äiti lähtee synnytyssairaalasta kotiin eroon vauvastaan pian synnytyksen jälkeen, jolloin mahdollisuudet päihdeäidin ja vauvan kiintymyssuhteen muodostumiselle ja äidin päihteettömänä pysymiselle ovat heikot.
VASTAUS
Kiitos kommentistanne koskien ensi- ja turvakotipalvelua Kanta-Hämeessä. On totta, että lähimmät turvakodit ovat kaukana Kanta-Hämeestä – Lahdessa ja Tampereella. Nykyisin maakunnan alueella ei siis ole ensikotia tai turvakotia. Eri kunnilla on käytössä erilaisia ratkaisuja turvan takaamiseksi perheväkivaltatilanteissa sekä palveluja ensikodin tarpeessa oleville henkilöille. Ainakin sosiaalitoimen käytössä on kriisiasuntoja. Ne eivät sinänsä korvaa ensi- ja turvakotia palveluna, mutta voivat joissain tilanteissa toimia apuna samanlaisissa tai samantyyppisissä tilanteissa.
Maakuntauudistuksen myötä Kanta-Hämeen maakunnalle tulee arvioitavaksi ensi- ja turvakodin tarve, kysyntä ja palvelun toteuttamistapa. Valtakunnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi tämän palvelun rahoitusta ja yksiköitä. THL myöntää myös luvat ja rahoituksen uusille ensi- ja turvakotiyksiköille.
Jatkossa Kanta-Hämeen asukkaiden sote-palvelut ovat yhden järjestäjän, eli maakunnan vastuulla. Kanta-Hämeen 175 000 asukasta on jo sen verran laaja väestöpohja, että harkintaa ensi- ja turvakotipalvelusta kannattaa käydä. Asia tulee ajankohtaiseksi kun maakunta perustetaan ja maakunnan palvelustrategiaa laaditaan. Ensi- ja turvakotipalvelu on sellainen palvelu, jonka toteuttajana voi olla myös maakunnan ulkopuolinen taho, kuten muualla Suomessa nykyisin usein on. Itse ajattelen, että kannattaisi pohtia myös vaihtoehtoisia palvelun toteuttamisen tapoja.
9.1.2017
Jukka Lindberg, muutosjohtaja
KOMMENTTI
Väkivaltatyön avokriisityötä on tällä hetkellä saatavilla maksutta koko Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen perhetyö ry on saamassa tähän STEA:n kautta rahoituksen vuodelle 2017.
Turvakodin saamiseksi Kanta-Hämeeseen teemme aktiivista työtä. Turvakodit rahoittaa THL ja heillä on alustavasti varaus turvakotipaikkojen lisäämiseksi vuoden 2018 valtion talousarvioon. Väkivaltatyön äärellä Oma Hämeen, Ankkureiden, sosiaalipäivystyksen, kuntien sekä avainkouluttajien ja Rikosuhripäivystyksen sekä Kanta-Hämeen perhetyö ry:n toiminta on aktiivista. Toivotaan, että se kantaa hedelmää asukkaiden parhaaksi.
Päihde-ensikotien lisäyksestä tietäisivät ehkä parhaiten Ensi-ja turvakotien liiton työntekijät. On ollut haaste saada säilytettyä taso edes nykyisellään. Rahoitus päihdeäitien hoitoon tulee monikanavaisesti.
Ensikotipalvelut ovat taas kuntien ostamia laitospalveluita. Niitä voisi rakentaa monellakin eri tavalla Oma Hämeen alueelle. Vauvaperheiden parhaaksi tehtävä työ voi tapahtua sekä koteihin suoraan, perhekuntoutuksessa tai ensikodissa. Oma Hämeen alueella toimii ainakin yksi erikoisempi ensikoti, vankilan perheosasto. Siellä vanhempi voi suorittaa vankeustuomiotaan (tai olla tutkintavankina) yhdessä alle 3-vuotiaan lapsensa kanssa.
13.1.2017
Ensikodit
Koska Hämeenlinna saa täydenpalvelun sairaalan, olisi maakunnan tasapuolisen kehittämisen ja Riihimäen kasvun kannalta edullista, jos maakunnan keskushallinto sijoitettaisiin Riihimäelle…
VASTAUS
Kiitos ehdotuksestanne. Kuten toteatte, on Kanta-Hämeen uuden keskussairaalan suunnittelu käynnissä. Tavoitteena on siirtää tulevaisuuden sairaalatoiminnot uuteen rakennukseen.
Sairaalan suunnittelussa lähdetään siitä, että maakunnan erikoissairaanhoidon toiminnot säilyisivät pääosin nykyisessä laajuudessaan. Erikoissairaanhoidon teknologian ja asiointitapojen muutoksesta sekä hoitokäytäntöjen kehittymisestä johtuen sairaalapaikkoja ei ehkä tulevaisuudessa tarvita ihan nykyistä määrää. Uuden sairaalan suunnittelussa rakennetaan perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa toiminnallisena kokonaisuutena. Lisäksi polikliinistä erikoissairaanhoitoa kehitetään perusterveydenhuollon yhteydessä lähempänä potilaita seudullisina kokonaisuuksina.
Oma Häme valmistelussa ei lähtökohtana ole nykyisten palvelujen keskittäminen maakunnan ulkopuolelle tai maakunnan sisällä keskuskaupunkiin. On kuitenkin selvää, että joitain toimintoja ei kannata hajauttaa epätarkoituksenmukaisesti. On esimerkiksi palveluja, joita kannattaa osaamisen ylläpidon tai tarvittavan teknologian vuoksi tuottaa maakunnassa yhdessä paikassa. Palvelusta riippuen tämä paikka voi sijaita maakunnan eri osissa. Kanta-Hämeen maakunnan seutujen elinvoima on tärkeä valmistelun näkökulma.
Sote- ja maakuntavalmistelussa ei ole vielä piirretty organisaatiokaavioita tai tehty suunnitelmia hallinnon, johtamisen tai ohjauksen vaihtoehdoiksi. Maan hallituksen kaavailemassa lainsäädännössä maakunta jakautuu palveluja järjestävään organisaatioon sekä julkiseen palvelutuotantoon. Palvelutuotanto koostuu lainsäädännön luonnoksissa palvelulaitoksesta (tai liikelaitoksesta) ja maakunnan yhtiöistä, jotka toimivat vapaan valinnan palveluissa. Palvelun järjestäjä – eli maakunta hallinto-organisaationa on pieni. Se, missä eri hallintoyksiköt sijaitsevat, riippuu tulevasta suunnittelusta ja suurelta osin tulevaisuuden organisaatiomallista.
Organisaatiomallin vaihtoehtoja pohditaan kevään aikana yhdessä Tampereen Yliopiston hallintotieteen asiantuntijoiden ja johtamiskorkeakoulun kanssa. Työtä tehdään yhdessä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntavalmistelun kanssa. Syntyykö seudullinen alueorganisaatiomalli, elämänkaarimalli, sektoriorganisaatio tai jokin muu hallintomalli ja johtamisrakenne, on sitten viime kädessä maakuntavaltuustossa päätettävä asia heti vuonna 2018, kun poliittinen päätöksentekoelin valitaan ja se järjestäytyy.
Maakuntahallinto (palvelun järjestäjä) on joka tapauksessa pieni osa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakunnan kokonaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee välittömissä palvelutehtävissä yli 5 500 henkilöä. Pääosa johtamisesta tapahtuu palvelutoiminnoissa ja toimintojen yhteydessä. On selvää, että pääosa työstä tehdään siellä missä nytkin eli lähellä palvelun käyttäjää.
Uudistuksen tavoitteena ei ole hallinnon kasvattaminen – pikemminkin päinvastoin. Se, missä hallinnon ”pääkonttori” sijaitsee on myös poliittinen kysymys, jonka vaihtoehdot valmistellaan tulevalle maakuntavaltuustolle.
21.12.2016
Jukka Lindberg, muutosjohtaja
Kuntien, eli maakunnan osien, välillä vallitsee valtaisia eroja tulorahoituspuolen pyrkimysten osalta. Edellytettäisiin suoranaista edunvalvontaa paikallisissa elinkeinotoimen pyrinnöissä. Vähintään yhtä tärkeä on klusterit seudullisuuden nimissä.
VASTAUS
Maakuntauudistuksessa ollaan kokoamassa työllisyys- ja elinkeinoasioita uusiin maakuntiin kasvupalveluiksi. Seutujen kehittämisyhtiöiden rooli on ollut muutoksessa. Uudistuksessa on oiva mahdollisuus tarkastella kuntien ja maakuntien rajapintaa elinvoima- ja kasvuasioissa.
27.10.2016
Matti Lipsanen, muutosjohtaja
Helpottaisi paljon työssäkäyvän arkea, kun kaikenlaisia aikoja voisi saada illalla. Pääkaupunkiseudullakin kokeillaan esim. ilta-neuvolaa työssäkäyvien arjen helpottamiseksi.
VASTAUS
Kiitos kehittämisideastasi. Palveluaikojen pidentäminen on yksi tärkeä keino parantaa eri ryhmien pääsyä palveluihin. On totta että liian monissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ovet ovat auki ainoastaan virka-aikana.
Esimerkiksi valtakunnallisessa päivystyksen rakenneuudistuksessa halutaan lisätä perusterveydenhuollon kiirevastaanottoja sekä palvelua ilta-aikoina ja viikonloppuisin. Sujuva palveluihin pääsy ja asioiden nopea hoitaminen lisää useissa palveluissa tehokkuutta ja vähentää odotusaikoja. Usein asiat pitkittyessään myös mutkistuvat.
Uskon, että vapaan valinnan laajeneminen, yleiset tehokkuusvaatimukset ja halu parantaa palveluja johtavat siihen, että palvelujen aukioloajat laajenevat. Digitaalisten palvelujen laajentaminen myös irroittaa palvelun ajasta ja paikasta, jolloin kansalaiset voivat asioida heille sopivina aikoina. Työntekijöille laajenevat digitaaliset palvelut mahdollistavat joustavampia työskentelyaikoja.
Kysymys on kaiken kaikkiaan myös asiakaslähtöisyydestä ja palveluhenkisyydestä. Uskomme, että tulevaisuudessa asiointia helpotetaan monella tavalla. Palveluaikojen laajennukset tapahtuvat varmasti vaiheittain – samalla kun teknologiat kehittyvät.
18.10.2016
Jukka Lindberg, projektipäällikkö
Nyt palvelun laatu on epätasaista riippuen missä kunnassa asuu ja minkä tasoinen lapsi on.
VASTAUS
Oma Hämeen Lapset, nuoret ja perheet -työryhmässä on suunniteltu palvelujen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ajattelemme, että mahdollisimman asiakaslähtöiset palvelut tulevat asiakkaiden kotiin, joko jalkautuen tai digitaalisesti. Sen lisäksi tarvitsemme palveluita asuinalueille eli lähelle, seuduille sekä keskitetysti Kanta-Hämeen maakuntaan. Asiaa selvitetään eteenpäin vammaispalvelu-työryhmän kanssa. Ajatuksena on, että tulemme tarjoamaan maakunnassa yhdenvertaiset palvelut.
11.10.2016
Riikka Haahtela, projektiasiantuntija
Järjestetään suuria yleisötapahtumia ja hätäillään asian kanssa kiireellä. Yleisölle puhutaan keskeneräisistä asioista. Vastauksia ei osata antaa…
VASTAUS
Oma Hämeessä valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen, joka Suomen historian suurimpia yksittäisiä hallinnollisia uudistuksia. Uudistuksen lainsäädäntöä ollaan parasta aikaa tekemässä ja se on vielä kesken. Tämän vuoksi Kanta-Hämeen valmistelu etenee sitä mukaa, kun asiaa koskeva lainsäädäntö valmistuu. On kuitenkin tärkeätä, että asukkailla on mahdollisuus – niin halutessaan – saada tietoa uudistuksen etenemisestä. Kanta-Hämeen valmistelussa ei kiirehditä, mutta ollaan valmiudessa toteuttamaan uudistus suunnitellussa aikataulussa.
4.10.2016
Jukka Lindberg, projektipäällikkö
Lammi-Tuulos ja Ojoinen: kokeiluko alkaa 1.1.-17. Mitä se pitää sisällään? Voidaanko mennä yksityiselle lääkärille samaan hintaan kuin kunnallinen tai sama hammaslääkärille?
VASTAUS
Hämeenlinnan kaupunki on hakenut mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vapaaseen valintaan liittyvään Palvelusetelikokeiluun. Päätös siitä, pääseekö Hämeenlinna mukaan kokeiluun, tulee lokakuun 2016 aikana. Suunnitelman mukaan kokeilualueet olisivat Lammi-Tuuloksen ja Jukolan terveysasemien alueet. Tavoite on, että kokeilu käynnistyisi vuoden 2017 alussa. Lisätietoja asiasta osaa antaa Hämeenlinnan kaupungin kehittämispäällikkö Niina Haake, puh. 621 2336, niina.haake@hameenlinna.fi.
23.9.2016
Leena Rantala, projektiassistentti
Palveluiden järjestäminen markkinavoimien ehdoilla ja toimesta eivät takaa laatua. Lisäksi uudistuksen keskeisiä tavoitteita tulee olla julkisen ja yksityisen maksutaksojen yhdenmukaisuus. Yksilön ja perheen varallisuus ei saa määrätä eikä rajoittaa valinnanvapautta.
VASTAUS:
Maan hallituksen linjausten mukaisesti sote-uudistuksen toteuttamiseen liittyvät muun muassa seuraavat periaatteet:
1) Valinnanvapaus (asiakas valitsee palveluntuottajan tietyt kriteerit täyttävistä palveluntuottajista)
2) Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta (julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin palveluntuottaja)
Valinnanvapauden toteuttamismallia valmistellaan valtakunnallisesti ja se valmistunee marraskuussa. Valinnanvapauteen liittyy myös riskejä, jotka on selvitettävä valmistelussa.
Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä palvelujen tarjontaa ja kustannustehokkuutta lisäämällä palvelujen tuottamiseen liittyvää kilpailua. Jatkossa kaikki maakunnan rahoittama palvelu on julkista palvelua, riippumatta siitä onko se maakunnan tuottamaa palvelua. Tarkoitus on, että jatkossa yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat toimivat maakunnan itse tuottamien julkisten palvelujen ”kirittäjinä” kannustaen niitä kehittämään palvelujaan ja niiden kustannustehokkuutta.
Uudistuksessa asukkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveydenhuollon turvataan. Mikäli asiakkaan tarvitsemia palvelua ei ole muutoin saatavilla, maakunnan oman palvelulaitoksen on tuotettava ko. palvelut.
18.8.2016
Marjo Lindgren, projektikoordinaattori
Jos päivystys viedään Hämeenlinnaan, tulee asiakkaille valtava rumba liikkumiseen ja vaikeutuu hoitoon pääseminen. Olen ymmärtänyt että, jos päivystys viedään pois, menetämme leikkausosaston samalla, ja menetämme sairaanhoitokoulutuksen paikkakunnalta. Edellä mainitut kysymykset jos tulevat toteutumaan, se olisi kuolinisku Forssalle ja seutukunnalle. Työpaikkoja menettäisimme 200-300, joka on liian suuri menetys veronmaksajista paikkakunnalla ja seutukunnille.
VASTAUS:
Kysymys kytkeytyy valtakunnalliseen päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistukseen. Uudistukseen liittyvät esitysluonnokset ovat lausuntokierroksella 19.5.-10.9.2016.
Päivystysuudistuksen osalta meillä Oma Hämeessä työskentelee neljä erillistä työryhmää. Kaksi tarkastelee perusterveydenhuollon, yhteispäivystysten ja maakunnan rajat ylittävien palvelujen kokonaisuutta, yksi suun terveydenhuoltoa ja yksi sosiaalipäivystystä.
Työryhmät keräävät perustietoja päivystyksen toiminnoista, volyymeistä ja potilasvirroista. Volyymeitä tarkastellaan eri vuorokaudenaikoina (8-16, 16-22, 22-08). Tavoitteena on luona ihanteellinen toimintamalli asukkaiden, kustannustehokkuuden, integraation, vaikuttavuuden, osaamisen ja laadun näkökulmista. Tässä pohjatyössä on otettu myös paikallisen elinvoiman näkökulma yhdeksi vinkkeliksi.
Työryhmien työskentelyn pohjalta kirjoitetaan lausuntopohja päivystysuudistusta koskevasta esitysluonnoksesta. Kunnat ja kuntayhtymät antavat lausunnot, ja maan hallitus säätää sitten lait ja asetukset. Juuri nyt sosiaali- ja terveysministeriössä on kova hinku keskittää leikkaus- ja päivystystoimintoja 12 ja/tai 18 sairaalaan koko maassa. Osa perusteista on järkeviä – osa on ainakin Kanta-Hämeen näkökulmasta vailla perusteita.
Kanta-Hämeen maakunnalle on järkevää ensin tutkia asiaa tarkasti ja sitten lausua viisaimmasta mallista ja siitä, miten se sopii lainsäädäntöön ja miten ei. Ylipäätään emme pidä maakunnan valmistelussa siitä, että maakuntien käsiä sidottaisiin, emmekä voisi toteuttaa viisaimpia tuotantoratkaisuja. Ne meidän pitää löytää itse.
Kannattaa myös lukea tarkasti esitysluonnosten sisältö. Siinä yhtenä polkuna on kiirevastaanottojen lisääminen päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Silläkin on vaikutusta päivystyksen potilasvirtoihin.
Kaiken kaikkiaan on vielä aikaista antaa arvioita päivystysuudistuksen alueellisista vaikutuksista päivystystoimintoihin, leikkaustoimintoihin avosairaanhoitoon ja akuuttisairaanhoitoon. Kaikkein radikaaleimmissa ministeriön aluekierroksen ehdotuksissa Suomessa käytännössä leikattaisiin ja synnytettäisiin 12 sairaalassa, joista yksikään ei sijaitsisi Kanta-Hämeessä. Näillä esityksillä ei arvioni mukaan ole poliittista pohjaa – ainakaan vielä.
Meillä Kanta-Hämeessä valmistelu lähtee siitä, miten olemassa olevaa terveydenhuollon infraa, osaamista ja resursseja olisi viisainta käyttää niin, että aidot lähipalvelut säilyvät asukkaiden lähipiirissä. Paikallinen elinvoima on tämän vuoksi otettu yhdeksi tärkeäksi valmistelunäkökulmaksi.
Uhkakuvat satojen työpaikkojen menetyksestä Forssan seudulla ovat äärimmäisiä ja mielestäni ennenaikaisia. Itse en usko, että maan hallitus toteuttaa äärimmäisen keskittämisen, joka olisi kyllä haitallista Forssan seudun ja kokomaakunnan elinvoimalle. Teemme yhteistä valmistelua, jotta lausuntomme olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja pohjautuvat faktoihin asukkaiden, talouden, integraation, laadun, vaikuttavuuden, osaamisen ja elinvoiman kannalta.
06/2016
Jukka Lindberg, projektipäällikkö
VASTAUS:
Meillä ei Oma Hämeessä ole vielä tietoa, mikä on työterveyshuollon tulevaisuus rahoituksen ja palvelun järjestämisen suhteen. Sote-uudistuksen linjauksissa on puhuttu siitä, että työterveyshuollon pitäisi keskittyä perustehtäväänsä ja siirtyä pois perusterveydenhuoltotasoisen sairaanhoidon tuottamisesta. Työterveyshuolto toimii kuitenkin hyvin, joten en usko, että Kela-korvaus poistuu. En myöskään usko, että työterveyshuolto lopettaa perusterveydenhuollon tuottamisen. Uskon, että organisaatioilla tulee edelleen olemaan vapaat kädet työterveyshuollon järjestämisessä työntekijöilleen. Tässä erilaiset yhtiömuotoiset ratkaisut ovat yleisiä (vrt. esimerkiksi TyöSyke Kanta-Hämeessä). Yrittäjien (mm. maaseutuyrittäjät) osalta kunnilla on edelleen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Uskon, että se jää maakuntien vastuulle edelleen tulevaisuudessa, mutta sen näyttää tuleva lainsäädäntö. Maakunta voinee tuottaa työterveyshuollon itse tai hankkia ulkoa. Se päätös jää maakunnan poliitikkojen päätettäväksi vuodesta 2019 lähtien.
06/2016
Jukka Lindberg, projektipäällikkö
Forssalaisena minua huolestuttaa hallituksen linjaus leikkaustoimintojen poistamisesta omassa sairaalassamme. Tuntuu asukkaana hullulta luopua nopeasta, hyvin toimivasta ja helposta päiväkirurgiasta – toivottavasti tämä osio järkiintyisi.
Ymmärrän Hämeenlinnan keskussairaalan turvaamisen, mutta kun kulkuyhteydet sairaalaan on aikas heikot – etenkin täältä päin tullessa, ilman omaa autoa kulkeminen on erittäin aikaa vievää ja haastavaa. Toki taksit kulkevat ja varmastikin riemulla odottavat uusia kyydityksiä, mutta jos tämä menee läpi, kuka oikeasti korvaa kulut. Onko vakuutuksissa kohta, jossa vakuutus esim. korvaa kulkemisen? Entä kohtuuttoman ajan? Varmaan Lapissa naureskelevat tällekin pohdinnalle – heillähän on kilometrejä moninkertaisesti enemmän, mutta ilmeisesti siellä omistetaankin omat autot – tai oikeastaan on kait pakko. Hallitus on yrittänyt julkista liikennettä parantaa, mutta jostain kummasta syystä kunnon yhteydet on vain kehä kolmosen sisällä. Meidän tilanteeseen ei korvaa letkauteta.
No onneksi tuolla päiväkirurgiassa ei tarvitse jatkuvasti rampata, mutta silti toivoisin että voisimme asioida tässä lähellä, kun kerran homma niin hyvin toimii. Jos olisi jatkuvia ongelmia, ymmärtäisin siirron, mutta että hyvin toimivat mallit tuhotaan…. Olemmeko me niitä sijaiskärsijöitä Forssan seudulla? Muu maa ei toimi kunnolla ja jotta saadaan toimivaksi, hallitus määrää ties mitä ja meidän toimintamme ajetaan alas. Olis kait pitänyt alusta asti toimia pahan pojan tavalla ja huijata ja hullutella, investoida holtittomasti ja tehdä julmettua alijäämää, siitä näköjään palkitaan…
Muutos on aina hyvästä, mutta että tällainen muutos….?
VASTAUS:
Kanta-Hämeen maakunta valmistautuu vastaamaan Sosiaali- ja terveysministeriön laki-ja asetusmuutosehdotuksiin osana Oma Häme –projektia. Lausunnossa tullaan korostamaan sitä, että toimivia ja tehokkaiksi tunnistettuja rakenteita ei tulisi rikkoa ja palvelujen järjestämisessä tulisi ottaa huomioon myös paikalliset olosuhteet. Ministeriö korostaa, että keskittämisen taustalla on potilasturvallisuuden varmistaminen, työskentelevän henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä yhtenäisten hoitoon pääsyn edellytysten varmistaminen. Oma Häme –projektin näkemyksenä on, että tällaisia ongelmia ei ole tunnistettavissa tällä hetkellä Kanta-Hämeen maakunnassa.
23.5.2016
Juha Heino, yhtymäjohtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä
Synnytysten tulisi säilyä Hämeen alueella, koska matkat muihin synnytyssairaaloihin ovat pitkiä! Matkasynnytykset (jotka eivät välttämättä aina suju hyvin) tulisivat varmasti lisääntymään nykyisestä, jos keskussairaala suljettaisiin synnytysten osalta.
VASTAUS:
Kiitos tärkeästä tuumasta! Lähtökohtana maakunnan valmistelussa on, että Kanta-Hämeen alueella synnytetään jatkossakin. Tämä liittyy siihen, että Kanta-Hämeessä on edelleen päivystävä sairaala. Maakunnassa on laaja yksimielisyys siitä, että sairaala maakunnassa tarvitaan. Tuleva lainsäädäntö ei näillä näkymin estä sairaalan toiminnan jatkumista.
05/2016
Jukka Lindberg, projektipäällikkö
Kysymyksessä on Suomen historian suurin julkisen hallinnon reformi. Se edellyttää pitkäjänteistä ja laajaa valmistelutyötä.
Oma Häme -hankkeen ohjausryhmä on linjannut, että uudistus toteutetaan vuoden 2019 alusta riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valtakunnallisesta etenemisestä.
04/2016
Marjo Lindgren, projektikoordinaattori
Kokonaisuutena uudistus ei perustu laajaan keskittämiseen. On selvää, että tavallisimmat arkipalvelut on jatkossakin järjestettävä lähellä palvelun käyttäjiä. Osa palveluista tuodaan kotiin asti. Jos palvelun tarve on jatkuvaa, on tärkeää säilyttää hoitovastuu mahdollisimman lähellä.
Sen sijaan ihmisen elämänkaaressa harvemmin käytettäviä ja erityistä osaamista vaativia palveluja voidaan tuottaa keskitetymmin. Erityisen vaativia ja harvinaisia palveluja voidaan keskittää seutukunnille, maakuntaan tai jopa maakunnan ulkopuolelle.
Digitaalisia palveluja tullaan käyttämään entistä enemmän. Sähköinen asiointi sopii niille, jotka ovat tottuneita käyttämään verkkopalveluita. Verkkopalvelut eivät korvaa kasvokkaista asiointia, mutta niiden avulla saadaan tulevaisuudessa erilaisia asiantuntijoita luontevasti mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
04/2016
Jukka Lindberg, projektipäällikkö
Oma Häme -hanketta johtavat ja ohjaavat kunnat ja kuntayhtymät, joita sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntauudistus koskettaa.
Oma Häme -hankkeessa on mukana yli 100 asiantuntijaa kunnista ja kuntayhtymistä. Lisäksi hanketta toteuttavat Oma Häme –tiimi, ohjausryhmä ja projektiryhmä.
Kantava ajatus on osallisuus. Asiantuntijoiden lisäksi valmistelun keskiössä ovat Kanta-Hämeen asukkaat ja yhteisöt. Osallistumis- ja vaikuttamiskanavia on useita. Tavoitteena on, että Oma Hämeen rakentaminen on asukaslähtöistä, yhteistyöhakuista, läpinäkyvää ja luotettavaa.
04/2016
Riikka Haahtela, projektiasiantuntija
Tervetuloa mukaan Oma Hämeen rakentamistalkoisiin! Toivomme kantahämäläisiltä asukkailta, yhteisöiltä, järjestöiltä, yrityksiltä ja sidosryhmiltä aktiivista osallistumista.
Vaikuttamiskanavia on useita sähköisistä yhteydenotoista asukastapaamisiin. Osallistumistapoihin voit tutustua täällä. Yhteystiedot löytät täältä. Asukastilaisuuksista ja muista tapahtumista tiedotamme Omat uutiset -osiossa.
Toukokuussa 2016 julkaisemme kantahämäläisille tarkoitetun kyselyn. Siinä pääset kertomaan näkemyksiäsi, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyvistä ja huonoista puolista. Kyselyssä halutaan myös tietää, mitä palveluja halutaan lähipalveluina ja mitä julkisia palveluja voisi jatkossa tarjota sähköisesti.
Elo-syyskuussa 2016 järjestämme asukasiltoja Kanta-Hämeen kunnissa. Tilaisuuksissa keskustellaan Oma Häme -valmistelun työryhmien väliraportista, asukaskyselyn tuloksista sekä tulevista toimenpiteistä.
04/2016
Marjo Lindgren, projektikoordinaattori
