Mikäli sinulla on alla esitellyissä riskitekijöissä ongelmia tai poikkeavuutta, tulisi sinun kiinnittää huomiota riittävään liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon ja päihteettömyyteen.

• veren poikkeavat rasva-arvot
• kohonnut verenpaine
• sokeriaineenvaihdunnan häiriöt
• ylipaino
• tupakointi
• vähäinen fyysinen aktiivisuus ja
• runsas alkoholinkäyttö.

Perinnöllisyys muistisairauksissa on hyvin harvinaista ja usein kysymyksessä silloin, kun sairastuminen tapahtuu poikkeavan nuorena. Perinnöllisestä muistisairaudesta kerrotaan lisää Muistiliiton verkkosivuilla.

Muistisairauden ennaltaehkäisy ja aivoterveydestä huolehtiminen

Ihmisen yksi tärkeä pääoma on aivoterveys. Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia. Aivoterveys on edellytys työkyvylle, oppimiselle, työuralle sekä itsenäiselle elämälle.

Vanhustyön keskusliitto ylläpitää Vahvike-sivustoa, jolta löydät aineistopankin iäkkäiden ihmisten hyvinvoinvoinnista sekä aivoterveyttä tukevia harjoituksia.  

Muistipuisto-sivustosta pääset esimerkiksi pelailemaan aivoterveyttä ylläpitäviä pelejä.

Aivoliiton verkkosivuilta saat monipuolista tietoa aivoterveydestä.

Muistiliitto on koonnut verkkosivuilleen arjen hyvinvointia, kuntoutuksen edistämisestä kuin muistisairauksien ennaltaehkäisemiseen eri menetelmiä.

Voit tukea mielen hyvinvointiasi verkossa tarjolla olevien itsenäisesti tehtävien harjoitusten ja itsehoito työkalujen avulla.

Oivamielen verkkosivuilla voit tehdä harjoituksia, jotka auttavat keskittymään, olemaan läsnä sekä tunnistamaan itselle tärkeitä asioita.

Mielenterveystalon verkkosivuilla on omahoito-ohjelma mielen hyvinvointiin. 
Ohjelman avulla voit löytää voimavaroja arkeesi ja opit rentoutumaan paremmin.

Mieli ry:n verkkosivuilla on harjoituksia joiden avulla voi vahvistaa omaa mielenterveyttään.

Tukinetistä saat palveluita ja vertaistukea omaan tilanteeseesi ja mielen hyvinvointiin.  

Aivot tarvitsevat riittävän haastavaa, pitkäaikaista ja säännöllistää muistin jumppaa. Uudet taidot tai harrastukset ovat hyviä harjoitteita muistille. Alla on lueteltu muistia ja ajattelutoimintoja aktivoivia toimintoja:

• Musiikin kuuntelu
• kielten opiskelu
• lukeminen
• pelien pelaaminen
• ristisanatehtävät
• sosiaalisten suhteiden ylläpito

Kanta-Hämeen Muistiluotsi tarjoaa monenlaista toiminta muistin aktivoimiseksi.

• Kaikille avoimessa Muistijengi – avaimia aivoterveyteen -ryhmässä pohditaan yhdessä ja jaetaan vinkkejä, miten aivoterveyttä voi parantaa arkisin keinoin.
• Ahaa! Aivotreeniä yhdessä -kurssilla treenataan aivoja ja ylläpidetään muistia monipuolisten kynä- paperitehtävien avulla. Kursseja järjestetään neljästi vuodessa.
• Saat lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin Muistijengistä tämän linkin kauta
• Maksuttomia Muistikahvila-tilaisuuksia järjestetään ympäri Kanta-Hämettä. Muistikahviloissa keskustellaan yhdessä kahvikupposen äärellä, saadaan tietoa aivoterveydestä sekä aktivoidaan aivoja. 
  Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin muistikahviloiden toiminnasta
• Kiinnostaako muistiharjoitteiden ja tanssin yhdistäminen? Liikuntaa muistille! -musiikki- ja muistiliikuntaryhmä kokoontuu kerran viikossa Hattulan Nuorisotalolla. 
  Lisätietoa Oman elämäni sävelet - hankkeen musiikki- ja muistiliikuntaryhmästä 
• Mielekästä ja aivoja aktivoivaa toimintaa voi tehdä muistivapaaehtoisen erilaisissa tehtävissä. Vapaaehtoisena voit toimia ryhmässä esimerkiksi kahvitarjoilun järjestäjänä, muistikahvilaemäntänä, muistikaverina tai leipojana. 
  Lue lisää Kanta-Hämeen Muistiluotsin vapaaehtoistoiminnasta
• Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin järjestämästä toiminnasta

Liikunnan ylläpitäminen

Liikuntaa olisi hyvä harrastaa monipuolisesti vähintään 3-5 kertaa viikossa. Liikunnan tulisi sisältää sekä kestävyysharjoittelua että lihaskuntoharjoitteita. Olisi hyvä, jos löytäisit itsellesi mielekkään ja hyvää mieltä tuottavan liikuntaharrastuksen.

Muistipuisto-sivustosta löydät ohjeita liikkumiseen sekä ohjaavia liikuntavideoita.

Ikäistituutin kunnon eväät nimiset liikkeiden ohjekortit. 
Korteissa on ohjeistettu 52 eri liikettä.

Ikäistituutin Voitas-sivustolta löydät ohjeita ja videoita eri liikkeiden harjoittamiseen.

Vanhustyön keskusliitto ylläpitää Vahvike-sivustoa, jolta löydät tietoa liikunnasta sekä ohjattuja videoita liikkumiseen.

Janakkalan kunnan verkkosivuilla on useita liikkumisen tueksi kuvattuja videoita.

Terveellisen ravitsemuksen ylläpitäminen

Ravitsemussuosituksiin ja lautasmalliin perustuva ruokavalio ylläpitää terveyttäsi. Ravitsemus- ja ruokasuositukset löydät Ruokaviraston verkkosivuilta.

Elintapamuutokset on hyvä aloittaa pienillä askelilla ja voit lisätä ruokavalioosi

• kasviksia
• hedelmiä
• marjoja sekä
• kuituja.

Lisäämällä näitä ruokavalioosi saat muutoksia aikaan kohti parempaa aivoterveyttä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös rasvan laatuun ja liiallisen suolan ja sokerin vähentämiseen.

Suosittelemme kokeilemaan Omaolon terveyttä edistävää ravinto-valmennusta. Valmennus tarjoaa käytännön työkaluja ja vinkkejä laadukkaaseen ja terveelliseen syömiseen.

Neuvoja hyvän ravitsemuksen kulmakivistä saat esimerkiksi UKK-instituutin sivustolta.

Jaksavuuteen ja tehokkuuteen vaikuttava tekijä on ihmisen vireystila. Vireystila vaihtelee virkeän valveilla olon ja syvän unen välillä. Unen aikana mieli ja keho palautuvat päivän rasituksesta. Vireystilalla on selkä vaikutus toimintakykyyn, ajatteluun, muistiin ja tunteisiin. Uni ja palautuminen ovat myös edellytyksiä muiden terveellisten elintapojen ylläpitämisen jaksamiseen.

Omaolon univalmennus auttaa sinua parantamaan unesi laatua ja määrää.

Terveyskylä on julkaissut unenhuoltovinkkejä tueksesi.

Mielenterveystalon verkkosivuilla on unettomuuden omahoito-ohjelma.

Terveyskylän sivustolla on tietoa kuinka uni vaikuttaa muistisairausriskiin.

Tupakointi

Tupakan sisältämä nikotiini on myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi lisääkin etenevän muistisairauden riskiä, sillä se heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa siten aivojen hapen saantiin. Tällä on vaikutuksensa muistin toimintakykyyn.

Alkoholi

Runsas alkoholin käyttö lisää muistisairauden riskiä jo työiässä. Alkoholin sietokyky heikkenee iän myötä. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä ja esimerkiksi unen laatua. Humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa, mikä altistaa muistisairaudelle.

Huumeet

Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja kognitiivista suorituskykyä.

Tutustu Päihdelinkki-sivuston havainnollistavaan animaatioon päihteiden vaikutuksesta aivoihin

Aistitoiminnoista huolehtiminen

Aistitoiminnoista, kuten kuulosta ja näkökyvystä, huolehtiminen on tärkeää. Aistitoimintojen heikentyminen voi vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Tästä aiheutuu eristäytyneisyyttä, joka puolestaan voi johtaa fyysisiin terveysongelmiin ja esimerkiksi masennuksen syntymiseen ja osaltaan edistää muistisairauden syntymistä.  

Hoitamaton heikentynyt kuulo on yksi muistisairauden riskitekijöistä.  Kuulon kuntoutus tukee kognitiota, muistia ja tiedonkäsittelyä, ja voi siten siirtää muistisairauden puhkeamista.  Ikääntyessä myös näön heikkenemisen riski lisääntyy. Näköongelmien taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten harmaakaihi tai silmänpohjan rappeuma, sen vuoksi säännöllisissä tarkastuksissa käyminen on tärkeää.  

Voit tehdä Kuuloliiton kuulemisen pikatestin tästä. Kuulontutkimukseen voi hakeutua sotekeskuksen tai työterveyshuollon kautta. Tarvittaessa saat lähetteen erikoissairaanhoitoon Kuulokeskukseen tarkempiin tutkimuksiin. Kun hakeudut julkisen terveydenhuollon kautta kuulontutkimuksiin, niin kuulon apuvälineet ovat sinulle maksuttomia.  Kuulon kuntoutusohjaaja neuvoo kuuloon liittyvissä asioissa ja opastaa laitteiden käytössä.

Tietoa kuulon ja muistin välisten yhteyksistä lisää Kuuloliiton sivuilta.

Osallisuuden kokemus ja sosiaaliset verkostot lisäävät hyvinvointia. Aktiivinen osallistuminen, toimiminen ja läheisten tapaaminen ylläpitää toimintakykyä ja positiivista mielialaa. Sosiaalisen eristäytymisen taas on todettu altistavan yksinäisyydelle, masennukselle ja olevan yhteydessä kognitiivisen toimintakyvyn heikentymiseen - ja tätä kautta myös muistin heikkenemiseen. Mielen hyvinvointia voit tukea esimerkiksi harrastustoiminnan tai vapaaehtoistoiminnan kautta.

Lähellä.fi-palvelusta löydät hakutoiminnon avulla itsellesi mieleistä toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia.

Mieli Hämeenlinna ry tarjoaa erilaisia virkistäytymismahdollisuuksia mielen hyvinvoinnin tueksi.

Muistisairaus ja sen yleisyys

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä sekä muita ajatustoimintoja (kognitiota). Näiden toimintojen heikentymisestä käytetään usein myös käsitettä dementia. Dementia ei kuitenkaan ole erillinen sairaus, vaan taustalla olevasta muistisairaudesta johtuva tila, jossa muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet niin paljon, että se haittaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. (Lähde: Muistisairaudet -THL).

Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta.  (Lähde: Muistisairauksien yleisyys - THL).

Yleisimmät muistisairaudet

• Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka oireet johtuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sen ensimmäisenä oireena on muistin heikentyminen. Tauti kehittyy hitaasti ja etenee tasaisesti. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yleisempi naisilla kuin miehillä. 
  Lisätietoa Alzheimerin taudista Terveyskirjastosta.
• Lewyn kappale - tauti on toiseksi yleisin muistisairaus. Sen oireet alkavat yleensä vireystilan vaihteluilla ja hahmotusongelmilla. Niihin liittyy myös Parkinsonin taudin piirteitä. Tauti alkaa useimmiten yli 65-vuotiaana ja on yleisempää miehillä kuin naisilla. Lisätietoa Lewyn kappale - taudista Terveyskirjastosta.
• Myös verisuoniperäinen muistisairaus on melko yleinen. Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia. Tähän muistisairaustyyppiin ei ole olemassa lääkitystä. Merkittävimpänä oireena on toiminnanohjauksen heikkeneminen, mutta sairauteen liittyy monentyyppisiä neurologisia oireita, jotka alkavat nopeasti ja etenevät portaittain. 
  Lisätietoa verisuoniperäisestä muistisairaudesta Terveyskirjastosta
• Otsaohimolohkon rappeumasta johtuvaan muistisairauteen kuuluu kolme erityyppistä oireyhtymää. Sairaus alkaa yleensä työikäisenä, vähitellen ja etenee hitaasti. Otsaohimolohkon rappeumasta lisätietoa Muistiliiton sivulla.

Muistisairauden tyypillisiä oireita ovat

• Lähimuistin ongelmat ( samojen asioiden kysyminen toistuvasti, sanojen ja nimien unohtelu jne.)
• Muistioire joka haittaa arkiaskareita tai töitä
• Sovittujen tapaamisten unohtelu
• Epätarkoituksenmukainen terveyspalveluiden käyttö
• Vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
• Ongelmanratkaisu - ja päättelykyvyn heikkeneminen
• Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisen ymmärtämisen vaikeus
• Esineiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
• Esineiden hukkaaminen jatkuvasti, saattaa synnyttää vainoharhaisuutta ("naapuri käy varastamassa" jne.)
• Ahdistuneisuus, mielialamuutokset ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
• Sekavuus, epäluuloisuus, persoonallisuuden muuttuminen tai pelokkuus
• Vetäytyminen ja aloitekyvyn heikkeneminen voivat edeltää muistioiretta

Mikäli muistioireita ilmenee itselläsi tai huomaat niitä läheiselläsi, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä terveydenhuoltoon.  Varhainen diagnostiikka on tärkeää, jotta voidaan hidastaa oireiden etenemistä.

Ammattilaisten yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.

Muistiliiton sivuilta löydät tietoa muistisairaan käytöksen muuttumisesta.

Neuvonta ja ohjaus

• Saat neuvoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta.Yhteystietoja on koottu polun kohtaan Yhteydenotto
• Kanta-Hämeen Muistiluotsi tarjoaa tietoa, tukea ja neuvontaa muistiasioissa matalalla kynnyksellä. Muistiluotsin tarjoama toiminta on maksutonta ja keskustelusta ei jää merkintää järjestelmiin. Keskusteluajan voi varata info@muistiaina.fi
• Muistineuvo-tukipuhelimesta saat neuvontaa ja tietoa muistiin, muistisairauksiin sekä hoito- ja palvelujärjestelmään liittyvissä asioissa. 
  Lue lisää Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimesta

Vertaistukea tarjolla

Vertaistukea muistiin liittyvissä huolissa on tarjolla joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti. Alla muutama esimerkki näistä palveluista.

• Tukinet on internetissä toimiva maksuton keskustelupalsta. Rekisteröitymällä siellä voi jakaa kokemuksiaan ja pohdintojaan muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Tukinettiä voi käyttää myös rekisteröitymättä ja mm. seurata avoimia keskusteluryhmiä. 
  Tutustu Tukinetin Muisti ja muistisairaudet-keskustelualueeseen
• Maksuton Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa vertaistukea sairastuneille ja heidän omaisilleen. Omaan tilanteeseen sopivien vertaistukijoiden lisäksi sovelluksessa on tietoa vertaistukea tarjoavista järjestöistä ja tapahtumista. 
  Lisätietoa Olkatoiminnan Toivo-sovelluksesta
• Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää ryhmätoimintaa muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen. Vertaistukiryhmiä järjestetään Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Lisätietoa: 
  Ryhmät muistisairaille ja heidän läheisilleen/Muistiluotsi
• Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin on maksuton palvelu muistisairaan läheisille. Puheluihin vastaavat sunnuntaita lukuun ottamatta päivittäin klo 17-20 koulutetut vapaaehtoiset, jotka ovat entisiä muistisairaan omaishoitajia. p: 0800-96000 
  Lue lisää Muistiliiton Vertaistukilinja-puhelimesta

Oletko huolissasi läheisestäsi?

Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan ikäihmisen arjen haasteet. Myös muistioireet voivat johtaa huolen heräämiseen läheisissä. Sosiaalihuoltolain mukainen huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina, kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Ilmoitus käsitellään sosiaalipalveluissa. Sosiaalipalveluiden ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota.

Linkit huoli-ilmoituksen tekemiseen on koottu polun kohtaan yhteydenotto

Miten saan läheiseni muistitutkimuksiin?

On melko tavallista, että muistioireinen ei itse tunnista oireitaan, mikä herättää huolta läheisessä. Muistioireisiin voi liittyä myös häpeää tai pelkoa esimerkiksi ajokortin menetyksestä, joten oireileva voi vähätellä tai kieltää oireensa.

Vinkkejä läheisen saamiseksi muistitutkimuksiin:

• Ota huomaamasi muistimuutokset puheeksi oireilevan kanssa ja ilmaise niihin liittyvä huolesi.
• Rohkaise tutkimuksiin, sillä muistioireiden takana voi olla muistisairauden sijaan sairaus, jonka hoitaminen ajoissa parantaa myös muistia.
• Jos läheisesi on menossa muuhun asiaan liittyen terveydenhuollon vastaanottokäynnille, selvitä, voiko asiaan tutkia käynnin yhteydessä ja ehdota sitä läheisellesi tai terveydenhuollon ammattilaiselle.
• Ehdota tulevasi mukaan muistitutkimuksiin tueksi. Tutkimuksiin voisi tulla tukesi myös muu suklainen tai ystävä.
• Jos hetki tuntuu läheisestäsi väärältä, älä painosta, vaan palaa asiaan myöhemmin.

Terveyspalvelut

Voit olla yhteydessä omaan terveysasemaasi sähköisesti, puhelimitse tai asioimalla palvelupisteessä. Erityisvastaanotoille, kuten muistisairauksien asiantuntijoille ohjaudutaan pääasiassa lääkärin tai hoitajan vastaanoton ja hoidontarpeen arvioinnin kautta.

Kanta-Hämeen alueen terveydenhuollon asiantuntijoiden yhteystiedot on koottu Oma Hämeen sivustolle.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muistisairauksien hoidon yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta.

Työterveyshuolto

Jos kuulut työterveyspalveluiden piiriin, saat työterveyden palveluita sopimusten mukaisesti. Ohessa linkit alueellisten työterveystoimijoiden sivustoille.

Aava työterveys: useat toimipisteet

Finla työterveys Hämeenlinna

Mehiläinen: useat toimipisteet

Pihlajalinna Hämeenlinna

Terveystalo: useat toimipisteet

Terveyssosiaalityö

Terveydenhuollon sosiaalityöhön olet ensisijaisesti oikeutettu, jos sinulla on hoitokontakti tai -jakso terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon sosiaalityö on apunasi ja antaa mielellään ohjausta ja neuvoa elämänhallintaan liittyviin haasteisiisi. Sosiaalityöntekijän palvelut ovat sinulle maksuttomia. Voit olla yhteydessä sosiaalityöntekijään itse tai omaisesi voi ottaa yhteyttä puolestasi.

Terveyssosiaalityön yhteystiedot Forssan seutu

Hämeenlinnan keskussairaalan terveyssosiaalityön yhteystiedot

Terveyssosiaalityön yhteystiedot Riihimäen seutu

Ikäihmisten asiakas- ja palveluohjaus

Voit olla yhteydessä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaukseen, kun tarvitset tietoa, neuvontaa tai ohjausta palveluihin liittyen.

Yhteystiedot löydät Oma Hämeen ikääntyneiden asiakasohjauksen omilta sivuilta.

Kiireellisissä sosiaalitoimia vaativissa yhteydenotoissa auttaa 
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys.

Työikäisten sosiaalipalvelut

Voit olla yhteydessä työikäisten sosiaalipalveluihin, kun tarvitset tietoa, neuvontaa tai ohjausta palveluihin liittyen.

Työikäisten sosiaalipalveluiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen omilta sivuilta. 

Kiireellisissä sosiaalitoimia vaativissa yhteydenotoissa auttaa Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys.

Sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus sosiaalihuollon tuen tarpeesta

Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi yksin asuvan ikäihmisen arjen haasteet. Sosiaalihuoltolain mukainen tuen tarpeen ilmoitus (huoli-ilmoitus) on syytä tehdä aina, kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Muistioireet voivat helposti johtaa huolen heräämiseen läheisissä. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva.

Voit tehdä tästä tuen tarpeen ilmoituksen.

Apuvälinekeskus

Erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksen apuvälineiden lainauksesta edellytetään aina lääkärin lähetettä, kun kyseessä on sähköisen liikkumisen apuväline, hengitysapuväline tai moottoroitu painehaavapatja. Muiden apuvälineiden lainauksiin riittää sosiaali - tai terveydenhuollon ammattihenkilön yhteydenotto. Erikoissairaanhoitoon on keskitetty erityistä asiantuntemusta vaativat apuvälineet mm. ympäristönhallintalaitteet, tietokoneen käytön oheislaitteet, sähköpyörätuolit sekä lasten apuvälineet.

• Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimivan apuvälinekeskuksen yhteystiedot löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.

Muistiyhdistys tukenasi

Muistiyhdistyksistä saat neuvoja ja ohjausta, miten lähteä liikkeelle muistiongelmien selvittelyssä ja hoitoon hakeutumisessa.

Kanta-Hämeen muistiyhdistys

Kanta-Hämeen Muistiyhdistys on hyvinvointialueella toimiva muistisairautta sairastavien, heidän läheisten ja muististaan huolestuneiden etujärjestö. Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksellä on kaksi hanketta muistioireisia ja muistisairaita tukeva hanketta.

• Kanta-Hämeen Muistiluotsi tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairautta sairastaville, heidän läheisilleen ja muististaan huolestuneille. Muistiluotsin puoleen voi kääntyä jos kaipaa keskustelutukea, yksilöllistä muistineuvontaa ja -ohjausta, vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta tai tietoa muistisairauksista. Yhteyttä voi ottaa info@muistiaina.fi. 
  Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin toiminnasta.
• Oman elämäni sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hankkeen (vuosina 2021-2024) tavoitteena on levittää tietoisuutta musiikin vaikutuksesta ikääntyneiden ja muistisairaiden hyvinvointiin. Hankkeessa toteutetaan matalan kynnyksen ryhmä-, työpaja- ja vapaaehtoistoimintaa. Lisää tietoa Oman elämäni sävelet -hankkeesta voi lukea: 
  Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin hankkeesta Oman elämäni sävelet - musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena

Forssan seudun MUISTI ry

• Yhdistys tarjoaa muistineuvontaa sekä antaa tietoa muistioireista, etenevistä muistisairauksista ja ennaltaehkäisystä. 
• Se myös tukee tukee sairastunutta ja heidän läheisiään sairauden eri vaiheissa sekä järjestää yleisöluentoja ja koulutustilaisuuksia.
• Yhdistyksen toimialueena on Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä.
• Lue lisää Forssan Seudun MUISTI ryn toiminnasta

Muistisairauden vaiheet

Muistisairauden vaiheet voidaan jakaa neljään eri vaiheiseen oireiden ja toimintakyvyn mukaan. Näitä vaiheita ovat: varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea vaihe.

• Varhaisessa vaiheessa sinulla saattaa ilmetä muutoksia, jotka liittyvät muistiin, uuden oppimiseen, keskittymiskykyyn ja mielialaan.  Yleensä tässä vaiheessa saatat kokea, että arki ei suju enää samalla tavalla kuin ennen ja läheisesi saattavat huomautella muistamattomuudesta.
• Lievässä vaiheessa olet mahdollisesti jo saanut diagnoosin muistisairaudesta ja oireesi ovat vahvistuneet. Saatat kokea, että tarvitset muistivinkkejä enemmän ja uudet ja monimutkaiset asiat vaativat aikaa ja kertausta. Muutoksia saattaa näkyä vaikkapa ruuan valmistuksen vaikeudessa, pankkiasioittesi hoitamisessa, työtehtävissä, tapahtumissa sekä erilaisten laitteiden käytössä.
• Keskivaikeassa vaiheessa tarvitset apuja jo enemmän hygieniasta ja terveydestäsi huolehtimiseen. Ainakin ajoittain saatat tarvita apua pukemisessa ja ulkoilussa. Avun vastaanottaminen voi olla sinulle haastavaa, sillä et välttämättä ymmärrä tai tunnista omaa sairauttasi.
• Vaikeassa vaiheessa tarvitset apua jo lähes kaikessa toiminnoissasi. Puheen tuottosi ja puheen ymmärtäminen vähenevät. Sinun orientaatiosi (olinpaikan, ajankohdan ja oman aseman tietäminen) ja keskittymiskyky voi vaihdella tai puuttua kokonaan. Hahmottaminen on haasteellista asioiden, esineiden, paikkojen ja ihmisten suhteen.

Mitä on aivoterveys?

Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti, ja aivojen muokkau­tuminen sekä aivoterveydestä huolehtiminen onkin elinikäinen prosessi. (Lähde: Aivot ja muisti/Muistiliitto).

Aivoystävälliset elämäntavat

Aivoterveyteen vaikuttavat niihin suotuisasti vaikuttavien asioiden ylläpito tai lisääminen. Näitä ovat:

• Liikunta: auttaa pitämään aivoissa olevat pienet verisuonet terveinä. Liikunnan aikana veri virtaa aivoihin ja aivot saavat happea ja ravinteita.
• Uni: Laadukas ja riittävä uni on keskeistä aivoterveydelle. Riittävän unen määrä on yksilöllistä, tärkeintä on, että tunnet itsesi levänneeksi ja pirteäksi, kun heräät.
• Ravinto: Aivoterveellinen ruokavalio koostuu muun muassa rasvaisesta kalasta, kasviksista, erilaisista marjoista, kohtuullisesta määrästä vähärasvaista liharuokaa ja täysjyvätuotteista.  Lisäksi liiallista suolankäyttöä tulee välttää.

Aivoystävälliseen elämäntapaan liittyy myös aivoterveyttä uhkaavien asioiden välttäminen. Näitä ovat:

• Päihteet ja tupakointi: Päihteiden käytössä vaarallisinta aivoterveydelle ovat suuret kerta-annokset. Tupakointi kiihdyttää verisuonitautia ja lisää aivoinfarktia aiheuttavan aivopullistuman riskiä.
• Lääkkeiden liikakäyttö voi vahingoittaa aivoterveyttä, joten lääkkeitä on tärkeää käyttää lääkärisi määräysten mukaan.
• Stressi: Pitkään jatkuva stressi on vahingollista aivoterveydelle, sillä se nostaa verenpainetta ja sykettä, mikä kiihdyttää aivosairauden kehittymistä.

Lisätietoa:

Aivoystävälliset elintavat/rakkaataivot.fi

Aivoterveys/Muistipuisto

Muistisairaan ajoterveys

Ajoterveyttä on tärkeää pohtia ja arvioida suhteessa muistisairauteen ja sen vaiheeseen. Sairauden edetessä ajokyky heikkenee eikä muistisairas välttämättä tiedosta alentunutta ajokykyään, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä. Autolla ajaminen on monelle tärkeä osa elämää ja se mahdollistaa osaltaan liikkumista ja arkiasioiden hoitamista. Sairastuneen ajoterveys voi huolestuttaa myös läheistä ja sitä voi olla vaikea ottaa puheeksi. On kuitenkin tiedostettava, että ajokortista luopuminen on yksi asia, johon tulee valmistautua muistisairauden edetessä. Ajokortista luopumisen pelko voi jopa estää hakeutumista hoitoon tai muistitesteihin. Se tuo kuitenkin sekä sairastuneelle että hänen läheiselleen turvaa liikenteessä.

Lisätietoa:

• Autolla ajo / Muistiliitto
• Ikäkuljettajan itsearviointi / Liikenneturva
• Huolettaako läheisesi ajoterveys? Ota se puheeksi / Liikenneturva

Muistiyhdistysten toimintamuodot tukenasi

Paikallisten muistiyhdistysten kautta saat monipuolista tukea erilaisten toimintamuotojen kautta.

• Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen hallinnoima asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairautta sairastaville, heidän läheisilleen ja muististaan huolestuneille. Maksuton toiminta sisältää muun muassa vertaistukiryhmiä, aivoterveysryhmiä, keskustelutukea, luentoja, kursseja ja vapaaehtoistoimintaa. Yhteyttä voi ottaa info(at)muistiaina.fi.
• Forssan Seudun MUISTI ry tarjoaa muun muassa muistineuvontaa, tukee sairastunutta ja heidän omaisiaan sekä järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia ja luentoja.

Kurssitoiminta

• Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää ajoittain eri puolilla Kanta-Hämettä Elämää muistisairauden kanssa -kursseja, jotka ovat tarkoitettu etenevään muistisairauteen sairastuneille henkilöille, joilla sairaus on varhaisessa tai lievässä vaiheessa sekä heidän läheisilleen.
• Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin kurssitoiminnasta

Muistikaveritoiminta

• Muisti-KaVeRi on koulutettu vapaaehtoinen, joka tarjoaa muistisairaille ihmisille tukea ja elämyksiä.
• Muisti-KaVeRi voi toimia esimerkiksi muistisairaan ihmisen kalakaverina, kirpparikaverina, teatterikaverina, tanssikaverina, hiihtokaverina, lenkkikaverina, kauppakaverina - tai ihan vain kaverina yhteisen ajan jakamiseen. Muisti-KaVeRi vastaa kaveruuteen, ei hoitoon liittyvistä asioista.
• Jos haluat itsellesi tai läheisellesi muistikaverin, ota yhteyttä lähimpään muistiluotsiin Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen kautta.

Musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena

• Oma elämäni sävelet on Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen hallinnoima kolmivuotinen, STEA-rahoitteinen hanke, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta musiikin vaikutuksesta ikääntyneiden ja muistisairaiden hyvinvointiin.
• Hankkeessa toteutetaan ryhmä-, työpaja- ja vapaaehtoistoimintaa ja kehitetään musiikkipohjaisia työkaluja ja menetelmiä muistisairaan kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen.
• Lisätietoa hankkeesta Oman elämäni sävelet - Musiikki muistisairaan tukena

Muistiliitto ja omaishoitajaliitto

Liittojen kautta on tarjolla tueksesi monipuolista, muistisairauteen liittyvää tietoa.

• Muistiliitto edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Muistiliiton sivustolta saat ajankohtaista tietoa muistisairauksista sekä palveluista ja tukimuodoista.
• Omaishoitajaliiton kautta muistisairaan omainen saa monimuotoista tukea ja tietoa.

Läheisen ihmisen sairastuminen muistisairauteen voi herättää monia vahvoja tunteita. Niiden käsitteleminen ja hyväksyminen on tärkeä osa sopeutumista. Monet ovat löytäneet apua vertaistuesta eli keskusteluista sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ymmärtävät asiaa omakohtaisen kokemuksensa kautta. Esimerkiksi Muistiliitto sekä paikallisyhdistykset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia vertaistukeen ja keskusteluun.

• Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimesta saat neuvoja ja ohjeita muistialan ammattilaisilta juuri silloin kuin aihe on sinulle ajankohtainen.
• Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin on maksuton palvelu muistisairaan läheisille. Puheluihin vastaavat sunnuntaita lukuun ottamatta päivittäin klo 17-20 koulutetut vapaaehtoiset, jotka ovat entisiä muistisairaan omaishoitajia. 
  Lisätietoa Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelimesta
• Maksuton Toivo-vertaistukisovellus tarjoaa vertaistukea sairastuneille ja heidän omaisilleen. Omaan tilanteeseen sopivien vertaistukijoiden lisäksi sovelluksessa on tietoa vertaistukea tarjoavista järjestöistä ja tapahtumista. Lisätietoa olkatoiminnan Toivo-sovelluksesta
• Kanta-Hämeen Muistiluotsin puoleen voit kääntyä, kun itsesi tai läheisen muisti huolestuttaa. Tarjoamme keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa maksuttomasti. Voit sopia erikseen henkilökohtaisen keskusteluajan tai soittaa anonyymisti. Muistiluotsin kanssa käydyt keskustelut eivät rekisteröidy mihinkään järjestelmään. 

Vertaistukiryhmät

• Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää vertaistukitoimintaa muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen, muistisairautta sairastavien aikuisille lapsille sekä työikäisenä (alle 65v.) muistisairauteen sairastuville ja heidän läheisilleen. Vertaistukiryhmiä järjestetään Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa. Lisätietoa Kanta-Hämeen Muistiliiton ryhmistä muistisairaille ja heidän läheisilleen
• Tukea voit saada myös facebook-ryhmistä, esimerkiksi: Muistiliiton ylläpitämä ryhmä työikäisille muistidiagnoosin saaneille
• Kun isä unohti -facebook-ryhmä on tarkoitettu nuorille, joiden läheisellä on muistisairaus. Sitä ylläpitää vertaisnuoret ja Muistiliiton asiantuntijat.  Lisätietoa nuorille tarkoitetusta vertaistukiryhmästä "Kun isä unohti".

Muutoksiin varautuminen

Muistisairauteen sairastuneen läheisenä voit joutua järjestämään elämäsi uudelleen. Tietoisuus erilaisten muutosten jatkuvuudesta, muutoksiin varautuminen ja ennakoiminen helpottaa muutosten hyväksymistä. On tärkeää miettiä, mitä tulossa olevat muutokset arkielämässä todella merkitsevät. Esimerkiksi, jos asuinpaikka on syrjäinen ja vain muistisairaalla on ajokortti, on hyvä ratkaista, pitääkö hyvissä ajoin muuttaa lähemmäs palveluita vai olisiko toisenkin puolison syytä hankkia ajokortti. (Lähde: Terveyskirjasto).

Lisätietoa:

• Muistisairaan tukeminen / Terveyskirjasto

Muistisairaan läheisen hyvinvointi

Läheisen hyvinvointi ja jaksaminen edistää muistisairaan hyvinvointia. Läheisenä sinun onkin tärkeää pitää kiinni niistä asioista elämässä, jotka ovat voimavarasi. Muistisairaan läheiselle on tarjolla myös erilaisia tuki- ja vertaisverkostoja:

• Keskusteluryhmä Tukinet/Suomen Mielenterveys ry
• Muistiliiton maksuton Vertaislinja-tukipuhelin palvelee päivittäin klo 17-21, p: 0800 96000

Muistisairaan omaishoitajuus

• Omaishoitotilanne kehittyy yleensä vähitellen avun tarpeen kasvaessa. Kun muistisairas ei enää selviydy arjestaan omatoimisesti, puoliso tai aikuiset lapset voivat ryhtyä omaishoitajiksi.
• Omaishoitaja ja kunta (hyvinvointialue) tekevät omaishoitosopimuksen, johon liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
• Omaishoidon tukena kunta (hyvinvointialue) voi myöntää hoitopalkkion ja palveluja. Tukea haetaan kunnan (hyvinvointialueen) sosiaalivirastosta.
• Omaishoitajaliitolta saat tietoa muun muassa erilaisista etuuksista ja tukea omaishoitajana toimimiseen.
• Omaishoidon tueksi koottua tietoa: Omaishoitajana läheiselle - Suomi.fi ja Omaishoitajuus/Muistiliitto

Edunvalvonta

• Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua tulevaisuuteen jo muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Se on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Valtuutukselle on asetettu selkeät muotovaatimukset ja siksi se on suositeltavaa tehdä asiantuntijan, tuella.
• Muistisairaalle voidaan määrätä edunvalvoja, jos hänen etujaan ei saada turvattua esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella. Se on kuitenkin viimesijaisen keino. Edunvalvoja huolehtii päämiehensä asioista, yleisimmin huolehtii sairastuneen taloudellisista asioista. Edunvalvojan tulee huolehtia myös siitä, että hänen sairastuneelle järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus.
• Lisätietoja: Edunvalvontaopas/Suomi.fi

Mielen hyvinvointi vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Vaikka muistisairaus voi tuoda mukanaan ennakoimattomia tilanteita, on mahdollista valita, miten niihin suhtautuu. Positiivisen suhtautumistavan on todettu helpottavan selviytymistä. Huomion kiinnittäminen voimavaroihin ja läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen tukee mielen hyvinvointia.  Stressi, masennus ja uupumus taas voivat aiheuttaa esimerkiksi muistioireilua.

Tarvittaessa voit hakeutua ammattilaisen antaman tuen piiriin. Voit hakeutua lääkärin lähetteellä psykologille tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynnille.

Psykiatrisia sairaanhoitajia työskentelee myös terveyskeskuksissa.

Täältä löydät yhteystiedot

Lisätietoa:

Hyvä mieli luo aivoterveyttä/Aivoliitto

Parisuhde 

Muistisairaus voi muuttaa parisuhdetta, sillä uudenlainen riippuvuus voi kuormittaa ja tuoda mukanaan monenlaisia tunteita. Muistisairaus ei kuitenkaan poista seksuaalisuuden tarvetta. Muistisairaudessa roolien, estojen ja käyttäytymissääntöjen muutokset voivat toisilla tehdä helpommaksi osoittaa tunteitaan ja toisilla taas vaikeammaksi ilmaista niitä. Läheisyyden tarve ja kosketuksen merkitys eivät yleensä katoa, joten on tärkeä keskustella avoimesti puolison kanssa myös seksuaalisista tarpeista.

Tutustuminen toisiin vastaavassa tilanteessa oleviin pariskuntiin helpottaa. Heihin pääset tutustumaan esimerkiksi Kanta-Hämeen Muistiluotsin vertaistukiryhmissä. 

Perhe ja ystävät

Muistisairaus on koko perheen sairaus. Puoliso, lapset, sisarukset ja ystävät kohtaavat muistisairauden myötä suuria muutoksia ja luopumista sekä  näiden herättämiä monia tunteita. Koko lähipiiri tarvitsee avointa ja oikea-aikaista tietoa sairauden eri vaiheiden tuomista muutoksista sekä tarvittavaa tukea. Sairaudesta olisi hyvä oppia puhumaan läheistensä kanssa. Avoimuus keventää omaa tilannetta ja auttaa muita suhtautumaan perheen elämään ymmärryksellä.

Lisätietoa:

• Parisuhde ja perhe/Muistiliitto
• Seksuaaliset käytösoireet/Suomen muistiasiantuntijat ry

Muutokset mielialassa ja käytöksessä

Muistisairauden edetessä saattaa ihminen muuttua niinkin paljon, että hän tuntuu luonteeltaan eri ihmiseltä. Nämä muutokset saattavat järkyttää läheisiä. Esimerkiksi otsalohkodementian yleisiin piirteisiin kuuluu käytöksen muutokset, äkkinäiset räjähdykset, päihteiden käyttö, holtiton käytös, apaattisuus tai tilanteeseen sopimaton käytös.

• Unettomuus: muistisairaiden univaikeudet yöllisten heräilyjen muodossa ovat tavallisia.
• Masentuneisuus eri muistisairauksissa vaihtelee ja se voi olla reaktiota omien kognitiivisten kykyjen heikkenemisen havaitsemiseen.
• Apatia ja aloitteellisuuskyvyn haasteet ovat yleisiä ja niitä esiintyy sairauden jossain vaiheessa noin 80 % sairastuneista.
• Aggressiivisuus ja levottomuus liittyvät yleensä muistisairauden myöhäisempään vaiheeseen. Ne kuormittavat läheisiä ja saattavat vaatia lääkitystä tilanteen rauhoittamiseksi.    Lähde: Käypähoito / Duodecim

Päihteet ja muisti

Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Runsas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia, ja aiheuttaa kymmenesosalla jopa dementiatasoista oireilua. (Lähde: Muistiliitto.)

Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta tiedonkäsittelyä. Erityisesti kannabiksen suurkulutuksella on vaikutusta aivojen kudoskatoon, mikä aiheuttaa muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Kannabiksen käyttö on yhteydessä myös moniin psykososiaalisiin ongelmiin ja mielenterveyden häiriöihin.

Lisätietoa: 

• Alkoholi ja muisti / Päihdelinkki.fi
• Päihteet / Muistimatka.fi
• Päihteet ja aivot / Terveyskylä.fi

• Tietoa esimerkiksi kunnan ja Kelan tukien osalta on koottu käyttöösi muistivihkoon: Muistivihko- opas tukiin ja palveluihin/Muistiliitto.fi.
• Muistiliitto on koonnut tietoa myös muista etuuksista ja oikeuksista sivustolleen: Etuudet ja oikeudet/Muistiliitto.
• Järjestöjen sosiaaliturvaoppaaseen 2023 on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

Palveluohjaaja toteuttaa sinulle palvelutarpeenarviointia. Palvelutarpeenarvioinnissa tehdä kodin ja ympäristön kartoitus, jossa arvioidaan palveluiden tarpeesi kotiin. Samalla voidaan arvioida liikkumistasi ja sen osalta apuvälineiden käytön tarvetta.

Oma Hämeen verkkosivulta löydän oman kuntasi kohdalta mihin olla yhteydessä palveluntarpeenarviointia varten.

Muistisairaan ja hänen perheensä on mahdollista hakea arjen tueksi monia erilaisia sosiaalisia tukimuotoja. Sosiaalityöntekijältä voi pyytä tukea hakuprosesseihin ja tukimuotojen tarpeen arviointiin. Joihinkin hakemuksiin tarvitaan lääkärinlausunto sekä mahdollisesti muita asiantuntijalausuntoja. Tukitarpeiden muutoksista tai avun tarpeesta vaikkapa lomakkeiden täyttämiseen on mahdollisuus saada apua.

Alla lueteltuna yleisimmät tukimuodot.

• eläkettä saavan hoitotuki
• eläkkeen saajan asumistuki
• omaishoidontuki
• lääkekorvaukset
• korvaus terveydenhuollon maksukaton ylittävistä kuluista
• matkakorvaukset

Kuntoutusohjaajan palveluihin ohjataan, kun hoitovastuu on erikoissairaanhoidossa eli pääasiassa, kun diagnoosi muistisairaudesta on tehty neurologian poliklinikalla.

•  Kuntoutusohjaaja on sinun tai läheisesi yhteyshenkilö sairaalan sekä kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja eri palvelujärjestelmien välillä.
• Kuntoutusohjaaja ohjaa, neuvoo ja tukee sinun muuttuneessa elämäntilanteessasi muun muassa itsenäiseen selviytymiseen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa.
• Kuntoutusohjaus voi toteutua puhelimitse, etävastaanotolla, vastaanottokäynteinä tai kotikäynteinä.
• Kuntoutusohjaajan palvelut ovat maksuttomia.

Lisätietoja ja yhteystiedot:

• Lääkinnällinen kuntoutus/ Kanta-Hämeen keskussairaala
• Kanta-Hämeen keskussairaalan Lääkinnällinen kuntoutus, puh. 03 629 3228. Käytössämme on takaisinsoittopalvelu.

Fysioterapeutti toteuttaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutustarpeesi arvioidaan aina yksilöllisesti. Kuntoutuksen avulla ylläpidetään ja parannetaan:

• työkykyä
• toimintakykyä ja
• liikkumiskykyä

Kuntoutus voi tapahtua myös kotikuntoutuksena. Fysioterapeutti tekee apuvälinetarpeen arvion asiakkaan kotona ja ohjaa mahdollisesti kodin järjestelyssä muistiystävälliseksi. Fysioterapeutin vastaanotolle voit hakeutua itse tai terveydenhuollon tai sosiaalialan ammattilaisen ohjaamana.

Lisätietoa sekä polun kohdassa toimintayvyn tukeminen

Yhteystiedot ja lisätietoa:

• Fysioterapia / Oma Häme

Toimintaterapian tavoitteena on tukea muistisairaan asiakkaan itsenäistä toimintakykyä hänen toimintaympäristössään itselleen merkityksellisissä toiminnoissa. Keinoja voivat olla esimerkiksi asiakkaan toimintaympäristön muokkaaminen muistiystävällisemmäksi sekä tarvittavien arjen toimintoja tukevien apuvälineiden löytäminen. Toimintaterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa.

Yhteystiedot ja lisätietoa:

• Toimintaterapia/Oma Häme

Muistisairauden hoidossa käytettävä lääkitys voi aiheuttaa suun kuivumista, mikä altistaa hampaiden reikiintymiselle. Toinen suuri riski muistisairaan suun terveydelle on toimintakyvyn alentuminen, jolloin kyky huolehtia omasta suun terveydestä heikkenee.  

Suun terveys ja hampaiden kunto vaikuttavat syömiseesi ja sitä kautta ravitsemustilaasi. Hyvä suun ja hampaiden kunto tukee yleisterveyttäsi.  

Suun terveyden ylläpidossa on tärkeintä, että harjaat hampaasi päivittäinen aamuin ja illoin fluorihammastahnalla, puhdistat hammasvälit päivittäin (hammasväliharjoilla, harjatikuilla) ja vältät sokerisia juomia. Juo riittävästi vettä, syö pureskelua vaativaa ruokaa ja huolehdi, että käyt säännöllisesti hammastarkastuksissa. 

Apua suun ja hampaiden kunnosta huolehtimiseen saat suun terveydenhuollon ammattilaisilta. 

Yhteystiedot:

• Suun terveys ja hammashoito

Lisätietoa:

• Muistisairaudet ja suun terveys/Terveyskirjasto
• Ikääntyneiden suun terveys/Hammaslääkäriliitto

Ruokavalion laadulla on tärkeä osuus aivojen ja kognitiivisen toimintakyvyn säilymisessä sekä muistisairauden ennaltaehkäisyssä että silloin, kun sairaus on jo todettu. Ravitsemuksen monipuolisuuden ja määrän lisäksi on tärkeää arvioida pystyykö sairastunut hankkimaan ruokatarvikkeita ja valmistamaan aterioitaan. Muistisairauteen liittyvät muutokset esimerkiksi toimintakyvyssä, ruokailurytmissä ja -mieltymyksissä sekä syömisvaikeudet voivat johtaa ravitsemustilan heikkenemiseen.

Ravitsemusterapeutti pyrkii yhdessä kanssasi tunnistamaan ravitsemukseesi liittyvien ongelmien taustasyitä ja löytämään ratkaisuja niiden hoitamiseksi. Päästäksesi ravitsemusohjaukseen, ota yhteyttä omaan terveysasemaan tai ravitsemusterapeuttiin.

Yhteystiedot:

Ravitsemusterapia/Oma Häme

Lisätietoa:

Muistisairaus ja ravitsemus /Terveyskirjasto

Asiointi- ja kauppapalvelu

Asiointi- ja kauppapalvelu on sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävä tukipalvelu. Tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Ensisijaisesti asiointi- ja kauppapalvelut ovat sinun vastuullasi tai läheisesi turvin hoidettavissa. Yksityiset palveluntarjoajat tuottavat myös usein asiointi- ja kauppapalveluita. Sosiaalihuoltolain mukaisena tukipalveluna tätä palvelua myönnetään vain äkillisissä kriisitilanteissa. Esimerkiksi tilanteissa, jossa päävastuullinen toimittaja sairastuu äkillisesti tai on muuten estynyt toimittamaan palvelua.

Tukipalvelut myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella,
Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin. 

Apuvälineyksikkö

Apuvälineyksiköistä lainataan liikkumista ja päivittäisiä toimintoja helpottavia apuvälineitä. Lainaus voi olla lyhyt- ja pitkäaikainen käyttö tai joitakin apuvälineitä on myös saatavissa omaksi. Apuvälineiden tarpeesta voi olla suoraan yhteydessä apuvälineyksikköön. Apuvälineen valinta perustuu aina ammattilaisen arvioon toimintakyvystäsi ja apuvälineiden tarpeestasi.

Apuvälineyksiköistä on saatavissa tai sinne tilattavissa yleisempiä perusapuvälineitä kuten:

• Kyynärsauvat, kävelykepit, kainalosauvat ja näihin kepinpääkumit ja jääpiikit
• Kävelytelineet: nelipyöräiset, kaksipyöräiset ja fordit
• Peruspyörätuolit, myös ylösnousevilla jalkatuilla
• Sukanvetolaitteet ja tarttumapihdit
• Nousutuet ja kohottautumistelineet
• Korotustyynyt, 5cm, 10cm, 15cm ja lonkkatyynyt 10cm, 15cm
• Sängynjalan korottajat; sokkeli ja tavallinen
• WC-korottajat 5cm, 10cm, 15cm ja WC-tuolit
• Suihkutuolit, käsinojalliset, korkeussäädettävät

Apuvälinekeskus

Erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksen apuvälineiden lainauksesta edellytetään aina lääkärin lähetettä, kun kyseessä on sähköisen liikkumisen apuväline, hengitysapuväline tai moottoroitu painehaavapatja. Muiden apuvälineiden lainauksiin riittää sosiaali - tai terveydenhuollon ammattihenkilön yhteydenotto. Erikoissairaanhoitoon on keskitetty erityistä asiantuntemusta vaativat apuvälineet mm. ympäristönhallintalaitteet, tietokoneen käytön oheislaitteet, sähköpyörätuolit sekä lasten apuvälineet.

Mikäli sinulla on tarvetta apuvälineisiin niin ota yhteyttä apuvälinepalveluihin. 

Ateriapalvelu (kotiin toimitettu ateria)

Ateriapalvelu on sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävä tukipalvelu. Tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Ateriapalveluista suosittelemme ensisijaisesti yksityisiä palveluntarjoajien palveluita. Jos yksityisen tuottama palvelu ei ole mahdollinen voidaan  ateriapalvelu myöntää myös tukipalveluna sinulle. Edellytyksenä myöntämiselle on, että kognitiivinen toimintakykysi, fyysinen toimintakykysi ja sosiaaliset voimavarasi ovat heikentyneet iän, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi.  Et ehkä pysty itsenäisesti aterioita valmistamaan, käymään ostoksilla tai yleisesti huolehtiminen itsestäsi on vaikeutunut. Tilanteesi arvioidaan yksilöllisesti ja tuki myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella, 
Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin.

Säännöllinen kotihoito

Kotihoidon palveluihin ohjaudutaan aina palvelutarpeen arvioinnin kautta. Ennen kotihoidon aloittamista toteutetaan arviointi- ja kuntoutumisjakso. Kotihoidon järjestämisen lähtökohtana on, että asiakkaan hoito ja huolenpito vaativat pääsääntöisesti päivittäistä tai useita kertoja viikossa sosiaali- ja terveysalan ammattiosaamista. Kotihoidon toteutus arvioidaan kanssasi ja järjestetään sinun tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Kotihoidossa voidaan hyödyntää hyvinvointiteknologiaa palveluiden tuottamisessa ja käynti suoritetaankin ensisijaisesti etäpalveluna, jos se on mahdollista.

Tilapäinen kotihoito ja tilapäinen kotisairaanhoito

Tilapäinen kotihoito voidaan myöntää sinulle, jos toimintakykysi on väliaikaisesti heikentynyt ja hoidon tarve on tilapäistä enintään kolme (3) kuukautta. Kotihoidon edellytyksenä on, että et pysty itse tai saattajan turvin hakeutumaan terveydenhuollon palveluihin ja tarvitset sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen osaamista.

Kotihoitoa myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella

Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin.

Kuljetuspalvelu

Kuljetuspalvelu on sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävä tukipalvelu. Tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Kuljetuspalvelu on erikseen määriteltävää tukipalvelua, joka myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella,

Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin.

Perhehoito

Perhehoito on hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä osa- tai ympärivuorokautisesti. Perhehoitoa voidaan toteuttaa lyhyt- tai pitkäaikaisesti perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle huolenpito ja hoiva perheenjäsenenä. Näin pyritään edistämään henkilön toimintakykyä, perusturvallisuutta sekä sosiaalisia suhteita.

Perhehoito löydät lisätietoja Perheliiton verkkosivuilta.

Perhehoito myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella,
Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin.

Peseytymispalvelu

Peseytymispalvelu on sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävä tukipalvelu. Tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Mikäli sinulla ei ole kotona asianmukaisia peseytymismahdollisuuksia ja toimintakykysi on heikentynyt siten, ettet pysty autettunakaan peseytymään kotisi puutteellisiksi tai vaarallisiksi todetuissa peseytymistiloissa. Voit siis olla yksilöllisen arvioinnin perusteella oikeutettu peseytymispalveluihin kodin ulkopuolelle.

Tukipalvelut myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella,
Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin.

Turvapalvelu

Turvapalvelu on sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävä tukipalvelu. Tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Kotona selviytymisen tueksi ja turvallisuuden lisäämiseksi on mahdollisuus saada turvapalvelua. Turvapalvelu voidaan myöntää yksilöllisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa arvioidaan mahdollista kaatumisen uhkaa tai kaatumisia, turvattomuutta tai puutteellista sosiaalista verkostoa sekä terveydellisiä syitä, jotka saattaisivat tarvita nopeasti apua.

Tukipalvelu myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella,
Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin.

Vaatehuoltopalvelu

Vaatehuoltopalvelu on sosiaalihuoltolain mukaan myönnettävä tukipalvelu. Tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Sinun, läheisesi tai yksityisen palvelutuottajan tulisi ensisijaisesti huolehtia pyykki- ja vaatehuollostasi. Mikäli sinulla ei ole esimerkiksi asuinolosuhteet sellaiset, että vaatehuoltoa pystyisi toteuttamaan, voidaan vaatehuoltopalvelu viimesijaisena tukipalveluna mahdollistaa järjestettäväksi kotihoidon tms. tiloissa.

Tukipalvelut myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella,
Ota yhteyttä ikäimisten asiakasohjaukseen tai työikäisten sosiaalipalveluihin.

Palvelusetelit

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella sinulle voidaan myöntää myös palveluseteli, jolla voit hankkia sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisiltä palveluiden tuottajilta.

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta saat lisätietoa palveluseteleistä. 

Muistisairauden seuranta Forssan seudulla

Seurantaa toteutetaan yksilöllisen tarpeesi ja tilanteesi mukaisesti. Jos et ole kotihoidon tai palveluasumisen piirissä, muistisairautesi seurannasta huolehtii geriatrian poliklinikka.

Seuranta Geriatrian poliklinikalla:

• Muistihoitaja soittaa sinulle yhden kuukauden kuluessa muistisairauden hoidon aloituksesta.
• Seurantakäynti muistihoitajalle varataan 6-12kk kuluessa ja seurantakäyntejä jatketaan tarpeen mukaan.
• Saat kutsut seurantakäynneille.
• Käynneillä saat ohjausta ja monialaista tukea muistisairautesi hoitoon. 

Seuranta kotihoidossa tai palveluasumisessa:

• Kotihoito ja palveluasumisen ammattilaiset seuraavat asiakkaansa vointia.
• Tarvittaessa he konsultoivat omalääkäriä muistisairauden hoitoon liittyvissä asioissa.

Muistisairauden seuranta Hattulassa

• Muistihoitaja soittaa sinulle noin 1-3 kuukauden kuluttua diagnoosin saamisesta ja tarkistaa aloitetun lääkityksen vaikutuksen
• Sinut kutsutaan kontrollikäynnille geriatrin vastaanotolle yksilöllisen suunnitelmasi mukaan.
• Sairautesi seurannan tarve arvioidaan ja suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä sinun ja hoitohenkilökunnan kanssa.
• Muistihoitaja on sinuun yhteydessä yksilöllisen suunnitelman mukaisesti.
• Seurantakäynneillä arvioidaan tarve myös muihin tukitoimiin, kuten päivätoimintaan, kotihoitoon sekä ateriapalveluun.
• Kokonaistilanteesi ja palvelutarpeiden arvioimiseksi voidaan tehdä kotikäynti.
• Muistisairauden seurantaa jatketaan, kunnes on tarve siirtyä tehostettuun palveluasumiseen.

Muistisairauden seuranta Hämeenlinnassa

• Muistihoitaja on yhteydessä sinuun ja sopii tarpeen mukaisesti seurannasta joko käynteinä tai puheluina.
• Seuranta tapahtuu muistipoliklinikalla, joka sijaitsee osoitteessa Viipurintie 1-3, D-rakennus, 2.krs.
• Muistihoitajien soittoaika arkisin klo 8-9,
• Muistipoliklinikan jälkeen seuranta jatkuu omalla terveysasemallasi tai kotihoidossa. Sinuun ollaan yhteydessä seurantakäyntien sopimiseksi.
• Muistihoitaja on yhteydessä palveluohjaajaan ja/tai kotihoitoon muiden tarvittavien palveluiden osalta, jos tähän on asiakkaan lupa.
• Muistihoitaja voi myös ohjata asiakasta olemaan itse suoraan yhteydessä palveluohjaukseen.

Muistisairauden seuranta neurologian poliklinikan asiakkuuden jälkeen

• Alle 70-vuotiaiden muistisairauden seurantaa tehdään neurologian poliklinikalla.
• Kun muistisairautesi seuranta siirtyy neurologian poliklinikalta muistipoliklinikalle, pääsääntöisesti sieltä otetaan sinuun yhteyttä seurannan jatkamiseksi.
• Jos  yhteydenottoa ei sovitussa ajassa tule, varmistathan, että tieto neurologian poliklinikan seurannan päättymisestä on tavoittanut muistipoliklinikan.

Muistisairauden seuranta Janakkalassa

Muistisairauden seuranta on tarkoitettu sekä niille, joilla on diagnosoitu muistisairaus että hänen läheisilleen. Seurantakäyntien tarkoitus on tukea kotona asumista sekä antaa tietoa, tukea ja ohjausta muistisairauteen liittyvissä asioissa.

• Seurannan voi toteuttaa muistikoordinaattori, terveysaseman omahoitaja, ikäihmisten terveydenhoitaja tai palveluohjaaja.
• Jos sinulla on diagnosoitu muistisairaus, muistikoordinaattori ottaa puhelimitse sinuun yhteyttä n. 1 kk kuluttua sinulle määrätyn lääkkeen sopivuuden arvioimiseksi.
• Ensimmäinen seurantatapaaminen sovitaan kanssasi n. 3 kk kuluttua
• Toinen seurantakäynti on noin puolen vuoden kuluttua.
• Vuosittain järjestetään lääkärin vastaanottokäynti.
• Seurantakäynneillä arvioidaan sinulle määrätyn lääkehoidon toimivuutta, toimintakykyäsi, sairautesi kokonaistilannetta ja etenemistä sekä arvioidaan kotona pärjäämistäsi eri arviointimittareita hyödyntäen.
• Sinulle ja läheisillesi annetaan ohjausta, lisätietoa ja tukea muistisairauteesi liittyen.
• Jatkoseurannat suunnitellaan kanssasi. Tavallisimmin seuraavat seurantakäynnit toteutetaan yhden vuoden ajan muistipoliklinikalla. Sen jälkeen seuranta toteutuu omaishoidontuen-, palvelusetelin seurantakäyntien yhteydessä tai asiakkaan omahoitajan vastaanotolla.

Muistisairauden seuranta Riihimäen seudulla

• Tarvittavat seurantakäynnit ovat joko muistipoliklinikalla tai terveyskeskuksen vastaanotolla.
• Muistipoliklinikalla seurantana on 1-3 käyntiä tai puhelua tarpeen mukaan. Muistihoitaja on tarvittaessa yhteydessä palveluohjaajaan ja/tai kotihoitoon, jossa seuranta voi jatkua.

Apuvälineyksikkö

Apuvälineyksiköistä lainataan liikkumista ja päivittäisiä toimintoja helpottavia apuvälineitä. Lainaus voi olla lyhyt- ja pitkäaikainen käyttö tai joitakin apuvälineitä on myös saatavissa omaksi. Apuvälineiden tarpeesta voi olla suoraan yhteydessä apuvälineyksikköön. Apuvälineen valinta perustuu aina ammattilaisen arvioon toimintakyvystäsi ja apuvälineiden tarpeestasi.

Apuvälineyksiköistä on saatavissa tai sinne tilattavissa yleisempiä perusapuvälineitä kuten:

• Kyynärsauvat, kävelykepit, kainalosauvat ja näihin kepinpääkumit ja jääpiikit
• Kävelytelineet: nelipyöräiset, kaksipyöräiset ja fordit
• Peruspyörätuolit, myös ylösnousevilla jalkatuilla
• Sukanvetolaitteet ja tarttumapihdit
• Nousutuet ja kohottautumistelineet
• Korotustyynyt, 5cm, 10cm, 15cm ja lonkkatyynyt 10cm, 15cm
• Sängynjalan korottajat; sokkeli ja tavallinen
• WC-korottajat 5cm, 10cm, 15cm ja WC-tuolit
• Suihkutuolit, käsinojalliset, korkeussäädettävät

Apuvälinekeskus

Erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksen apuvälineiden lainauksesta edellytetään aina lääkärin lähetettä, kun kyseessä on sähköisen liikkumisen apuväline, hengitysapuväline tai moottoroitu painehaavapatja. Muiden apuvälineiden lainauksiin riittää sosiaali - tai terveydenhuollon ammattihenkilön yhteydenotto. Erikoissairaanhoitoon on keskitetty erityistä asiantuntemusta vaativat apuvälineet mm. ympäristönhallintalaitteet, tietokoneen käytön oheislaitteet, sähköpyörätuolit sekä lasten apuvälineet.

Lisätietoja

• Kanta-Hämeen alueella toimiva apuvälinekeskus 

Kodin muutostyöt

Toimintakykysi muuttuessa kodissasi saatetaan tarvita asumisen tukemiseksi erilaisia asunnon muutostöitä. Näillä muutostöillä tarkoitetaan sellaisia rakennus- ja korjaustöitä, joilla voidaan helpottaa päivittäistä selviytymistäsi kotona. Toimintakykysi arvioinnin yhteydessä myös ympäristösi ja asuntosi haasteet huomioidaan.

Kotiympäristön turvallisuutta ja siihen mahdollisten muutostöiden tarvetta voidaan kartoittaa. Muutostöihin on mahdollista saada neuvontaa ja korvauksia.

Vanhustyön keskusliitolla on Korjausneuvoja, joka auttaa ja neuvoo sinua kodin muutostöissä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sivuilta löydät tarkemmin tietoa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustuksista.

Kuntoutuksen neuvonta ja ohjaus

Kuntoutuohjauksessa sinä ja läheisesi saatte tukea ja ohjausta muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Sairastumisen myötä sinulle voi herätä kysymyksiä arjessa selviytymisestä tai vaikkapa tukipalveluiden tarpeesta. Ohjauksessa pyritään löytämään keinot, joilla pystytään tukemaan toimintakykyäsi ja arjen sujuvuutta.

Kuntouttava päivätoiminta

Kuntouttavassa päivätoiminnassa tuetaan tavoitteellisesti toimintakykyäsi ryhmämuotoisessa toiminnassa. Toiminta voi olla määrältään lyhytaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa. Sinulla voi olla mahdollisuus osallistua toimintaan, jos olet ikääntynyt kotona asuva ja tarvitset tukea osallistuaksesi kodin ulkopuoliseen toimintaan. Ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta tulisi olla sinulle hyötyä ja toimintaan tulee myös sitoutua. Kuntouttavalla päivätoiminnalla voidaan tukea myös omaishoitajan arkea.

Palvelutarpeen arvioinnin ja hakemuksen perusteella voidaan myöntää oikeus kuntouttavaan päivätoimintaan. Sinulle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa on määritelty kanssasi tavoitteet kuntoutettavalle päivätoiminnalle. Kuntoutus jakson aikana tavoitteita seurataan ja tarkastellaan kuntouttavan päivätoiminnan jatkumista.

Kotikuntoutus

Sinulla, jolla on fyysisen toimintakyvyn riskejä tai toimintakyvyn vajeita, saatat olla oikeutettu kotikuntoutukseen. Kotikuntoutus voi olla silloin ajankohtainen, kun et pääse kodin ulkopuolisiin kuntouttaviin palveluihin. Kotikuntoutuksen tarpeen määrittelee fysioterapeutti ja kuntoutuksen toteuttaa fysioterapeutti tai kotihoidon hoitaja voi ohjata sinua. Kotikuntoutuksella tavoitellaan toimintakykysi ylläpitämistä ja omien voimavarojesi tukemista.

Kanta-Hämeen Muistiluotsin tuki

• Kanta-Hämeen Muistiluotsi järjestää kerran viikossa muistisairautta sairastaville musiikkipainotteista Muistoja ja musiikkia -ryhmää, johon ovat myös läheiset ja avustajat tervetulleita.  Lisää tietoa Kanta-Hämeen Muistiluotsin ryhmätoiminnasta
• Oman elämäni sävelet -hankkeen Muistipelimannit on muistiystävällinen ryhmä kaikille, jotka haluavat jatkaa tai herätellä uudelleen vanhaa soittoharrastustaan rennolla otteella. Ryhmässä soitetaan esimerkiksi kansanmusiikkia ja vanhaa tanssimusiikkia. Lisää tietoa hankkeesta Oman elämäni sävelet - Musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena

Sopeutumisvalmennuskurssi muistisairaalle

Kela järjestää sopeutumisvalmennuskursseja muistisairautta sairastaville. Sopeutumisvalmennus on ryhmämuotoista ja moniammatillista kuntoutusta. Kursseilla saa tietoa sairaudesta, kuntoutuksesta sekä alueesi tukiverkostostoista. Kurssilla tuetaan itsehoitoasi, parannetaan toimintakykyäsi sekä vahvistetaan elämänhallintaasi.

Kurssi soveltuu sinulle, jos sinulla on todettu lievä tai varhaisen vaiheen muistisairaus ja olet yli 18-vuotias. Lisäksi tarpeesi sopeutumisvalmennukseen arvioidaan terveydenhuollossa yksilöllisesti.

Lisä- ja yhteystiedot kurssille löytyvät Kelan sivuilta. Hakemisen ohjeet löytyvät täältä.

Fysioterapia

Fysioterapiassa saat neuvontaa, ohjausta sekä yksilö- ja ryhmäterapiaa toimintakykysi edistämiseksi. Kuntoutusta voidaan toteuttaa myös etävastaanotolla tai sinulle voidaan suunnitella itsenäisen harjoittelun ohjelma. Fysioterapiassa harjoitellaan raajojen ja lihasten toimintaa sekä tasapainoa fysioterapeutin avustuksella. Lihasvoiman harjoittamisen lisäksi tarvitaan usein virheellisten asentojen ja liikkeiden korjaamista.

Fysioterapiaan ohjaudutaan yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön suosituksesta tai lähetteellä. Tarvittaessa fysioterapeutti voi selvittää apuvälinetarpeesi kanssasi.

Puheterapia

Puheterapiassa ohjataan ja kuntoutetaan kielellisiä taitoja, kuten puhumista, puheen ymmärtämistä, kirjoittamista ja lukemista sekä nielemistoimintoja.

Toimintaterapia

Toimintaterapiassa arvioidaan ja edistetään suoriutumistasi päivittäisessä elämässäsi, jolla tarkoitetaan itsestä huolehtimista, ruoanlaittoa, kodinhoitoa, asiointia, opiskelua, työtä ja vapaa-ajan toimintoja. Toimintaterapiassa arvioidaan lisäksi apuvälinetarpeitasi ja tarvittaessa asunnonmuutostöiden tarpeita. Jos kuntoutumisesi tueksi todetaan tarve pidemmälle toimintaterapian jaksolle, ammattilainen ohjaa sinut oikealle palveluntuottajataholle.

Tukea osatyökykyiselle

Sairaalan työkykykoordinaattorit tarjoavat työkyvyn ja kokonaistilanteen kartoitusta, kun sinulla on haasteita työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa, vaikeuksia soveltuvan opintopolun löytymisessä tai pitkittynyttä työkyvyn alenemaa.

Vastaanotoille ohjaudutaan ensisijaisesti lääkärin lähettämänä. Voit myös tarvittaessa olla meihin yhteydessä hoito- ja kuntoutusvastuun ollessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Palvelumme ovat sinulle maksuttomia.

• kartoitamme yhdessä tämän hetkisen tilanteesi sekä annamme tukea ja ohjausta ammatillisissa asioissa
• selvitämme tarvittaessa mm. toimeentuloosi liittyviä haasteita sekä ohjaamme ja avustamme etuuksien hakemisessa
• arvioimme eri vaihtoehtoja ammatillisen polun löytymiseksi yhteistyössä sinun ja muiden toimijoiden kanssa sekä koordinoimme tarvittaessa suunnitelmasi etenemistä

Omatoiminen kuntoutus

Alla on linkkejä sivustoille, jossa on kuntoutusta tukevia harjoitteita itsenäisesti suoritettavaksi sekä tieto toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Fyysinen toimintakyky

• Jumppaohjeita/muistipuisto.fi
• Kunnon eväät liikuntakortit
• Omatoimiseen liikkumiseen ohjeita/voitais.fi
• Viriketoimintaa/vahvike.fi
• Liikunta videoita

Kognitiivinen toimintakyky

• Muistinvirkistymiseksi/muistipuisto.fi
• Viriketoimintaa/vahvike.fi

Psyykkinen toimintakyky

• Viriketoimintaa/vahvike.fi
• Harjoituksia mielen hyvinvoinnin tueksi/ Oivamieli.fi
• Työkaluja mielen hyvinvointiin/Mielenterveystalo.fi
• Harjoituksia oman mielenterveyden vahvistamiseen/Mieli.fi
• Tukinetistä löydät kootusti palveluita erilaisiin avuntarpeen tilanteisiin.

Sosiaalinen toimintakyky

• Viriketoimintaa
• Kuvakortit ja kommunikaatio

Vinkit arkeen

Muistisairaan toimintakyvyn heikentyessä on tarpeen ottaa käyttöön arkea tukevia apuvälineitä ja tukipalveluita. Näiden lisäksi on muutamia keinoja, joita pystyy itse hankkimaan tai helpottamaan muistisairaan toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.

Ajanhallinta

Ajanhallinta saattaa hankaloitua ja kun muistilaput ei enää riitä, on tähän saatavilla ajanhallinnan apuvälineitä kuten:

• puhuvia kelloja
• muistuttavia apuvälineitä (ruokailut, lääkkeenotto ym.)
• ajastettu valaistus tai kirkasvalolamppu sekä
• ajastettu musiikki auttavat vuorokausirytmin hallintaa.

Arjen rutiineilla on myös iso merkitys ajanhallinnan ymmärtämisessä. Rutiineista kannattaakin pitää kiinni.

Muistamisen tuki

Tärkeiden toimintojen muistaminen

• Kotiin ja sen ympäristöön voi laittaa helpottavia huomioita, kuten tarroja keskeisimpien painikkeiden merkitsemiseen.
• erilaisia kylttejä
• lisäämällä toimintoja helppotoimiselle kosketusnäytölle
• kuvakorttienkäyttö

Turvallisuus

• Liikkumistasi voi myös tukea jalkineilla (liukumista estämättömät) ja vaatetuksella (lonkkahousut) sujuvammaksi sekä turvallisemmaksi.
• Liikkumiseen vaikuttavat myös kodin kalustus ja valaistus, johon on hyvä kiinnittää huomiota.
• Liikkumiseen on saatavilla erilaisia apuvälineitä

Papunetin verkkosivuilla on kommunikaation tueksi muun muassa kuvakortteja.

Koti turvallisena ympäristönä

Tuttu ympäristö tukee muistisairaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Kodin merkitys on suuri turvallisuuden, muistojen ja menneisyyden, identiteetin ja hyvän olon tukijana. Jotta muistisairas voisi olla mahdollisimman pitkään kotona, voi kodin turvallisuutta voidaan arvioida esimerkiksi huonekohtaisesti.
 

Turvallisuutta tukevat muutostyöt

Muistisairas viettää usein paljon aikaa kotona, joten se kannattaa järjestää turvallisiksi ja turvallisuuden tunnetta tukeviksi. Mahdollisia muutoksia suunniteltaessa on turvallisuusriskejä huomioitava suhteessa muistisairaan itsemääräämisoikeuteen. Kodin muutostyöt auttavat läheistä huolehtimaan sairastuneesta turvallisesti, mutta on muistettava, että turvajärjestelyt voivat joskus lisätä muistisairaan turvattomuuden tunnetta.

Kotiympäristön turvallisuutta ja siihen mahdollisten muutostöiden tarvetta voidaan kartoittaa. Muutostöihin on mahdollista saada neuvontaa ja korvauksia.

Vanhustyön keskusliitolla on Korjausneuvoja, joka auttaa ja neuvoo sinua kodin muutostöissä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sivuilta löydät tarkemmin tietoa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustuksista.
 

Turvapuhelin

Kotona selviytymisen tukemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi voit vuokrata turvapuhelimen. Se koostuu kotiin asennettavasta päätelaitteesta ja hälytinpainikkeesta, jonka avulla turvahälytyskeskuksen hoitajaan. Lisätietoa ja palvelun myöntämisperusteet saat ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksesta tai työikäisten sosiaalipalveluista.

Katso tästä turvapalvelu.
 

Turvallinen liikkuminen lähiympäristössä

Turvallisen liikkumisen varmistamiseksi:

• ota mukaan tarkoituksenmukaiset apuvälineet (esim. paikannuslaite tai navigaattori, kävelytuki)
• kävele tuttuja reittejä säännöllisesti läpi
• laita kävelyyn sopivat kengät ja vuodenajanmukaiset vaatteet näkösälle eteisessä
• naulaa ulko-oveen koukku, jossa avaimia säilytetään
• sairauden edetessä säännöllisestä lenkkiseurasta on iloa, apua ja turvaa  (Lähde: Lähiympäristö/Muistiliitto)

Lisätietoa:

Muistiystävällinen ympäristö ja turvallisuus/Muistiliitto

Muistisairaan ihmisen oikeudet/Muistiliitto

Ikääntyneen turvallinen koti/Suomi.fi

Apuvälineet

Muistisairauteen sairastuneen kannattaa totutella juuri itselle sopiviin apuvälineisiin jo sairauden varhaisessa
vaiheessa. On tarjolla monenlaisia apuvälineitä, jotka helpottavat elämää muistisairauden kanssa. Tässä niistä muutamia:

• Lääkkeiden oikea-aikaisen ottamisen tukena voi käyttää älypuhelimen hälyttimiä ja kalenteria
• Keittiössä toimimista helpottaa paksunnetut lusikat, purkkien avaamisen apuvälineet

Erilaisia arjen ja liikkumisen apuvälineitä voi saada maksutta joko pitkä- tai lyhytaikaiseen lainaan kotikunnan terveyskeskuksesta tai apuvälinelainaamosta. Apuvälinetarpeeseen saat apua myös asuinkunnan fysio- tai toimintaterapeutilta.

Apuvälinepalveluiden yhteystiedot

Omahoito

Omahoidolla tarkoitetaan sitä, kuinka itse huolehtimalla terveydestäsi pystyt vaikuttamaan omaan terveyteesi. Omahoitoa ovat liikuntaan, ravitsemukseen, päihteettömyyteen sekä muihin elämäntapoihin liittyvät teot ja päätökset. Omahoitoon kuuluu myös lääkärin määräämän lääke- ja sairaudenhoidon noudattaminen sekä omatoiminen seuranta.

Löydät elintapoihin tukea ja ohjeita polun kohdasta Miten ehkäistä muistisairautta.

Omaishoito

Omaishoidolla tarkoitetaan hoidon järjestämistä kotiin siten, että hoitajana toimii omainen tai muu läheinen. Omaishoidon tuen kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hoidettavalle annettavista palveluista ja omaishoitajaa tukevista palveluista.

Omaishoidon tuen hakemus edellyttää aina palvelutarpeen arviointia, joka suoritetaan hoidettavan kotona. Kotikäynnillä keskustellaan ja selvitetään omaishoidettavan toimintakyky ja hoidon tarve. Myös hoitajan oma terveydentila ja sitoutuminen hoitotyöhön arvioidaan. Lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta enintään 6 kuukautta vanha lääkärinlausunto. Lausunnon tulee sisältää tieto hoidettavan terveydentilasta, toimintakyvystä sekä hoidon- ja avuntarpeesta.

Omaishoidon tuesta laaditaan palvelutarpeen arvioinnin ja selvitysten jälkeen joko myönteinen tai kielteinen kirjallinen viranhaltijapäätös. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettavan hoitoisuuden arvioinnin perusteella omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ei täyty, omaishoitajalla on hoitotehtävistä suoriutumista rajoittavia tekijöitä tai koti ei ole hoitoympäristönä soveltuva.

Omaishoidon tuen päätökset on alle 65-vuotiaiden osalta vammaispalveluissa ja yli 65-vuotiaiden osalta ikäihmisten palveluissa.

Omaishoitajaliiton verkkosivuilta löydät tukea ja tietoa omaishoitajana toimimisesta.

Minna Sillanpää Säätiön julkaisema TunneVaaka, työkaluja omaishoitajille tunteiden käsittelyyn ja hallintaan.

Vinkit arkeen

Muistisairaan toimintakyvyn heikentyessä on tarpeen ottaa käyttöön arkea tukevia apuvälineitä ja tukipalveluita. Näiden lisäksi on muutamia keinoja, joita pystyy itse hankkimaan tai helpottamaan muistisairaan toimintakykyä ja arjessa selviytymistä.

Ajanhallinta

Ajanhallinta saattaa hankaloitua ja kun muistilaput ei enää riitä, on tähän saatavilla ajanhallinnan apuvälineitä kuten:

• puhuvia kelloja
• muistuttavia apuvälineitä (ruokailut, lääkkeenotto ym.)
• ajastettu valaistus tai kirkasvalolamppu sekä
• ajastettu musiikki auttavat vuorokausirytmin hallintaa.

Arjen rutiineilla on myös iso merkitys ajanhallinnan ymmärtämisessä. Rutiineista kannattaakin pitää kiinni.

Muistamisen tuki

Tärkeiden toimintojen muistaminen

• Kotiin ja sen ympäristöön voi laittaa helpottavia huomioita, kuten tarroja keskeisimpien painikkeiden merkitsemiseen.
• erilaisia kylttejä
• lisäämällä toimintoja helppotoimiselle kosketusnäytölle
• kuvakorttienkäyttö

Turvallisuus

• Liikkumistasi voi myös tukea jalkineilla (liukumista estämättömät) ja vaatetuksella (lonkkahousut) sujuvammaksi sekä turvallisemmaksi.
• Liikkumiseen vaikuttavat myös kodin kalustus ja valaistus, johon on hyvä kiinnittää huomiota.
• Liikkumiseen on saatavilla erilaisia apuvälineitä

Papunetin verkkosivuilla on kommunikaation tueksi muun muassa kuvakortteja.

Jaa oma vinkkisi arkeen

Oletko huomannut jonkin asian, käytännön tai tavan helpottavan arkea muistisairauden kanssa? Kokemuksesi voi auttaa vinkkinä muita vastaavassa tilanteessa arjen tukena. Jaa oma vinkkisi anonyymisti alla olevan linkin kautta. Koostamme vinkkejä aihealueittain tämän kohdan täydennykseksi.

Jaa oma vinkkisi

Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito ja tukipalvelut myönnetään palvelutarpeen arvioinnin kautta. Polkumme kohdassa arkea tukevat palvelut löydät lisätietoja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella myönnettävistä tukipalveluista ja kotihoidosta.

Jos haluat palveluohjausta tai neuvontaa, ota yhteyttä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluihin tai ikääntyneiden asiakasohjaukseen. 

Palveluasuminen

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään sinulle, joka tarvitset päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen omaishoitona, kotihoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole sinulle mahdollista. Palveluasumista voidaan järjestää säännöllisesti toistuvana, tilapäisenä tai pitkäaikaisena palveluna.

Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasumisen myöntäminen perustuu kanssasi tehtävään palvelutarpeen arviointiin.

Palvelutarpeen arvioinnista löydät lisätietoa polun tutkimukset kohdasta. 

Saattohoito

Saattohoito on hoidollinen linjaus, jonka lääkäri tekee yhdessä muistisairaan ja muistisairaan läheisten kanssa. Hyvä saattohoito on tärkeää ja kaikilla on siihen oikeus. Saattohoitolinjaus pitää aina sisällään ei elvytetä-päätöksen (DNR). DNR tarkoittaa sitä, että henkilön hengitystä ja sydäntä ei yritetä saada uudelleen käyntiin, kun hengitys tai sydämen toiminta lakkaa. Tavoitteena on, että saattohoito voidaan toteuttaa henkilön nykyisessä asuin- tai hoitopaikassa. Saattohoitoa voidaan siis toteuttaa niin kotona, palvelutalossa tai sairaalassa.

Tutustu tarkemmin kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito- potilasversioon.

Muistiliiton oppaasta muistisairaan ihmisen hyvä saattohoito, saat lisätietoa saattohoidosta.

Elvytyskielto (DNR)

Elvytyksen perustarkoituksena on pitää yllä ja palauttaa hengitys ja sydämen toiminta. Elvytyskiellon voi tehdä potilas itse ja sen voi kirjata hoitotahtoon. Lääketieteellisin perustein elvytyskiellon voi tehdä myös lääkäri ja silloin arvio perustuu yksilölliseen potilaan arviointiin. Elvyttämättä jättämisen päätös tehdään siinä vaiheessa kun hoidoilla ei enää saavuteta paranemista ja sillä vähennetään elämän päättymiseen liittyvää turhaa kärsimystä.

Muistisairaan oikeudellisesta ennakoinnista löydät lisää tietoa polun kohdasta Huoli muistin muutoksest