Masennusta sairastavan palvelupolku

Masennusta sairastavan palvelupolku

Olet tullut palvelupolulle, johon olemme koonneet tueksesi masennukseen liittyvää tietoa. Saat polulta tietoa muun muassa masennuksen oireista, itsehoitokeinoista, hoitovaihtoehdoista sekä näihin liittyvistä palveluista ja tukimuodoista.

Itsetuhoinen käyttäytyminen

Onko sinulla tai läheiselläsi itsemurhavaara, ja tilanteesi on edennyt hengenvaaralliseksi.

Hengenvaarallisessa hätätilanteessa sinun tulee soittaa 112 tai hakeutua välittömästi lähimpään päivystykseen. Kiireellisissä tilanteissa ota yhteyttä myös Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 629 6560.  Jos numero ei vastannut soita 112, jos et tätä jo tehnyt.

Epäonnistunut itsemurhayritys on myös syy hakeutua välittömästi päivystykseen tai voit soittaa 112.

Itsetuhoiset ajatukset

Itsetuhoisilla ajatuksilla tarkoitetaan ajatuksia tai käyttäytymistä, johon liittyy pyrkimys itsensä vahingoittamiseen.

Sinulla voi olla erilaisia syitä ajatella, että haluat kuolla tai tappaa itsesi.

  • Haluaisitko kenties päästä eroon kivusta tai omista tunteistasi?
  • Tuntuuko, että tarvitsisit huomiota, mutta kukaan ei kuule sinua?
  • Mikäli olet toivonut olevasi kuollut tai että voisit nukahtaa siten, ettet enää heräisi, ota yhteyttä terveydenhuoltoon

Yhteys terveydenhuoltoon

Itsemurha ajatukset eivät tarkoita automaattisesti, että olisit aikeissa tehdä itsemurhan. On myös mahdollista, että ajatukset ovat hyvin ristiriitaisia niin, että toivot samanaikaisesti elämää sekä kuolemaa. Itsetuhoisten ajatuksiesi kesto ja voimakkuus voivat vaihdella päivien ja viikkojen aikana. Jos tilanteesi ei ole hengenvaarallinen, mutta sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.

Tärkeintä on, että et jää tilanteesi kanssa yksin, eivätkä ajatuksesi johda itsemurhayritykseen.

Ohjeet terveydenhuollon yhteydenottoon tästä.

Huoli läheisestä?

Eikö läheisesi ota apua vastaan, vaikka on selkeästi itselleen hengenvaarallinen tai psykoottinen (tila, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt).

Hoitokeinona voi silloin olla, tahdosta riippumaton hoito, joka perustuu mielenterveyslakiin. Lääkärillä on velvollisuus toimittaa henkilö hoitoon, jos kyse on hyvin vakavasta mielenterveyden häiriöstä, johon on hoitokeinoja, mutta potilas ei itse, sairaudesta johtuen tunnista hoidon tarvetta tai ei kykene hakeutumaan hoitoon.

Tahdosta riippumaton hoito on äärimmäinen keino turvata psykiatrinen hoito ja sitä käytetään erittäin suurella harkinnalla. Harkinnan ja arvioinnin toteuttaa kaksi eri lääkäriä. Lisäksi hoitoon ottamista varten on kehitetty hyvin tarkka kriteeristö, joiden ehtojen täytyy täyttyä, jotta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa. Aloita hoidon hakeminen soittamalla 112.

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista / Valvira

Onko tilanne rauhallisempi, mutta olet kuitenkin huolissasi läheisestäsi. Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta eli huoli-ilmoitus on syytä tehdä aina kun olet huolissasi henkilöstä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva. Katso alta lisätietoja.

Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta eli huoli-ilmoitus 

Jos jouduit rikoksen uhriksi

Oletko joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi, apua ja tukea saat

Tee rikoksesta aina rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä poliisiasemalla tai sähköisesti verkossa.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi saat alta olevista sivuista lisätietoa

Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen

Voit pitää huolta mielenterveydestäsi monenlaisin keinoin arjessasi. Voit myös harjoittaa ja vahvistaa itseäsi ja taitoja, joita hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen tarvitaan. Hyvää mielenterveyttä voit tukea esimerkiksi tunne- ja tietoisuustaitojasi harjoittamalla ja kehittämällä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojasi. Alla on lueteltuna hyvän mielenterveyden tukemiseen liittyviä osatekijöitä ja vinkkejä näiden taitojen tukemiseksi.

Mieli ry - vahvista mielenterveyttäsi

Hyvää mielenterveyttä voit edistää itse. Hyvää mielenterveyttä ylläpitävät mm:

  • Sosiaaliset suhteet ja tunne osallisuudesta. Yksinäisyys voi lisätä masentuneisuuden tunnetta, joten voit tukea mielenterveyttäsi esim. erilaisen harrastustoiminnan tai vapaaehtoistoiminnan kautta.

Voit tutustua vapaahehtoisuuteen perustuvaan yhteisölliseen toimintaan esim. Mieli Hämeenlinna ry sivuilta.

Tutustua alueellasi toimiviin yhteisöihin https://www.lahella.fi/.

Voit kysyä apua mielenterveytesi ylläpitämiseen myös ammattilaiselta. Sinua tukevat ammattilaiset neuvoloissa, työterveyshuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa sekä järjestöissä.

Vinkkejä hyvä mielenterveyden tukemiseksi:

Voit tukea mielenterveyttäsi myös verkossa tarjolla olevien itsenäisesti tehtävien harjoitusten avulla tai käyttää erilaisia palveluita, joiden kautta pääset esimerkiksi keskustelemaan sinua askarruttavista asioista. Alla on lueteltuina muutamia vinkkejä tueksesi:

Oman mielenterveyden vahvistamiseen liittyviä harjoituksia löydät myös

Lisätietoa:

https://www.mielenterveystalo.fi/

Mieli.fi

Mietitkö, oletko masentunut?

Voit tuntea itsesi hetkellisesti tai lyhytaikaisesti masentuneeksi, eikä sinulla silloin välttämättä kuitenkaan ole hoitoa vaativaa masennustilaa. Masennus voi olla siis ohimenevä tunnetila, joka kuuluu normaaliin tunnevalikoimaasi ja on luontainen reaktiosi pettymyksille tai menetyksille. Samoin ohimenevät väsymyksen, alakuloisuuden ja surullisuuden tunteet ovat normaaleja. Suurimmalla osalla ihmisistä alakulo ei pahene kliiniseksi masennukseksi.

Jos huomaat läheisesi kärsivän masennukseen viittaavista oireista ja toivot tietoa ja tukea tilanteeseen, löydät lisätietoa mielenterveystalon sivuston kohdasta: Tietoa sairastuneen läheiselle (mielenterveystalo.fi)

Masennustila eli depressio

  • Masennukseen viittaavat samankaltaiset oireet ovat lyhytkestoisina tavallisia ja niitä esiintyy elämäntilanteisiin liittyvinä reaktioina: erilaisten kriisitilanteiden, pettymysten, riitojen ja esim. surun yhteydessä. Näissä tilanteissa oireet usein poistuvat itsestään. Lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru eivät ole varsinaisia masennustiloja.
  • Varsinaiseen masennustilaan liittyy monia oireita ja diagnoosi perustuu oireiden vallitsevuuteen, kestoon, määrään ja vakavuuteen.
  • Tunnetilan pitkittyessä on tavallisesti kyse masennustilasta. Se on mielenterveyden häiriö ja edellyttää asianmukaista hoitoa sekä vointisi seurantaa.
  • Masennustilasta on aina mahdollisuus parantua ja siksi masennuksen varhainen tunnistaminen onkin tärkeää. Hoitoon kannattaa hakeutua sitä nopeammin, mitä enemmän sinulla on oireita. Pitkittyessään masennustila johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen.
  • Mikäli epäilet itselläsi masennusta, ole yhteydessä ensisijaisesti lähialueesi mielenterveyspalveluja tuottavaan yksikköön tai omalle terveysasemallesi. Hoitaja kartoittaa kanssasi hoidon tarpeesi ja kiireellisyyden. Katso yhteystiedot palvelupolun kohdasta yhteydenotto.
  • Jos sinulla on masennustilaan liittyviä itsetuhoisia ajatuksia tai kuoleman toiveita, kannattaa silloin hoitoon hakeutua päivystysluonteisesti.
  • Apua itsetuhoisten ajatusten äärellä tarjoaa myös Mieli.fi/tukea-ja-apua.

Keskeiset oireet varsinaisissa masennustiloissa ovat:

  • Masentunut mieliala (suurimman osan päivästä yli 2 viikon ajan).
  • Vähentynyt mielenkiinnon tai mielihyvän kokeminen.
  • Oireet vaivaavat  suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai joskus vuosiakin.
  • Masennusoireisiin liittyy usein eriasteista ahdistuneisuutta
  • Oireisiin liittyy usein myös alkoholin tai muiden päihteiden lisääntynyttä käyttöä. Toisaalta päihteiden käyttö usein aiheuttaa masennusta.

Voit käyttää päihteiden käytön arviointiin apunasi verkossa täytettävää lomaketta: Päihdelinkki.fi AUDIT -lomake.

  • Masennustilaan voi kuulua muitakin oireita, kuten:
    • Merkittävä painon lasku tai nousu
    • Muutokset ruokahalussa esim. ruokahaluttomuus.
    • Unettomuus tai lisääntynyt unen tarve.
    • Lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus.
    • Liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyyden tunne.
    • Arvottomuuden tai alemmuuden tunteet.
    • Kohtuuttomat syyllisyyden tunteet.
    • Vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä.
    • Kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset.

Masennustilaa voidaan arvioida koettujen oireiden perusteella kolmen eri vakavuusasteen kautta:

  • Lievä masennus: oireet haittaavat vain hieman sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita tai haittaa ammatillista suoriutumista.
  • Keskivaikea masennustila: voi tehdä ihmisen työkyvyttömäksi säännölliseen ansiotyöhön ja tavallinen arkinen suoriutuminen heikentyy.
  • Vaikea masennustila: oireita on runsaasti ja ne haittaavat merkittävästi kaikkia elämän osa-alueita. Vakavissa masennustiloissa selviytyminen arjen asioista on usein vaikeaa ja joissakin tilanteissa on turvauduttava sairaalahoitoon.

(Terveyskirjasto.fi)

Muistathan, että havaitsemistasi masennuksen oireista on hyvä aika keskustella ammattilaisen kanssa. Olethan yhteydessä tarvittaessa omalle terveysasemallesi tai työterveyshuoltoon tilanteesi arvioimiseksi. Lisää tietoa masennuksen hoidosta löydät palvelupolun kohdasta masennuksen hoito.

Oman terveydentilasi arvioinnin apuna: 

Masennuskyselyjen avulla voit arvioida masennusoireitasi tai käyttää sitä apuna omien oireidesi tunnistamiseen. Voit tulostaa lomakkeen, täyttää sen ja keskustella tilanteestasi ammattilaisen kanssa vastaanotolla. Lomakkeen voi täyttää myös sähköisesti täällä Mielenterveystalo.fi/BDI - lomake.

on tarkoitettu omahoidon toteuttamisen tueksi.

voit hyödyntää myös oman terveydentilasi arvioinnin apuna sekä tarvittavien esitietojen lähettämiseksi terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.

​​​​​​Lisätietoa:

Kuinka yleistä masennus on?

Masennustila eli depressio on tavallinen mielenterveyden häiriö, josta kärsii noin kuudesosa väestöstä jossakin elämänvaiheessa. Eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Selvästä masennustilasta kärsii noin 5 % ja niin sanotuista psykoottisista masennustiloista vajaa 1 % aikuisväestöstä tälläkin hetkellä. (Lähde: Duodecim.)

Milloin masennus voi puhjeta?

Masennus voi puhjeta missä iässä tai elämänvaiheessa tahansa. Eniten vakavaa masennusta sairastetaan keski-iässä. Naisilla masennus on kaksi kertaa miehiä yleisempää. Masennustila alkaa tyypillisesti vaikeiden elämäntapahtumien ja menetysten yhteydessä, mutta se voi alkaa myös tavanomaisessa elämänvaiheessa. Joillakin on masennukseen perinnöllistä taipumusta. Myös varhaislapsuuden vahingolliset kokemukset – erityisesti erot ja menetykset - saattavat aiheuttaa masennusalttiutta.  (Lähde: Mielenterveystalo.fi.)

  • Masennustilassa tavanomainen mieliala on huonontunut kokonaisvaltaisesti. Mielihyvä ja kiinnostus asioihin katoavat.
  • Masennus ilmenee tunne-elämässä, ajattelussa, toimintakyvyssä ja jopa kehon toimintojen muutoksina.
  • Jos masennus pitkittyy, se uhkaa esimerkiksi työkykyä.
  • Masennusta pystytään hoitamaan hyvän hoidon ja kuntoutuksen avulla.

Masennusoireiden tunnistamisen keinoja löydät palvelupolun kohdasta: Tunnista oireet ja hoitomuodoista kohdasta: Masennuksen hoito.

Järjestöillä ja esimerkiksi Mielenterveystyön keskusliitolla ja Mielenterveysomaisten keskusliitolla on erilaisia palveluja sairastuneen ja hänen läheisensä tueksi. Tärkeintä onkin muistaa, että et jää ongelmasi kanssa yksin. Myös samaa kokeneiden vertaisten kanssa keskustelu antaa tukea välillä toivottomiltakin tuntuviin hetkiin. Tämän kohdan välilehdillä on lisäksi kerrottu tarkemmin moninaisia palvelumuotoja tarjoavista tahoista.

Lisätietoa masennuksesta:

Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste (duodecimlehti.fi)

Masennus- Mielenterveystalo.fi

Masennus - MIELI ry

Lähes joka toinen psyykkisesti sairaan läheinen on vaarassa sairastua myös itse. Siksi sinun onkin läheisenä tärkeää hakea tukea itsellesi.

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry on mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä mielenterveysomaisten ja läheisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskusliiton kautta on tarjolla läheiselle:

FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n toiminta-aluetta on Hämeenlinnan, Forssa ja Riihimäki lähialueineen. Se tarjoaa:

  • tarjoaa tukea ja apua, kun olet huolissasi läheisesi psyykkisestä oireilusta tai päihteidenkäytöstä.
  • järjestää läheisille esimerkiksi omaisneuvontaa, ryhmätoimintaa ja teemailtoja yhteistyössä eri sote-toimijoiden kanssa.

Kanta-Hämeen alueella toimii erilaisia paikallisjärjestöjä, joiden pariin voit hakeutua matalalla kynnyksellä.

Tietoa alueellasi olevista toimijoista löydät https://www.lahella.fi/ palvelusta.

Walonkulman Klubitalo tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamista ja toimintaa täysi-ikäisille mielenterveyskuntoutujille. Talolle tullaksesi et tarvitse lähetettä eikä mahdollisia diagnoosejasi kysytä, ja toimintaan voit osallistua omien voimavarojesi mukaisesti. Klubitalon arkeen voit tutustua niin Facebookin, Instagramin kuin kotisivujenkin kautta.

http://www.sopimusvuori.fi/walonkulma/

https://www.facebook.com/walonkulman

https://www.instagram.com/walonkulmanklubitalo/

  • Forssan Seudun mielenterveysseura tarjoaa Mielikahvila - ja ryhmätoimintaa, järjestää tapahtumia ja luentoja sekä kouluttaa tukihenkilöitä.
  • MIELI Hämeenlinna on aloittanut toimintansa vuonna 2000. Se tarjoaa toimintaa Hämeenlinnan seudulla ja tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti facebook-sivustonsa kautta.

Mielenterveystyön keskusliiton palvelut

  • Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta arkisin klo 10-15 numerossa: 0203 91920
  • Kysy mielenterveyteen liittyvistä sosiaalietuuksista arkisin klo 12-14 numerossa: 040 756 0578
  • Chat-palvelut: Valoachat/mtkl.fi

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten järjestö,

Mielenterveyden keskusliitto | MTKL.fi

https://www.mtkl.fi/yhdistys/mieli-maasta/

Mieli ry:n palvelut

  • Kriisipuhelin tarjoaa tukea ja apua ympärivuorokautisesti.
  • Chat-palvelut ovat hyvä muoto, jos koet kirjoittamisen luontevimmaksi yhteydenottotavaksi.
  • Voit myös varata ajan kriisivastaanotolle

Opiskelijat

Nyyti ry tarjoaa erimuotoista tukea opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tueksi. Sivuston kautta löydät esimerkiksi:

  • blogeja ja podcasteja
  • tarinoita
  • chat-palvelun
  • apumuotoja

Raskaus ja vanhemmuus

Synnytyksen jälkeinen aika on monesti perheille onnellista aikaa. Suuri elämänmuutos tuo samalla käsiteltäväksi erilaisia tunteita, kun halu lohduttaa ja hoivat voivat tuoda myös voimattomuutta ja riittämättömyyden tunteita.

Äimä ry on yhdistys, joka auttaa raskausajan masennusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin kokeneita äitejä antamalla vertaistukea. Yhdistyksen kautta saat tietoa ja tukea mm.:

  • tietoa eri masennustyypeistä
  • kysymys- vastaus-palstan kautta
  • Tukea arkeen muiden kokemuksista kertovista blogeista
  • Kootusti tietoa erilaisista tukimuodoista, kuten vertaistukichatista, -puhelimesta ja -ryhmästä.

Synnytysmasennus / Ensi- ja turvakotien liitto

Synnytyksen jälkeisen masennuksen on todettu olevan yleinen ilmiö myös miehillä. Isistä noin kymmenellä prosentilla on masennusta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Uusi rooli isänä saattaa hämmentää ja tuoda epävarmuutta samalla, kun haluaisi tukea väsynyttä äitiä.

Apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä / Miessakit ry

Ikääntyminen

Etusivu - Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi)

Vertaistuki masennukseen sairastuneelle

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota sairastumiseen voi liittyä. Vertaistukea voi olla kahdenvälisinä keskusteluina tai ryhmätoimintoina. Vertaistukea on tarjolla sekä kahdenvälisesti että ryhmämuotoisesti myös erilaisilla verkkosivustoilla.

 

Vertaistukiryhmät

Vertaistukiryhmissä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat saavat tukea toisiltaan. Vertaistukiryhmät saattavat kokoontua kasvokkain tai etänä.

Muita lähteitä:

Vertaistuki/Mielenterveystalo.fi

Mikäli epäilet itselläsi masennusta, kannattaa sinun olla yhteydessä ensisijaisesti lähialueesi mielenterveyspalveluja tuottavaan yksikköön ja sieltä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle tai omaan työterveyshuoltoosi. Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla hoitaja kartoittaa kanssasi hoidon tarpeesi ja kiireellisyyden. Hoitajan vastaanotolle pääsee ilman lähetettä.

Yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen verkkosivuilta kohdasta Mielenterveyspalvelut.

Tärkeintä on, ettet jää oireittesi kanssa yksin.

Älä anna, pelon, häpeän tai minkään muun tunteen estää sinua ottamasta yhteyttä terveydenhuoltoon. Leimautumista ei kannata pelätä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa otat yhteyttä, sen nopeammin pääset avun piiriin.

Alla on vielä listattuna myös muita yhteystietoja, joihin masennusoireissa voi ottaa yhteyttä. Voit valita tarjottavista palveluista itsellesi sopivimman.

Voit olla yhteydessä omaan terveyskeskukseesi. Ammattilainen arvioi tilanteesi ja tarvittaessa varaa sinulle ajan psykiatriselle hoitajalle tai lääkärille. Löydät yhteystiedot Oma Hämeen verkkosivuilta kiireettömälle vastaanotolle sekä tarvittaessa kiireellisen vastaanoton varaamiseksi.

Henkeä uhkaava tilanne

Mikäli kyseessä on henkeä uhkaava tilanne, ota yhteyttä aina 112

Sosiaali- ja kriisipäivystys 

Kiireellisissä tilanteissa voit soittaa Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Palvelu on avoinna 24/7.

Jos numero ei vastaa soita 112.

Päivystys

Jos, olet epävarma päivystys tarpeestasi, voit alkuun olla yhteydessä päivystysapuun, joka palvelee numerosta 116117.

Lisä- ja yhteystiedot löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Jos olet opiskelija, saat apua opiskelijaterveydenhuollon kautta. Terveydenhoitajat ja kuraattorit ovat hyviä ensikontaktin henkilöitä, kun epäilet masennustilaa.

Lisä- ja yhteystiedot löydät kouluterveydenhuollosta hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Lisä- ja yhteystiedot löydät opiskeluterveydenhuollosta hyvinvointialueen verkkosivuilta. 

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa terveydenhuoltolain mukaiset opiskeluterveyden palvelut perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille.

  • YTHS:n valtakunnallinen palvelunumero yleis- ja mielenterveydenpalveluihin katso täältä.
  • Opiskelijoille tarjolla myös erilaisia chat palveluita, ryhmäkeskusteluita ja mielenterveyttä tukevia palveluita, lisätietoja täältä.

Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluita. Ohjaamoissa on erilaisia palveluita, joista yksi on nuorten terveysneuvonta.  Voit siis olla masennusoireista yhteydessä myös ohjaamoon. Katso seudulliset yhteystiedot alta.

Jos olet neuvolan tai perhesuunnittelun asiakas, voit varata ajan neuvolasta masennuksen oireisiin. Lisä- ja  yhteydenottotiedot löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Jos et tiedä mihin olisit yhteydessä masennusoireistasi tai sinulla on elämänhallinnan haasteita, ota silloin yhteyttä terveyssosiaalityöntekijään.

Terveydenhuollon sosiaalityöhön olet ensisijaisesti oikeutettu, jos sinulla on hoitokontakti tai -jakso terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon sosiaalityö on apunasi ja antaa mielellään ohjausta ja neuvoa elämänhallintaan liittyviin haasteisiisi. Sosiaalityöntekijän palvelut ovat sinulle maksuttomia. Voit olla yhteydessä sosiaalityöntekijään itse tai omaisesi voi ottaa yhteyttä puolestasi.

Terveyssosiaalityöntekijän yhteystiedot löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät auttavat silloin, kun tarvitset tukea, apua ja neuvontaa elämänhallintaan liittyvissä tilanteissa. Masennusoireistasi voit olla yhteydessä myös sosiaalityöntekijään. Sosiaalityön tavoitteena on ratkaisujen etsiminen yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöiden palveluista lisä- ja yhteystiedot löydät alta.

  • työikäisten sosiaalipalveluista
  • ikääntyneiden asiakasohjaus
  • lapsiperheiden sosiaalipalveluista.

Kiireellisissä tilanteissa voit soittaa Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Palvelu on avoinna 24/7.

Ilmoitus sosiaalihuollon tuen tarpeesta

Ilmoitus tuen tarpeesta on syytä tehdä aina kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Tuen tarpeen ilmoituksen voit tehdä myös itsestäsi. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa huolissaan oleva.

Tuen tarpeen ilmoituksen pääset tekemään Oma Hämeen verkkosivuiltamme. 

Masennusoireiden taustalla voi myös olla päihdekäyttöä, Jos tunnistat itselläsi ongelmallista päihdekäyttöä ja masennusoireita voit olla yhteydessä myös päihdepalveluihin. Päihde- ja riippuvuuspalvelut löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta. 

Jos olet työterveyshuollon asiakas voit varata ajan masennusoireiden selvittelyyn oman työterveyshuoltosi kautta.

saatavissa anonyymisti. Lisäksi osa palveluista on helposti lähestyttäviä matalan kynnyksen palveluita. Voit kääntyä masennus oireista tai elämän kuormittavuudesta, myös näiden palveluiden puoleen saadaksesi ohjausta, tukea tai neuvontaa omaan tilanteeseesi.

Eri seurakunnat tarjoavat myös tukensa. Voit kääntyä masennus oireista ja elämän kuormittavuudesta myös oman seurakuntasi puoleen. He auttavat kulkemaan rinnalla ja tukevat eri elämän vaiheissa. Alla esimerkin omaiseksi nostettu muutaman kaupungin diakonissatyön yhteystiedot.


Muut yhteydenotot

Vastaanottokäynti

Ensimmäinen käyntisi voi tapahtua terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilaisen vastaanotolla. Palvelusi voi siis alkaa oman terveyskeskuksesi vastaanottokäynnillä, työterveyspalvelujen vastaanottokäynnillä tai sosiaalihuollon palvelukäynnillä.

Alla välilehdillä on kuvattuna psykiatrisen sairaanhoitajan, lääkärin sekä sosiaalihuollon palvelujen vastaanottokäyntien sisältöjä. Jos olet työterveyspalvelujen asiakas, on tärkeää, että olet oireesi havaittuasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä myös työterveyteesi.

Jos vastaanottokäyntejä sovitaan ammattilaiselle useita, huomioithan, että vastaanotto voi tapahtua tarvittaessa myös videovastaanottona.

Ennen vastaanottokäyntiä voit käyttää oman terveydentilasi arvioinnin apuna esimerkiksi:

Ensikäynnillä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla:

  • Elämäntilannettasi kartoitetaan kanssasi ammattilaisen kanssa yhdessä keskustellen: perhesuhdetilanteesi, toimeentulon kysymykset, terveydentilaasi liittyvät asiat sekä kartoitetaan myös arkeesi voimaa tuovat tekijät.
  • Kanssasi keskustellaan vointisi kokonaistilanteesta ja arvioidaan oireidesi voimakkuutta yhdessä kanssasi.
  • Muistathan kertoa vastaanotolla ammattilaiselle, jos sinulla on ollut tai on itsetuhoisia ajatuksia. Ammattilainen on vaitiolovelvollinen kaikkiin kanssasi keskusteltuihin asioihin tai hoitoosi liittyen.
  • Oireidesi ja vointisi arviointiin voidaan hyödyntää myös erilaisia ns. oiremittareita tms.
  • Kanssasi tehdään hoitosuunnitelma ja saat ohjeet omahoitosi tueksi sekä tiedon seuraavan käyntisi ajankohdasta.
  • Voit saada hoitajalta mukaasi kotiin myös hoitoasi tukevia tehtäviä.
  • Sairaanhoitajan vastaanotolla seurantakäynneillä myös lääkityksesi tilannetta arvioidaan.
  • Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä on yleensä 1 - 10, yksilöllisen tarpeesi ja tilanteesi mukaisesti.
  • Hoitaja ohja sinut tarvittaessa lääkärin vastaanotolle, varaa sinulle ajan laboratoriokokeisiin sekä tarvittaessa saat ohjauksen myös sosiaalipalveluihin.
  • Jos olet myös työterveyshuollon asiakas, sinun tulisi olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myös omaan työterveyteesi. Työterveyshuollon ammattilaisen kanssa voitte käydä yhdessä läpi työterveyshuollon kautta sinulle tarjolla olevia palveluja sekä saat tarvittavaa tukea työelämän yhteensovittamiselle tilanteeseesi sopivalla tavalla.
  • Masennustilan diagnosoi lääkäri, lääkärin vastaanottokäyntejä on usein useampi diagnoosisi varmistamiseksi.
  • Joskus diagnoosin varmistamiseksi on tarpeen toteuttaa myös muita lisätutkimuksia, saat lääkäriltä tarvittaessa niihin ohjauksen ja lähetteen.
  • Kanssasi yhdessä kartoitetaan myös mahdollisesti samanaikaisesti esiintyvät tavallisimmat muut sairaudet, kuten esim. kilpirauhasen toiminnan häiriöt, ahdistuneisuushäiriö tai  päihderiippuvuus.
  • Vastaanotolla tehdään myös arviota masennuksen ja oireidesi vaikeusasteesta.
  • Lääkärin vastaanoton yhteydessä saat myös tarvittaessa sairauslomatodistuksen ja kanssasi keskustellaan hoitosuunnitelmasta, lääkityksestä sekä jatkohoidon tarpeesta.
  • Jos olet myös työterveyshuollon asiakas, sinun tulisi olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myös omaan työterveyteesi. Työterveyshuollon ammattilaisen kanssa on mahdollisuus käydä yhdessä läpi juuri työterveyshuollon kautta sinulle tarjolla olevia palveluja sekä saat tarvittavaa tukea työelämän yhteensovittamiselle tilanteeseesi sopivalla tavalla.

Vastaanotolla arvioidaan kanssasi myös työ- ja toimintakykyäsi

Toimintakyvyn aleneminen on usein suhteessa masennustilan vakavuuden kanssa, joten on tärkeää arvioida työ- ja toimintakykyäsi heti sairastumisesi alusta toipumiseesi saakka. Työ- ja toimintakyvyn heikkenemiseen voivat liittyä mm:

  • Tarvetta sairauslomaan, työkyvyttömyyseläkkeeseen tai muunlaisiin työelämän ja terveydentilasi yhteensovittamisen keinoihin.
  • Tarvetta työkyvyn mukaisten tehtävien yksilölliseen räätälöintiin ns. täsmätyökyvyn mukaisesti.
  • Työttömyyttä.

Tilanteesi kartoittamiseksi kanssasi keskustellen arvioidaan:

  • Toimintakykysi ja sen riittävyys työtehtäviesi sisältöön nähden.
  • Työuraasi ja osaamiseesi liittyvät tekijät.
  • Toimintaympäristöön liittyvät vaatimukset suhteessa voimavaroihisi.
  • Muiden mahdollisten sairauksiesi vaikutukset tilanteeseesi.
  • Voimavarojasi, vahvuuksiasi sekä selviytymiskeinojasi.
  • Sosiaaliset tekijät, kuten esimerkiksi perhetilanteesi.
  • Tehdään arviota kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksista
  • Sinun olisi hyvä olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sairastumistasi oman terveysasemasi lisäksi myös työterveyteesi. Heidän olisi hyvä saada tieto sairastumisestasi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta työhön paluutasi voidaan tukea ja suunnitella tiiviissä yhteistyössä kanssasi, kun se on tilanteessasi ajankohtaista.
  • Kun olet palaamassa sairauslomalta, paluu tehdään tiiviissä yhteistyössä hoitotahosi ja mahdollisesti työterveyshuoltosi kanssa.
  • Tukitoimet työelämään palaamiseksi suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kanssasi, pysyviä tai tilapäisiä tukitoimia voivat olla mm.:
    • osaamisen tukeminen
    • koulutus
    • työjärjestelyt
    • työaikamuunnokset
    • uudenlaisiin työtehtäviin sijoittaminen sekä
    • työyhteisön valmennukset.

Vastaanottokäynti sosiaalipalveluissa

Olet saattanut olla masennusoireistasi yhteydessä sosiaalipalveluihin tai jollain läheiselläsi on herännyt huoli sosiaalihuollon tarpeestasi. Sosiaalihuollon  yhteydenotossa tai vastaanottokäynnillä kartoitetaan tilanteesi ja tehdään palvelutarpeen arviointi.

Sosiaalityön tarkoituksena on rakentaa yksilölle, perheelle tai yhteisölle tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palveluiden kokonaisuus.

Sosiaalityöllä tuetaan

  • muutoksia,
  • lievennetään elämäntilanteen vaikeuksia,
  • vahvistetaan yksilön ja perheen osallisuutta,
  • toimintaedellytyksiä sekä
  • sosiaalisia suhteita.

Sosiaalipalveluista sinulle järjestetään tarvittaessa myös terveydenhuollon käynti oireisiisi.

Omahoidolla on suuri merkitys oman mielenterveyden tukemisessa.

Hyvillä elämäntavoilla, kuten säännöllisen liikunnan harrastamisella, hyvällä unensaannilla ja päihteiden käytön minimoinnilla, voit tukea omaa hyvinvointiasi ja  vaikuttaa myös masennusoireisiisi. Jos sinulla on olemassa jo hoitosuhde, olet hakeutunut hoitoon omalle terveysasemallesi, sinun on hyvä noudattaa ammattilaiselta saamiasi hoito-ohjeita ja suosituksia.

Tukea erilaisiin elämän kriisitilanteisiin ja niiden käsittelyyn on mahdollista saada terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilaisen vastaanoton lisäksi myös esimerkiksi järjestötoimijoiden erilaisista vertaistukiryhmistä tai chat- tai keskusteluapua puhelimitse. Tarvittaessa ole yhteydessä omalle terveysasemallesi tai esimerkiksi työterveyshuoltoosi, ammattilainen ohjaa sinut tarvittaessa tilanteeseesi sopivan avun pariin.

Jos havaitset itselläsi masennukseen viittaavia oireita, olisi hyvä kiinnittää huomiota omaa hyvinvointia tukeviin asioihin. Alla on listattuna omaa mielenterveyttä tukevia asioita. Näistä löydät tarkemmin tietoa palvelupolun kohdasta hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

Asioita, joilla voit tukea omaa mielenterveyttäsi:

  • Sosiaalisia suhteita on hyvää pitää yllä jaksamisesi mukaisesti, etenkin läheisten tuki on tärkeää hyvinvoinnille. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminta, harrastustoiminta tai muu yhteisöllinen toiminta voi auttaa sinua sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja luomisessa.
  • On hyvä pitää kiinni erilaisista päivärutiineista ja harrastuksista
  • säännöllisen liikunnan harrastamisesta, esimerkiksi lyhytkin kävely kohentaa tutkitusti mielialaa, parantaa unen laatua ja vähentää ahdistuneisuutta.
  • Riittävä unen saanti. 
  • Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio.
  • Muista tarkkailla omia voimavarojasi: toimi juuri sen verran, kuin kulloinkin koet omien voimavarojesi kannalta olevan sopivaa.
  • Joitakin asioita olisi hyvä pyrkiä välttämään: Päihteiden käyttö vaikuttaa myös mielenterveyteesi ja voi olla yhteydessä masennuksen alkamiseen tai pahenemiseen sekä hidastaa toipumistasi. Olisi hyvä tarkkailla omaa päihteiden käyttöä ja pohtia, olisiko syytä hakea tukea tai apua käytön vähentämiseen. Oman päihteidenkäytön arvioimiseksi voit täyttää kyselylomakkeen esim. Päihdelinkki.fi/testit ja laskurit

Lisätietoa: Päihdelinkki.fi

 

Verkossa tarjolla olevia erilaisia palveluita omahoitosi tueksi:

  • Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat ovat myös omahoitosi tukena:

Mielenterveystalo/ työkaluja omahoidon tueksi

Mielenterveystalo/Omahoito sekä

Mielenterveystalon Omahoito-ohjelma

Linkkejä/lisätietoa:

Mielenterveystalo.fi: Masennuksen omahoito

Masennuksen hoitomuodot ja tavoitteet

Sinulle sopiva hoitomuoto valitaan kanssasi yhdessä ammattilaisen kanssa ja saat tietoa siitä, miten hoitosi etenee. Lievässä masennustilassa monesti riittävät keskustelut tai nettiterapia. Mitä vaikeampi masennustilasi on, sen tärkeämpää on liittää hoitoon mukaan lääkitys. 

Omalla toiminnallasi ja hoitoasi tukevilla toimilla voit myös itse tukea toipumistasi: omahoito on tärkeä osa hoitoasi. Elämäntavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla ja päihteiden käytön minimoinnilla, voit vaikuttaa myös masennusoireisiin. Omahoidon toteuttamisen tueksi tietoa löydät palvelupolun kohdista Omahoito sekä kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

Masennuksen hoitomuodot voidaan jakaa seuraavasti:

  • Lääkehoito. (Lääkehoidon tukihoitomuotoihin tarvitaan lähete)
  • Psykoterapeuttinen hoito
  • Toiminnallinen terapia
  • Psykososiaalinen hoito: toiminnalliset ryhmät, psykoedukaatioryhmät, vertaistukiryhmät
  • Biologiset hoidot: ECT-hoito, TMS-hoito 
  • Osastohoito

Erilaisista hoitomuodoista on kerrottuna tarkemmin sivun alaosan välilehdillä.

Masennuksen paranemista seurataan mm. erilaisin oirekyselyin: Pitkä masennuskysely BDI/Mielenterveystalo.fi

Hoitomuodot voivat hieman vaihdella sairastuneen iän mukaan:

  • Nuorilla (13-22v)  suositeltavimpia hoitomuotoja ovat psykoterapeuttiset hoidot. Jos hoidon tavoitetta ei saavuteta psykoterapialla 1–2 kuukaudessa, hoitoon liitetään masennuslääkehoito. Lääkehoidon tehoa seurataan hoidon alkuvaiheessa tiheään, noin viikon välein.
  • Työikäisten keskivaikeassa depressiossa toimintakykyyn vaikuttavat mahdollisuus tukeviin työjärjestelyihin ja se, kuinka vaativaa työ on.  Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa työllistymistä, työssä pysymistä tai työhön palaamista sairaudesta huolimatta.
  • Ikääntyneiden keskivaikeaa depressiota voidaan hoitaa psykoterapian avulla. Samoin sähköhoidon (ECT) on todettu olevan tehokas ja turvallinen hoitomuoto myös yli 75-vuotiaille. Masennuslääkitystäkin käytetään, mutta käytettävä lääketyyppi ja annostus on pohdittava suhteessa ikään.

Masennuksen hoidossa on seuraavat kolme vaihetta, joiden kesto vaihtelee yksilöllisesti:

  • Akuuttivaiheen tavoitteena on oireettomuus
  • Jatkohoitovaiheen tavoitteena on estää oireiden palaaminen
  • Ylläpitohoidon tavoitteena on estää uuden masennusjakson puhkeaminen ja se kestää vuosia tai olla pysyvä. Ylläpitohoitoon päätymiseen vaikuttaa masennusjaksojen vakavuus, mahdolliset jäännösoireet ja masennusjaksojen toistuvuus.

Lisätietoa:

Masennuksen hoitomenetelmät/THL

Tietoa sairastuneen läheiselle/Mielenterveystalo.fi

Lääkehoito on keskeinen osa masennuksen hoitoa.

Masennuksen lääkehoidossa lääkitys valitaan yksilöllisesti, annosta nostetaan vähitellen ja sen vastetta seurataan 1-3 viikon välein. Saat tietoa lääkkeen vaikutuksista ja mahdollisista haittaoireista. On tärkeää myös kertoa hoitavalle lääkärille tuntemuksistasi lääkkeiden käytön aikana. Lääkehoitoa suunnitellessa on hyvä huomioida ja arvioida myös päihteiden käyttöäsi: päihteiden käyttö voi heikentää tai jopa estää lääkehoitosi tehoa mm. laskemalla elimistösi mielialaa säätelevän hormonin eli serotoniinin tasoa. Otathan vastaanotolla ammattilaisen kanssa keskustellessa ja lääkehoitoasi suunnitellessa siis esiin myös mahdolliseen päihteidenkäyttöösi liittyvät asiat.

Miten masennuslääke valitaan?/Potilaan Lääkärilehti

Masennuslääkkeiden apu oireisiin

  • Masennuslääke ei yleensä tehoa kovin nopeasti, joten sen vaikutukselle kannattaa antaa aikaa. Mielialavaikutuksen alkamiseen kuluu useita viikkoja.
  • Masennuslääkkeillä on kuitenkin todettu olevan nopeaa vaikutusta emotionaalisen tiedon käsittelyssä. Tällä tarkoitetaan, että reaktiivisuus ympäristön negatiivisiin ärsykkeisiin heikkenee. Tätä on havaittu jo 1-7 päivän kuluessa. (Lähde: Duodecim 2020, nro 5

Masennuslääkkeiden vaikutukset tunteiden käsittelyyn (duodecimlehti.fi)

  • Paranemista tapahtuu jopa 12 viikkoon saakka.
  • Mikäli alkavaa hoitovastetta ei ole 4 viikon kohdalla näkyvissä, vaihdetaan lääkettä.
  • Alkuun paranee mieliala, toimintakyvyn paranemisessa kuluu pidempi aika.

Masennuslääkkeiden sivuvaikutukset

Saat lääkäriltäsi tietoa masennuslääkkeiden sivuvaikutuksista ja niitä on tärkeä arvioida yksilöllisesti ja suhteessa niistä saatavan hyötyyn. keskustele tarvittaessa lisää aiheesta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

rikoissairaanhoidon osastohoidon tarvetta arvioidaan yhdessä ammattilaisten kanssa vastaanottokäynnillä. Jos vastaanotolla arvioidaan, että masennuksen hoitoon tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluita, lääkäri tekee lähetteen polikliiniseen hoitoon. Akuutissa tilanteessa eli vaikeassa itsetuhoisuudessa ja vaikeassa ja/tai psykoottisessa masennuksessa voidaan tehdä päivystyslähete osastohoitoon. Jos tilanne vaikeutuu nopeasti virka-ajan ulkopuolella, apua on mahdollisuus hakea yhteispäivystyksestä, jossa arvioidaan osastohoidon tarve.

  • Tahdonvastaisen hoitotarpeen lähetetyyppiä M1 käytetään äärimmäisessä tilanteessa eli jos sairastunut on välittömässä hengenvaarassa, eikä mitään muita hoitokeinoja pystytä käyttämään. Lähettävän tahon lisäksi myös psykiatrisen osaston lääkäri arvioi kiireellisen osastonhoidon tarpeen ennen hoitoon ottamista.
  • Osasto P3P on päivystysosasto, jonka kautta sairaalahoitoon saapuvat lähetteen saaneet aikuispotilaat. Yhtenä hoitoon ohjautumisen syynä voi olla masennus. Hoidon alussa painopiste on mm. psyykkisen voinnin seurannassa ja vuorokausirytmin tukemisessa. Osastohoitoon kuuluu aina lääkärin tekemä tutkimus sekä omahoitajatyöskentely, tarvittaessa esim. laboratoriotutkimuksia, röntgentutkimuksia, sosiaalityöntekijän tapaamiset ja perhetapaamiset. Keskimääräinen hoitoaika on 7 vuorokautta.
  • Päivystysosaston jälkeen hoitoa voidaan jatkaa akuuttipsykiatrian osastolla P5, jossa työntekijät ovat erikoistuneita mielialahäiriöiden hoitoon sekä ECT- hoitoihin.  Hoitoaika määräytyy yksilöllisesti hoidon tarpeen mukaan. Ennen kotiutumista arvioidaan palveluiden tarve ja tarvittaessa järjestetään hoitoneuvottelu yhteistyötahojen kanssa ja sovitaan jatkohoito.

Lisätietoa Psykiatrisesta hoitdosta Kanta-Hämeessä saat Oma Hämeen verkkosivuilta.

ECT-hoito

Termi ECT on lyhenne sanoista electroconvulsive therapy ja usein siitä käytetäänkin vain nimitystä sähköhoito. ECT-hoidolla tarkoitetaan toimenpidettä, jossa kevyen nukutuksen ja lihasrelaksaation aikana aivokuorelle johdetaan sähkövirtaa.

  • ECT-hoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä.
  • Ennen sähköhoidon aloittamista lääkäri keskustelee kanssasi hoidon syistä, hyödyistä ja haitoista.
  • Sähköhoidon on todettu olevan tehokas hoitomuoto vaikeissa masennustiloissa.
  • Sähköhoitoa voidaan käyttää myös sairastuneille, joille lääkehoidosta ei ole ollut hyötyä tai joille ei voida lääkehoitoa ei voida esimerkiksi raskauden tai hankalien haittavaikutusten vuoksi toteuttaa.
  • Hoidot toteutetaan Kanta-Hämeen Keskussairaalan ECT-poliklinikalla yleensä 8-12 hoidon sarjana.
  • Toimenpiteestä toipuminen vie yleensä muutaman tunnin. Autolla ajo on kuitenkin kielletty 24 tuntia hoidon jälkeen.
  • ECT-hoito on maksutonta.

ECT-hoitoa koskeva potilasohje

Potilaan osuus

Magneettistimulaatiohoito (TMS)

Magneettistimulaatiohoidossa vaikutetaan aivojen sähköiseen toimintaan pään ulkopuolelta magneetti-impulssien sarjayhdistelmällä, joka saa aikaan pitkäkestoisen hermorata-aktiivisuuden lisääntymisen.

  • Hoitomuodon tehoa ja sopivuutta arvioidaan psykiatrian poliklinikalla, johon tarvitset lähetteen hoitavalta lääkäriltä.
  • Jos päädytään magneettistimulaatiohoitoon, varataan ensin aika pään magneettikuvaukseen. Kuvien avulla määritellään tarkka stimulaatiopaikka.
  • Hoito annetaan psykiatrian poliklinikalla.
  • Hoitomenetelmä on vaaraton ja hyvin siedetty eikä se vaadi anestesiaa eikä seurantaa sairaalassa.
  • Yleisin haittavaikutus on pään pinnallisten lihasten supisteluun liittyvä kipu, päänsärky tai epämiellyttävä tunne hoito-sarjan alussa.
  • Hoitoa annetaan tiiviisti yleensä viiden viikon ajan 5 kertaa viikossa.
  • Hoitokertaan on hyvä varata aikaa n. tunti.
  • Vaikuttavuutta arvioidaan alussa, puolivälissä ja lopussa. Jos toivottavaa vaikutusta ei ole havaittavissa n. 2 viikon jälkeen, hoito lopetetaan. Jos hoito tehoaa, voidaan hoitosarjan jälkeen antaa ylläpitohoitojakso. Ylläpitohoito aloitetaan n. 3 kuukauden päästä ensimmäisen hoitojakson päätyttyä.
  • Hoidosta hyötyvät eniten ensimmäistä masennusjaksoa sairastavat nuoret aikuiset.
  • TMS-hoito on masennuksen hoidossa teholtaan samaa luokkaa tai jopa tehokkaampaa kuin masennuslääkkeillä.

rTMS-hoitoa koskeva potilasohje

Vertaistukiryhmät

Vertaistukiryhmissä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat saavat tukea toisiltaan. Vertaistukiryhmät saattavat kokoontua kasvokkain tai etänä. Niihin saattaa olla antoisinta osallistua siinä vaiheessa, kun päässyt omassa hoidossaan akuuttihoitovaiheen jälkeiseen tilanteeseen.

  • MIELI ry järjestää ammatillisesta ohjattuja vertaistukiryhmiä, joita järjestetään viikoittain kokoontuvina ryhminä sekä intensiiviryhminä myös etänä.
  • ÄIMÄ ry tarjoaa maksuttomia vertaistukiryhmiä raskauden tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiville äideille. Vertaistukiryhmät/aima.fi
  • FinFami tarjoaa vertaisryhmiä masennukseen sairastuneen omaiselle: Vertaisryhmät/FinFami Kanta-Häme

Yhteisöt tukenasi

  • Walonkulman Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien jäsenyhteisö Hämeenlinnan kauppakeskus Goodmanin läheisyydessä. Toiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä muun muassa vapaaehtoistoimintaan, mielekkääseen työpainotteiseen päivään, psykososiaaliseen kuntoutumiseen, vertaistukeen, virkistys- ja kulttuuritapahtumiin sekä edunvalvontaan ja ammattitaitoiseen ohjaukseen opinto-, koulutus- ja työllistymispoluille.

Tulossa lisätietoa toiminnallisista ja psykoedukaatioryhmistä.

Nettiterapialla tarkoitetaan omalta tietokoneelta tai älylaitteella toteutettavaa hoitoa, jossa terapeutti tukee etenemistäsi. Nettiterapia voi olla ainoana hoitomuotona ja omahoidon tukena tai sitten muun hoidon rinnalla.

  • Masennuksen nettiterapia on tarkoitettu lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiville.
  • Se perustuu itsenäiseen työskentelyyn ja harjoituksiin, joita voit tehdä itsellesi sopivaan aikaan.
  • Tarkoituksena on tehdä noin tunnin mittaisia istuntoja seitsemän viikon ajan.
  • Tukenasi on nettiterapeutti.
  • Tarvitset lääkärin lähetteen nettiterapiaan pääsemiseksi.
  • Nettiterapia on maksutonta.
  • Masennuksen nettiterapia/Mielenterveystalo

Kuntoutuksen neuvonta ja ohjaus

Kuntoutuohjauksessa sinä ja läheisesi saatte tukea ja ohjausta muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Sairastumisen myötä sinulle voi herätä kysymyksiä arjessa selviytymisestä tai tukipalveluiden tarpeesta. Ohjauksessa pyritään löytämään keinot, joilla pystytään tukemaan toimintakykyäsi ja arjen sujuvuutta.

Kuntoutusmuodot kunnissa

Kuntoutusta tarjotaan sekä peruspalveluissa, että psykiatrianpoliklinikoilla yksilö- ja ryhmämuotoisena. Psykiatrianpoliklinikalla tarjotaan muun muassa pitkäaikaista masennusta sairastaville CBASP (Cognitive Behavioral Analysis System of Psychotherapy) hoitomallia.

  • Se on kognitiivista psykoterapiaa, jota voidaan toteuttaa ryhmämuotoisesti.
  • Kyseessä on Käypä hoito –suosituksessa esitetty terapiamuoto pitkäaikaiseen ja ns. komplisoituneeseen eli vaikeutuneeseen masennukseen.
  • Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrian poliklinikoilla pidettävä CBASP-ryhmä on tarkoitettu erikoissairaanhoidon piirissä oleville potilaille, joiden masennus on jatkunut yli kaksi vuotta.
  • Kyseessä on 20 käyntikerran suljettu psykoterapiaryhmä.

Psykoterapia

Psykoterapialla pyritään vaikuttamaan masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin, tunne-elämään, minäkäsitykseen ja toimintatapoihin. Tavoitteena on sairastuneen toimintakyvyn ja työkyvyn edistäminen.

Kuntoutuspsykoterapiaa haetaan Kelan kuntoutuksena.

Päihdepalveluja tarjotaan Kanta-Hämeessä ennaltaehkäisevästi, korjaavasti sekä haittoja vähentävästi. Pääpaino päihdepalveluiden tuottamisessa on avomuotoista. Katso lisätietoa palvelupolun kohdasta muun ammattilaisen tuki .

Työterveyshuollon toimijoilla on myös tarjolla esimerkiksi:

  • työterveyspsykologin palveluja
  • lyhytterapiaa
  • nettiterapiaa

Näiden mahdollisuus riippuu työterveyssopimuksestasi sekä työterveystoimijoiden palveluvalikoimasta. Otathan yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi.

Hoitosi ja toipumisesi tukena on myös monia muita ammattilaisia, joiden palveluista saat lisätietoa välilehdiltä. Tukea tilanteeseesi arviointiin ja sopivien palvelumuotojen löytämiseen saat esimerkiksi palveluohjauksesta.

Palveluohjaus

Palveluohjaus tukee palvelujen vaikuttavuutta ja edistää asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia. Palveluohjaus on yksilötyötä, jossa palveluohjaaja:

  • kartoittaa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti
  • ottaa vastuun asiakkaan palvelukokonaisuudesta
  • huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta
  • valvoo, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. (Lähde: THL: Palveluohjaus)

Lisätietoja ja yhteystiedot palveluohjaukseen löydät:

Terveydenhuollon sosiaalityöhön olet ensisijaisesti oikeutettu, jos sinulla on hoitokontakti tai -jakso terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon sosiaalityö on apunasi ja antaa mielellään ohjausta ja neuvoa elämänhallintaan liittyviin haasteisiisi. Sosiaalityöntekijän palvelut ovat sinulle maksuttomia. Voit olla yhteydessä sosiaalityöntekijään itse tai omaisesi voi ottaa yhteyttä puolestasi.

Oma Hämeen verkkosivuilta löydät Terveyssosiaalityöntekijän yhteystiedot
 

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät auttavat silloin, kun tarvitset tukea, apua ja neuvontaa elämänhallintaan liittyvissä tilanteissa. Sosiaalityön tavoitteena on ratkaisujen etsiminen yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöiden palveluista lisä- ja yhteystiedot löydät alta.

  • Kotihoidon tarpeen arvioi asuinalueen mukainen palveluohjaaja tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.
  • Palveluohjaaja laatii asiakkaalle palvelusuunnitelman.
  • Säännöllisen kotihoidon asiakkaalle tehdään kotihoidossa hoitosuunnitelma.
  • Kotihoitoa on mahdollista saada tilapäisenä (maks. 3 kk) tai palveluarvion mukaisesti säännöllisenä palveluna.

Lapsiperheiden tukemiseksi on tarjolla erilaisia palveluja myös mielenterveyden haasteissa.

  • Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa erilaisia perhetyömuotoja koko Kanta-Hämeen alueella. Lisätietoja: Kanta-Hämeen perhetyö/Ensi-ja turvakotien liitto
  • Lastensuojelun tarkoituksena on edistää lapsen myönteistä kehitystä ja tukea vanhemmuutta.  Toiminta perustuu perheen kanssa yhdessä laadittuun asiakassuunnitelmaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluista saat lisätietoa Oma Hämeen verkkosivuilta.

Liikunnalla on suuri merkitys mielenterveyteen. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva liikuntamuoto ja harrastaa juuri siinä määrin kuin tuntuu senhetkiseen vointiin sopivan. Kunnissa on tarjolla erilaisia palveluita ja liikuntaryhmiä. Näistä löydät lisätietoa linkkien kautta.

Ohjaamo tarjoaa matalan kynnyksen palveluja ja ryhmätoimintaa alle 30-vuotiaille. Ohjaamosta saat tietoa, neuvontaa ja ohjausta koulutukseen, työllisyyteen, itsenäistymiseen, terveyteen, asumiseen ja moniin muihin arjen asioihin liittyen.

Päihdepalveluja tarjotaan Kanta-Hämeessä ennaltaehkäisevästi, korjaavasti sekä haittoja vähentävästi. Pääpaino päihdepalveluiden tuottamisessa on avomuotoista. A-klinikka Oy tuottaa suuren osan Kanta-Hämeen päihdepalveluista. Lisäksi palveluita on Riihimäen terveyskeskuksen hyvinvointikuntayhtymässä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä.

Lisätietoja mielenterveys- ja päihdepalveluistamme löydät Oma Hämeen verkkosivuiltamme.

Toimeentulo

Useimpiin etuuksiin tarvitaan lääkärin lausunto ja hakemus. Hakemukseen saa aina kirjallisen päätöksen, jossa on kerrottu muutoksenhakuohjeet. Yleisempiä korvauksia ja tukia mihin masennustilassa saatat olla oikeutettu ovat:

Työkyvyttömyyden jatkuessa tulee Kelaan lähettää uusia selvityksiä työkyvyttömyydestä, jotta etuutta voidaan jatkaa. Jos työkyvyttömyys jatkuu tulisi työkykyä viimeistään tässä kohtaa arvioida erityisemmin ja toimittaa kuntoutussuunnitelma kelaan mahdollisia kuntoutuksia töihin paluun mahdollistajaksi. Jos kuntoutus ei ole mahdollista voit hakea työttömyyseläkettä.

Jos toimintakykysi päivittäistoiminnoissa jää hoidosta huolimatta heikentyneeksi vuoden ajaksi, kannattaa selvittää mahdollisuus vammaistukeen.

Kelasta on mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta toimeentuloon. Voit olla myös yhteydessä sosiaalityöntekijään, katso sosiaalipalveluiden neuvonta lehdykkä.

Lue lisää:

Voit olla omaan työterveyshuoltoosi yhteydessä:

  • heti huolen herättyä masennusoireista
  • toipumisvaiheessa kun sinun on tarkoitus palata työpaikallesi
  • jos tarvitset tukitoimia työhön paluuseen

Alueella toimivat työterveyshuollon yhteystiedot löydät alla olevien linkkien kautta.

Walonkulman Klubitalo toteuttaa kansainvälisen klubitalomallin mukaista toimintaa Hämeenlinnassa täysi-ikäisille mielenterveyskuntoutujille. Klubitalo tarjoaa jäsenilleen mielekästä tekemistä arkeen, sosiaalisia suhteita ja vertaistukea sekä neuvontaa ja ohjausta yksilöllisen tarpeen mukaan.

Klubitalon jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen, ja toimintaan osallistuminen on maksutonta sekä lähetteetöntä. Jäsenet käyvät talolla omien tavoitteidensa ja voimavarojensa mukaan.

Lisätietoja sekä tarkemmin toimintaan voit tutustua kotisivujen sekä sosiaalisen median kautta:

https://www.facebook.com/walonkulman

https://www.instagram.com/walonkulmanklubitalo/

Pidempään jatkuvat oireet

  • Useimmat masennustilat kestävät muutamista viikoista muutamiin kuukausiin.
  • Osa masennustiloista kuitenkin jatkuu pidempään, vaihtelevin oirein jopa vuosia.
  • Masennuksen uusiutumisen kannalta onkin olennaista arvioida, jäikö sinulle hoitojakson päätyttyä jälkioireita. Näistä tyypillisimpiä ovat muun muassa eriasteiset keskittymisvaikeudet, uniongelmat sekä epämääräiset kivut.
  • Masennustila voi myös kroonistua, silloin masennustila on pitkittynyt yli kaksi vuotta kestäneeseen yhtäjaksoiseen masennustilaan.
  • Huomioitavaa on, että kertaalleen sairastettu masennus ja jälkioireet lisäävät riskiä sairastua masennukseen uudelleen.
  • Masennustilat alkavat usein samoilla ennakoivilla oireilla, kuin aiemmin sairastettu masennustila. Jos huomaat itselläsi ennakoivia masennusoireita, ota yhteys terveydenhuoltoon.
  • Ylläpitolääkityksellä pyritään ehkäisemään elämää rajoittavan masennuksen uusiutumista.

Masennuksesta toipumisen peruselementit ja hyvän mielenterveyden ylläpitäminen

  • Masennuksesta toipuminen vie aikaa. Pitkäjänteisyys pitää muistaa erityisesti, jos takana on ollut useampi masennusjakso.
  • Voit itse vaikuttaa toipumiseesi etsimällä tasapainoisen tilanteen esimerkiksi unen, liikkumisen, työnteon ja sosiaalisten suhteiden välillä.
  • Masennuksesta toipuvan kannattaa välttää päihteitä ja stressiä.
  • Hyvän mielenterveyden ylläpitämisen tueksi löydät lisätietoa palvelupolun kohdasta Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen.

 

Työ- ja toimintakyky

  • Työhön paluun aikatauluja sekä joustavia työhön paluun tapoja voidaan suunnitella yhdessä työterveyden, sinua hoitavan ammattilaisen sekä työnantajan kanssa yhteistyössä.
  • Lisää työ- ja toimintakyvyn arvioimisesta hoitoosi liittyen voit lukea palvelupolun kohdasta terveydenhuollon vastaanottokäynti.
  • Tarvittaessa tilannettasi ja sinua tukevien palvelujen kokonaistarvetta voidaan arvioida sosiaalihuollon ammattilaisen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kanssasi voidaan toteuttaa palvelutarpeen arviointi tarvittavien tukitoimien kartoittamiseksi.
  • Kun olet palaamassa takaisin työelämään sairauslomalta, paluu tehdään tiiviissä yhteistyössä hoitotahosi ja mahdollisesti työterveyshuoltosi kanssa.
  • Jos olet palaamassa työelämään voit olla oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen, jota järjestää yksilöllisen tilanteesi mukaan työeläkevakuutusyhtiöt tai Kela.
  • Työterveyshuollolla on vastuu työpaikoille tarvittavien tukitoimien järjestämisestä. Onkin tärkeää käydä keskusteluja oman työterveyshuollon kanssa, mitä tukitoimia juuri sinun työpaikallesi voidaan järjestää. Alla lueteltuna muutamia pysyviä tai tilapäisiä tukitoimia
    • osaamisen tukeminen
    • koulutus
    • työjärjestelyt
    • työaikamuunnokset
    • uudenlaisiin työtehtäviin sijoittaminen sekä
    • työyhteisön valmennukset

Ammatillinen kuntoutus on mahdollista silloin, kun olet suuntautumassa opiskelu- tai työelämään tai sinulla on jo aikaisempaa työkokemusta ja tarvitset tukea uudelleen orientoitumiseen. Taustasi perusteella vastuutahoksi on joko Kela tai työeläkevakuutusyhtiösi.

Ammatillinen kuntoutus voi olla muun muassa:

  • työkokeilua
  • työhönvalmennusta
  • koulutusta

Ammatillinen kuntoutus on myös vaihtoehtona ja ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu tukemaan työelämässä jatkamista mahdollisimman pitkään. Ammatillinen kuntoutus voi avata tien takasin työelämään uudella alalla, uudessa työnkuvassa tai yrittäjänä. Kuntoutukseen pääseminen edellyttää B-lausuntoa. Nuorten aikuisten ammatillinen kuntoutus voi olla matalan kynnyksen kuntoutusta, johon ei tarvitse B-lausuntoa. Voit hakea esimerkiksi Nuotti valmennusta, johon ei tarvitse lääkärinlausuntoa, vaan kuntoutus voi käynnistyä oman yhteydenottosi perusteella Kelaan.

Kelalla on tarjota useita vaihtoehtoja ammatillisesta kuntoutuksesta, katso vaihtoehdot täältä.

Paikkakunnilla on tarjolla erilaisia mielenterveyskuntoutumista tukevia palvelu- ja asumismuotoja. Asumispalvelujen tavoitteena on tukea kuntoutujien siirtymistä tuetusta asumisesta itsenäisempään asumiseen tai kuntouttavasta asumispalvelusta omiin asuntoihin.

Palveluita tuottavat eri yksityiset palvelun tarjoajat. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään mahdollisuutesi asumispalveluihin, olethan siis yhteydessä palveluohjaukseen.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää yksilö-, ryhmä- ja kurssimuotoisena. Kuntoutusta järjestävät kunnat, järjestöt ja muut tahot. Halutessasi katso terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmä kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuntouttava työtoiminta vahvistaa asiakkaan:

  • työelämävalmiuksia
  • elämänhallintaa
  • työssä tai opinnoissa selviytymistä
  • luo edellytyksiä työllistymiselle
  • tai avaa mahdollisuuksia koulutukseen.

Lue lisää:

Sosiaalinen kuntoutus

Sosiaalinen kuntoutus vahvistaa asiakkaan elämänhallintaa, toiminnallisuutta ja osallisuutta. Perustuu hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän tekemään palvelutarpeen arviointiin.

Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksia, joiden tehtävänä on auttaa sinua sopeutumaan sairautesi tuomiin muutoksiin. Kuntoutuskurssilla saat:

  • tukea sairauden kuntoutumiseen
  • tietoa sairaudestasi
  • vertaistukea
  • sekä tukea arjen toimintoihin

Kurssitarjonnan löydät täältä

Kanta-Hämeen alueella toimii mielenterveyskuntoutuksen tukena vapaehtoistoimintaan perustuvia yksiköitä. Jäsenet käyvät toiminnassa omien voimavarojen mukaan eikä osallistumiseen tarvita lähetettä. Toiminta ei ole asuinpaikkakunta sidonnaista. Jos kiinnostuit osallistumaan muun kuin oman asuinpaikkakuntasi yksikön toiminnasta. kannattaa siitä keskustella yksiköiden kanssa.

Voit tutustua lisää eri yksiköiden toimintaan:

  • Walonkulman Klubitalo Hämeenlinnassa on aikuisten mielenterveyskuntoutujien jäsenyhteisö, johon on helppo ja mukava tulla mukaan. Toiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille osallisuuden kokemuksia ja osallistumisen väyliä.
  • Hyvinvointialueen Riksula on kohtaamispaikka, jossa on tarjolla maksutonta matalan kynnyksen virkistystoimintaa.

Sairaalan tai kuntien ryhmätoiminta

Kanta-Hämeen Keskussairaalan psykiatrian poliklinikoilla järjestetään CBASP-ryhmätoimintaa henkilöille, joiden masennus on jatkunut yli 2 vuotta. 

Vertaistuki

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tai olleet tukevat toinen toistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota sairastumiseen voi liittyä. Vertaistukea voi olla kahdenvälisinä keskusteluina tai ryhmätoimintoina. Vertaistukea on tarjolla sekä kahdenvälisesti että ryhmämuotoisesti myös erilaisilla verkkosivustoilla. Lisätietoja palvleupolulta kohdasta tietoa ja vertaistukea.