Olet tullut palvelupolulle, johon olemme koonneet tueksesi alle 16-vuotiaiden lasten kuntoutukseen liittyvää tietoa. Saat polulta tietoa muun muassa kuntoutuksen eri muodoista, palveluiden hakemisesta, myöntämisperusteista sekä näihin liittyvistä tukipalveluista.
Lasten kuntoutuksen palvelupolulta löydät tietoa ja keinoja kuntoutumisen tueksi arjessa. Polulta löydät lisäksi tietoa kuntoutuksesta ja siihen liittyvistä käytännöistä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Nuorten kuntoutustarpeet ovat usein erilaisia kuin lasten. Nuorten kuntoutuksesta löydät lisätietoa nuorten ja aikuisten kuntoutuspolulta.
Lapset kasvavat ja kehittyvät yksilöllisesti. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviin vaiheisiin ja piirteisiin voit tutustua tarkemmin Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla.
Lapset toimivat arjessa ja osallistuvat arjen toimintoihin omista lähtökohdistaan. Lapsen toimimisesta ja osallistumisesta voit lukea lisää kohdasta Lapsi toimijana.
Kaikki lapset tarvitsevat kasvunsa ja kehityksensä tueksi aikuisia. Lapsi voi – yksilöllisistä tarpeistaan johtuen – tarvita myös kuntoutusta. Voit lukea kuntoutuksesta lisää tämän polun kohdasta Mitä on kuntoutus.
Lapsen kuntoutumisen tarve tulee esiin yksilöllisesti: eri lapsilla eri-ikäisinä ja/tai eri kehitysvaiheessa. Tarve usein muuttuu matkan varrella lapsen kasvaessa ja kehittyessä.
Vanhemmalla tai ammattilaisella voi herätä huoli lapsen osallistumisesta ja toiminnasta arjessa. Lapsella voi olla haasteita omaan kehitystasoonsa ja/tai ikäänsä nähden esimerkiksi seuraavissa asioissa:
Kasvatus, kuntoutus ja opetus ovat kokonaisuus, jonka yhteinen tehtävä on edistää lapsen kehitystä ja oppimista. On tärkeää, että keskustelet havainnoistasi lapsen läheisten ja hänen kanssaan toimivien ammattilaisten kanssa. Tutustu tämän polun kohtaan Tukea arkeen ja tietoa kuntoutusarvion tarpeesta.
Huomioithan, että jos lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on erikoissairaanhoidossa, myös kuntoutustarpeen arviointi toteutuu heidän käytäntöjen mukaisesti.
Löydät lisätietoa lasten psykiatrian sekä lastenneurologian poliklinikan toiminnasta Oma Hämeen sivuilta.
Arjen toimintatavat ja tukitoimet ovat keskeisiä lapsen kuntoutumisen edistymiseksi. Arjen havaintosi ja tuntemasi huoli kannattaa ottaa puheeksi lapsesi kanssa toimivien ammattilaisten kanssa.
Ammattilaisten tuesta löydät lisätietoa tämän polun kohdasta Tukea arkeen ja tietoa kuntoutusarvion tarpeesta.
Alle on koottu tietoa valtakunnallisista omahoito-ohjelmista sekä linkkejä, joista saat vinkkejä ja neuvoja arkeen lapsesi kuntoutumisen tueksi.
Sydänliiton Neuvokas perhe -sivusto tarjoaa vinkkejä ja ideoita perhearjen hyvinvointiin. Sivuilta löydät tietoa, kun syöminen, liikkuminen, lepo, ruutuaika tai lapsen kehosuhde pohdituttaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löydät tietoa lapsen unesta. Sivuilla kerrotaan, miten lapsen uni muuttuu kasvun ja kehityksen myötä. Sinne on myös koottu vinkkejä ja muuta materiaalia, joiden avulla voit arvioida lapsesi unen laatua ja tukea hänen nukkumistaan eri ikävaiheissa.
Lapsen unitaitojen tukipolulle on koottu lasten nukkumiseen liittyvää tietoa. Löydät polulta myös linkkejä, muun muassa lisätietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tarjoamasta tuesta unihäiriöisen lapsen vanhemmille.
Terveyskylässä voit tutustua pienen lapsen liikunnallisen kehityksen tukemiseen.
UKK-instituutin sivuilla kerrotaan lasten liikuntasuosituksista.
Aivoliiton sivuilta löydät ideoita ja materiaalia leikkiin ja perheen yhteiseen tekemiseen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Leikkipäivä-sivustolta voit lukea leikistä ja sen merkityksestä. Sivustolta löydät myös muun muassa leikkipankin.
Aivoliiton sivuille on koottu tietoa kehityksellisestä kielihäiriöstä sekä puheen ja kielen kehityksestä ja tukemisesta arjessa. Lisäksi löydät sivuilta kielelliseen kehitykseen liittyvää tukea ja neuvontaa.
Aivoliiton sivuilta löydät tietoa puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä
Papunetin sivustolta löydät myös työkaluja ja materiaalia selkeään, saavutettavaan viestintään.
SignWiki-sivustolta löydät viittomakieleen liittyvää tietoa ja ohjeistusta.
LukiMat-sivustolta löydät peruslukutaitoon ja matematiikan oppimiseen liittyvää tietoa. Lisäksi sivustolta löytyy tietokoneavusteisia harjoitusmenetelmiä ja pelejä. Tutustu esimerkiksi Ekapeli-oppimispeliin, jonka avulla voi harjoitella lukutaidon perusteita.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia:
Terveyskylästä löydät tietoa muun muassa seuraavista asioista:
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuntien kouluilla on käytössä Nepsy-kansio. Nepsy-kansio on eri asiantuntijoiden kokoama tieto ja tuki paketti.
Kanta-Hämeen kirjastoista löytyy paljon tietoa neuropsykiatrisista oireista. Nepsy-nurkkaan on koottu aiheeseen liittyvää tietoa, kirjallisuutta ja muuta materiaalia. Lisäksi pääkirjastojen Nepsy-nurkista on mahdollista lainata nepsy-lapsen ja -perheen arkea helpottavia välineitä.
Nepsy-nurkat on suunnattu kaikille asiasta kiinnostuneille. Nepsy-nurkka löytyy kaikista Kanta-Hämeen kuntien pääkirjastoista.
Voit tutustua Hausjärven kirjaston Nepsy-nurkasta tehtyyn videoon Youtubessa.
Voit katsoa lisätietoja Nepsy-nurkasta myös Riihimäen kaupungin verkkosivuilta.
Lasten kehitykseen liittyvät ongelmat ovat hyvin tavallisia. Suurimmalla osalla ne ovat lieviä. Ongelmat voivat olla myös väliaikaisia. Ongelmien kasautuminen on mahdollista estää varhaisen tuen avulla.
Sinun kannattaakin ottaa arjessa tekemäsi havainnot ja tuntemasi huoli puheeksi lapsesi kanssa toimivien henkilöiden kanssa. Heitä ovat esimerkiksi ammattilaiset
Ammattilaisilta saat tietoa ja tukea. Voitte yhdessä suunnitella perheenne arkea helpottavia toimintatapoja sekä tukikeinoja lapsenne arkeen.
Kun tuen tarve on havaittu, lapsen toimintaa ja osallistumista tukevat toimintatavat tulee aloittaa viiveettä. Lapsenne toimintakyvyn arvioinnin tarpeesta ja tavoitteista keskustellaan yhdessä perheenne kanssa. Tarvittaessa hyödynnetään monialaista yhteistyötä. Voit lukea tarkemmin monialaisesta yhteistyöstä tämän polun kohdasta Verkostoyhteistyö.
Perheenne kokonaistilanne ja voimavarat on aina tärkeää ottaa huomioon. Tarvittaessa ammattilainen ohjaa lapsenne kuntoutustarpeen arviointiin ja opastaa perhettänne varaamaan sinne ajan.
Lisätietoa kuntoutustarpeen arvioinnista löydät tämän polun kohdasta Lapsen kuntoutustarpeen arviointi.
Lisätietoa kuntoutustarpeen arvioinnin ajanvarauksesta löydät tämän polun kohdasta Ajanvaraus kuntoutustarpeen arviointiin.
Lastenneuvolassa seurataan alle kouluikäisen lapsesi kehitystä, kasvua ja terveyttä. Voit ottaa huolesi puheeksi neuvolassa lapsen ikäkausitarkastuksessa, soittamalla neuvolaan tai neuvolan chatin kautta. Terveydenhoitaja keskustelee kanssasi, ohjaa sinua ja arvioi lapsesi tilannetta. Tarvittaessa hän ohjaa lapsesi kuntoutustarpeen arviointiin.
Ota varhaiskasvatuksessa olevaan lapseesi liittyvä huoli puheeksi niiden ammattilaisten kanssa, jotka toimivat arjessa lapsesi kanssa. Kun tuen tarve on havaittu, lasta pystytään tukemaan varhaiskasvatustoiminnassa. Tuen rakentamisessa lapsellesi auttavat tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajat.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajat voivat
Kanta-Hämeen kuntien erityisvarhaiskasvatuksen yhteystiedot löydät seuraavien linkkien kautta:
Jokioinen: erityisvarhaiskasvatus
Loppi: varhaiskasvatuksen erityisopetus
Riihimäki: varhaiserityiskasvatus
Jos lapsesi on kouluikäinen, ota huoli puheeksi opettajan, kouluterveydenhoitajan tai oppilashuollon työntekijän kanssa.
Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa – se huolehtii peruskoulun oppilaiden kasvun ja kehityksen seurannasta sekä edistää heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Oppilashuollossa keskiössä on ennaltaehkäisevä työ. Moni lapsi tarvitsee tukea oppimiseensa. Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Kouluissa on käytössä kolmiportainen tuki.
Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen voit tutustua Opetushallituksen sivuilla.
Käypä hoito -sivuilta löydät tietoa koulun keinoista oppimisen tueksi.
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan soittamalla, Wilman kautta tai laaja-alaisten terveystarkastusten yhteydessä. Oma Hämeen sivuilta voit katsoa, miten tavoitat oman kuntasi kouluterveydenhoitajan, lääkärin, psykologin tai kuraattorin.
Tutustu myös Oma Hämeen sivustoon arjen kesytys lapsiperheille
Lapsiperheiden palveluohjauksesta ja neuvonnasta saat kiireetöntä apua ja tukea. Palveluohjauksen tehtävä on kartoittaa lyhyesti yhdessä perheenne ja verkostonne kanssa, minkälaisesta tuesta voisitte hyötyä. Samalla se ohjaa perheenne tilanteeseenne parhaiten sopiviin tukipalveluihin. Tukipalveluja ovat esimerkiksi
Joskus pelkkä keskustelu palveluohjaajan kanssa tai ohjaus pika-ajanvaraukseen on riittävä apu. Jos perheenne tilanne vaatii kuitenkin laajempaa selvittelyä, teidät ohjataan palvelutarpeen arviointiin.
Palveluohjaajat voivat myös konsultoida lapsenne kuntoutuksen tarpeesta – nimettömästi tai luvallanne lapsen nimellä – muita ammattilaisia, kuten fysioterapeuttia, toimintaterapeuttia, psykologia tai puheterapeuttia.
Lisätietoa lapsiperheiden palveluohjauksesta sekä sen yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Ajanvarauskäytännöt ja yhteydenottotavat vaihtelevat eri kuntoutuspalveluiden välillä. Alle on koottu linkkejä, joiden kautta löydät lisätietoa palvelukohtaisesti.
Lapset ohjautuvat kuntoutustarpeen arvioon toimintakyvyn sekä arjessa esiin tulleiden suoriutumisen ja osallistumisen haasteiden vuoksi. Haasteet voivat johtua esimerkiksi somaattisesta sairaudesta tai kehitysviiveestä. Diagnoosia ei välttämättä tarvita.
Aloite lapsen kuntoutustarpeen arvioinnin tarpeesta voi tulla joko perheeltä tai ammattilaiselta esimerkiksi lastenneuvolasta, varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksessa sekä lapsiperheiden palveluista. Alle kouluikäisten lasten kohdalla lastenneuvolan rooli kuntoutustarpeen arviointiin ohjautumisessa on keskeinen.
Kuntoutustarpeen arvioinnin kokonaisuus muodostuu lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Jos lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on kehitysvammapoliklinikalla, huoltajaan ollaan yhteydessä, kun kuntoutustarpeen arviointi on ajankohtainen. Kehitysvammapoliklinikan lääkärin seuranta-ajan varaaminen suositellaan tehtäväksi hyvissä ajoin.
Jos lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on erikoissairaanhoidossa, myös kuntoutustarpeen arviointi toteutuu erikoissairaanhoidon käytäntöjen mukaisesti.
Lapsen ohjaa fysioterapeutille useimmiten joku seuraavista:
Lapsen vanhempana voit myös ottaa suoraan yhteyttä alueenne fysioterapian ajanvaraukseen. Arvion fysioterapian tarpeesta tekee fysioterapeutti.
Lisätietoja fysioterapiasta sekä yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Lapsen ohjaa puheterapeutille useimmiten joku seuraavista:
Lisätietoja puheterapiasta sekä yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Lapsen ohjaa toimintaterapeutille useimmiten joku seuraavista:
Lisätietoja toimintaterapiasta sekä yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Neuvolapsykologin palvelut on tarkoitettu
Neuvolapsykologi voi auttaa, kun
Neuvolapsykologille ohjaudutaan neuvolan terveydenhoitajan, lääkärin, lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden työntekijän – kuten puhe- tai toimintaterapeutin – tai lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kautta.
Perheneuvolassa perhettänne palvelevat psykologit ja perheneuvojat. Alle kouluikäisen lapsen kuntoutus tapahtuu usein vanhempien kautta.
Saat perheneuvolasta asiantuntija-apua esimerkiksi seuraaviin asioihin:
Perheneuvolaan ei tarvitse lähetettä. Voitte päästä asiakkaaksi soittamalla – asuinkunnastanne riippuen – lapsiperheiden palveluohjaukseen tai perheneuvolan puhelinasiointiin. Jos jo olette perheneuvolan asiakkaita, ottakaa ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijäänne.
Koulupsykologilta lapsi saa asiantuntija-apua muun muassa seuraaviin asioihin:
Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä joko lapsi itse tai hänen huoltajansa, vanhempansa tai opettajansa.
Lapsi voi tarvita erilaisia apuvälineitä toimintansa ja osallistumisensa tueksi, esimerkiksi liikkumiseen tai kommunikointiin. Apuvälinearviointi tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella yhteistyössä lapsen ja vanhemman kanssa. Kun apuvälineratkaisuja suunnitellaan, otetaan huomioon kansalliset apuvälineiden luovutusperusteet. Lisätietoja apuvälinepalveluista sekä yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Joskus lapsen toimintakyvyn rajoitteet edellyttävät myös muutostöitä kotona. Välttämättömistä asunnon muutostöistä voi saada korvausta hyvinvointialueelta kohtuullisten kustannusten osalta. Muutostöistä kerrotaan tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Vammaispalvelujen käsikirjassa.
Lapsen kuntoutustarpeen arviointi tapahtuu vastaanotolla, sisältäen tarpeen mukaan tapaamisia on myös lapsen arkiympäristössä.
Arviointi rakentuu lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan – niin sisällön kuin käyntikertojen määrän suhteen. Lapsen toimintakykyä arvioitaessa on keskeistä tunnistaa tekijät, jotka edistävät tai rajoittavat lapsen suoriutumista ja osallistumista arjessa. Joskus lapsen toimintakykyä voi olla tarpeen arvioida useamman ammattilaisen näkökulmasta.
Osana kuntoutustarpeen arviointia hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa, kuten tietoa lapsen neuvolatarkastuksista. On tärkeää saada kokonaiskuva lapsen tilanteesta erilaisissa arjen ympäristöissä. Tämän vuoksi lasta koskevia tietoja voidaan vanhempien suostumuksella pyytää varhaiskasvatuksesta, koulusta tai muilta lapsen arjessa toimivilta aikuisilta.
Toimintakyvyn arviointimenetelminä käytetään esimerkiksi
Arvioinnissa saatu tieto käydään yhdessä läpi perheenne – ja vanhempien luvalla monialaisen verkoston – kanssa. Näin saatua tietoa voidaan hyödyntää lapsen arjen ja muun tuen tarpeen suunnittelussa.
Tarvittaessa voidaan – vanhempien luvalla – konsultoida lasten kuntoutustyöryhmää. Kuntoutustyöryhmät ovat alueellisia, moniammatillisia työryhmiä, jotka keskittyvät lasten hoidon, jatkotutkimusten ja kuntoutuksen suunnittelemiseen.
Kuntoutustarpeen arvioinnissa saattaa herätä epäily vaikea-asteisista kehityksen ongelmista tai sairaudesta. Tällöin voi olla tarpeen konsultoida erikoissairaanhoitoa. Ennen erikoissairaanhoidon käyntejä on tärkeää huolehtia arjen tukitoimien alkamisesta tai jatkumisesta sekä mahdollisen kuntoutuksen aloittamisesta.
Jos lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta on erikoissairaanhoidossa, myös kuntoutustarpeen arviointi toteutuu erikoissairaanhoidon käytäntöjen mukaisesti.
Alle kouluikäisen lapsen fysioterapia sisältää liikkumisen kehityksen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on liikkumisen kehityksen ja iänmukaisten taitojen tukeminen.
Jos lapsi on kouluikäinen, fysioterapia sisältää ryhdin ja liikkumisen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Näin edistetään lapsen tuki- ja liikuntaelinterveyttä sekä ehkäistään siihen liittyviä ongelmia.
Fysioterapiassa tehdään yhteistyötä lapsen vanhempien ja mahdollisten muiden lapsen kuntoutukseen osallistuvien terapeuttien kanssa. Tarpeen vaatiessa mukana voi olla myös päiväkodin tai koulun henkilökuntaa.
Fysioterapia voi toteutua
Puheterapia-arvio sisältää muun muassa vuorovaikutuksen, puheen, kielen, kommunikaation, äänen ja syömisen vaikeuksien arviointia. Lapsen pulmien laajuudesta riippuen arviokäyntejä on yksi tai useampi. Puheterapia-arviossa lapsen taitoja arvioidaan haastattelemalla, testeillä sekä havainnoimalla vapaammissa leikki- ja pelitilanteissa.
Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden ammattilaisten kanssa. Heihin voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijät, toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri tai psykologi.
Arviokäyntien perusteella sovitaan tarvittaessa kuntoutuksen tavoitteet yhdessä perheen kanssa. Puheterapia painottuu varhaiskuntoutukseen eli alle kouluikäisten lasten palveluihin.
Toimintaterapian tavoitteena on vahvistaa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja näin tukea hänen osallistumistaan arkipäivän tilanteisiin ikänsä mukaisesti. Kuntoutustarve arvioidaan aina yksilöllisesti.
Toimintaterapia-arviointikäynneillä voidaan arvioida muun muassa lapsen
Toimintaterapeutti arvioi lapsen taitoja, valmiuksia ja toimintamahdollisuuksia esimerkiksi haastattelemalla, havainnoimalla, toiminnallisin menetelmin, testein tai kyselyin.
Toimintaterapeutti tekee yhteistyötä perhekeskustoimijoiden sekä päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa. Jatkosuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajan sekä muiden perheen ja lapsen kanssa toimivien tahojen kanssa. Kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät valitaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Neuvolapsykologin työmuotoina ovat arviointi sekä vanhempien lyhytaikainen ohjaus ja neuvonta.
Tarvittaessa neuvolapsykologi voi tehdä kehitystasoarvion alle 6-vuotiaalle lapselle. Siinä arvioidaan muun muassa lapsen kielellisiä taitoja sekä näönvaraisen hahmottamisen ja päättelyn taitoja.
Neuvolapsykologi toimii yhteistyössä muun hoitohenkilökunnan ja muiden perheen parissa työskentelevien kanssa. Hän auttaa perheen tarvittaessa jatkotuen piiriin.
Perheneuvolassa perhettä palvelevat psykologit ja perheneuvojat. Alle kouluikäisen lapsen kuntoutus tapahtuu usein vanhempien kautta.
Perheneuvola tarjoaa apua esimerkiksi seuraaviin asioihin:
Usein lapsesta saadaan riittävästi tietoa hänen ja hänen vanhempiensa sekä hänen kanssaan arjessa työskentelevien henkilöiden haastatteluilla ja tarkkailulla. Kahdenkeskisissä tapaamisissa lapsella on kuitenkin mahdollisuus ilmaista omia ajatuksiaan ja toiveitaan.
Jos tarvitaan standardoituja tutkimuksia, psykologi selvittää lapsen vahvuuksia ja oppimisen haasteita yhteistyössä varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien kanssa. Tutkimuksen pohjaksi perheneuvojat haastattelevat vanhempia lapsen kehityshistoriasta ja tämänhetkisestä käyttäytymisestä. Psykologit osallistuvat tarvittaessa sovitusti kodin, varhaiskasvatuksen sekä muiden perheen ja lapsen kanssa työskentelevien tahojen välisiin yhteisneuvotteluihin.
Koulupsykologi tekee tutkimuksia, joiden keskiössä ovat kehityksen, oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen oireiden arviointi. Osana tutkimuksia voidaan tehdä suppeita tunne-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kartoituksia. Koulupsykologi tarjoaa myös matalan kynnyksen hoitoa ja tukea.
Opiskeluhuollossa työn painopisteinä ovat hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Koulupsykologi tekee paljon yhteistyötä koulun opettajien ja rehtorin sekä muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. He kaikki osallistuvat yhteisöllisiin ja – tarvittaessa yksittäisten oppilaiden asioissa – moniammatillisiin neuvotteluihin.
Jos tarvitaan standardoituja tutkimuksia, psykologi selvittää lapsen vahvuuksia ja oppimisen haasteita yhteistyössä opettajien ja erityisopettajien kanssa.
Lapsi voi tarvita erilaisia apuvälineitä toimintansa ja osallistumisensa tueksi, esimerkiksi liikkumiseen tai kommunikointiin. Apuvälinearviointi tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella yhteistyössä lapsen ja vanhemman kanssa. Kun apuvälineratkaisuja suunnitellaan, otetaan huomioon kansalliset apuvälineiden luovutusperusteet. Lisätietoja apuvälinepalveluista sekä yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivuilta.
Joskus lapsen toimintakyvyn rajoitteet edellyttävät myös muutostöitä kotona. Välttämättömistä asunnon muutostöistä voi saada korvausta hyvinvointialueelta kohtuullisten kustannusten osalta. Muutostöistä kerrotaan tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Vammaispalvelujen käsikirjassa.
Kuntoutus on aina suunnitelmallista ja tavoitteellista. Sen perustana ovat lapsen ja vanhempien kanssa yhdessä laaditut tavoitteet. Ne ohjaavat lapsen merkityksellisten ja motivoivien toimintojen äärelle. Tavoitteet kannattaa pilkkoa pienempiin osatavoitteisiin.
Tavoitteiden tunnistaminen perustuu haastatteluun ja lapsen tilanteen selvittämiseen. Lapsi osallistuu tavoitteiden laatimiseen oman kehitystasonsa mukaisesti.
Kuntoutuksen tavoitteiden tulee olla
Lapsen ja hänen läheistensä on tärkeää ymmärtää lapsen kuntoutumisen tavoitteet ja sitoutua niihin. Onkin hyvä suunnitella yhdessä, miten tavoitteiden saavuttamista tuetaan niin kotona, päiväkodissa kuin koulussa. Vanhemmilla, lapsen kanssa työskentelevillä henkilöillä ja muilla kuntoutuksen ammattilaisilla tulee olla realistinen kuva kuntoutuksen mahdollisuuksista ja rajallisuudesta.
Kuntoutuksen lähtökohtana ovat lapsesi yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Yhteisenä päämääränä on lapsesi hyvä elämä.
Kuntoutus suunnitellaan yhdessä lapsesi ja perheenne kanssa. Suunnittelussa otetaan huomioon lapsesi – ja koko perheen – tarpeet, voimavarat ja kokonaistilanne.
Kuntoutuksen on tärkeää niveltyä osaksi arkea. Niinpä lapsen, perheen ja ammattilaisten tulee tarkastella yhdessä, millaisia muutoksia lapsen ympäristössä ja hänen läheistensä toimintatavoissa tulisi tapahtua, jotta kuntoutuminen edistyisi. On tärkeää, että lapsen kanssa toimivat henkilöt ovat selvillä hänen vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan sekä siitä, miten lapsen ohjaus, opetus ja kuntoutus toteutetaan.
Lapsen kuntoutustarvetta arvioinut ammattilainen kirjoittaa arvioinnin päätteeksi yhteenvedon arviointikäynneistä. Osana yhteenvetoa hän kirjaa yhdessä tunnistetut tavoitteet ja suunnitelman niiden toteutumiseksi.
Tavoitteidensa saavuttamiseksi lapsi voi tarvita arjen tukitoimien lisäksi eri tavoin toteutuvaa kuntoutusta. Kuntoutuskäynnit voivat toteutua neuvonta- ja ohjauskäynteinä, seurantakäynteinä ja/tai pidempinä useamman käynnin jaksoina.
Kun lapsi tarvitsee pidempikestoista säännöllistä kuntoutusta mutta hänellä ei ole oikeutta Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, harkitaan kuntoutuksen hankkimista yksityissektorilta ostopalveluna. Ostopalveluna toteutuva kuntoutus perustuu lapsesta tehtyyn toimintakyvyn arvioon, suositukseen ja moniammatillisen kuntoutustyöryhmän päätökseen.
Lääkäri laatii lapselle kuntoutussuunnitelman, kun kuntoutus toteutuu Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai pidempänä ostopalvelujaksona. Pääsääntöisesti neuvola- tai koululääkäri laatii kuntoutussuunnitelman, voit varata ajan ottamalla yhteyttä terveydenhoitajaan. Kehitysvammaisten lasten kuntoutussuunnitelmat laaditaan pääsääntöisesti kehitysvammapoliklinikan lääkärin toimesta kuntoutuksen seurantakäyntien yhteydessä.
Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan muun muassa
Lapsella voi olla oikeus Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos sairaus tai vamma aiheuttaa hänelle huomattavia vaikeuksia arjen toimissa (esim. hankaloittaa hänen osallistumistaan päiväkodissa tai koulussa). Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita.
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvitaan lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma sekä perheen laatima hakemus. Hakemuksessa tulee kuvata muun muassa, miten lapsen sairaus tai vamma näkyy arjessa sekä minkälaisissa arjen päivittäisissä toiminnoissa hän tarvitsee apua. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa hakemuksen täyttämiseen arvion tehneeltä terapeutilta, terveyssosiaalityöntekijältä tai Kelasta.
Kelan sivuilla kerrotaan tarkemmin, miten vaativaan lääkinnälliseen kuntoukseen haetaan.
Lisätietoja kaikesta Kelan tarjoamasta kuntoutuksesta löydät Kelan sivuilta.
Jos lapsellanne on todettu sairaus tai vamma, voitte hakea Kelan kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille. Lapsille suunnatut kurssit järjestetään perhekursseina, joille myös vanhemmat ja sisarukset voivat osallistua.
Kuntoutuskurssilla koko perheenne saa tukea kuntoutumiseen, tietoa sairaudesta, vertaistukea sekä tukea arjen toimintoihin.
Sopeutumisvalmennuskurssi auttaa sekä lastanne että koko perhettänne sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin.
Tutustu Kelan järjestämiin kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseihin Kelan sivuilla.
Lapsellasi voi olla oikeus Kelan vammaistukeen, jos hän tarvitsee pitkäkestoista, arkea kuormittavaa huolenpitoa muita ikäisiään selvästi enemmän. Keskustele lääkärin kanssa Kelan vammaistuen hakemisesta.
Vammaistuen hakemiseksi tarvitset hakemuksen ja lääkärintodistuksen. Lisätietoa vammaistuen hakemisesta löydät Kelan sivuilta. Päätös vammaistuen myöntämisestä tehdään Kelassa.
Kuntoutuksen toteuttamisen pohjana on kuntoutussuunnitelma tavoitteineen. Lapsen kuntoutumisen mahdollistumiseksi tarvitaan sekä lapsen itsensä että hänen perheensä ja läheistensä sitoutumista. Kuntoutuksen toteutumistapa ja kesto sekä kuntoutuskäyntien määrä ovat yksilöllisiä.
Lapselle on tärkeää monipuolinen, rikas arki, johon hänen on mahdollista osallistua sairaudestaan, vammastaan tai toimintarajoitteestaan huolimatta. Niin kuntoutuksen suunnittelussa kuin osana kuntoutusta käydään vanhempien ja läheisten kanssa läpi arjen tilanteita, joihin kuntoutumista tukevat toimintamallit on kätevää yhdistää.
Kuntouttava terapeutti tai muu työntekijä osallistuu mahdollisuuksien mukaan vanhempien luvalla lapsen monialaisiin yhteistyöpalavereihin. Päiväkodissa ja koulussa järjestettäviä monialaisia yhteistyöpalavereita ovat muun muassa varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva keskustelu.
Vaikka kuntoutuskäyntien alkamista joutuisi odottamaan, on tärkeää aloittaa lapsen tuki arjessa viiveettä.
Kun kuntoutusta suunnitellaan, sovitaan, miten ja missä kuntoutuskäynnit toteutuvat. Ne voivat toteutua esimerkiksi vastaanottokäynteinä, etäkäynteinä tai käynteinä lapsen toimintaympäristössä. Usein ne sisältävät myös terapeutin neuvonta- ja ohjauskäyntejä lapsen kotona, päiväkodissa tai koulussa. Tavoitteista riippuen kuntoutus voi olla joko yksilö- tai ryhmämuotoista.
Kuntoutussuunnitelman mukaisesti lapsen lääkinnällinen kuntoutus voi toteutua perusterveydenhuollossa, ostopalveluna joko palvelusetelillä tai maksusitoumuksella yksityisen palveluntuottajan toimesta tai lapsi voi olla oikeutettu Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Alle kouluikäisen lapsen fysioterapia sisältää liikkumisen kehityksen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on liikkumisen kehityksen ja iänmukaisten taitojen tukeminen.
Jos lapsi on kouluikäinen, fysioterapia voi sisältää ryhdin ja liikkumisen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Näin edistetään lapsen tuki- ja liikuntaelinterveyttä sekä ehkäistään siihen liittyviä ongelmia.
Fysioterapiassa tehdään yhteistyötä lapsen vanhempien ja mahdollisten muiden lapsen kuntoutukseen osallistuvien terapeuttien kanssa. Tarpeen vaatiessa mukana voi olla myös päiväkodin tai koulun henkilökuntaa.
Fysioterapia voi toteutua
Puheterapia sisältää puheen, kielen, kommunikaation, äänen ja syömisen vaikeuksien ennaltaehkäisyä ja tutkimista sekä niihin liittyvää ohjausta ja kuntoutusta. Puheterapia painottuu alle kouluikäisten lasten palveluihin.
Puheterapia perustuu lapsen, hänen perheensä ja terapeutin väliseen yhteistyöhön. Kotona tehtävät harjoitukset sekä lapsen toimintaympäristön ohjaaminen ovat olennainen osa puheterapiaa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden ammattilaisten kanssa, joihin voi kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijät, toimintaterapeutti, neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri ja psykologi.
Puheterapia voi toteutua joko yksilö- tai ryhmäterapiana. Tavoitteena on poistaa, lieventää ja ehkäistä kommunikoinnin häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia.
Toimintaterapiassa tuetaan lapsen suoriutumista toiminnoissa, joita hän harjoittelee omassa ikä- ja kehitysvaiheessaan. Toimintaterapiassa pyritään saavuttamaan lapselle asetetut kuntoutuksen tavoitteet, ottaen huomioon lapsen kehityksellinen taso, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet, mahdolliset aistitiedon käsittelyn erityispiirteet sekä arjessa esiin nousevat haasteet.
Toimintaterapian menetelmiä ovat leikki, karkea- ja hienomotoriset harjoitteet, tehtävät ja pelit. Niiden avulla harjoitellaan muun muassa seuraavia asioita:
Toimintaterapiaa toteutetaan vastaanotolla ja/tai lapsen omassa toimintaympäristössä (eli kotona, päiväkodissa tai koulussa). Kuntouttava toimintaterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä lapsen perheen sekä päiväkodin tai koulun kanssa.
Neuropsykologinen kuntoutus on lääkinnällistä kuntoutusta. Sitä voidaan tarjota lapselle kehityksellisten vaikeuksien, kuten oppimisvaikeuksien tai neuropsykiatristen häiriöiden, sekä erilaisten neurologisten oireyhtymien yhteydessä. Kuntoutuksen tavoitteena on lievittää lapsen tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen vaikeuksia.
Kuntoutuksessa voidaan keskittyä esimerkiksi johonkin seuraavista:
Kuntoutuksella tähdätään lapsen toimintakyvyn parantamiseen. Samalla tuetaan lapsen valmiuksia muun muassa opiskeluun.
Lapsen kuntoutuksen toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista seuraavat koko kuntoutuksen ajan toteuttava kuntoutustyöntekijä ja lapsen lähi-ihmiset. Kuntoutusta toteuttava kuntoutustyöntekijä osallistuu yleensä myös lasta koskeviin yhteistyöpalavereihin päiväkodissa tai koulussa.
Kuntoutusjakson päättyessä lapsen huoltaja ja kuntoutustyöntekijä arvioivat yhdessä
Kuntoutustyöntekijä kirjoittaa kuntoutusjaksosta palautteen, joka on arvion pohjana. Uutta kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan, voiko kuntoutuksella vielä edistää lapsen toimintakykyä. Kokonaiskuntoutumisen kannalta tärkeää on myös ottaa huomioon päiväkodin tai koulun tukitoimien ja vapaa-ajan toimintojen vaikutus lapsen toimintakykyyn.
Jos havaitaan, että kuntoutuksella ei ole saavutettu tavoitteita, siitä ei ole ollut riittävää apua tai lapsen haasteet ovatkin laajempia, voidaan arvioida myös lisätutkimusten tarvetta. Tällöin voi olla tarpeen konsultoida esimerkiksi erikoissairaanhoitoa. Aina on kuitenkin tärkeää huolehtia arjen tukitoimien sekä mahdollisen kuntoutuksen jatkumisesta.
Lapsen terapiajaksot ovat määräaikaisia. Niiden jälkeen lapsen kuntoutuminen jatkuu arjen tukitoimien turvin. Tukitoimista löydät lisätietoa tämän polun kohdasta Tietoa ja tukea.
Lapselle on tärkeää monipuolinen, rikas arki, johon hänen on mahdollista osallistua sairaudestaan, vammastaan tai toimintarajoitteestaan huolimatta. Tutustu lapsesi kanssa esimerkiksi kuntien, urheiluseurojen, yhdistysten ja kansalaisopistojen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin. Mieluinen, lapsellesi sopiva harrastus tukee lapsen toimintakykyä.
Vertaistuki on vertaisten keskinäistä tukea – kokemusten ja tiedon vaihtoa. Se on kokemusten jakamista toisen saman kokeneen kanssa. Vertaistuella on suuri vaikutus jaksamiseen ja elämänhallintaan.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat ovat kokeneet saaneensa vertaistuesta monenlaista hyötyä. Toisten kokemuksista on mahdollisuus oppia. Lisäksi voi tukea toista, kasvaa henkilökohtaisesti ja jakaa asioita.
Varsinaisten vertaistukiryhmien lisäksi vertaistukea voi sisältyä esimerkiksi
Internet tarjoaa mahdollisuuksia vertaisten keskinäiseen kanssakäymiseen ja voi mahdollistaa vertaistuen toteutumisen. Vapaamuotoiseen vertaisten kanssakäymiseen voi kuitenkin joskus liittyä myös riskejä, kuten epätarkan tai vääristyneen tiedon leviämistä.
Vertaistukea, neuvontapalveluja ja ryhmätoimintaa tarjoavat monet liitot ja yhdistykset, esimerkiksi Aivoliitto, Autismiliitto ja ADHD-liitto. Tutustu Kanta-Hämeessä toimivan Aivoliiton, Autismiliiton ja ADHD-liiton jäsenyhdistyksen HYMYn toimintaan.
Forssan seudulla Leijonaemot järjestää vertaistukiryhmiä erityislasten vanhemmille.
Sopeutumisvalmennusta lapsiperheille järjestää Kela. Lisätietoa sopeutumisvalmennuksesta löydät tämän polun kohdasta Kuntoutuksen suunnittelu.
