UUTINEN / 11.04.2024

Oma Häme aloitti yhteistyön somevaikuttaja Koti-iskä88:n kanssa

Kuva: Ville Viholainen

Kanta-Hämeen hyvinvointialue eli Oma Häme aloitti eilen yhteistyön somevaikuttaja Ville Viholaisen eli Koti-iskä88:n kanssa. Yhteistyö on osa Oma Häme -sovelluksen markkinointikampanjaa, joka kestää kesäkuun 2024 alkuun asti. Yhteistyön avulla Oma Häme pyrkii tavoittamaan perheelliset ja esittelemään heille sovelluksen monipuolisia hyötyjä. Sovelluksella saa esimerkiksi chat-yhteyden ammattilaiseen ja voi asioida lapsen puolesta.  

- Hämeenlinnalaisena on ilo olla mukana tuomassa oman alueen palveluita esiin. Lapsiperheiden arjen parantaminen ja helpottaminen ovat sydäntäni lähellä, Koti-iskä88 kertoo. 

Koti-iskä88 ottaa rohkeasti kantaa vanhemmuuteen liittyviin asioihin ja tuo vaikeitakin arjen haasteita esille humoristisella tavalla.  

- Valitsimme Koti-iskä88:n vaikuttajaksi, sillä hän sopii brändimme äänensävyyn. Haluamme tavoittaa perheelliset aidolla ja samaistuttavalla sisällöllä, Oma Hämeen verkkoviestinnän asiantuntija Mari Mikkola kertoo. 

Yhteistyö näkyy kevään aikana Koti-iskä88:n Instagramissa sekä Oma Hämeen omissa kanavissa.  

Oma Häme -sovellus on kaikille kantahämäläisille tarkoitettu turvallinen asiointipalvelu, jota on ladattu tähän mennessä yli 12 000 kpl. Sovellus on tietopankki, josta löytyvät mm. yhteystiedot Oma Hämeen palveluihin, chat- ja videoyhteys Oma Hämeen ammattilaisiin sekä linkitykset Omaoloon, OmaKantaan ja OmaKelaan kätevästi yhdestä paikasta. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta tai palvelua käyttää kirjautumalla osoitteessa omahame.fi. Lisää voi lukea osoitteesta omahame.fi/sovellus. 

UUTINEN / 11.04.2024

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. Hyvinvointialueet ovat julkaisseet torstaina kannanoton opiskeluhuollon siirtoaikeista. Oma Häme on mukana kannanotossa.
   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
 
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
– Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota. 
 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
 
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
– Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

– Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1 500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä. 
 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

– Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat:

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

UUTINEN / 08.04.2024

Kanta-Häme on mukana laajassa selvityksessä nuorten masennuksesta ja sen hoidosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut laajan, valtakunnallisen tutkimuksen nuorten masennuksesta.

THL selvittää, kuinka moni nuori on masentunut ja kuinka moni masentuneista toivoo ja saa apua. Tavoitteena on parantaa nuorten masennuksen hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Aineistoa kerätään eri puolilla maata ja tutkimuksessa on mukana yläkouluja myös Kanta-Hämeestä.

– Puhutaan paljon siitä, etteivät nuoret saa riittävästi apua. Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.  
 
Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve on lisääntynyt voimakkaasti vuosien ajan. Vastauksena tarpeeseen Suomessa on pyritty löytämään keinoja parantaa masennuksen hoitoa oppilashuollossa. Tutkimusaineiston avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti sitä, mitä nuorille tarjottu hoito pitää sisällään, onko siitä hyötyä tai haittaa, ja mitä hoito tai hoitamattomuus maksaa. 

Tutkimuskyselyillä on tarkoitus tavoittaa jopa 9 000 yläkouluikäistä eri puolilta Suomea. Nuorten mahdollisia masennusoireita ja heidän hakemaansa ja saamaansa apua seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan.

Kanta-Hämeestä mukana on yläkouluja Forssasta, Hattulasta ja Hämeenlinnasta. Tietoja täydennetään kyselyillä nuorten huoltajille, nuoria auttaneille työntekijöille esimerkiksi opiskeluhuollossa, sekä rekisteritiedoilla. Tutkimukseen osallistuminen on nuorille vapaaehtoista. 

Vuorovaikutusohjanta antaa mielenterveyden tukea koulun arjessa 
 

Nuorten masennukseen annettavaa apua on parannettu viime vuosina ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon menetelmä, vuorovaikutusohjanta (IPC-N). Kyseessä on 3–6 kerran terapeuttinen menetelmä, jossa käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun ja harjoitusten avulla. 

Kanta-Hämeessä IPC-N -menetelmä on vakiintunut käyttöön melko laajasti nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla, kuten koulukuraattoreilla, koulupsykologeilla ja kouluterveydenhoitajilla. Psykologi Aija Myllyniemi on yksi menetelmää käyttävistä oppilashuollon ammattilaisesta Oma Hämeessä.

– Itselleni menetelmä on ollut tarpeellinen työkalu. Vuosikaudet tuskailin sitä, miten auttaa ja tukea nuoria mielenterveysasioissa, kun ei ole terapiakoulutusta. IPC-N on hyvä, koska se on puolistrukturoitu, valmis paketti, jota on helppo käyttää ja saada tuloksia, kertoo Myllyniemi. 

Nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen voi oppia menetelmän pohjakoulutuksesta riippumatta. Nuorelle IPC-N-menetelmä taas on läpinäkyvä ja motivoiva, kun hän voi itse osallistua hoidon tavoitteiden määrittelyyn. Silloin nuori ottaa paremmin myös itse vastuuta prosessista ja paranemisestaan.

– IPC-N:n avulla voidaan ottaa perhe mukaan nuoren hoitoon ja aktivoida nuorta hyödyntämään omaa tukiverkostoaan. Menetelmään kuuluu välitehtäviä, jotka kannustavat tekemään asioita arjessa hyvinvointia lisäävästi. Menetelmän tehokkuus ja tuloksellisuus perustuu kokemukseni mukaan pitkälti juuri siihen, että nuori saadaan aktivoitua harjoittelemaan ohjaustapaamisilla sovittuja asioita myös tapaamisten välillä. Näin taidot siirtyvät nuoren arkeen, muistuttaa Myllyniemi. 

Helposti lisää matalan kynnyksen apua

THL:n tutkimuksessa selvitetään, mikä on IPC-N -vuorovaikutusohjannasta saatava hyöty nuorelle verrattuna tavallisiin keskustelukäynteihin. Tutkimukseen on valikoitu mukaan yläkouluja, joissa IPC-N on käytössä. 10 vuotta nuorten parissa työskennellyt Myllyniemi tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Väitöskirjan aihe liittyy myös IPC-N -menetelmään.

– Itse olen nähnyt oppilashuollossa, kuinka psykologille ohjaudutaan vasta, kun oireet ovat jo melko vakavia. Silloin matalan kynnyksen ohjanta ei tunnu enää riittävästi auttavan. Haaste onkin löytää ne nuoret, jotka hyötyvät IPC-N:stä. Nuorten psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt, eikä tämäkään menetelmä ole yksinään avain nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseen. Koen sen kuitenkin olevan helposti käyttöönotettava keino lisätä matalan kynnyksen apua, pohtii Myllyniemi.

Nuorilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa tuleviin mielenterveyspalveluihin osallistumalla tutkimukseen. Tutkimuksen tiedonkeruu on jo alkanut valtakunnallisesti ja Kanta-Hämeessä. Tiedonkeruuta tehdään Hattulassa, Parolan yhteiskoulussa, Hämeenlinnassa Kaurialan koulussa ja yhteiskoulussa sekä Forssassa Keskuskoulussa, joissa yläkoululaiset vastaavat oppitunneilla ensimmäiseen kyselyyn. 

Alustavia tietoja saadaan ensi vuonna, mutta lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2035 loppuun mennessä. Oma Häme hyötyy tutkimuksesta saamalla tietoa siitä, millaisia tarpeita kantahämäläisillä nuorilla on mielenterveyspalveluille ja mikä vaikuttavuus nykyisillä palveluilla on. Näin hyvinvointialue voi tarvittaessa muokata palveluja tai kohdistaa niitä toisella tavalla. 
 
Tutkimuksen toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimus on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IMAGINE-konsortiota.

Tutkimuksesta lisää THL:n sivuilta