Lapsen unitaitojen polku

Lapsen unitaitojen polku

Olet tullut palvelupolulle, johon olemme koonneet tueksesi lapsen unitaitoihin liittyvää tietoa. Saat polulta tietoa muun muassa lapsen unihäiriöiden tunnistamisesta, unitaitojen tukemisesta kotona, sekä näihin liittyvistä palveluista ja tukimuodoista.

On hyvin yleistä, että vauvaperheissä on jossain vaiheessa uneen ja nukkumiseen liittyviä huolia.  Ne kuormittavat vanhempien voimavaroja ja saattavat vaikuttaa rikkonaisten öiden vuoksi myös vanhempien uniongelmiin. Vauvojen nukkumisen taitoja voi kuitenkin tukea jo varhaisista kuukausista lähtien. Unitaitojen harjoittelun aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Ammattilaiset tukenasi

Unihuoliin on saatavissa ohjausta ja apua. Kerro asiasta rohkeasti ammattilaiselle esimerkiksi neuvolakäynnin yhteydessä. Ammattilaiset auttavat löytämään juuri teidän perheelleenne sopivia keinoja parempaan uneen ja ohjaavat tarvittaessa eri tukimuotojen pariin. Välilehdillä yhteystietoja ja tarjolla olevien ammattilaisten palveluja vauvaperheelle. Tukimuotoja on koottu myös polun seuraaviin kohtiin sekä vauvaikäisen että taaperoikäisen perheelle.

Lisätietoa:

Tietoa eri-ikäisten lasten unihäiriöistä/THL

Tietoa unihäiriöistä/Terveyskirjasto

Uniongelmat lapsiperheissä/Uniliitto

Opas: Vauva nukkuu/MLL

Jos tarvitsette apua lapsen uniongelmiin välittömästi, ota yhteyttä ammattilaisiin.

  • Jos on huoli lapsen terveydentilasta, soita Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen  p. 116 117
  • Jos perheenne voimavarat ovat lopussa ja tarvitsette välittömästi tukea pärjäämiseen, soita Sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Säännöllisten neuvolakäyntien aikana on tärkeää ottaa puheeksi myös uneen liittyvät ongelmat. Neuvolan kokeneet ammattilaiset ovat perheenne tukena, jotta saatte unenpuutteeseen liittyvää väsymystä helpotettua.

Neuvoloiden yhteystiedot:

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on monia toimintamuotoja lapsiperheiden tukemiseksi. Voit esimerkiksi saada neuvoja, lastenhoitoapua tai keskustella muiden vanhempien kanssa.

Lisätietoa:

https://hameenpiiri.mll.fi/

https://www.mll.fi/vanhemmille/

Neuvokas perhe on Sydänliiton toimintamuoto, joka tarjoaa perheille digitaalisia palveluja internetsivujen artikkelien, videoiden, harjoitusten ja vinkkien sekä Meidän perheen hyvinvointikurssin muodossa. Erityisesti sivuston Lepo-osuuteen on koottu paljon tietoa perheelle.

Alla muutamia suoria linkkejä sivuille:

Vinkkejä perheen nukkumiseen/Neuvokas perhe

Meidän perheen hyvinvointikurssi/Neuvokas perhe

Tietoa lapsen unesta/Neuvokas perhe

Ensi- ja turvakotien liitolla on tarjolla vauvaperheitä tukevaa tietoa ja uniohjausta.

  • Vauvaperheiden chat on avoinna arkisin klo 12-18
  • Baby Blues-työntekijät tarjoavat apua puhelimitse tilanteissa, jossa vauva ei nuku ja äidin alavireisyys jatkuu

Lisätietoa ja linkit palveluihin:

 Vauva ei nuku / Ensi- ja turvakotien liitto

Kun vauva nukkuu huonosti- esite / Ensi- ja turvakotien liitto

Vauvan vuorokausirytmi / Ensi- ja turvakotien liitto

Usein kysytyt kysymykset: Vauvan uni

Unen määrä ja heräilyt

Vastasyntyneen unen määrä on suuri ja vaihtelee paljon. Vastasyntynyt nukkuu yleensä 20 tuntia vuorokaudessa useammassa unijaksossa. Pisin yhtäjaksoinen uni kestää noin 2–4 tuntia.  Nukkuakseen vastasyntynyt tarvitsee myös riittävän määrän energiaa. Unen määrä vähenee nopeasti vauvan kasvaessa. Jo kuukauden iässä se on enää 16 tuntia ja puolivuotiaana 13−14 tuntia. Ensimmäisten elinkuukausien aikana uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Pikkuhiljaa pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön ja vauva alkaa valvoa enemmän päiväaikaan.

Noin 4−6 kuukauden iässä yöheräilyjen määrä saattaa hetkellisesti lisääntyä, sillä vauvan nopea kehitys vaikuttaa myös unen laatuun  Kaikki uudet taidot, kuten ryömimisen ja muu liikkumaan oppiminen, vaikuttavat vauvan uneen. Vauva rauhoittuu hitaammin, koska on innoissaan uusista taidoistaan. Näin ollen illat ja yöt sekä muut uniajat saattavat olla levottomia. Puhutaan “hulina-ajasta”.

Jos vauvalla on mahdollisuuksia rauhalliseen uneen päivän aikana, hän säätelee itse nukkumistarvettaan samaan tapaan kuin hän säätelee maidontarvetta.

Uniassosiaation muodostuminen

Uniassosiaatiolla tarkoitetaan kaikkia asioita, joita liitetään uneen ja nukahtamiseen. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Asiat, joita tehdään ennen nukkumaanmenoa
  • Keinot, joilla koitetaan saada vauva nukahtamaan
  • Nukkumapaikan olosuhteet, kuten hämäryys, tuuletus, lämpötila jne. 

Vastasyntynyt vauva nukahtelee itsekseen useimmiten sinne, missä hän sattuu olemaan. Muutamien viikkojen päästä nukahtaminen ei enää olekaan ihan yhtä automaattista ja vanhempi alkaa toistaa jotain menetelmää, joka tuntuu toimivan unen saantiin. Jos vauva tottuu saamaan unen vanhempien avustuksella, esimerkiksi heijaten, sylissä tai syöden, hän saattaa hätääntyä, kun herää yöllä eri paikassa. Vanhemmilla onkin suuri vaikutus uniassosiaatioiden muodostumiseen. Olisi tärkeää totuttaa vauva siihen, että hänet lasketaan nukkumapaikkaansa hereillä, mutta rauhallisena. Unta tukevia positiivisia uniassosiaatioita on mahdollista liittää nukkumaanmenon rituaaleihin, olosuhteisiin ja esimerkiksi unileluihin ja -riepuihin. Lisää vinkkejä polun kohdassa Unitaitojen tukeminen kotona.

Lisätietoa:

Lapsen unen määrä/THL

Vauvan unitaitojen kehittymisen tukeminen

Vauvan unitaidot kehittyvät vähitellen ja perheenne voi tukea niiden kehittymistä eri tavoin. Näitä auttavat muun muassa:

  • Säännöllinen rytmi: säännöllinen rytmi esimerkiksi ruokailujen, leikin ja ulkoilujen suhteen luovat pohjaa myös säännölliselle unelle.
  • Valon ja toiminnan määrän vaihtelu päivä- ja yöaikojen eroon opetellessa
  • Pimeässä nukkuminen
  • Yöaikaisten syöttöjen ja vaipanvaihtojen hoitaminen mahdollisimman eleettömästi
  • Tavallista pidempi imetys juuri ennen nukkumaanmenoa. Näin nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään.
  • Vauvan nukahtaminen omaan sänkyyn
  • Itkuun ja heräilyyn reagointi vauvaa taputtelemalla ja hiljaisesti hyssyttelemällä. Yöaikana kannattaa välttää vauvan nostamista syliin.
  • Ohjaus rauhoittumaan ilman vanhempia, esimerkiksi unilelujen tai unirättien avulla. Näin tuetaan positiivista uniassosiaatiota.

Usein yöunet alkavat kehittyä parempaan suuntaan jo muutamassa viikossa. Lapsen temperamentti vaikuttaa jo vauvana myös unitaitoihin. Voi olla, että utelias ja aktiivinen vauva ei malta nukkua, kun on niin innokas oppimaan uutta. 

Eri-ikäisten vauvojen uniohjaus

Alle on koottu tiivistettynä uniohjauksen keskeiset asiat vauvan iän mukaan. (Lähde THL)

  • 1 kk: tarjoa vauvalle yötä edeltävästi runsaasti maitoa, pidennä yösyötön väliä ja koita rauhoittaa yöllä heräillessä ensin muulla tavoin kuin syöttämällä. Ero aktiivisen, valoisan päiväajan ja hiljaisemman, pimeän yöajan välillä on tärkeää.
  • 3 kk: Pyri erottamaan nukahtaminen ja syöminen toisistaan. Reagoi vauvasi itkuun nukkumaanmenotilanteissa aina samanlaisesti sen sävyn mukaan. Tue vähitellen vauvan nukahtamista itsekseen ja kun hän on siihen valmis, rauhoittele esimerkiksi silittämällä ja taputtelemalla.
  • 5 kk: Vauvalla on biologiset valmiudet nukkua säännöllisessä vuorokausirytmissä ja monilla se on jo löytynyt. Anna vauvalle mahdollisuuksia nukahtaa itsekseen, oman sänkyyn. Ole alkuun lähellä ja tarvittaessa rauhoittele. Nukahtamisen tukena sama unilelu tai tutti auttaa.
  • 6 kk: Itsekseen yöunille nukahtanut vauvaa kokee olonsa turvalliseksi herätessään yöllä, kun huomaa olevansa samassa paikassa ja pystyy jatkamaan uniaan rauhallisesti. Itsekseen nukahtamista tukee fyysisen kontaktin vähentäminen nukahtamistilanteessa.

Lisätietoa: Eri-ikäisten lasten unihäiriöt ja uniohjaus/THL

Unikoulu kotona

Moni perhe saa apua kotona toteutettavista unikouluista, joiden toteuttamiseen saat tarvittaessa ohjeita omasta neuvolastasi. Unikoulun tavoitteena on, että lapsi oppii nukahtamaan itse, ilman maitoa tai vanhemman apua. Se sopii yli 6 kk:n ikäiselle lapselle, joka pärjää yön yli ilman tiheää syöttämistä. Unikoulua pidetään vähintään kahden viikon ajan, mutta muutoksia lapsen nukkumisessa voi tapahtua jo kolmessa yössä.

Kotiunikoulut/MLL

Unikoulun jälkeen voidaan sopia seurantakäynti neuvolaan. Jotta ammattilaiset osaavat arvioida parhaat keinot ja neuvoa lapsen uniongelmiin liittyvissä asioissa, täytä myös unipäiväkirjaa vähintään kahden viikon ajan.

Unipäiväkirja/THL

Lisätietoa:

Lasten univaikeuksien omahoito-ohjelma/Mielenterveystalo.fi

Vauvan ja vanhemman nukkuminen/Väestöliitto

Unta edistävä muistilista vauvaperheelle/THL

Vauvan neuvolakäyntien aikana kannattaa ottaa esille nukkumiseen liittyvät asiat.  Neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja osaavat antaa hyviä ohjeita ja tukea nukkumisrytmin parantamiseen. Se on tärkeää koko perheen jaksamisen kannalta. Eri alueiden neuvoloiden yhteystiedot löydät välilehdiltä.

Vinkkejä lasten univaikeuksiin saat myös mm. Helsingin terveysviraston ja Stadia ammattikorkeakoulun työstämästä videosta: Hyvää yötä pikkuinen

Uniohjaus Forssan seudulla

Neuvolan terveydenhoitaja on ensimmäinen, johon voit ottaa yhteyttä lapsen unipulmissa. Neuvolan terveydenhoitaja antaa neuvontaa, tukea ja ohjausta. Terveydenhoitaja tekee yhdessä perheenne kanssa suunnitelman, miten edetä uniasioiden hoidossa.

Neuvolan tukimuotoja ovat myös perhetukiterveydenhoitajan kotikäynnit ja lapsiperheiden kotipalvelu. Näin pystytään tukemaan teitä omassa kotiympäristössänne.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Uniohjaus Hattulassa

Perheet voivat ottaa yhteyttä omaan terveydenhoitajaan lapsen unipulmissa.

Neuvolan terveydenhoitaja:

  • Antaa neuvontaa, tukea ja ohjausta vastaanotolla ja puhelimitse.
  • Tekee yhdessä perheen kanssa suunnitelman, miten edetään uniasioiden hoidossa.
  • Kartoittaa mahdollisen lisätuen tarpeen.

Neuvolan lisäksi Hattulassa tukea antaa lapsiperheiden kotipalvelu. Heiltä perheiden on mahdollista saada tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Lapsiperheiden palveluohjauksen tiedot on koottu Oma Hämeen sivustolle

Uniohjaus Hämeenlinnan neuvoloissa

Vauvan uniasioista keskustellaan perheenne kanssa ihan ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien.

Unikouluohjausta neuvolassa tarjotaan 6 kk:n ikäisestä eteenpäin. Ohjausta tarjotaan perhelähtöisesti jokaisen voimavaroja kunnioittaen.

Neuvolassa kartoitetaan mm.

  • perheenne päivärytmiä
  • arkirutiineja
  • vuorovaikutusta
  • nukkumisjärjestelyitä

Hämeenlinnan neuvoloiden Höyhensaarille opasta tarjotaan 6kk:n ikäisestä alkaen.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Uniohjaus Janakkalassa

  • Neuvolan terveydenhoitaja tekee tarvittavan hoitosuunnitelman. Tukimahdollisuutena mm. perhetyö ja kotipalvelu.
  • Neuvolakäyntejä järjestetään myös ryhmämuotoisina, joiden kautta saa vertaistukea samojen ongelmien kanssa painivilta.
  • Lapsen uneen, kasvuun ja kehitykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä tukea saa Janakkalan perhekeskuksesta.
  • Neuvolan kaikki terveydenhoitajat tavoittaa arkena takaisinsoittonumerosta 03 6801369

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut  / Oma Häme

Neuvolan ammattilaiset kuuntelevat ja tarjoavat tarvittaessa käyntiä neuvolaan. Perheelle voidaan tarjota käynti neuvolaan tai jättää soittopyyntö tarvittaessa omalle tutulle terveydenhoitajalle. Neuvolassa tehdään perheen kanssa yhdessä suunnitelmaa uniasioiden hoidossa. Neuvolatiimi on myös hyvä tuki uniasioiden edistämisessä. Esimerkiksi neuvolakäynnille voidaan kutsua mukaan lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, jonka kautta perheelle voidaan toteuttaa tukikäyntejä kotiin palvelutarpeenarvioinnin avulla. Käynnit ovat maksuttomia ja tapahtuvat pääosin virka-aikana.

Uniohjaus Riihimäen seudulla

Tukea ja ohjausta unipulmiin saatte neuvolasta. Terveydenhoitajan pyynnöstä on mahdollista saada perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä lapsen uniongelmien vuoksi. Näin pystytään tukemaan teidän perhettänne omassa kotiympäristössänne.

Neuvoloiden yhteystiedot löydät Oma Hämeen sivustolta

Perheitä voidaan tukea eri tavoin myös unipulmien yhteydessä. Monissa kunnissa perheitä tukevia palveluita on neuvolan ja/tai sosiaalipalveluiden tarjoamana. 

Perheitä tukevat palvelut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelut on koottu Oma Hämeen sivustolle. Näitä ovat mm.:

Välilehdille on koottu tietoa eri kuntien palveluista.

Perhetukiterveydenhoitaja

Forssan seudulla perhetukiterveydenhoitaja tekee kotikäyntejä ja etsii yhdessä perheenne kanssa keinoja lapsen parempaan uneen.

Yhteys perhetukiterveydenhoitajaan:

  • Voit ottaa itse yhteyttä,  p. 045 657 9695
  • Neuvolan terveydenhoitaja voi välittää perheenne yhteydenottopyynnön

Lapsiperheiden palveluohjaus

Uniongelmien ja jaksamisen mietityttäessä, voi olla yhteydessä lapsiperheiden palveluohjaukseen. Se tarjoaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa lapsiperheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen. Tilanteesi voi olla esimerkiksi:

  • tarvitset käytännön apua kotiin
  • toivot tukea kasvatukseen tai parisuhteeseen liittyen
  • olet huolissasi alaikäisen käytöksestä tai mielialasta
  • olet huolissasi jaksamisestasi vanhempana
  • olet kohdannut perheväkivaltaa
  • sinulla on huoli jostakin perheeseesi liittyvästä asiasta, muttet tiedä mihin ottaa yhteyttä

Lapsiperheiden palveluohjaus / Oma Häme

Neuvola tekee yhteistyötä lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden kanssa. Perheet voivat ohjautua lapsiperheiden kotipalvelun piiriin joko terveydenhoitajan suosituksesta tai ottamalla itse yhteyttä. Lapsiperheiden kotipalvelu tekee kartoituksen perheen tarpeista.

Perhepalvelut

Hattulan kunnassa tarjolla olevia tukimuotoja perheille ovat:

  • Perhetyö
  • Lastensuojelun perhetyö
  • Lapsiperheiden kotipalvelu

Perheneuvola

  • Perheneuvolassa etsitään ratkaisuja perheen huolenaiheisiin yhdessä perheen kanssa.
  • Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden perheelle tärkeiden tahojen kanssa (esim. varhaiskasvatus, koulu, sosiaalitoimi, terveydenhuolto) -perheen suostumuksella.
  • Perheneuvolan palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.
  • Lähetettä ei tarvita, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä perheneuvolan työntekijöihin.

Lisätietoa perheneuvoloiden toiminnasta ja yhteystietoja saat Oma Hämeen sivustolta

Uniohjaus Varhaisen tuen perhetyössä

Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata perheenne Varhaisen tuen perhetyön uniohjaukseen, joko soittamalla neuvolan nimetylle perhetyöntekijälle tai ohjaamalla varaamaan netistä perhetyön pika-ajan.

Perhetyön uniohjaus tapahtuu pääasiassa kotonanne (1-3 kertaa). Pika-ajoilla (1-2 kertaa) ohjausta saatte puhelimitse, Teams-yhteyden välityksellä tai Uppsala-talon perhekeskuksen toimistolla. Perhetyön asiakkaana voi olla jo raskausaikana ja/tai kun perheessä on 0 – 12 vuotias lapsi/lapsia. Perhetyö on maksutonta.

Tapaamisissa:

  • Keskustellaan perheen päivärytmistä, nukkumistottumuksista, vuorovaikutuksesta sekä kodin ilmapiiristä.
  • Pohditaan yhdessä, mitä perhe on jo kokeillut: mikä on toiminut ja mikä ei.
  • Käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja unikoulun toteuttamiseen ja sovitaan yhdessä unikoulun aloitusaika ja tavoitteet sekä tukipuhelut perheelle.

Perhetyöntekijä on perheen tavoitettavissa ja tukena kaksi viikkoa unikoulun aloittamisen jälkeen.

Perhekeskus

Janakkalan perhekeskus tarjoaa tukea lapsiperheiden arjen sujumiseen ja ratkoo yhdessä perheenne kanssa mahdollisia ongelmatilanteita.

  • Perhekeskuksessa kokoontuu säännöllisesti joka perjantai neuvolatiimi, joka auttaa sinua tai perhettäsi löytämään oikean avun, kun on asioita, jotka mietityttävät tai tuntuvat vaikeilta.
  • Neuvolatiimiin kuuluvat neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu, puheterapeutti, toimintaterapeutti, terveyskeskuspsykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja tarvittaessa lasten fysioterapeutti.
  • Neuvolasta voidaan tarjota perheelle osallistumismahdollisuus neuvolatiimin kokoukseen. Mietimme yhdessä kanssasi ketkä tiimistä osallistuvat tapaamiseen.
  • Voimme myös keskustella luvallasi asiastasi neuvolatiimin kesken ja otamme sinuun yhteyttä tiimin jälkeen, jolloin meillä on tarjota sinulle moniammatillisen tiimin suosittelemia jatkosuunnitelmia.

Yksilöllisen tarpeenne mukaan suunniteltu tuki voi olla esimerkiksi kotipalvelua, psykologina tapaamisia tai sosiaalityötä. Mahdollinen sosiaalityön asiakkuus ei tarkoita lastensuojelun asiakkuutta. Ota siis rohkeasti yhteyttä tiimiimme joko neuvolan kautta tai olemalla yhteydessä keneen tahansa tiimin ammattilaiseen.

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Lapsiperheiden palveluohjaus / Oma Häme

Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus / Oma Häme

Janakkalan seurakunta

Seurakunta tarjoaa maksutonta, kotiin annettavaa lastenhoitoapua helpottamaan perheenne arkea. PikkuHelppi-palvelusta saat lisätietoa linkin kautta.

PikkuHelppi / Janakkalan seurakunta

Riihimäen seudulla lapsiperheille on saatavilla palveluita:

  • lapsiperheiden palveluohjausta ja päivystystä
  • lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia, jonka kautta on mahdollista saada muun muassa lapsiperheiden kotipalvelua
  • lapsiperheiden sosiaalityötä

Lapsiperheiden palveluohjaus / Oma Häme

Lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus / Oma Häme

Lisäksi neuvolasta tehdään tarvittaessa perhetukikotikäyntejä 1-4 kertaa.  Lisätietoa saat neuvolan terveydenhoitajalta.

Tarvittaessa perhettänne tuetaan puhelimitse kotikäyntien välissä. Työssä käytämme ”Lapset puheeksi”- menetelmää. Tämän menetelmän avulla rakennetaan vanhempien, muiden lapsen elämän tärkeiden ihmisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä arjesta erityisesti muutostilanteissa. Ammattilaisten kanssa on mahdollista pohtia yhdessä suojaavia tekijöitä, perheen muuttunutta arkea ja muutosten keskellä pärjäämistä  Lähtökohtana on tukea perheitä eri ympäristöissä, kuten:

  • lasten kouluissa
  • päiväkodeissa
  • neuvolassa
  • vapaa-ajan ympäristöissä

Neuvolan lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon eli Kanta-Hämeen Keskussairaalaan, jos:

  • perheen voimavarat eivät riitä omatoimiseen unikouluun
  • omatoiminen unikoulu (vähintään 2 viikkoa) ei tuota riittävää tulosta
  • on epäily taustalla olevasta hoitoa vaativasta sairaudesta
  • lapsi on yli 6 kk:n ikäinen

Sairaalan palveluina lapsen uniongelmien hoitoon ovat käynti vauvapoliklinikalla, lapsiperhetyön kotikäynti ja sairaalassa tapahtuva unikoulu. Näistä saat lisätietoja polun erillisistä kohdista.

Jos neuvola tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon, saat kutsun vauvapoliklinikalle lastenlääkärille. Ennen käyntiä: Täytä unipäiväkirjaa kahden viikon ajan ja neuvolasta saamasi unitaustakysely. Tarvittaessa voi tulostaa unipäiväkirjan ja kyselyn alta. Ota ne täytettynä mukaan vastaanottokäynnille. Niiden avulla ammattilaiset osaavat ohjata perheellenne sopivia tukimuotoja.

THL_unipaivakirja

Unitaustakysely

Käynnin aikana:

  • Lapsenne terveydentila tarkistetaan
  • Perheenne kokonaistilannetta kuunnellaan ja arvioidaan
  • Sovitaan yhdessä perheenne kanssa jatkotoimenpiteistä, muun muassa muiden hoitomuotojen toteutusta. Tarvittaessa sovitaan aika sairaalassa tapahtuvalle unikoululle.

Lapsen terveydentilan hoitoa vaativat tilanteet tai oireet

Lapsen unta voi häiritä myös sairaudet, joiden hoitaminen tuo helpotusta unesta johtuviin ongelmiin. Yleisimmät lapsen unta häiritsevät sairaudet ovat:

  • Allergiat
  • Atooppinen ihottuma
  • Refluksi eli ruoan takaisinvirtaus takaisin mahasta ruokatorveen
  • Ummetus
  • Kuorsaus ja uniapnea

Kotona tehtävän unikoulun tueksi on mahdollista vauvaperhetyön kotikäynti, joilla tuetaan perhettänne välillä hyvinkin uuvuttavassa tilanteessa.

  • Kotikäynnin tekevät sairaalan vauvaperhetyöntekijät koko sairaanhoitopiirin alueella.
  • Aika pyritään järjestämään kahden viikon sisään ensiarviosta.
  • Kotikäynti on pituudeltaan noin kaksi tuntia.
  • Kotikäynnin jälkeen seurataan tilannetta tarpeen mukaan joko uusintakäynnin tai soiton avulla 2-3 viikon kuluttua.

Perheen toivotaan olevan paikalla kotikäynnin ajan, muuta valmistautumista ei tarvita. Kotikäynnillä mietitään perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, pyritään yhdessä löytämään keinoja koko perheen parempaan nukkumiseen, vanhempien jaksamiseen ja onnistuneen kotiunikoulun toteuttamiseen.

Lisätietoa saat kotiunikoulua koskevasta oppaasta:  Ohjeita kotiunikouluun

Jos itsetoteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa.

Unikoulua edeltävällä viikolla hoitaja soittaa ja käy perheen kanssa läpi unikouluun liittyvät asiat. Sairaalassa toteutettavan unikoulun jälkeen on toiveena se, että lapsi siirtyy nukkumaan omaan sänkyyn, jollei ole siihen mennessä sitä tehnyt.

Mukaan unikouluun otettavat varusteet:

  • Ruokailun apuvälineet, esim. mukit, pillipullo, ruokalappu
  • Mahdolliset lääkkeet
  • Vaihtovaatteet, ulkovaatteet ja sisätossut

Vanhempien rooli:

  • Vanhemmat menevät yöksi kotiin.
  • Päivisin ainakin toinen vanhemmista on hoitamassa ja saamassa ohjausta.

Unikoulu opas vanhemmille

Unikoulun toteutus sairaalassa: 

Yöllä hoitajat seuraavat lapsen nukkumista ja vointia, vastaavat lapsen tarpeisiin tilanteen mukaan. Unikoulu ei ole lapsen itkettämistä. Muutama yö erossa vanhemmista ei aiheuta lapselle traumaa, sen sijaan hyvinvoiva,  jaksava  vanhempi  on lapsen kehitykselle tärkeä.

Parin viikon päästä sairaalassa toteutetun unikoulun jälkeen hoitaja on yhteydessä perheeseen varmistaakseen nukkumistilanteen.

Taaperoikäisen uni on jo usein löytänyt yksilöllisen rytminsä. Unipulmia saattaa kuitenkin esiintyä ja niiden selvittämisessä on monia huomioitavia asioita. Pulmat saattavat liittyä enemmän nukahtamisvaiheeseen, jolloin nukkumaanmenovaiheessa lapsi on jopa ylivilkas. Myös ns. tahtoikä voi vaikuttaa nukkumaanmenoon. 

Uni tuo unta

Yliväsymys näkyy usein levottomuutena ja vaikeuksina nukahtaa. Apua nukahtamisvaiheisiin voi saada, kun aikaistaa nukkumaanmenoa. Lapsissa on yksilöllisiä eroja, mutta pienten lasten päiväunia ei kannata jättää pois liian aikaisin. Päiväkodissa tai päivähoitopaikoissa olevien lasten uniasioista on tärkeää tehdä yhdessä suunnitelma oman perheenne ja lapsenne tilanteeseen soveltuen.

Päivärytmi

Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluu säännölliset ruokailut, leikkiä, seurustelua, ulkoilua ja päiväunet. Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia. 

Iltarutiinit

Kun iltarutiini toistuu samanlaisena, lapsi oppii, että se tähtää nukahtamiseen. Hyviä nukahtamista tukevia iltarutiineja ovat esimerkiksi valojen himmentäminen ja aktiivisempien leikkien lopettaminen.  On kuitenkin tärkeää, että löydätte juuri teidän perheellenne sopivat rutiinit.  

Aikuisen aika lapselle

Lapsi kaipaa aikuisen läheisyyttä ja yhteistä tekemistä oltuaan erossa vanhemmistaan päivähoidon ajan. Jos lapsi saa nukkumaan mennessä aikuiselta eniten kaipaamaansa huomiota, hän voi koittaa pitkittää sitä. Myös mahdollisista huolista ja peloista on tärkeää keskustella yhdessä, sillä ne voivat näkyä nukahtamisvaikeuksina. 

Unta häiritsevät asiat

Taaperoikäisen unta saattaa häiritä:

  • Muutokset perheen arjessa
  • Yölliset kauhukohtaukset. Nämä ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat melko yleisiä pienillä lapsilla
  • Levottomat jalat ja kasvukivut
  • Erilaiset pelot: Lapselle pelot ovat aitoja ja todellisia, joten aikuisen on tärkeä ottaa ne tosissaan. Pelon kohteena olevasta asiasta on hyvä puhua avoimesti ja pohtia yhdessä keinoja niiden vähentämiseen. 
  • Sairastelu 

Myös unipulmissa voit ottaa yhteyttä chatin kautta:

 

Linkkejä lisätiedon ja vinkkien äärelle:

Unta edistävä muistilista_pikkulapsiperheille /THL

Taapero-nukkuu/MLL

Lapsen nukkumiseen liittyvät pelot/Positiivinen kasvatus 

Pienen lapsen yölliset heräilyt ovat yleisiä, mutta niiden määrä vähenee toisen ikävuoden aikana. Moni 2-vuotias kuitenkin herää vielä kerran yössä. Jos heräily tuntuu vanhemmista raskaalta, on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi iltatoimiin ja lapsen nukahtamistapoihin.

Taaperoikäisen nukkumista edistää myös säännöllinen arki- ja päivärytmi. Lapset kokevat säännöllisen päivärytmin ja arjen tutut kuviot turvallisina, ja niiden avulla luodaan perustaa hyville yöunille. Säännölliseen päivärytmiin kuuluvat:

  • säännölliset ruokailut
  • leikit
  • seurustelu
  • ulkoilu
  • päiväunet

Myös viikonloppuna on tärkeää noudattaa arkipäivien rytmiä, sillä jo muutaman tunnin muutos esimerkiksi nukkumaan menossa voi aiheuttaa lapselle univaikeuksia. 

Kuntien neuvoloiden ammattilaiset ovat perheenne tukena myös taaperoikäisen nukkumiseen liittyvissä asioissa. Neuvolakäynneillä käydään läpi mm. perheen unirytmiä ja nukkumistottumuksia.

Uniohjaus Forssan seudulla

Tarjolla on apua ja tukea sekä lasten neuvolakäyntien yhteydessä että neuvolan perhetuen muodossa.

Lastenneuvola

Lastenneuvolat palvelevat alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Lastenneuvolassa:

  • Pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys
  • Edistetään koko perheen hyvinvointia
  • Tuetaan perheitä kasvussa vanhemmuuteen ja rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa.

Neuvolan perhetuki

Neuvolan perhetuki on osa äitiys- ja lastenneuvolapalveluja ja täydentää niitä esim. silloin, kun tarvitaan tiiviimpää tukea ja keskittymistä perheen ajankohtaiseen tilanteeseen tai asiaan. Se on tarkoitettu lasta odottaville tai neuvolaikäisten lasten vanhemmille.

Lisätietoa ja yhteystiedot:

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Uniohjaus Hattulassa

Hattulassa neuvoja unipulmiin saat sekä ammattilaisilta että vertaistuen muodoista.

Neuvola ja kotipalvelu

Myös taaperoikäisen unipulmissa perhe voi ottaa yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan. Yhdessä perheen kanssa kartoitetaan mm. perheen päivärytmiä ja tuen tarvetta. Tarvittaessa lapsiperheiden kotipalvelu tukee perhettä.

Vertaistuki

Vertaistuki on tärkeää ja sitä voi saada mm. muilta vanhemmilta, lapsiperheiden puistoryhmältä, ryhmäneuvoloissa sekä MLL:n perhekahvilassa. Ohjausta pienryhmätoimintaan ja päiväkerhoihin saat neuvolasta.

Yhteystiedot:

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Hattulan perhekerhot/MLL

Uniohjaus Hämeenlinnassa

Taaperon uniohjauksessa korostuu vauva-ikäistä enemmän perheen päivärytmi ja rutiinit. Lapsen vahva tahtoikä lisää haasteita uniohjauksessa. Lapsella saattaa olla mm. taistelua unta vastaan, karkailua sängystä ja yleistä uhmakkuutta. Vanhemmilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta tässä asiassa.

Hämeenlinnan neuvoloiden Höyhensaarille-opasta tarjotaan 6kk:n ikäisestä alkaen.

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Uniohjaus Janakkalassa

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut / Oma Häme

Molemmissa yhteydenottokanavissa neuvolan ammattilaiset kuuntelevat ja tarjoavat tarvittaessa käyntiä neuvolaan. Perheelle voidaan tarjota käynti neuvolaan tai jättää soittopyyntö tarvittaessa omalle tutulle terveydenhoitajalle. Neuvolassa tehdään perheen kanssa yhdessä suunnitelmaa uniasioiden hoidossa. Neuvolatiimi on myös hyvä tuki uniasioiden edistämisessä. Esimerkiksi neuvolakäynnille voidaan kutsua mukaan lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaaja, jonka kautta perheelle voidaan toteuttaa tukikäyntejä kotiin palvelutarpeenarvioinnin avulla. Käynnit ovat maksuttomia ja tapahtuvat pääosin virka-aikana.

Uniohjaus Riihimäen seudulla

Riihimäen seudulla neuvolat ovat tukena myös taaperoikäisen unipulmissa. Terveydenhoitajan pyynnöstä on mahdollista saada perhetukiterveydenhoitajan kotikäyntejä lapsen uniongelmien vuoksi. Näin pystytään tukemaan teidän perhettänne omassa kotiympäristössänne. Tarvittaessa neuvolapsykologi tukee vanhempia jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Myös paikallisista Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) perhekerhoista tai perhekummitoiminnasta voi saada tukea perheelle. Riihimäellä toimii myös avoin päiväkerho Aapeli.

Neuvoloiden yhteystiedot on koottu Oma Hämeen sivustolle

Taaperoikäisellä korostuu perheen päivärytmin ja rutiinien merkitys ja perheen tukeminen päivittäisessä arjessa. Taaperoikäisen lapsen uniongelmat ovat yleensä monimutkaisempia kuin imeväisen vakiintumattomaan vuorokausirytmiin ja uniassosiaatioihin liittyvä heräily. Perheenne tilannetta voidaan käydä yhdessä läpi vielä lastentautien poliklinikalla tai kutsua suoraan sairaalan unikouluun.

Unikoulu

Myös taaperoikäinen saa apua unikoulumenetelmistä. Jos itse toteutettu unikoulu ei tuota toivottua tulosta ja uniasiat vaikeuttavat perheen elämää, on mahdollista toteuttaa unikoulu Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Unikoulussa lapsi opettelee nukkumista kolmen peräkkäisen yön ajan sairaalan lastenosaston tiloissa. Unikoulu toteutetaan samaan tapaan kuin vauvaikäisten unikoulu. Taaperoikäisen sairaalaunikoulussa keskitytään yleensä vuorokausirytmin säännöllistämiseen sekä riittävän ja ennakoitavan ulkoilun ja levon vaihteluun. 

Lisätietoa tämän polun kohdassa sairaalan unikoulu

Osastolla voidaan miettiä kullekin perheelle sopiva unikoulumenetelmä esim. tassu-, tuoli- tai pistäytymismenetelmä. Usein olemme kuitenkin todenneet tassumenetelmän nopeimmin tuloksia tuottavaksi.

Unta häiritsevien sairauksien hoito

Taaperoikäisen uniongelmien taustalla voi olla myös jokin sairaus, jonka hoito auttaa parempaan uneen. Sairaudesta riippuen apua voidaan tarjota:

  • Lastentautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa yökastelu, allergiat, atooppinen ihottuma, uniapnea tai vatsavaivat
  • Lastenneurologian poliklinikalla, jos kyseessä on kehitysviivästymät, epilepsiaepäily tai autisimikirjo
  • Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla, jos unta hankaloittaa lapsen kuorsaus.