Olet tullut palvelupolulle, johon olemme koonneet tueksesi kotihoitoon liittyvää tietoa. Saat polulta tietoa muun muassa kotihoidon palveluista, niiden hakemisesta, myöntämisperusteista sekä näihin liittyvistä tukipalveluista.
Soita Päivystysapunumeroon 116117
Päivystysapunumero, 116 117, on hyvinvointialueen järjestämä neuvontapalvelu, joka neuvoo kiireellisissä terveysongelmissa, jotka eivät ole hätätilanteita. Löydät päivystysapunumerosta lisätietoa Päivystysapu sivustolta.
Lisätietoa Terveydenhuollon päivystyksestä saat Oma Hämeen verkkosivulta.
Sosiaali- ja kriisipäivystys antaa apua elämän erilaisissa kriisitilanteissa, joissa tarvitaan viranomaisen välitöntä apua.
Toiminta-alueeseen kuuluvat Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnat.
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero on 03 629 6560. Asiakaslinja on toiminnassa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Jos työntekijä on estynyt vastaamaan asiakaslinjaan, voit jättää vastaajaan nimesi ja yhteystietosi – niin sinulle soitetaan takaisin.
Henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavassa tilanteessa soita aina yleiseen hätänumeroon 112.
Tilanteessa, joissa asian selvittely voi odottaa seuraavaan arkipäivään, tulee olla yhteydessä oman alueen asiakasohjaukseen. Löydät asiakasohjauksen yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta.
Voit soittaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen esimerkiksi näissä tilanteissa:
Tuen tarpeen ilmoitus on yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen kartoittamiseksi.
Tuen tarpeen ilmoitus perustuu Sosiaalihuoltolakiin. Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen.
Ilmoitus on syytä tehdä aina, kun olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai joka on vaarassa joutua kaltoinkohdelluksi tai laiminlyödyksi.
Tuen tarpeen ilmoitus käsitellään sosiaalipalveluissa. Sosiaalipalveluiden ammattilaiset arvioivat avun tarpeen sekä millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota.
Henkilöllä, josta ilmoitus tehdään, on oikeus saada tietää ilmoituksen tekijä, mikäli ilmoittaja on jättänyt yhteystietonsa. Ilmoitus on mahdollista tehdä myös nimettömänä.
Sosiaalihuoltolain perusteella ilmoituksen tekijällä ei ole oikeutta saada tietoa, miten ilmoitus on otettu käsittelyyn ja mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut.
Voit tehdä tuen tarpeen ilmoituksen verkkolomakkeella:
Tuen tarpeen ilmoitus, aikuiset
Linkki lomakkeeseen
Tuen tarpeen ilmoitus, ikäihmiset
Linkki lomakkeeseen
Kaltoinkohtelu on henkilöön kohdistuvaa, luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa yksittäistä tai jatkuvaa tekoa tai toimen laiminlyöntiä, joka aiheuttaa henkilölle vahinkoa tai ahdinkoa. Se voi olla fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä, oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista tai ihmisarvoa muutoin alentavaa kohtelua.
Kaltoinkohtelu ilmenee tavallisimmin perhe- tai lähisuhdeväkivaltana. Syyllinen on usein uhrin läheinen, ja hän käyttää hyväkseen uhrin hänestä riippuvaista asemaa.
Väkivaltaiseen käyttäytymiseen tulee aina puuttua. Hätätilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112 . Väkivaltarikoksista tulee tehdä rikosilmoitus.
Fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää koko elämän ajan.
Toimintakyvyn tukemisessa on hyvä muistaa, että myös monipuolinen muistin harjoittaminen ja aktiivinen toiminta, kuten harrastukset, ystävien tapaaminen sekä muut sosiaaliset verkostot ylläpitävät toimintakykyäsi.
Monipuolinen ravinto ja muiden sairauksien hyvä hoito ovat tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä. Hyvän ruokavalion avulla voit ylläpitää ja edistää koko kehon hyvinvointia.
Ikääntyminen voi tuoda mukanaan pysyviä nivelten liikerajoituksia tai virheasentoja. Tämä johtuu lihasmassan vähentymisestä, lihasten ja jänteiden lyhentymisestä, liikkumisen vähentymisestä ja spastisuudesta. Rajoitteet voivat näkyä arjen toimintojen hidastumisena ja avun tarpeen lisääntymisenä. Toimintakykyä tukevat apuvälineet helpottavat arjesta suoriutumista.
Toimintakykysi muutoksen voit havaita itse tai sen voi huomata läheisesi tai ammattilainen.
Kykysi selviytyä arjessa on voinut heikentyä esimerkiksi, jos
Mikäli huomaat, että toimintakykysi on heikentynyt, kannattaa sinun kertoa arjen havaintosi ja tuntemasi huoli ammattilaiselle. Ammattilaisilta saat tietoa ja tukea. Voitte yhdessä suunnitella arkeasi helpottavia toimintatapoja sekä tukikeinoja. Varhaisella tuella on mahdollista estää ongelmien kasaantuminen.
Toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan seuraavat neljä eri osa-aluetta:
Sinulle voidaan luovuttaa apuväline lainaan, mikäli selviytymisesi päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt esimerkiksi vamman, sairauden tai ikääntymisen vuoksi.
Apuvälinepalvelut ovat lähipalvelua. Yleisimpiä liikkumista ja päivittäisiä toimia helpottavia apuvälineitä on saatavissa kaikissa apuvälinepalvelun toimipisteissä. Apuväline luovutetaan sinulle lainaan määräajaksi tai käyttötarpeesi mukaan, jonka jälkeen apuväline tulee palauttaa. Palvelu on sinulle maksutonta.
Lainattavia apuvälineitä ovat:
Itse- ja omahoidossa yhtenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisevä toiminta ja parempi elämänhallinta. Itse- ja omahoidon kokonaisuudessa korostuu sinun oma aktiivisuutesi, vastuunotto sekä sitoutuminen. Erityisen tärkeää se on terveyden ylläpitämisessä ja pitkäaikaissairauksien hoidossa, joissa päivittäiset valintasi vaikuttavat oleellisesti sairauksien ehkäisyyn ja kulkuun sekä hoidon tuloksiin.
Terveitä elintapoja ovat liikunta, terveellinen ruokavalio ja päihteettömyys. Ne suojaavat usein suomalaisilta kansantaudeilta. Lisäksi aivojen aktivointi ja sosiaalinen aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä. Nämä kaikki yhdessä myös edistävät mielen hyvinvointia.
Elintavoillasi voit siis itse vaikuttaa kokonaisvaltaiseen toimintakykyysi.
Hyvinvointialueen verkkosivuilla on myös monia muita palvelupolkuja, joista voit etsiä tarvittavaa tietoa hoitosi tueksi, tarkastella hoito-ohjeita, katsoa tilanteeseesi sopivia tarjolla olevia sosiaalipalveluja tai tutustua alueesi järjestökentän tarjoamiin kokonaisuuksiin.
Arvioituasi toimintakykyäsi sähköisten palveluiden avulla ja niiden perusteella tarvitset ammattilaisen apua toimintakykysi tukemiseen tai elintapamuutoksesi tueksi, voit olla yhteydessä terveysasemaasi. Hyvinvointialue järjestää alueensa asukkaille tarpeelliset terveystarkastukset sekä terveysneuvontaa.
Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tehtävänä on
Ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ja niiden hoidon tila. Iän myötä sairauksien hyvä hoito ja lääkitys edistävät turvallista liikkumista liikenteessä. Oman ajokunnon tarkkailu ennen liikenteeseen lähtöä ja siellä ollessa on tärkeää.
Terveysasemasi hoitajan vastaanotolla saat terveysneuvontaa, haavanhoitoa, ompeleiden poistoja ja rokotuksia. Tarvittaessa sairaanhoitaja ohjaa sinut hoidontarpeenarvion perusteella lääkärin vastaanotolle, jossa sinun on mahdollista saada terveytesi ylläpitämiseen tai sairautesi hoitamiseen liittyviä tutkimuksia ja hoitoa. Alueen terveyspalveluilla on myös lääkäreiden ja hoitajien erityisvastaanottoja, joille ohjaudutaan lääkärin tai hoitajan vastaanoton kautta.
Terveys- ja hoitosuunnitelma on kiireettömässä hoidossa tarvittaessa laadittava suunnitelma. Suunnitelma on kohdennettu erityisesti pitkäaikais- ja monisairaiden asiakkaiden hoidon suunnittelun ja koordinoinnin sekä hoidon jatkuvuuden tueksi.
Terveys- ja hoitosuunnitelman avulla hoidon kannalta keskeiset tiedot ovat ammattilaisten nähtävillä aina käyttäessäsi eri sosiaali- ja terveyspalveluita. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä sinun kanssasi, suunnitelman laatimiseen päivittämiseen varatulla vastaanotolla. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarpeesi ja hoidolle asetetut tavoitteet. Perusterveydenhuolto ylläpitää suunnitelmaa ja vastaa hoitosi koordinoinnista.
Täyttämällä lomakkeen autat itseäsi ja hoitoosi osallistuvia ammattilaisia valmistautumaan käyntiisi ennalta. Lomake auttaa sinua ja terveydenhuollon ammattilaista hoitosi suunnittelussa ja sinua hoitosi toteuttamisessa.
Oma Hämeessä on käytössä digitaalisia palveluja, joiden avulla asiointiasi on pyritty helpottamaan. Palvelut ovat käytettävissäsi kotoa käsin ja vältät matkustamista palveluihin. Osa palveluista on käytettävissäsi ympäri vuorokauden.
Oma Häme -mobiilisovellus on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Sovelluksen kautta voit
Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Omaolo tukee oma- ja itsehoitoa.
Omaolon sähköisen terveystarkastuksen avulla voit arvioida elintapojasi ja henkistä hyvinvointiasi, saat kattavan raportin terveydentilastasi.
Hyvinvointivalmennukset kannustavat sinua elintapamuutoksiin, joilla voit kohentaa omatoimisesti hyvinvointiasi. Hyvinvointivalmennuksia on 10 eri teemasta.
Lisätietoa kaikista hyvinvointialueen digitaalisista terveyspalveluista saat tästä linkistä.
Mielen hyvinvointi on sitä, että olet tyytyväinen elämääsi, koet elämäsi mielekkäänä ja merkityksellisenä. Se on olennainen osa terveyttäsi, toimintakykyäsi ja hyvinvointiasi.
Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot lisäävät hyvinvointiasi, koet tekemisesi merkitykselliseksi, voit vaikuttaa oman elämäsi kulkuun ja tulet kuulluksi.
Masennusta sairastavan palvelupolulta saat tietoa, miten voit itse edistää hyvää mielenterveyttä ja löydät polulta erilaisia itsenäisesti tehtäviä harjoituksia. Saat polulta tietoa mitä masennus on ja löydät tarvittaessa yhteystiedot, kehen olla yhteydessä, mikäli epäilet itselläsi masennusta.
Yksinäisyyttä kokee jokainen jossain elämänsä vaiheessa. Yksinäisyys voi olla hetkellistä esimerkiksi elämäntilanteestasi johtuen ja mennä nopeasti ohi. Pitkään jatkunut yksinäisyys on aina haitallista, toisin kuin toivottu yksinolo. Sosiaaliseksi yksinäisyydeksi kutsutaan tilannetta, kun sinulla ei ole sosiaalisia kontakteja ja verkostoja, ei ryhmää, johon kuuluisit. Voit kokea myös emotionaalista yksinäisyyttä, vaikka ympärilläsi olisikin ihmisiä. Tästä huolimatta saatat kokea, että sinulla ei ole merkityksellisiä ja läheisiä kohtaamisia.
Vanhustyön keskusliiton kehittämän Ystäväpiiri- toiminnan tavoitteena on iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittyminen ja uusien ystävien löytäminen ryhmätoiminnan kautta. Ystäväpiiri- toiminta on mukavaa yhdessäoloa, vertaistukea ja yhteisten kokemusten jakamista.
Saat lisätietoa yksinäisyydestä ja ystäväpiiristä katsomalla Vanhustyön keskusliiton videon.
Olet oikeutettu terveydenhuollon sosiaalityöhön, jos sinulla on hoitokontakti tai -jakso terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon sosiaalityö on apunasi ja antaa ohjausta ja neuvoa elämänhallintaan liittyviin haasteisiisi. Sosiaalityöntekijän palvelut ovat sinulle maksuttomia. Voit olla yhteydessä sosiaalityöntekijään itse tai läheisesi voi ottaa yhteyttä puolestasi. Lähetettä ei tarvita.
Terveyssosiaalityön työntekijät toimivat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ja tekevät yhteistyötä asiakkaan, läheisten ja muiden toimijoiden kanssa.
Unohtelu voi pelottaa, mutta läheskään aina taustalla ei ole muistisairautta. Myös stressi tai univaikeudet voivat aiheuttaa keskittymiskyvyn ongelmia ja ikääntyminenkin muuttaa muistia.
Muistisairauden tyypillisiä oireita ovat:
Mikäli muistioireita ilmenee itselläsi tai huomaat niitä läheiselläsi, kannattaa rohkeasti olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Varhainen diagnostiikka on tärkeää, jotta voidaan hidastaa oireiden etenemistä.
Aistitoiminnoista, kuten kuulosta ja näkökyvystä, huolehtiminen on tärkeää. Aistitoimintojen heikentyminen voi vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Ikääntyessä myös näön heikkenemisen riski lisääntyy. Näköongelmien taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten harmaakaihi tai silmänpohjan rappeuma, sen vuoksi säännöllisissä tarkastuksissa käyminen on tärkeää.
Voit tehdä Kuuloliiton- sivulla kuulemisen pikatestin.
Kuulontutkimukseen voi hakeutua terveysaseman tai työterveyshuollon kautta. Tarvittaessa saat lähetteen erikoissairaanhoitoon Kuulokeskukseen tarkempiin tutkimuksiin. Kun hakeudut julkisen terveydenhuollon kautta kuulontutkimuksiin, niin kuulon apuvälineet ovat sinulle maksuttomia. Kuulon kuntoutusohjaaja neuvoo kuuloon liittyvissä asioissa ja opastaa laitteiden käytössä.
Lisätietoa kuntoutusohjauksesta ja yhteystiedot löydät tästä linkistä.
Suun terveys ja hampaiden kunto vaikuttavat syömiseesi ja sitä kautta ravitsemustilaasi. Hyvä suun ja hampaiden kunto tukee yleisterveyttäsi. Suun terveyden ylläpidossa on tärkeintä, että harjaat hampaasi päivittäin fluorihammastahnalla, puhdistat hammasvälit, vältät sokerisia juomia, juot riittävästi vettä ja syöt pureskelua vaativaa ruokaa.
On tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksissa. Apua suun ja hampaiden kunnosta huolehtimiseen saat suun terveydenhuollon ammattilaisilta. Hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palveluista saat suun terveyttä tukevaa perus- ja erikoishoitoa yksilöllisen tarpeesi mukaisesti.
Kiireellinen hammashoito ja päivystys
Käytössäsi voi olla monia lääkkeitä. Oikein toteutettuna useiden lääkkeiden käyttäminen on kuitenkin turvallista. Joillain lääkkeillä voi kuitenkin olla yhdessä perussairautesi kanssa vaikutuksia toimintakykyysi.
Lääkehoitoon on olemassa erilaisia apuvälineitä. Lääkeannostelija eli dosetti on hyvä ottaa käyttöön, jos sinulla on käytössä paljon eri lääkkeitä. Jos unohdat ottaa lääkkeet usein, lääkehoitoa voi helpottaa lääkemuistuttajalla, joka ohjelmoidaan muistuttamaan lääkkeen ottamisesta oikeaan aikaan automaattisesti. Laite voi myös hälyttää, mikäli lääke jäisi ottamatta. Saat lisätietoa erilaisista lääkehoidon apuvälineistä apteekista. Apteekkisi voi tarjota myös lääkkeiden annosjakelupalvelua.
Joillakin apteekeilla on lääkkeiden kotiinkuljetuspalvelu. Voit tilata myös lääkkeitä apteekin verkkokaupasta Tutustuthan verkkoapteekkien toimintaan tai ole yhteydessä paikalliseen apteekkiin ohjausta ja neuvontaa varten.
Sinun on hyvä tehdä lista käytössä olevista lääkkeistäsi. Merkitse lääkelistaasi valmisteen nimen lisäksi lääkkeen vahvuus, annos, lääkkeen oton ajankohta ja käyttötarkoitus. Kirjaa listaan myös käyttämäsi itsehoitolääkkeet, vitamiinit ja luontaistuotteet. Pidä mukanasi ajantasaista lääkelistaa. Kun asioit terveydenhuollossa, näytä lääkityslista sinua hoitavalle terveydenhuollon ammattilaiselle.
Ikääntyminen, elämänmuutos tai sairaus voivat tuoda mukanaan tilanteita, joissa tarvitset tukea selviytyäksesi mielekkäästä elämästä kotona ja tunteaksesi olosi turvalliseksi. Omaa arkiselviytymistä ja hyvinvointia on mahdollista tukea erilaisin keinoin. Olemme koonneet sinulle toimintakykyäsi ylläpitäviä palveluita sekä vinkkejä Kanta-Hämeen alueella järjestettävästä toiminnasta.
Oikeudellisella ja taloudellisella ennakoinnilla voit varmistaa oman tahtosi noudattamisen tilanteissa, joissa et enää itse kykene pätevällä tavalla tekemään päätöksiä ja hoitamaan asioitasi.
Vanhustyön keskusliiton verkkosivustolta saat kattavasti tietoa asumiseen, talouteen, mielekkääseen elämään, terveyteen ja erilaisten asiakirjojen laadintaan liittyen.
Palvelubussit ovat matalalattiabusseja, joihin on helppo tulla esim. rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Kuljettaja tulee pyydettäessä hakemaan sinut kotiovelta ja vie kotiovelle. Autoon nousemisessa, poistumisessa ja tavaroiden kantamisessa saat apua tarvittaessa. Voit tilata kyydin puhelimella kuljettajalta. Yhteystiedot löydät alla olevista kuntakohtaisista linkeistä.
Kyläbussit palvelevat ikäihmisiä tarjoten asiointiyhteyden lähitaajamaan.
Jos et itsenäisesti pysty käyttämään muita julkisia joukkoliikennevälineitä tai omaa autoa alentuneen, pitkäaikaisen toimintakyvyn vajauksen, sairauden tai vamman perusteella ja tarvitset kuljetuspalvelua arkiseen elämään liittyvän syyn takia, voit olla oikeutettu sosiaalihuoltolain mukaiseen liikkumista tukevaan palveluun.
Voit olla oikeutettu vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun, jos vammasi tai sairautesi johdosta välttämättä tarvitset palvelua suoriutuaksesi tavanomaisista elämäntoiminnoistasi. Edellytyksenä on, että julkisen joukkoliikenteen käyttäminen olisi sinulle vamman tai sairauden johdosta kohtuuttoman vaikeaa. Oikeus vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun arvioidaan aina yksilöllisesti palvelutarpeen arvioinnin kautta.
Kela korvaa terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja. Yleensä matka korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Voit saada korvauksen taksimatkasta, jos et voi terveydentilasi vuoksi käyttää julkisia kulkuneuvoja tai jos julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä.
Asunnon ja asuinolojen toimivuuden ja turvallisuuden arviointi hyvissä ajoin tukee kotona asumista ja itsenäistä elämistä sekä pienentää riskejä esimerkiksi tapaturmiin.
Voit tehdä täällä asumisturvallisuustestin Kotona asumisen turvallisuus -sivuilla. Testin avulla on tarkoitus kartoittaa asumisympäristösi.
Paloturvallisuudesta kotona huolehtii palovaroittimet sekä ensisammutusvälineet, jotka tulisi löytyä jokaisesta kodista. 1.12. vietetään Palovaroitinpäivää, jolloin kaikkia haastetaan testaamaan oman kotinsa palovaroittimet!
Lue lisää paloturvallisuusviikosta tästä linkistä.
Kodin kalusteilla ja niiden sijoittelulla varmistat turvallisemman ympäristön. Kodissa on tärkeää huomioida sisäänkäynnit, leveät oviaukot, sekä pääsy wc - ja pesutilaan, jotta asunnossa olisi tarvittaessa mahdollista liikkua myös apuvälineiden avulla.
Lisätietoja esteettömyydestä voit lukea Invalidiliiton sivuilta.
Asumisen turvallisuudesta löydät lisätietoa Terveyskylän sivuilta.
Yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt.
Vanhustyön keskusliiton sivuilta saat lisätietoa korjausneuvonnasta yli 65- vuotiaille.
Liiton korvausneuvoja tekee asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia sekä auttaa avustusten hakemisessa. Korjausneuvonta on sinulle maksutonta, mutta remonttikuluista vastaat itse.
Aina remontointi ei tule kuitenkaan kyseeseen tai palvelut ovat kaukana. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on tarjolla esteettömiä asuntoja, lähellä palveluita. Lisätietoa löydät kuntien verkkosivuilta
Neuvonnan ja -ohjauksen tavoitteena on tukea ikääntyviä kuntalaisia asumisen ennakoinnin suunnitelmissa ja asumisen pulmien ratkaisemisessa kuten kodin turvallisuuteen, liikkumiseen tai asunnonvaihtamiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaan toimintakyvyn huomioivalla asumisneuvonnalla voidaan tukea ikääntyvien hyvinvointia ja arjessa selviytymistä, ja näin edesauttaa käynnistämään oikea-aikaista ja ennakoivaa asumisen muutosten suunnittelua. Asumisen muutoksiin varautuminen tulisi aloittaa hyvissä ajoin, jotta muutoksien toteuttamiseen ja sopeutumiseen jää riittävästi aikaa. Saat omasta kunnastasi tarvittaessa ikääntyvien asumiseen liittyvää neuvontaa.
Lounaskahviloissa ja -ravintoloissa voit ruokailla paikan päällä tai ottaa ruoka-annoksen mukaan. Monet lounaspaikat antavat eläkeläisalennuksen ja saattavat tarjota myös aterioiden kotiinkuljetusta.
Myös seurakunnat järjestävät ruokailuja ja diakoniatyön kautta ruoka-apua ja ruokajakelua vähävaraisille. Näistä saat lisätietoa paikallislehdistä tai suoraan omasta seurakunnastasi tiedustelemalla.
Yksityiset ateriapalvelu- yritykset voivat toimittaa lounas- aterioita suoraan kotiisi.
Jos yksityisen tuottama ateriapalvelu ei ole mahdollinen, voidaan ateriapalvelu myöntää sinulle myös tukipalveluna. Edellytyksenä myöntämiselle on, että toimintakykysi ja voimavarasi ovat heikentyneet etkä pysty itsenäisesti aterioita valmistamaan, käymään ostoksilla tai yleisesti huolehtiminen itsestäsi on vaikeutunut.
Useammasta ruokakaupasta saat tilattua ostokset verkosta ja valittua ostoksille kotiinkuljetuksen. Myös tilaaminen puhelimitse on usein mahdollista. Kysy lisää rohkeasti suoraan kaupastasi.
Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat myös usein asiointi- ja kauppapalveluita. Sosiaalihuoltolain mukaisena tukipalveluna tätä palvelua myönnetään vain äkillisissä ja kriisitilanteissa.
Forssan seudulla Ystävän Kammarilla on kauppakassipalvelu, joka on ikäihmisille tarkoitettu apu kauppa-asioiden hoitamiseen. Käynnin voi saada kerran viikossa, jolloin työntekijä hakee kauppalistan, käy kaupassa ja tuo ostokset kotiin. Toiminnasta peritään maksu.
Avointa ja maksutonta senioritoimintaa järjestetään Kanta-Hämeessä useimmissa kunnissa. Toimintaan ja tapahtumiin kannattaa tutustua eri järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakuntien omien paikallissivustojen kautta. Myös eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisia yhteisen toiminnan järjestäjiä.
Riihimäen seutu
Kanta- Hämeen muistiyhdistys järjestää muistikahvilatoimintaa eri paikkakunnilla. Kahvilaan voit tulla keskustelemaan ja virkistymään kahvikupin äärellä. Tarjolla myös tietoa muistiterveydestä, ikääntymisestä ja hyvinvoinnista. Kahvilat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
Kanta-Hämeen seurakunnat järjestävät monenlaista toimintaa, muun muassa eläkeläisten kerhoja, keskustelupiirejä, jumpparyhmiä ja retkiä. Omasta seurakunnastasi voit löytää uuden harrastuksen.
Monilla eläkeläisjärjestöillä on myös aktiivista toimintaa. Esimerkiksi Eläkeliitto järjestää monenlaisia tapahtumia eri paikkakunnilla.
Digituen avulla autetaan ihmisiä asioimaan sähköisesti ja vahvistamaan digitaitojaan. Digituen tavoitteena on digiosaamisen kehittäminen ja vahvistaminen. Ihmiset tarvitsevat näitä taitoja eläessään arkeaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Digituki on yksi kirjaston palveluista, jota tarjotaan asiakkaille eri kirjastoissa eri muodoissa. Tyypillisimmillään digituki kattaa erilaiset tietokoneisiin ja mobiililaitteisiin sekä niiden oheislaitteisiin liittyvät opastustilanteet. Kirjastojen antama digituki on maksutonta.
Hämeenlinnassa toimiva Vapaaehtoiskeskus Pysäkki sekä Riihimäellä toimiva Riksula ovat avoimia kohtaamispaikkoja, niistä on saatavissa myös maksutonta digitukea ja digiopastusta.
Harrastuksilla on tärkeä osa sekä fyysisen että henkisen toimintakyvyn ylläpidossa. Liikunta voi ehkäistä tai hidastaa kroonisia sairauksia sekä edesauttaa toipumista ja kuntoutumista. Harrastukset ja liikunta parantavat elämänlaatua ja toimintakykyä.
Kansalaisopistot järjestävät useita erilaisia kursseja, josta voi löytyä mielekästä tekemistä. Kurssitarjonnassa on myös täysin senioreille räätälöityä toimintaa.
Jos lukeminen ei sairauden tai vamman vuoksi onnistu, Celia-kirjastosta löytyy noin 40 000 äänikirjaa, joita voi kuunnella maksutta. Celianet-verkko palvelun käyttäjäksi voit liittyä kirjastossa.
Liikuntaneuvonta on kunnan tarjoamaa maksutonta elintapaneuvontaa. Siinä otetaan huomioon liikunnan lisäksi ravitsemus, palautuminen sekä kokonaisvaltaisesti elämäntilanne. Liikuntaneuvonnan on tarkoitus olla pitkäkestoista ja saada aikaan loppuelämän kannalta hyödyllisiä muutoksia.
Kuntien verkkosivuille on koottu tietoa liikuntaneuvonnasta ja myös liikuntavinkkejä ja kotijumppavideoita. Lisä- ja yhteystiedot löytyvät alla olevien sivustojen kautta.
Useat liikuntapaikat kuten uimahallit, kuntosalit ja keilahallit saattavat tarjota ikääntyneille pääsymaksuja alennettuun hintaan. Kysy rohkeasti oman kunnan palveluista ja etuuksista. Kannattaa tutustua oman asuinalueen harrastus- ja kulttuurimahdollisuuksiin ja lähteä rohkeasti mukaan toimintaan.
Liikuntapalveluita löytyy monenlaisia yksilöohjauksesta aina ryhmäliikuntaan. Ikääntyneille on monia eri ryhmiä tarjolla.
Janakkalan kunnan verkkosivuilta löydät tietoa ikäihmisille soveltuvista ohjatuista ryhmistä sekä innostavia vinkkejä liikuntaan sekä liikuntavideoita.
Riihimäellä järjestetään kaikille avoimia ja maksuttomia liikuntaryhmiä. Ryhmät kokoontuvat viikoittain eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Kotokartanosäätiöllä on senioreiden kuntosali- ja liikuntatila. Kuntokulma on esteetön liikuntapaikka ja tarkoitettu erityisesti henkilöille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt. Kuntosalin käyttö edellyttää ohjatun laiteopastuksen läpikäyntiä sekä kuntosalisopimuksen tekemistä. Kuntosalin käytöstä veloitetaan kuukausittain maksu.
Aktiivisuutta pystyt lisäämään pienillä, arkisilla toimilla. Tähän olemme koonneet listan erilaisia maksuttomia linkkejä, joista pääset etsimään lisää vinkkejä oman fyysisen kuntosi ylläpitoon ja kohentamiseen kotioloissa.
Voit ostaa kotiisi yksityiseltä palveluntuottajalta esimerkiksi siivousta, apua kaupassakäyntiin tai ruuanlaittoon.
Oheisista linkeistä löydät oman alueesi yksityisten tukipalveluiden tuottajien yhteystiedot:
Hyvinvointialueen ylläpitämään rekisteriin merkityt yritykset voivat tarjota tukipalveluja arvonlisäverottomasti, mikäli palvelujen saaja on sosiaalihuollon tarpeessa ja palveluntuottaja täyttää arvonlisäverottomuuden muut edellytykset. Arvonlisäverottomana ostetusta palvelusta voi myös saada kotitalousvähennyksen.
Saat kotitalousvähennystä, kun ostat kotiisi esimerkiksi kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä tai teetät asuntoon kunnossapito- tai perusparannustöitä.
Hyvinvointiteknologia käsittää kaiken tekniikan, joka tavalla tai toisella parantaa tai helpottaa arkielämää. Teknologiaa käytetään turvallisuuden, toimintakyvyn ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.
Ikäteknologialla tarkoitetaan erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltua teknologiaa, mikä tukee ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn muutoksia, joita voi tulla esim. aistien, muistin, hienomotoriikan, lihaskunnon tai liikuntakyvyn heikentymisen myötä.
Yleisesti käytettyjä kotona asumista tukevia laitteita ovat esimerkiksi turvapuhelin, ovihälytin, liesivahti ja lääkeautomaatti. Itsenäisesti käyttöön hankittavia teknologisia ratkaisuja ovat muun muassa sähköiset vuorokausikalenterit, erilaiset muistuttajat, avun hälyttämiseen tarkoitetut monipuolisia ratkaisut, kuten kaatumishälyttimet ja videovalvontalaitteet. Kodin automaatiojärjestelmiä voidaan käyttää valaistuksen säätämiseen älypuhelimella tai jopa puheen avulla. Kodin lukitukseen voidaan käyttää etäohjauksella käytettäviä älylukkoja. Viriketoimintaan on erilaisia pelejä ja laitteita sekä sosiaalista kanssakäymistä voidaan tukea monenlaisilla ratkaisuilla.
Erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin kannattaa tutustua jo ennakoivasti ja ottaa käyttöön itselle sopivat apuvälineet jo hyvissä ajoin. Osan saatavilla olevista ikäteknologiaratkaisuista järjestää hyvinvointialue ja osa on jokaisen itse hankittavissa.
Lisätietoa aiheesta löydät Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n sivuilta:
Vapaaehtoiskeskus Pysäkin Ruutu Poppoo -ryhmä vaihtaa kuulumisia Skypen kautta noin kerran viikossa. Ryhmään ovat kaikki tervetulleita. Liittyminen ryhmään tapahtuu Skype-sovelluksen kautta puhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Pysäkki- toiminnan lisä- ja yhteystiedot löydät Hämeenlinnan kaupungin sivuilta.
Suomen Punainen Risti järjestää verkkoystävätoimintaa. Verkkoystävät ovat Punaisen Ristin kouluttamia vapaaehtoisia. Keskustelut käydään pääsääntöisesti verkon välityksellä. Yhteyttä pidetään 1- 2 viikon välein esimerkiksi sähköpostitse tai anonyymillä pikaviestisovelluksella. Voit tehdä verkkoystäväpyynnön Suomen Punaisen Ristin sivuilla, pääset sivuille tästä linkistä.
Lähellä.fi on valtakunnallinen verkkopalvelu, jossa järjestöt, seurat, yhdistykset ja yhteisöt voivat ilmoittaa kaikesta toiminnastaan, tapahtumistaan, avusta ja tuestaan sekä vapaaehtoistehtävistään. Jos etsit harrastuksia tai vapaa-ajan tekemistä itsellesi tai läheisellesi, niin voit löytää monta mukavaa harrastusmahdollisuutta lähelläsi. Tarjolla on tekemistä mm. liikunnan, kulttuurin ja kädentaitojen parissa.
Pääset palvelun verkkosivuille tästä linkistä.
Lämpiö on valtakunnallinen ikääntyneille tarkoitettu digikulttuuripalvelu. Palvelussa on maksuttomia ja maksullisia digikulttuuripalveluita koottuna samalle verkkoalustalle. Sisältöinä on sekä tallenteita, että live-striimauksia. Sivustolla voi olla myös virtuaalisesti yhteydessä muihin palvelun käyttäjiin. Tutustu digikulttuuripalveluihin Lämpiön sivuilla.
Seniori- info on tietopankki senioreille. Seniori- infon verkkosivuilta löydät tietoa senioriasunnoista, kotipalveluista ja seniorineuvonnasta. Pääset seniori- infon sivuille tästä linkistä.
Suomen Punainen Risti järjestää usealla eri kunnassa ystävätoimintaa. Vapaaehtoisen ystävän kanssa voi ulkoilla, kahvitella, käydä teatterissa, konserteissa tai ihan vaan jutella. Halutessasi voit tutustua ystävätoimintaan lisää Punaisen ristin sivuilla.
Kanta-Hämeen muistiyhdistys järjestää Muisti-KaVeRi toimintaa. Muisti-KaVeri on koulutettu vapaaehtoinen, joka tarjoaa muistisairaille ihmisille tukea ja elämyksiä. Muisti-KaVeRi voi toimia esimerkiksi muistisairaan ihmisen kalakaverina, kirpparikaverina, teatterikaverina, tanssikaverina, hiihtokaverina, lenkkikaverina, kauppakaverina - tai ihan vain kaverina yhteisen ajan jakamiseen.
Taloudelliset huolet voivat olla hyvin kuormittavia ja voivat vaikuttaa arkeesi kokonaisvaltaisesti. Muuttuneessa elämäntilanteessa eläketulot eivät välttämättä riitä. Esimerkiksi sairastuminen tai puolison kuolema ovat elämänmuutoksia, joiden seurauksena voit olla oikeutettu taloudelliseen tukeen. Mikäli rahat eivät riitä jokapäiväisiin ja välttämättömiin menoihin, kannattaa taloudellisen tilanteen kartoittamiseen pyytää apua etuuksia myöntäviltä tahoilta. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja etuudet turvaavat taloudellista toimeentuloasi.
Kelan myöntämän ja maksaman hoitotuen tavoitteena on helpottaa vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakykyä, kuntoutusta ja hoitoa.
Sinulla voi olla oikeus hoitotukeen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Hoitotukea on kolmea eri luokkaa, perushoitotuki, korotettu hoitotuki ja ylin hoitotuki.
Voit saada Kelasta yleistä asumistukea, jos tulosi ovat pienet. Yleisen asumistuen tarkoitus on auttaa sinua asumismenojen maksamisessa. Asumistukea voi saada vuokra-, omistus-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoon.
Voit saada eläkkeensaajan asumistukea, kun asut vakinaisesti Suomessa, olet pienituloinen ja saat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Voit saada asumistukea vakinaiseen vuokra- tai omistusasuntoon.
Kelasta voit hakea perustoimeentulotukea. Jos tulosi ja varasi eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Ennen perustoimeentulotuen hakemista pitää selvittää, voitko saada muita tuloja tai etuuksia. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi.
Hyvinvointialueella toimii Taloudellisen tuen yksikkö. Yksikköön voit soittaa, kun tarvitset neuvontaa taloudellisten asioiden hoidossa. Mikäli tarvitset sosiaalihuollon palveluja tai ehkäisevää toimeentulotukea, yksikön työntekijät ohjaavat sinut sosiaalityön piiriin. Puheluusi vastaavat sosiaalihuollon ammattilaiset. Voit soittaa puhelinneuvontaan aina, kun arjen raha-asiat askarruttavat, raha-asioiden hoidossa on ongelmia tai kun rahat eivät tunnu riittävän.
Voit valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestasi Oma Hämeessä käytössä olevissa digitaalisissa asiointikanavissa, chat-palveluissa ja mobiilisovelluksessa. Valtuuttamasi henkilö voi olla puoliso, lähiomainen tai joku muu luotettavaksi kokemasi henkilö. Valtuuttamallasi henkilöllä on lupa keskustella ammattilaisemme kanssa henkilökohtaisista hyvinvointi- ja terveystiedoistasi.
Jos pystyt tekemään valtakirjan ja ymmärtämään sen merkityksen, voit valtuuttaa valtakirjassa nimeämäsi henkilön hoitamaan tietyn asian valtakirjan avulla. Vanhuuteen varautumisen näkökulmasta valtakirjavaltuutusta käytetään tyypillisimmin pankkiasioiden hoitamisessa sekä viranomaisten luona asioinnissa.
Valtakirjalla asiointia valvot itse, ei viranomainen. Valtakirja tulee voimaan heti ja on voimassa toistaiseksi, ellet ole valtakirjaan kirjannut sen voimassaoloaikaa. Jos toimintakykysi heikkenee myöhemmin, voi olla, että valtakirja ei enää kelpaa toisen puolesta asiointiin. Varalle sinun kannattaakin tehdä edunvalvontavaltuutus.
Valtakirjavaltuutuksen lisäksi kannattaa laatia myös edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutuksella varmistat, että asiat hoidetaan omien toiveidesi ja määräystesi mukaisesti. Valtuutuksessa nimeät, kenen haluat hoitavan tulevaisuudessa asioitasi. On huomioitavaa, että edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun valtuutus on vahvistettu maistraatissa. Tätä varten tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan.
Edunvalvonnan määrääminen on aina viimesijainen vaihtoehto, jos edunvalvontavaltuutusta ei ole ennakkoon tehty, eikä ole muitakaan keinoja hoitaa asioitasi. Tällöin edunvalvoja määrätään huolehtimaan taloudellisista asioistasi sekä siitä, että saat asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvojana voi toimia omainen tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan määrää joko digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojasi toimintaa.
Palveluneuvontapisteissä saat henkilökohtaista neuvontaa joko asioimalla paikan päällä tai ottamalla yhteyttä puhelimitse. Puhelinasioinnissa on käytössä takaisinsoitto, voit jättää asiasi viestillä, sinuun otetaan yhteyttä seuraavana arkipäivänä. Saat tietoa ja ohjausta kaikista ikäihmisten arkea tukevista asioista. Neuvonta ja ohjaus ovat sinulle maksutonta.
Monikielinen palveluneuvonta vastaa hyvinvointialueen palveluita koskeviin kysymyksiin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 9–12. Palveluneuvonnasta voit saada apua oikean palvelun löytämiseen tai ajanvarauksen tekemiseen. Palveluneuvontakielinä on suomi, englanti ja venäjä. Muun kielisille asiakkaille järjestetään puhelintulkkaus. Palveluneuvonnassa ei arvioida hoidon- tai palveluntarvetta.
Palveluneuvonnan puhelinnumero: +358 40 646 3733
Neuvontanumero vastaa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–12. Arkipyhinä numero on suljettu.
Lisätietoa monikielisestä palveluneuvonnasta löydät Oma Hämeen sivulta.
Kun tarvitset tietoa ja neuvontaa ikäihmisten palveluihin liittyen tai tukea kotona asumiseen ota ensisijaisesti yhteyttä oman alueesi ikäihmisten asiakasohjaukseen puhelimitse tai sähköpostilla.
Oma Hämeen asiakasohjauksen yhteystiedot löydät tästä linkistä.
Palveluohjaaja selvittää yhdessä sinun ja läheistesi kanssa tilannettasi ja tuen tarvetta. Hän myös neuvoo ja ohjaa sinut oikean palvelun piiriin. Palveluohjaaja kertoo sinulle tarkemmin palveluiden myöntämisen perusteista, palveluiden hinnoista sekä yhteystiedoista. Neuvonta on sinulle maksutonta.
Tarvittaessa sinulle järjestetään palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuvat tarpeen mukaiset palvelut. Palvelutarpeen arviointi ei aina johda palveluiden aloittamiseen.
Palveluiden myöntäminen perustuu palveluille asetettuihin myöntämisperusteisiin. Neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin avulla sinulle varmistetaan tarvittavien palveluiden oikea-aikainen saatavuus. Asiakasohjauksesta saat tietoa, ohjausta ja neuvontaa muun muassa:
Saat tietoa niin hyvinvointialueen kuin yksityisten palveluntuottajienkin tuottamista palveluista.
Voit soittaa Kelaan, käydä Kelan asiointipisteessä tai asioida verkossa. Voit varata myös ajan puhelinpalveluun tai palvelupisteeseen. Lisätietoja Kelan asiakaspalvelusta löydät tästä linkistä.
Kanta- Hämeessä toimivat palvelupisteet
Turuntie 18, 30100 Forssa
Avoinna vain ajanvarauksella, varaa aika Kelan puhelinpalvelusta.
Rauhankatu 1, 13100 Hämeenlinna
Avoinna: maanantai- perjantai klo 9–12
Temppelikatu 9 A, 11100 Riihimäki
Avoinna: keskiviikko ja torstai klo 9–12
Kelan valtakunnallinen puhelinpalvelu palvelee päivittäin klo 9–16. Soita asiaasi koskevaan palvelunumeroon:
Kotihoidon työtä tehdään tiimeissä, alueellisia tiimejä on useita.
Jos et ole vielä kotihoidon asiakas, ota yhteyttä ikäihmisten asiakasohjaukseen. Kotihoidon tarpeesi arvioi asuinalueesi mukainen palveluohjaaja tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.
Voit olla yhteydessä omaan terveysasemaasi sähköisesti, puhelimitse tai asioimalla palvelupisteessä.
Voit olla yhteydessä omaan terveysasemaasi. Ammattilainen arvioi tilanteesi ja tarvittaessa varaa sinulle ajan hoitajalle tai lääkärille.
Löydät yhteystiedot ja lisätiedot hyvinvointialueen verkkosivuilta kuntasi kohdalta.
Omaolo - oirearviot antavat sinulle oireisiisi sopivan ja lääketieteelliseen tutkimustietoon perustuvan arvion hoidon tarpeestasi. Oirearvio yhdistää sinut tarvittaessa oman alueesi ammattilaiseen ja ajanvaraukseen. Yhden arvion täyttäminen vie noin 2–4 minuuttia.
Voit täyttää oirearvion Omaolossa, pääset sivulle tästä.
Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Jos sinulla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, suositellaan, että asioit oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa.
Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun hoitosi ei edellytä tutkimista paikan päällä. Palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Palvelu on tarkoitettu kaikille Kanta- Hämeen hyvinvointialueen asukkaille.
Pääset digitaaliseen terveyspalveluun Oma Hämeen verkkosivuilta.
Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai sivuston palvelutietoihin. Asiointi palvelussa tai Omaolossa edellyttää vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla.
Apuvälinepalvelut ovat Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lähipalvelua ja yleisimmin tarvittavia, liikkumista ja päivittäisiä toimia helpottavia apuvälineitä, on saatavissa kaikissa apuvälinepalvelun toimipisteissä. Palvelu on asiakkaille maksutonta. Apuväline luovutetaan sinulle lainaan, mikäli selviytymisesi päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Toimintakykysi voi olla heikentynyt mm. vamman, sairauden, ikääntymisen vuoksi. Apuväline luovutetaan sinulle lainaan määräajaksi tai käyttötarpeen mukaan, jonka jälkeen se tulee palauttaa.
Löydät apuvälinepalveluiden toimipisteet ja puhelinnumerot Oma Hämeen sivulta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella laboratoriopalvelut tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy. Varaa aika laboratorioon etukäteen, kun olet saanut lääkärin lähetteen tutkimuksiin.
Katso täältä Fimlabin sivuilta toimipisteet ja aukioloajat.
Hämeenlinnan keskussairaalassa toimii myös Nopsa- palvelupiste, avoinna arkisin ma – pe klo 8:00-12:00, voit asioida vuoronumerolla, jos hoitoyksikkö on pyytänyt tutkimukset päivystyksenä tai haet tarvikkeita kotinäytteenottoa varten tai palautat kotona otettuja näytteitä. Kolme Nopsa-pikapalvelupistettä palvelee ilman ajanvarausta verikokeisiin tulevia asiakkaita, joilla on voimassa oleva lääkärin lähete tutkimuksiin.
Voit saada hoitotarvikkeita ja -välineitä, jos hoidat sairauttasi kotona ja tarvikkeet ovat sairautesi hoidon tai sen jälkitilan vuoksi tarpeellisia. Tarvikkeiden arvioidun käyttöajan tulee olla pidempi kuin 3 kuukautta.
Lisätietoa hoitotarvikejakelusta löydät Oma Hämeen sivuilta tästä linkistä.
Sosiaali- ja kriisipäivystys antaa apua elämän erilaisissa kriisitilanteissa, joissa tarvitaan viranomaisen välitöntä apua.
Toiminta-alueeseen kuuluvat Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnat.
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumero on 03 629 6560. Asiakaslinja on toiminnassa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Jos työntekijä on estynyt vastaamaan asiakaslinjaan, voit jättää vastaajaan nimesi ja yhteystietosi – niin sinulle soitetaan takaisin.
Henkeä ja terveyttä välittömästi uhkaavassa tilanteessa soita aina yleiseen hätänumeroon 112.
Tilanteessa, jossa asian selvittely voi odottaa seuraavaan arkipäivään, tulee olla yhteydessä oman alueen asiakasohjaukseen. Löydät asiakasohjauksen yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta.
Voit soittaa sosiaali- ja kriisipäivystykseen esimerkiksi näissä tilanteissa:
Hyvinvointialueen on aloitettava palvelutarpeen arviointi viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta
Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee asiakkaita, jotka:
Palvelutarpeen arviointi tehdään yleensä omassa kodissasi ja siitä sovitaan aina etukäteen. Palvelutarpeen arviointi on maksuton.
Palvelutarvearviota täydennetään asiakassuunnitelmalla, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi toimii asiakassuunnitelman pohjana. Suunnitelman laatii sosiaalihuollon viranomainen yhdessä sinun ja tarvittaessa omaisesi tai laillisen edustajasi kanssa.
Sinulla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Palvelupäätökset tekee sosiaalihuollon viranomainen.
Ikäihmisten palveluiden myöntäminen perustuu Oma Hämeen palveluiden myöntämisperusteisiin, joiden tulee täyttyä palveluita myönnettäessä.
Jos sinulle myönnetään sosiaalihuollon palveluita, nimetään sinulle omatyöntekijä asiakkuuden ajaksi. Useimmiten omatyöntekijä nimetään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos sinulle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
Mikäli olet jo sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkaana, otathan ensisijaisesti yhteyttä hoitavaan tahoosi tai omatyöntekijääsi liittyen palveluihisi ja etuuksiisi.
Terveydentilaan liittyvissä asioissa olethan yhteydessä terveysasemallesi tai hoitavaan tahoosi.
Sosiaalihuoltolain mukaan tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään sellaisia olosuhteita, että voit suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissasi. Tukipalvelujen avulla voit saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämääsi.
Tukipalveluja järjestetään henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi tukipalveluja järjestetään henkilölle, joka tarvitsee niitä erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Tukipalvelujen järjestämisessä noudatetaan yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta. Palvelujen järjestämistapaan kuitenkin vaikuttavat maantieteelliset olosuhteet ja käytettävissä olevat muut palvelut. Tukipalvelujen järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja. Tukipalveluja voidaan myöntää ennalta ehkäisevästä näkökulmasta myös niille, joilla ei ole vielä säännöllisen kotihoidon palveluja, mikäli niiden avulla turvataan asiakkaan itsenäistä kotona selviytymistä. Kotihoidon tukipalvelut myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella.
Asiointi- ja kauppapalvelun järjestäminen on ensisijaisesti sinun ja läheistesi turvin hoidettava asia tai yksityiseltä palveluntarjoajalta hankittava palvelu.
Asiointipalvelulla tarkoitetaan saattamista tai avustamista arkea koskevissa, pakollisissa asioinneissa. Asiointipalvelua voidaan myöntää erityistapauksissa tukipalveluna tai yksittäisenä käyntinä, esimerkiksi äkillisissä tilanteissa, kuten sairaalasta kotiutuessa, jos sinulla ei ole omaisia, jotka voisivat avustaa asioinnissa.
Kauppapalvelu tarkoittaa ruoka- ostosten toimittamista kotiisi. Monilla ruokakaupoilla on kauppaostosten kotiinkuljetuspalvelu.
Ateriapalvelu suositellaan järjestämään ensisijaisesti yksityisten palveluntarjoajien palvelua, jos sellaista on alueellasi tarjolla.
Kotiin kuljetettu ateriapalvelu on tarkoitettu kotona asuville asiakkaille, jotka eivät kykene sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi valmistamaan aterioitaan, eivätkä kykene myöskään ruokailemaan kodin ulkopuolisissa ruokailupaikoissa. Ateriapalvelu voidaan myöntää myös , jos asiakkaalla on ali- tai virheravitsemuksen riski.
Kuljetuspalvelu voi kuulua erikseen määriteltynä muihin tukipalveluihin, kuten ateriapalvelu ja peseytymispalvelu. Tällöin niistä peritään erikseen määritelty asiakasmaksu.
Jos sinulle on esimerkiksi järjestetty peseytymispalvelu kodin ulkopuolelle, niin maksu koostuu peseytymispalvelu- ja kuljetuspalvelumaksusta.
Sinulle voidaan myöntää lääkeautomaatti tukipalveluna harkinnan mukaan, vaikka muille kotihoidon palveluille ei olisi vielä tarvetta. Laite tukee sinua lääkehoidossa ja sen avulla lääkkeenottosi onnistuu itsenäisesti ja turvallisesti. Laitteen käyttö edellyttää lääkkeiden koneellista annosjakelua. Kotihoidon apu lääkeautomaatin käyttöön liittyen on tilapäistä kotihoidon palvelua ja siitä peritään tilapäisen kotihoidon maksu.
Sinua ohjataan käyttämään ensisijaisesti paikallista palveluliikennettä. Lisätietoja palveluliikenteestä on koottu polun kohtaan Ikääntyvän aktiivinen arki.
Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua (taksimatkat) voidaan myöntää tapauskohtaisesti asiointi- ja virkistysmatkoihin, mikäli et pysty käyttämään joukkoliikennevälineitä tai omaa autoa ja sinulla on pitkäaikaista toimintakyvyn laskua, sairaus tai vamma, jonka takia tarvitset apua arjen asiointiin.
Liikkumista tukevaa palvelua myönnettäessä noudatetaan tulo- ja varallisuusharkintaa.
Palvelua ei ole tarkoitettu lääkärissäkäynti-, sairaala- tai kuntoutusmatkoihin, joihin on mahdollisuus hakea korvausta Kelasta.
Jos toimintakykysi on heikentynyt ja sinulla ei ole omassa kodissa turvallisia peseytymistiloja ja tarvitset peseytymiseen hoitajan apua, niin sinulle voidaan järjestää peseytymispalvelu kodin ulkopuolella. Kuljetuksesta peseytymispalveluun veloitetaan erikseen määritelty asiakasmaksu.
Turvapalvelu sisältää turvapuhelinlaitteen ja -rannekkeen sekä turvahälytystehtävien vastaanoton ja auttamistoiminnan.
Turvapalvelu, voidaan myöntää, jos sinulla on heikentynyt terveydentila, jonka takia tarvitset tarvittaessa nopeasti saatavaa apua. Tai sinulla on kaatumisia tai kaatumisen uhkaa tai koet turvattomuutta. Myös sosiaalisen verkoston puute on peruste turvapalvelun myöntämiselle.
Lähtökohtaisesti sinun tai läheisesi tulee järjestää vaatehuoltopalvelut itse tai yksityistä palveluntarjoajaa apuna käyttäen. Jos asumisolosuhteesi ovat sellaiset, että vaatehuolto ei omassa kodissasi onnistu, niin se voidaan järjestää viimesijaisena tukipalveluna kodin ulkopuolella.
Arviointi- ja kuntoutusjakso toteutetaan silloin kun asiakkaalla arvioidaan olevan säännöllistä kotihoidon palveluiden tarvetta. Arviointi- ja kuntoutusjaksolle ohjaudutaan aina asiakasohjauksen kautta. Yhteydenoton asiakasohjaukseen voi tehdä asiakas, läheinen, sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tai muu taho. Palveluohjaaja arvioi kokonaisvaltaisesti asiakkaan palveluiden tarpeen ennen arviointi- ja kuntoutusjakson aloitusta. Palvelutarpeen arviointi tehdään useimmiten omassa asuinympäristössä, mutta sairaalasta kotiutuessa tilannetta arvioidaan jo sairaalassa.
Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla selvitetään tarkemmin yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa asiakkaan voimavaroja, toimintakykyä, kuntoutumismahdollisuuksia ja arvioidaan aktiivisesti asiakkaan palveluntarvetta.
Kuntouttava arviointijakso toteutetaan asiakkaan kotona, jokainen käynti perustuu kuntouttavaan työotteeseen. Arviointijaksolle laaditaan suunnitelma, jonka harjoitteiden avulla asiakkaan fyysistä toimintakykyä pyritään parantamaan jakson aikana. Asiakasta tuetaan ja autetaan niissä arkielämän toiminnoissa, joihin hänen voimavaransa eivät riitä. Arviointi- ja kuntoutusjakson tavoitteena on, että asiakkaan toimintakyky pysyisi ennallaan tai kohenisi. Toimintakyvyn parantuessa voi kotihoidon palveluiden tarve vähentyä tai toimintakyky kohentua niin, ettei arviointi- ja kuntoutusjakson päätyttyä kotihoidon palveluille ole enää tarvetta. Arviointi- ja kuntoutusjakson toteuttaa kotihoidon monialainen osaava henkilöstö, johon kuuluu muun muassa lähihoitajia, sairaanhoitajia sekä fysioterapeutteja.
Arviointi- ja kuntoutusjakson käyntejä voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan teknologisten laitteiden avulla esimerkiksi videovälitteisellä kuvapuhelinpalvelulla. Jokainen asiakkaan luokse tehtävä käynti on arvioiva käynti. Arviointi- ja kuntoutusjakson kesto on enintään 4 viikkoa.
Toimintakyvyn arvioinnissa hyödynnetään RAI-järjestelmää ja lisäksi tarvittaessa käytetään muita toimintakykymittareita. Arviointien tuloksia hyödynnetään jatkohoitoa suunniteltaessa.
Arviointi- ja kuntoutusjakson lopussa asiakkaan tarvitsemat palvelut, tukipalvelut, kolmannen sektorin palvelut ja muut tukiverkostot kartoitetaan ja asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma. Mikäli kotihoidon palvelut päättyvät, saa asiakas jatko-ohjeet omatoimiseen harjoitteluun. Mikäli jakson jälkeen alkaa säännöllinen kotihoito, fyysisen toimintakyvyn harjoitukset jatkuvat edelleen.
Kotihoidon palvelukokonaisuus koostuu useista tiimeistä, jotka ovat alueelliset kotihoitotiimit, digi- ja etäpalvelut, keskitetty työnjako, varahenkilöstö, arviointi-, kuntoutus- ja kotiutustiimit sekä päivätoiminta.
Lähtökohtana säännöllisen kotihoidon myöntämiselle on, että hoitosi ja huolenpitosi vaativat pääsääntöisesti päivittäistä tai useita kertoja viikossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista.
Kotona asumistasi tuetaan erilaisten tuki- ja turvapalveluiden sekä teknologisten ratkaisujen avulla ja pitkäaikaissairaille myönnettävillä hoitotarvikkeilla. Kotihoito toteutetaan aina tilanteeseesi sopivimmalla tavalla ja hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään palveluiden tuottamisessa. Käynti suoritetaan ensisijaisesti etäpalveluna, mikäli se on mahdollista. Etäpalveluiden palvelukäynnit lasketaan välittömään asiakasaikaan. Etäpalvelukäynnin mahdollistavasta laitteesta ei peritä sinulta kuukausimaksua.
Ohjaudut kotihoidon palveluihin aina arviointi- ja kuntoutusjakson kautta. Toimintakykysi ja palveluiden tarpeesi arvioidaan arviointi- ja kuntoutustiimiin toimesta. Jos jaksolla todetaan, että tarvitset hyvinvointialueen kotihoidon palveluita, siirryt oman asuinalueesi kotihoidon asiakkaaksi.
Sinulle voidaan myöntää tilapäistä kotihoitoa, jos toimintakykysi on väliaikaisesti heikentynyt ja tarvitset hoitoa tilapäisesti, enintään kolme kuukautta. Edellytyksenä on, että hoitosi toteuttaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista, etkä pysty itse tai saattajan turvin hakeutumaan terveydenhuollon palveluihin. Palvelutarpeesi pitkittyessä palveluiden tarve arvioidaan uudestaan.
Jos tarvitset hyvinvointialueen tuottamaa säännöllistä kotihoitoa tai tukipalvelua, sinulle tehdään yksilöllisten tarpeidesi mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Halutessasi suunnitelman tekoon voi osallistua myös läheisesi. Sinun toivotaan kertovan, minkälaisia tavoitteita sinulla on oman elämäsi, vointisi ja kuntoutumisesi suhteen.
Jos olet tehnyt hoitotahdon, niin siitä on hyvä kertoa omalle hoitajallesi ja hoitavalle lääkärillesi, koska hoitotahdosta tehdään merkintä asiakastietojärjestelmään ja se kirjataan kotihoidon suunnitelmaan.
Kotihoidon suunnitelman sisältöä, keinoja ja tavoitteita muutetaan vointisi muuttuessa. Palvelua voidaan lisätä, vähentää tai päättää, jos tarvetta palvelulle ei enää ole. Kotihoidon suunnitelmassa sovitaan käyntimääristä- ja suuntaa antavista käyntiajoista.
Kotihoidon työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä. Tiimeissä työskentelee lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Kotihoidossa on myös fysioterapeutteja, jotka osallistuvat hoitosi suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kotihoidon henkilöstön työtä tukee kotihoidon lääkäri sekä erityistyöntekijät, joita konsultoidaan tarvittaessa. Yhteistyö asiakasohjauksen ammattilaisten kanssa jatkuu koko kotihoidon asiakkuuden ajan. Kotihoito ja palveluohjaaja arvioivat palveluntarvettasi säännöllisesti.
Kotihoidossa sinulle nimetään omahoitaja, joka suunnittelee hoitosi yhdessä sinun ja tiimin kanssa. Omahoitajasi vastaa pääosin hoitosi toteuttamisesta työvuorossa ollessaan. Omahoitaja tekee sinulle RAI- toimintakykyarvioinnin yhdessä sinun ja mahdollisuuksien mukaan läheistesi kanssa ja laatii sinulle hoito- ja palvelusuunnitelman. Omahoitaja vastaa pääosin sinua koskevasta tiedonkulusta, tietojesi päivittämisestä sekä tiedon välittämisestä voinnissasi tapahtuneista muutoksista läheisille ja kotihoidon tiimin jäsenille.
Kun olet säännöllisen kotihoidon asiakkaana, niin kotihoidon lääkärillä on kokonaisvastuu lääketieteellisestä hoidostasi sekä hoitoosi liittyvistä päätöksistä kotihoidon palveluiden aikana. Lääkehoitosi kokonaisvastuu on kotihoidon lääkärillä ja sairaanhoitajalla. Kotihoito huolehtii lääkehoidostasi lääkärin ohjeen mukaan niiltä osin kuin et itse siihen turvallisesti kykene. Kotihoidon tehtävänä on antaa sinulle tarvittava lääkehoidon neuvonta sekä seurata ja arvioida lääkehoidon vaikuttavuutta.
Voit saada hoitotarvikkeita ja -välineitä, jos hoidat sairauttasi kotona ja tarvikkeet ovat sairautesi hoidon tai sen jälkitilan vuoksi tarpeellisia. Tarvikkeiden arvioidun käyttöajan tulee olla pidempi kuin 3 kuukautta. Jaettavia hoitotarvikkeita ovat muun muassa avanne-, haavanhoito-, diabetes-, katetrointi- ja dialyysitarvikkeet sekä vaipat henkilöille, joiden virtsan- tai ulosteenpidätyskyky on keskivaikeasti tai vakavasti heikentynyt.
Hoitotarvikkeiden ja -välineiden saaminen perustuu yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee sinua hoitava lääkäri. Hoitotarvikkeiden tilaamiseen/noutamiseen tarvitset lähetteen tai hoitosuunnitelman. Tarvikkeiden saamisesta päättää aina terveyskeskuksen lääkäri ja tarvittaessa päätöksen tukena on hoitajan kirjaama selvitys hoitotarvikkeiden tai -välineiden tarpeesta. Hoitopäätös kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaasi. Hoitotarvikkeiden ja -välineiden tilaamisesta ja noutamisesta saat tarkemmat ohjeet sinua hoitavalta ammattilaiselta tai omalta terveysasemaltasi.
Lisätietoa hoitotarvikejakelusta saat hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Kotihoidon asiakkuuden alussa asuntosi ulko-oveen saatetaan asentaa avaimeton eli mobiili ovenavausjärjestelmä. Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuuttasi ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.
Mobiililukko on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa.
Mobiiliovenavauksen käyttöönoton edellytykset arvioidaan aina kotihoidon palvelun alkaessa.
Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin eli sinun ei tarvitse muuttaa omaa toimintaasi oven avaamiseen liittyen millään tavalla.
Kotihoidon henkilökunta käyttää mobiili ovenavausjärjestelmää henkilökohtaisten tunnusten avulla, joten mobiililukon käyttäjistä jää aina seurantatieto järjestelmään.
Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike.
Hyvinvointialue saa asiakasmaksulain mukaan periä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta (kotihoito) kuukausimaksun, joka määräytyy palvelupäätökseen kirjattujen palvelutuntien määrän, asiakkaan maksukyvyn ja perheen koon mukaan.
Kotihoidon käyntejä voidaan tehdä myös etähoitokäynteinä, nämä lasketaan myös välittömään asiakasaikaan ja kotihoidon tunteihin.
Asiakaslaskutukseen liittyviin kysymyksiin löydät lisätietoa Oma Hämeen sivulta.
Hyvinvointialue voi alentaa asiakasmaksuasi tai jättää sen perimättä, jos maksu vaarantaa sinun tai perheesi toimeentuloa tai lakisääteistä elatusvelvollisuutta.
Tavoitteenamme on tukea itsenäistä toimintaasi ja ylläpitää elämänlaatuasi kokonaisvaltaisesti. Kotihoidon palvelulla autamme ja tuemme sinua niissä arkielämän toiminnoissa, joissa sinulla on toimintakyvyn rajoitteita. Ohjaamme ja kannustamme sinua tekemään niitä asioita itsenäisesti, mihin kykenet vointisi puitteissa. Lisäksi tuemme omatoimisuuttasi asianmukaisilla apuvälineillä ja soveltuvalla teknologialla. Etähoito on ensisijainen tapa toteuttaa kotihoitoa.
Työntekijä näkee kaiken oleellisen tiedon päivän asiakaskäynteihin liittyen suoraan puhelimen mobiilisovelluksesta. Kotikäynnin aikana työntekijä voi tarkistaa sovelluksesta hoitoosi liittyviä tietoja. Vointiasi, toimintakykyäsi ja kotitilannettasi arvioidaan aina kotikäyntien aikana. Hoitaja kirjaa pääsääntöisesti jokaisen käynnin aikana mobiililaitteellaan vointiisi ja toimintakykyysi liittyviä tietoja sekä mittaustuloksia. Mobiilikirjaamisen avulla merkinnät saadaan tehtyä suoraan asiakastietojärjestelmään, josta ajantasainen tieto on sinua hoitavien ammattilaisten hyödynnettävissä välittömästi.
Etähoito on kotihoidon etäpalvelua, jossa sinä ja kotihoidon hoitaja olette kuva– ja ääniyhteydessä. Sinulla on kotona käytössäsi etähoidon mahdollistava laite ja hoitajalla on käytössään mobiililaite tai tietokoneyhteys. Saat laitteen maksutta käyttöösi. Etähoito on yksi tapa tuottaa kotihoidon palvelua ja se rinnastetaan kotihoidon fyysiseen käyntiin. Kotiin annettava palvelu voidaan toteuttaa joko kokonaan etähoitona tai etähoito voi olla osa kotihoidon suunnitelman mukaista palvelua tai osa tilapäistä kotihoitopalvelua.
Jos vointisi ja toimintakykysi sekä sovittu käynnin sisältö mahdollistavat etäpalvelun käytön, toteutetaan käynti ensisijaisesti etähoitona. Etähoidon sisältö voi olla esimerkiksi
Etähoitoa toteutetaan etukäteen sovittuna ajankohtana. Etähoitoa ainoana palveluna saavien asiakkaiden kohdalla, kotihoito tekee arvioivan kotikäynnin yksilöllisen tarpeen mukaan.
Etähoidon asiakkaana läheisellesi voidaan luoda tunnukset, jotta hän voi käyttää palvelua soittaakseen kuvapuheluja sinulle. Läheinen saa tekstiviestillä ohjeet ja salasanan sovelluksen lataamiseen. Sovellukseen voidaan liittää niin monta läheistä kuin haluatte ja yhteydenotto laitteeseen onnistuu myös ulkomailta.
Kotihoitoa toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jossa keskeisenä ajatuksena on tukea sinua selviytymään mahdollisimman itsenäisesti arjen askareista ja päivittäisistä toiminnoista. Sinua ohjataan ja kannustetaan tekemään niitä asioita itsenäisesti, mihin kykenet toimintakykysi puitteissa. Arkiliikkumisen toteutuksesta sovitaan myös läheistesi kanssa. Sinua ohjataan yksilöllisesti tekemään erilaisia voimistelu- ja lihaskuntoliikkeitä. Kotiympäristösi esteettömyys ja turvallisuus huomioidaan. Sinua ohjataan ja motivoidaan osallistumaan mahdollisuuksiesi mukaan kodin ulkopuoliseen toimintaan esimerkiksi päiväryhmätoimintaan, erilaisiin liikuntaryhmiin ja ulkoiluun. Tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää, että sinä, läheisesi ja hoitohenkilökunta sitoudutte toimimaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sinulle huolehditaan tarvitsemasi apuvälineet ja ohjataan niiden käytössä. Kotihoito konsultoi tarvittaessa asiantuntijoita, esimerkiksi fysioterapeuttia, toiminta-, puhe- tai ravitsemusterapeuttia ja muistihoitajaa. Liikkumisen avustamisestasi kodin ulkopuolella vastaa ensisijaisesti läheisesi tai muut toimijat.
Sinulle voidaan aloittaa akuutti tehostettu kotikuntoutusjakso säännöllisessä kotihoidossa silloin, kun fysioterapeutti yhdessä kotihoidon tiimin kanssa on arvioinut sen tarpeelliseksi. Tehostetun kotikuntoutusjakson aikana fysioterapeutti ohjaa sinua fyysisten harjoitteiden suorittamisessa kahdesta kolmeen kertaa viikossa kuntoutusjakson kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi suoritat jaksolla mahdollisia muita harjoitteita kotihoidon hoitajien ohjaamina. Fysioterapeutti voi ohjata sinut myös kuntosalilla tapahtuvaan voima- ja tasapainoryhmään.
Hoitajat kannustavat sinua pitämään yllä ihmissuhteitasi ja harrastuksiasi niin, että sinulla säilyisi voimavarojesi ja toiveidesi mukainen mielekäs kanssakäyminen ja toiminta mahdollisimman pitkään. Palveluohjaajat sekä kotihoidon hoitajat pyrkivät löytämään sinulle sopivia vapaaehtoistoimijoita, jos koet yksinäisyyttä.
Sinua ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli et itse pysty valmistamaan aterioitasi, mietitään kanssasi yhdessä vaihtoehtoinen tapa ruokailla. Sinua ohjataan esimerkiksi ruokailemaan mieluisaan ruokapaikkaan tai lähimpään toimintakeskukseen. Sinulle voidaan tilata ateriapalvelu/ateria-automaatti ja/tai hankitaan valmiita eineksiä kauppapalvelun kautta.
Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, väli- ja iltapalan laitosta, riittävän nesteen saannista sekä valmiin ruoan lämmityksestä yhdessä kanssasi. Kotihoito seuraa ruoan tuoreutta ja menekkiä säännöllisesti ja heittää pilaantuneet ruoat pois. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistioireisilla. Painoasi seurataan säännöllisesti ja hoitaja kirjaa mittaustulokset asiakastietojärjestelmään. Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa mitataan säännöllisesti MNA-testin avulla. Ravitsemuksen haasteisiin reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata ravitsemusterapiaan.
Kotihoidon sairaanhoidollinen tehtävä on huolehtia erityisesti terveyden- ja sairauden hoidosta silloin, jos et pysty käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja. Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat esimerkiksi verensokerin seuranta, haavahoito, avannehoito, katetrointi, virtsanäytteiden otto, ompeleiden poisto, korvahuuhtelut sekä tarvittavien rokotteiden anto. Verinäytteitä otetaan kotona vain siinä tapauksessa, jos et kykene asioimaan itse tai avustajan kanssa laboratoriossa. Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat myös verenpaineen, verensokerin ja painon mittaukset sekä voinnin, kivun, turvotusten, muistin ja henkisen tilan seuranta.
Osa sairaanhoidollisista tehtävistä ei välttämättä vaadi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan pätevyyttä, vaan tehtävät voi tietyillä edellytyksillä hoitaa lähihoitajan tai vastaavan koulutuksen saanut henkilö, jolla on asiaankuuluva perehdytys ja osaaminen ko. tehtävien hoitamiseen.
Hoitoasi toteutetaan lääkärin antamien kirjallisten ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Sairaanhoitaja tai lähihoitaja konsultoi lääkäriä hoitoosi liittyvistä asioista. Tarvittaessa sinulle järjestetään lääkärin tapaaminen kotonasi, vastaanotolla tai etävastaanottona.
Kotihoidossa pyritään sairauksien ja voinnin laskun ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn sekä nopeaan reagointiin, jos vointisi äkillisesti heikkenee. Kotihoidosta voidaan tarvittaessa konsultoida kotisairaalaa ja akuutti tilanteesi hoidetaan yhteistyöllä ensisijaisesti kotona. Tarpeetonta sairaalaan lähettämistä pyritään välttämään.
Kun olet säännöllisen kotihoidon asiakas, niin lääkehoitosi kokonaisvastuu on kotihoidon lääkärillä ja sairaanhoitajalla. Kotihoito huolehtii lääkehoidostasi lääkärin ohjeen mukaan niiltä osin kuin et siihen itse turvallisesti kykene. Kotihoito seuraa lääkehoitosi turvallista toteutumista kotona. Kotihoidon tehtävänä on antaa sinulle tarvittava lääkehoidon neuvonta sekä seurata ja arvioida lääkehoitosi vaikuttavuutta. Lääkehoitoa toteuttavalla kotihoidon työntekijällä on lääkehoitosuunnitelman mukainen tutkinto, lääkehoidon koulutus ja lääkeluvat.
Kotihoidossa lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti koneellisena annosjakeluna tai dosettijakeluna, jos lääkitys ei sovellu annosjakeluun. Sinulle avataan apteekkitili ja tehdään laskutussopimus sopimusapteekkiin. Kotihoito huolehtii lääketilauksista, lääkkeiden annosta, reseptien uusinnoista sekä yhteistyöstä lääkkeiden sopimusapteekkien kanssa. Kotona lääkkeitäsi säilytetään tarvittaessa lukittavassa lääkelaatikossa.
Jos et halua lääkkeiden koneellista annosjakelupalvelua, sinulla on oikeus järjestää lääkkeenjako itse haluamallasi tavalla, vastaat myös kustannuksista itse. Tällöin sinun tai läheistesi tehtävänä ja vastuulla on niin reseptien uusiminen, lääkkeiden tilaaminen ja noutaminen sekä lääkkeiden annostelu. Vastaat lääkehoidostasi itse tai yhdessä läheistesi kanssa.
Lääkehoidon tukena kotihoito hyödyntää automaattisia lääkeannostelijoita eli lääkeautomaatteja. Laitteen avulla tuetaan ja toteutetaan itsenäistä ja turvallista lääkkeenottoa. Laitteet muistuttavat sinua lääkkeenotosta ja annostelevat lääkkeet sinulle oikea- aikaisesti. Lääkeautomaattipalvelu korvaa hoitajan kotikäynnin, mikäli käynnin sisältönä on lääkkeenottosi varmistaminen. Laitteen käyttö voi edellyttää lääkkeiden koneellista annosjakelua. Kotihoito arvioi lääkeautomaatin soveltuvuutta asiakaskohtaisesti.
Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on palvelu, jossa saat annosjakeluun soveltuvat, säännöllisesti käytettävät tablettisi ja kapselisi pakattuina muovisiin kerta-annospusseihin yleensä kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Sinua ohjataan ja avustetaan tarvittaessa päivittäisissä pienpesuissa, wc-toiminnoissa, intiimihygienian hoidossa, avanteen hoidossa, suuhygieniassa, pukeutumisessa sekä riisuuntumisessa. Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu myös ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen suihkussa omia voimavarojasi hyödyntäen kerran viikossa. Erityisten terveydellisten perusteiden, kuten ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi, suihkupesuja voidaan tehdä useammin. Kotihoito ei saunota asiakkaita. Saunan lämmityksestä ja saunassa avustamisessa tulee huolehtia läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja.
Tarvittaessa kotihoito huolehtii ihosi perusrasvauksen, parranajon ja kynsien leikkauksen. Kotihoito voi auttaa kuulolaitteesi huoltamisessa ja paikalleen asettamisessa ja avustaa sinua tukisukkien/proteesien laitossa.
Kotisi asumisturvallisuutta voidaan tukea erilaisen teknologian turvin. Hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstö arvioi kanssasi kotisi turvallisuutta ja turvateknologian tarvetta ja ohjaa, mistä niitä voi hankkia. Kaikkea kodin turvallisuuteen liittyvää palvelua ei ole saatavissa hyvinvointialueen tarjoamana palveluna vaan sinua voidaan ohjata, mistä turvateknologialaitteita tai -palveluja voi hankkia.
Palovaroittimien kuntoa tulee testata säännöllisesti ja esimerkiksi patterin vaihdossa voi kotihoito avustaa. Henkilökunta voi neuvoa mistä voi hankkia patterinvaihtoa helpottavia seinälle asetettavia patterikoteloita itsenäisen ja turvallisen toiminnan tukemiseksi.
Hyvinvointialueen tukipalveluna on turvapalvelu. Turvarannekkeen tai kaulassa roikkuvan turvapainikkeen toimintaa tulee testata säännöllisesti ja kotihoidon henkilöstö auttaa sinua siinä. On tärkeää, että osallistut testaukseen itse, jotta nähdään, että mahdollisen avun tarpeen hetkellä edelleen laitteenkäyttö onnistuu sinulta.
Sinua voidaan auttaa hankkimaan keittiöön liesivahti, jolla voidaan ehkäistä lieden ylikuumentumisesta johtuva paloturvallisuusriski. Kodin oviin ja ikkunoihin voidaan myös asentaa erilaisia hälyttimiä, jos kodista poistumiseen liittyy riskiä esimerkiksi eksymisen muodossa.
Pyykkihuoltosi sekä liinavaatteiden vaihto ja vuodevaatteiden tuuletuksesta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti lähipiirillesi tai yksityisille palveluntuottajille, jos et itse pysty niistä huolehtimaan.
Kotihoito huolehtii vaatehuollosta vain mikäli et itse, eivätkä läheisesi kykene pyykkihuoltoon eikä tarjolla ole yksityisiä palveluntuottajia/pesulapalvelua. Tällaisessa tilanteessa voidaan käyttö- ja liinavaatteista koostuva pyykkisi pestä kotihoidon käynnin yhteydessä joko omalla koneellasi tai jos et omista pyykkikonetta, niin pyykit voidaan pestä taloyhtiösi koneella. Toimintakykysi huomioiden sinua kannustetaan osallistumaan pyykkihuoltoon yhdessä kotihoidon hoitajan kanssa.
Pyykinpesua kotonasi voidaan toteuttaa, mikäli sinulta tai omaiseltasi on saatu kirjallinen lupa, että pyykkikone voidaan jättää päälle hoitajan poistuessa kotikäynniltä.
Kauppa-asioinnista vastaat itse, läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja.
Pankkiasioinnin hoidat itse tai jos tämä ei ole mahdollista, niin omainen tai uskottu henkilösi (edunvalvoja) hoitaa pankkiasiat puolestasi. Kotihoidon hoitajat eivät osallistu tai hoida millään tavalla raha-asioitasi. Hoitajat eivät käsittele rahojasi tai pankkikorttiasi. Tarvittaessa kotihoidolla on velvollisuus tehdä ilmoitus digi- ja väestötietovirastolle mahdollisesta edunvalvonnan tarpeestasi.
Jos tarvitset saattoapua terveydenhuollon palveluihin, niin se tulee järjestää ensisijaisesti läheisten, vapaaehtoistyöntekijän tai yksityisen palveluntuottajan turvin. Mikäli terveytesi ja jatkohoitosi kannalta saattoapu on välttämätöntä, eikä se ole edellä kuvatulla tavalla mahdollista, kotihoito järjestää saattamisen.
Jos toimintakykysi puolesta on mahdollista, niin sinun tulee huolehtia siivouksesta itse. Mikäli tarvitset apua kodin perus- tai suursiivouksessa, niin siitä vastaa läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja. Jos toimintakykysi ei mahdollista päivittäisten kodinhoidollisten tehtävien tekemistä itsenäisesti, voi kotihoito toteuttaa ylläpitosiistimistä mm. pyyhkii eritteet pinnoilta ja pesee tarvittaessa wc – tiloja, sijaa vuoteen, tiskaa käyttämäsi astiat, siistii ruokailutilan ja keittiön työtasot ja vie roskat ulos tarvittaessa päivittäin. Jääkaappi siistitään säännöllisesti ja pilaantuneet ruuat hävitetään. Pakastimen sulatus tulee tehdä lähipiirin tai yksityisen palveluntuottajan toimesta.
Voit saada yöaikaista hoitoa, jos sinun kotona asumisesi sitä edellyttää. Yöaikainen hoito voidaan järjestää myös teknologiaa apuna käyttäen. Yöhoidon tarvetta ja sisältöä arvioidaan säännöllisesti. Säännöllisen kotihoidon myöntämisperusteet pätevät myös yöaikaisen hoidon tarpeeseen.
Jos olet kotiutunut sairaalasta tai olet kotiutuskokeilussa, niin sinulle voidaan tarvittaessa järjestää tilapäisesti yöhoitoa, jos se lisää kotiutuksen turvallisuutta.
Yöhoidon tehtäviä ovat mm.
Saattohoito on palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon viimeinen vaihe. Kotihoidossa on mahdollisuus toteuttaa kotisaattohoitoa. Kotihoidossa hoito suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa.
Kotihoidon yksiköt ovat osa palliatiivista hoitoketjua ja tavoite on, että kotihoidossa voidaan hoitaa palliatiivista hoitoa tarvitsevia asiakkaita kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Tarvittaessa hoito toteutetaan yhteistyössä alueen kotisairaalan kanssa.
Kun hoidossasi valmistaudutaan saattohoitovaiheeseen, hoitava lääkäri tekee hoitosi suunnittelua varten saattohoitopäätöksen ja saattohoidon linjaukset, sinä ja halutessasi myös läheinen voi olla mukana. Jos olet tehnyt hoitotahdon, se päivitetään saattohoitopäätöstä tehdessä. On tärkeää selvittää, miten toivot hoidon järjestettävän ja mitkä ovat läheisten mahdollisuudet osallistua hoitoosi. Sinulle tehdään yksilöllinen saattohoitosuunnitelma, jonka mukaan hoitoasi toteutetaan. Ennakoiva hoitosuunnitelma on kotisaattohoidossa erityisen tärkeää. Oireiden pahenemistilanteisiin varaudutaan ja lääkäri antaa niihin hoito-ohjeet etukäteen. Tarpeetonta siirtymistä päivystykseen vältetään. Sinulle järjestetään hoidon tarpeesi mukaiseen yksikköön tukiosastopaikka, mihin voit kotoa tarvittaessa siirtyä, jos hoitosi kotona ei ole mahdollista esimerkiksi oireiden etenemisen vuoksi.
Kotihoidon toiminnan tavoitteena on turvata ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään tukemalla asiakkaan omatoimisuutta.
Jokainen kotihoidon käynti on arvioiva käynti. Käynneillä arvioidaan kokonaisvaltaisesti terveydentilaasi ja toimintakykyäsi. Hoitaja seuraa vointiasi ja tekee havainnoistaan kirjauksia asiakastietojärjestelmään mobiililaitetta tai tietokonetta hyödyntäen käynnin aikana.
Kirjaaminen on merkittävä osa hoitoasi ja se kuuluukin aina käynnin sisältöön. Sinun toivotaan kertovan voinnissasi ja toimintakyvyssäsi havaitsemistasi muutoksista, jotta niistä voidaan kirjata sinun tietoihisi ja näin ollen tieto siirtyy koko hoitoketjussa. Sinulla on aina oikeus saada tietää, mitä voinnistasi kirjataan.
Hoitoasi toteutetaan lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Sairaanhoitaja tai lähihoitaja konsultoi lääkäriä hoitoosi liittyvistä asioista.
Toimintakykyäsi arvioidaan kaksi kertaa vuodessa tehtävällä RAI- arvioinnilla.
RAI-järjestelmän avulla
Sinulla on voinut olla jo palveluiden alusta alkaen käytössäsi kotihoidon tarjoamaa kotona asumista tukevaa teknologiaa, kuten lääkeautomaatti tai etähoidon mahdollistava etähoitolaite. Myös teknologian hyödynnettävyyttä ja soveltuvuutta palveluidesi toteuttamiseen palvelutarvettasi vastaavaksi arvioidaan säännöllisesti sekä kotihoidon käyntien yhteydessä ja aina hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitettäessä.
Kotihoidon käynnit voidaan muuttaa etähoitokäynneiksi, jos toimintakyvyn muutosten arvioinnin myötä se katsotaan sinulle soveltuvaksi. Lääkehoidon tueksi voidaan aloittaa lääkeautomaattipalvelu, jos lääkityksesi muuttuu sen kaltaiseksi, että siinä voidaan hyödyntää automaattia.
Yhtä tärkeää on myös tehdä havaintoja, jos teknologia ei enää vastaa sinun palveluntarvettasi. Tällöin yhdessä kanssasi mietitään, miten palvelut jatkossa toteutetaan, jos teknologiatuettu palvelu ei enää toimi. Tällöin kyseeseen voi tulla etähoitokäyntien muuttaminen fyysisiksi kotihoidon käynneiksi.
Kotihoidossa pyritään sairauksien ja voinnin laskun ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn sekä nopeaan reagointiin tilanteissa, joissa vointisi äkillisesti heikkenee. Ensijaisesti kotihoidon lähihoitaja tai sairaanhoitaja konsultoi lääkäriä, joka antaa toimintaohjeet hoitajille. Kotona on mahdollista tehdä alkututkimukset voinnin laskun syyn selvittämiseksi. Tarvittaessa kotihoidosta voidaan konsultoida kotisairaalaa ja pyritään hoitamaan akuutti tilanteesi yhteistyöllä ensisijaisesti kotona. Tarpeetonta sairaalaan lähettämistä pyritään välttämään.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikäihmisten asumispalveluja järjestetään omana tuotantona, ostopalveluna ja palvelusetelillä.
Yhteisöllinen asuminen on uusi palvelumuoto, joka korvaa lainsäädännössä entisen palveluasumisen ja se on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sekä hoidon ja huolenpidon tarve kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi.
Yhteisöllisessä asumisessa asut esteettömässä, turvallisessa asumisyksikössä omassa vuokra- asunnossasi. Hoivapalvelut tuotetaan kotihoidon palveluina ja tukipalveluina sinulle tehdyn palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Yksikössä on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.
Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään siinä tapauksessa, jos tarvitset päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai sellaista vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai etusi mukaista.
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen myöntäminen perustuu aina palvelutarpeesi arviointiin. Palvelutarpeen arviointi sisältää laaja-alaisen toimintakyvyn arvioinnin. Toimintakyvyn arviointimenetelminä toimivat havainnointi, haastattelu ja erilaiset arviointimittarit kuten RAI-toimintakyvyn arviointimittari. Palveluohjaaja tutustuu tilanteeseesi ja sen kehittymiseen sekä huomioi arkiympäristösi, selvittää palveluiden saavutettavuuden ja läheistesi auttamismahdollisuudet.
Palvelutarpeen arvioinnin osana pääsääntöisesti toteutetaan arviointi- ja kuntoutusjakso, joko kotonasi tai hyvinvointialueen palveluasumisen yksikössä. Jakson aikana selvitetään, onko toimintakykyäsi ja arkeasi mahdollista tukea asumispalveluiden sijaan kotiisi tarpeiden mukaan räätälöidyllä palvelukokonaisuudella.
Läheisen rooli on todella tärkeä ja merkityksellinen niin kotihoidon asiakkaalle kuin hoitohenkilökunnallekin. Omaiset, läheiset ja muu lähipiiri ovat apuna ikääntyneen hyvinvoinnin tukemisessa ja tärkeä voimavara hoidon kokonaisuudessa. Omaisilla voi olla tarve olla asiakkaan lähellä ja osallistua hoitoon konkreettisella tavalla. Palvelutarpeen arviointikäynnin yhteydessä kartoitetaan, miten läheisillä on mahdollisuus osallistua asiakkaan tukemiseen.
Omaisyhteistyö on lakisääteistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa ja muiden tärkeiden ihmisten osallistumisen palvelua koskevaan päätöksentekoon sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Omaisten avulla ikäihmisen ääni kuuluu hoidon suunnittelussa silloinkin, kun hän ei enää pysty itse ilmaisemaan tahtoaan tai kertomaan ajatuksistaan ja toiveistaan.
Omaisyhteistyön keskeisin tavoite on kotihoidon asiakkaan hyvä elämä, eli hänen itsemääräämisoikeutensa tukeminen sekä toimivan arjen turvaaminen. Toimivan omaisyhteistyön avulla luottamus annettavaan hoitoon vahvistuu ja yhteistyön edistäminen tukee asiakkaan ja lähipiirin hyvinvointia sekä lisää kuulluksi tulemisen kokemusta.
Omaisten merkitys korostuu silloin, kun iäkkäällä on avuntarve lisääntynyt. Läheiset tuovat iäkkään elämään sisältöä, jatkuvuutta ja merkityksellisyyttä.
Asiakasta koskevia tietoja ei saa pääsääntöisesti antaa omaisille ilman asiakkaan suostumusta. Omaisyhteistyöhön haasteita tuovat ne tilanteet, joissa asiakkaat kieltävät omaisen ja hoitajan välisen yhteydenpidon. Asiakkaat saattavat pyytää, ettei omaisia informoida joistakin asioista, vaikka hoitajat pitäisivät omaisten informointia tarpeellisena.
Yhteydenpito läheisten ja kotihoidon kesken tapahtuu yleensä puhelimitse. Kotihoidon omahoitaja on yhteydessä ensisijaiseksi yhteyshenkilöksi sovitun omaisen kanssa asiakkaan hoitoon liittyvissä asioissa.
Jos kotihoidon palvelut toteutetaan kokonaan tai osittain etähoitona, on läheisellä mahdollisuus ottaa käyttöönsä mobiilitunnus, jonka avulla hän voi olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa etähoitolaitteen kautta. Tämän käyttöönotto on maksutonta. Kuva- ja ääniyhteys etähoitolaitteen avulla mahdollistaa tapaamiset tarvittaessa useamman läheisen kanssa yhtä aikaa. Tarvittaessa läheinen voi myös lähettää viestejä laitteen kautta. Asiakkaan etähoitolaitteeseen voidaan myös asentaa erikseen sovitusti ns. soittopyyntönappi, jolloin sitä painaessaan asiakas kertoo omaiselle, että toivoo tämän soittavan.
Jos huomaat, että kotihoidon asiakkaana olevan läheisesi vointi on jostakin syystä äkillisesti heikentynyt, on hyvä ottaa heti yhteys kotihoidon tiimin hoitajaan.
Kotona on mahdollista tehdä alkututkimukset voinnin laskun syyn selvittämiseksi. Hoitaja konsultoi kotihoidon lääkäriä ja saa toimintaohjeet, kuinka asiakkaan kohdalla hoitoa jatketaan. Tarvittaessa kotihoidosta voidaan konsultoida kotisairaalaa ja pyritään hoitamaan akuutti tilanne yhteistyöllä ensisijaisesti kotona. Tarpeetonta sairaalaan lähettämistä pyritään välttämään.
Kanta- Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon tiimien yhteystiedot löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.
Aina asiointi ei suju toivotulla tavalla, ja asiakkaalle saattaa aiheutua hoidosta tai palvelusta haittaa. Vastuu turvallisesta asioinnista on aina hoitavilla työntekijöillä, ja siksi on tärkeää selvittää, mitä on tapahtunut.
Näitkö tai koitko sinä tai läheisesi hoidon tai palvelun aikana vaara- tai läheltä piti -tilanteen?
Hyvinvointialueella on käytössä vaaratilanneilmoituskanava, johon asiakkaat ja läheiset voivat ilmoittaa havaitsemiaan vaaratilanteita hoiva- ja hoitoprosesseissa. Jos koit asioidessasi Oma Hämeen toimintayksiköissä läheltä piti- tai vaaratilanteen, täytä tästä vaaratilanneilmoitus.
Ilmoitukset käsitellään yksiköissä ja mietitään ratkaisuja, joilla pystyttäisiin estämään vastaavat tilanteet jatkossa. Tämän lisäksi ilmoituksista koottuja raportteja käsitellään erilaisissa yhteistyöryhmissä ja johtoryhmissä turvallisempien toimintatapojen kehittämiseksi. Tavoitteena on vaaratilanteesta oppiminen ja vastaavien tilanteiden välttäminen tulevaisuudessa.
Huomioithan, että ilmoitusten käsittelyssä painopiste on potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Henkilökohtaista hoitoa koskevia kysymyksiä ei käsitellä vaaratilanneilmoitusjärjestelmän kautta. Vaaratilanneilmoitukset tallentuvat sähköiseen järjestelmään, josta asiakas- ja potilasturvallisuuskoordinaattorit ohjaavat ne käsiteltäväksi yksikköön, jota ilmoitus koskee. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti.
Kotihoidon asiakkuuden lisäksi sinulla voi olla sitä täydentäviä palveluita. Palvelut eivät kuitenkaan aina välttämättä vaadi kotihoidon asiakkuutta. Palveluiden myöntäminen perustuu asiakkaan hakemukseen sekä tehtyyn palvelutarpeen arviointiin.
Kuntouttava päivätoiminta on ennaltaehkäisevä palvelu kotona asuville ikääntyneille henkilöille. Kuntouttava päivätoiminta sisältää itsenäistä elämää tukevaa kuntouttavaa sekä sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminnan alkaessa tehdään asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on asiakkaan omista tarpeista lähtevä ja yksilöllinen. Asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan kuntoutumisen tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuntouttava päivätoiminta edistää ikäihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä; fyysistä kuntoa, liikkumiskykyä, omatoimisuutta, henkistä vireyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä ja ihmissuhteita.
Saat lisätietoa kuntouttavasta päivätoiminnasta hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen. Omainen auttaa yhä enemmän läheistään joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei enää selviydykään ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena. Omaishoidon tuki on lakisääteinen yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu, jota voidaan hakea asiakasohjauksesta. Omaishoidon tuen päätöksen tekeminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti arjessa tarvittavan avun määrä sekä hoidon sitovuus ja jatkuvuus. Myös hoidettavan kodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla hoitoon sopiva. Omaishoidon tuen kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hoidettavalle annettavista palveluista ja omaishoitajaa tukevista palveluista.
Omaishoidon tuen toimintaohjeeseen voit tutustua tästä Oma Hämeen sivujen linkistä.
Omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien valmennus on hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Omaishoitoliiton paikallisyhdistysten järjestämä Ovet-valmennus ei korvaa hyvinvointialueiden järjestämää valmennusta, mutta täydentää sitä. Omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat ovat tervetulleita Ovet-valmennukseen sen jälkeen, kun he ovat saaneet hyvinvointialueen valmennuksen tai sopineet sen toteutumisesta.
Ovet- valmennus tukee omaishoitajuutta. Valmennuksen tavoitteena on omaishoitajien vahvuuksien tukeminen ja uusien voimavarojen löytäminen yhdessä toisten omaishoitajien kanssa. Se on osallistujille maksutonta ryhmätoimintaa, jossa käsitellään alustusten, keskustelun ja harjoitusten avulla keskeisiä omaishoitajuuteen liittyviä asioita.
Voit lukea lisää Ovet valmennuksesta tästä linkistä
voit katsoa Ovet- valmennuksesta kertovan –videon tästä
Omaishoidon valmennusta ja muuta tukea omaishoitajille tarjoavia järjestöjä Kanta-Hämeen alueella on kolme. Tästä löydät lisätietoja ja yhdistysten yhteystiedot:
Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa.
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeidensa mukainen hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä sekä mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin. Hoivalla ja huolenpidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpitoa kuntoutuksen periaatteita hyödyntäen sekä vahvistaen perhehoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Hoidon perustana ovat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun.
Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa: ryhmäkoko on pieni ja hoitaja pysyy samana. Perhehoidossa hoidettavaa tuetaan osallistumaan perheen arkeen omien voimavarojen ja halun mukaan, joka tukee hänen toimintakykyään ja edistää elämänlaatua. Perheessä eläminen antaa ikäihmiselle virikkeitä. Perhehoito antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä sekä yhdessä tekemistä ja kokemista hoivan ja huolenpidon perustana.
Tästä pääset tutustumaan Oma Hämeen perhehoidon toimintaohjeeseen.
Saat lisää tietoa perhehoidosta tästä Perhehoitoliiton julkaisemasta videosta:
Hyvää perhehoitoa ikäihmisille: Tietoa perhehoidon järjestämisestä.
Lyhytaikaista palveluasumista voidaan myöntää tilapäisenä tai säännöllisenä palveluna. Hoito voidaan järjestää palveluasumisyksikössä tai perhehoitokodissa.
Tilapäinen (kertaluonteinen) tarve voi syntyä:
Säännöllistä lyhytaikaista palveluasumista myönnetään:
Kotisairaalan tavoitteena on tarjota kotiin turvallista ja laadukasta sairaalatasoista hoitoa silloin, kun hoito ei edellytä muutoin sairaalassa olemista.
Kotisairaalan asiakkaaksi tullaan lääkärin lähetteellä ja hoidosta vastaa lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaala hoitaa muun muassa suonensisäistä antibioottihoitoa vaativia infektioita sekä tarjoaa kotiin vietävää palliatiivista hoitoa. Kotisairaalan turvin palliatiivisessa hoidossa oleva asiakas pystyy olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaalan tarjoama hoito toteutetaan usein yhteistyössä omaisten ja kotihoidon kanssa. Kotisairaalan käynnit ovat maksullisia, paitsi säännöllisen kotihoidon, ympärivuorokautisen palveluasumisen ja tilapäisen palveluasumisen sekä perhehoidon asiakkaille. Kotisairaalahoito kerryttää terveydenhuollon maksukattoa.
Jos asiakkuus päättyy asiakkaan kuolemaan, sovitaan kotihoidon päättymiseen liittyvistä asioista, kuten välineiden ja avainten palautuksesta yhdessä omaisen tai asioita hoitavan viranomaisen kanssa.
Kotihoidolta lainassa olleet laitteet palautetaan kotihoidon toimistolle joko hoitajan toimesta tai erikseen sovitusti.
Sinulle myönnetyt henkilökohtaiset apuvälineet jäävät sinun käyttöösi kotihoidon päättyessä, jos niille edelleen on tarvetta.
Palauta kotihoidon päättyessä tarpeettomat apuvälineet puhtaana ja ehjänä mieluiten sinne yksikköön mistä olet apuvälineen saanut käyttöösi. Henkilökohtaisia apuvälineitä ei tarvitse palauttaa.
Katso tarkemmat apuvälinepalveluyksikkökohtaiset palautusohjeet palveluyksikön tiedoista tai lainaussopimuksesta.
Isommista apuvälineistä, kuten henkilönostimista ja vuoteista tehdään kuljetuspyyntö kotihoidon fysioterapeutin toimesta.
