ARTIKKELI / 08.10.2026

Blogi: Kuka huolehtii aivoterveydestäsi? Vastaus voi yllättää

Jos kysyisin, kuka vastaa aivoterveydestäsi, moni vastaisi: minä itse. 

Vastaus on osittain oikea. Omilla valinnoilla on suuri merkitys. Liikunta, ravitsemus, uni, sosiaaliset suhteet ja aivojen aktiivinen käyttö ovat kaikki aivoterveyden kulmakiviä. 

Mutta yksin ne eivät riitä. 

Aivoterveyden taustalla toimii laaja joukko ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita. Kunnat, järjestöt, hyvinvointialueet ja tutkimustoimijat rakentavat yhdessä edellytyksiä sille, että aivoterveyttä tukevat valinnat ovat mahdollisia jokaiselle. 

Aivoterveys kuuluu meille kaikille, mutta sen mahdollistaminen on yhteinen tehtävä.  

Aivoterveyttä rakennetaan yhdessä 

Juuri tähän ajatukseen perustuu FINGER-malli, kansainvälisesti tunnettu suomalainen toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea muistia ja ehkäistä muistisairauksia. FINGER perustuu viiteen osa-alueeseen: 

• terveellinen ravitsemus 

• liikunta 

• aivojen aktiivinen käyttö 

• sosiaalinen aktiivisuus 

• sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtiminen 

Vaikka osa-alueet näyttävät selkeiltä, niiden toteutuminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Kuvittelemme helposti, että kyse on yksittäisen ihmisen päätöksistä, mutta todellisuudessa jokaisen arjen valintoihin vaikuttavat monet ympärillä olevat rakenteet ja palvelut. 

FINGER näkyy arjessa enemmän kuin huomaammekaan 

Monelle FINGER kuulostaa tutkimusohjelmalta tai ammattilaisten käyttämältä mallilta. Todellisuudessa se näkyy jo jokaisen jokapäiväisessä elämässä. 

Aivoja aktivoit, kun opettelet uuden reseptin, ratkot ristisanatehtävää, käyt kirjastossa, osallistut luennolle tai opetat lapsenlapselle uuden taidon. Harrastat liikuntaa, kun kävelet lähikauppaan, hoidat pihaa, käyt uimahallissa tai osallistut liikuntaryhmään. Sosiaalinen aktiivisuus voi olla kahvittelu naapurin kanssa, kuoroharjoitukset, yhdistystoiminta tai vapaaehtoistehtävä. Sydän- ja verisuoniterveyttä puolestaan tukevat terveelliset elintavat, kuten tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja hyvä uni, sekä perussairauksien hyvä omahoito ja säännöllisistä terveystarkastuksista huolehtiminen. 

Aivoterveyden näkökulmasta pienilläkin teoilla on merkitystä. Kaiken ei tarvitse muuttua kerralla. 

Kuka mahdollistaa aivoterveyttä tukevan arjen? 

Vaikka FINGER näkyy yksilön arjessa, sen toteutuminen ei ole ainoastaan yksilön vastuulla. 

Kunnat luovat puitteet 

Kunnat mahdollistavat paljon sellaista, mitä emme välttämättä yhdistä aivoterveyteen. Lähiliikuntapaikat, turvalliset kävelyreitit, uimahallit, kirjastot, kulttuuritapahtumat, kansalaisopistojen kurssit ja yhteisölliset tapahtumat luovat mahdollisuuksia liikkua, oppia uutta ja kohdata muita ihmisiä. 

Kun kuntalainen osallistuu luontoretkelle, käy kuntosalilla, osallistuu ravitsemusluennolle tai löytää uuden harrastuksen, hän samalla vahvistaa aivoterveyttään. 

Järjestöt rakentavat osallisuutta 

Yksinäisyys on yksi merkittävistä hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Järjestöt tarjoavat vertaistukea, harrastuksia, vapaaehtoistoimintaa ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. 

Monelle järjestön järjestämä liikuntaryhmä, muistikerho tai vapaaehtoistoiminta voi olla juuri se ensimmäinen askel, joka tuo lisää hyvinvointia, uusia ystäviä ja motivaatiota elämäntapamuutoksiin. 

Hyvinvointialue tunnistaa ja ohjaa 

Hyvinvointialueen tehtävänä on tukea asukkaita silloin, kun tarvitaan ammattilaisen apua tai ohjausta. 

Aivoterveyden näkökulmasta tärkeää on, että riskitekijät tunnistetaan ajoissa ja ihminen löytää tarvitsemansa tuen piiriin. Aivoterveyttä tukevat pitkälti samat tekijät kuin sydän- ja verisuoniterveyttä: verenpaineen seuranta, tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta, hyvä uni sekä perussairauksien hyvä hoitotasapaino. Lisäksi diabeteksen ehkäisy ja hoito, elintapaohjaus, liikuntaneuvonta sekä muistioireiden varhainen tunnistaminen ovat samalla myös aivoterveyden edistämistä. 

Oma Hämeessä rakennetaan parhaillaan alueellista aivoterveyspolkua, jossa eteneminen rakentuu vaiheittain tunnistamisesta ohjaukseen. Tavoitteena on, että aivoterveyteen liittyvät riskitekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja asukas ohjautuu sujuvasti tarvitsemiensa palvelujen ja tuen pariin. Näin ennaltaehkäisy ei jää yksittäisiksi teoiksi, vaan siitä muodostuu osa asukkaan arkea ja palvelupolkua. 

Tutkimus tuo vaikuttavuuden 

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot tuottavat tietoa siitä, millaiset toimintatavat todella tukevat aivoterveyttä. Ilman tutkimusta emme tietäisi, mitkä keinot vaikuttavat tehokkaimmin muistisairauksien ehkäisyyn. 

Tutkimustieto auttaa myös kehittämään palveluita niin, että voimavarat kohdentuvat oikeisiin asioihin ja hyödyttävät meistä mahdollisimman monia. 

Aivoterveyden merkitys korostuu entisestään väestön ikääntyessä. Muistisairauksien määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, minkä vuoksi ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitys kasvaa koko ajan. Siksi tarvitaan sekä tutkimukseen perustuvia toimintamalleja että käytännön yhteistyötä, joka tuo ne osaksi ihmisten arkea. 

Syksyllä siirrytään Muistijäljessä entistä vahvemmin käytäntöön 

Muistijälki-hankkeessa aivoterveyttä edistäviä toimintamalleja viedään tänä syksynä yhä vahvemmin käytäntöön. 

Pilotoinnin tavoitteena on testata, miten aivoterveyden edistäminen, riskien tunnistaminen, ohjaus ja FINGER-mallin mukainen tuki voidaan sovittaa osaksi kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen normaalia toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aivoterveys voi tulla vastaan esimerkiksi paikallisissa tapahtumissa, neuvonnassa tai erilaisissa palveluissa. 

Tällainen polku voi alkaa hyvin yksinkertaisesti. Kuntalainen osallistuu paikalliseen tapahtumaan, tekee muistisairauksien riskitestin ja keskustelee ammattilaisen kanssa omasta tilanteestaan. Keskustelun pohjalta hän löytää itselleen sopivia palveluja ja toimintoja. Vähitellen mukaan voi tulla liikuntaa, uusia sosiaalisia kontakteja, tietoa ravitsemuksesta tai osallistumista ryhmätoimintaan. Tällainen polku ei synny itsestään, vaan rakentuu kuntien, järjestöjen, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden yhteistyöstä. 

Yksi voi hyötyä liikuntaneuvonnasta, toinen ravitsemusohjauksesta ja kolmas yhteisöllisestä ryhmätoiminnasta. Tärkeintä on, että oikea tuki löytyy oikeaan aikaan ja että palvelut muodostavat asukkaan näkökulmasta sujuvan kokonaisuuden. 

Tavoitteena ei ole rakentaa uusia irrallisia palveluja, vaan yhdistää jo olemassa olevat voimavarat toimivaksi kokonaisuudeksi. Kun kunnat, järjestöt, hyvinvointialue ja tutkimustoimijat tekevät yhteistyötä, voidaan tarjota asukkaille nykyistä vaikuttavampaa tukea aivoterveyden vahvistamiseen. 

Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri sinun kohdallasi? 

Tärkeä kysymys ei ole, toteutanko FINGER-mallia täydellisesti. 

Tärkeämpi kysymys on: Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri minun kohdallani? 

Joku tarvitsee lisää liikettä arkeensa. Toinen hyötyisi monipuolisemmasta ravitsemuksesta. Kolmannen hyvinvointia tukisi uusi harrastus, vertaistuki tai lisää sosiaalisia kontakteja. Pienetkin muutokset voivat olla merkityksellisiä. 

Aivoterveys kuuluu kaikkiin elämänvaiheisiin 

Aivoterveyden edistäminen ei tarkoita pelkästään muistisairauksien ehkäisyä. Se tarkoittaa myös toimintakykyä, osallisuutta, oppimista, hyvää arkea ja mahdollisuutta elää omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään. 

Vaikka tämä kirjoitus puhuttelee erityisesti 60 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia, aivoterveydestä huolehtiminen ei ala vasta myöhemmällä iällä. Sen perusta rakentuu jo varhain työiässä arjen valinnoissa, palautumisessa, unessa, liikkumisessa, ravitsemuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Siksi aivoterveys on hyvä ottaa puheeksi ajoissa – ei pelotteluna, vaan mahdollisuutena vahvistaa hyvinvointia ja toimintakykyä tuleville vuosille. 

Aivoterveyden vahvistaminen ei ole vain investointi yksittäisen ihmisen hyvinvointiin, vaan myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. 

Aivoterveys on yhteinen investointi tulevaisuuteen 

Aivoterveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä, jossa kunnat, hyvinvointialue, järjestöt, tutkimustoimijat sekä asukkaat rakentavat yhdessä terveempää tulevaisuutta. 

Parhaimmillaan se näkyy parempana toimintakykynä, elämänlaatuna, osallisuuden kokemuksina ja hyvinvointina. Samalla se voi vähentää muistisairauksien riskiä ja tukea itsenäistä arkea mahdollisimman pitkään. 

Siksi tärkeä kysymys ei ole vain: 

"Mitä minä voin tehdä aivoterveyteni eteen?" 

Yhtä tärkeää on kysyä: 

"Miten me yhdessä voimme rakentaa ympäristöjä, palveluja ja yhteisöjä, jotka tukevat aivoterveyttä jokaisessa elämänvaiheessa?" 

Tiedätkö oman riskisi? 

Aivoterveydestä huolehtiminen alkaa omasta tilanteesta. Yksi hyvä tapa pysähtyä asian äärelle on tehdä muistisairauksien riskitesti. 

Riskitesti auttaa tunnistamaan sellaisia elintapoihin ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. Samalla se voi herättää pohtimaan, mitä pieniä muutoksia juuri sinun arkeesi kannattaisi tehdä. 

Tee testi ja pysähdy hetkeksi pohtimaan, mikä olisi juuri sinun seuraava aivoterveystekosi. 

Oletko riskissä sairastua muistisairauteen? - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Muistaakseni huomenna - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Leena Onttonen  
Projektiasiantuntija   
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke  
Kanta-Hämeen hyvinvointialue  
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Hanketta toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).

UUTINEN / 21.09.2026

Jopa 45 % muistisairauksista voisi olla viivästettävissä tai ehkäistävissä – arjen pienillä teoilla on merkitystä aivoterveydelle

Muistisairauksien riskiin voi vaikuttaa enemmän kuin moni tietää. Tutkimusten mukaan jopa lähes puolet muistisairauksien riskitekijöistä liittyy asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Muistiviikolla käynnistyvä Muistaakseni huomenna -kampanja kannustaa löytämään pieniä, itselle sopivia tekoja aivoterveyden tueksi.

Tutkimusten mukaan jopa 45 prosenttia muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä tai viivästettävissä kiinnittämällä huomiota elintapoihin ja ympäristöön. Aivoterveyden tukeminen ei kuitenkaan tarkoita täydellistä elämäntaparemonttia: monet aivoille hyvää tekevät asiat ovat tavallisia hyvän arjen tekoja.

Liikkuminen, monipuolinen ruoka, riittävä uni, sosiaaliset suhteet ja uuden oppiminen ovat esimerkkejä asioista, joilla voi tukea omaa aivoterveyttään. Pienestäkin voi aloittaa: kävellä kauppaan, soittaa ystävälle, mennä ajoissa nukkumaan tai kokeilla jotakin uutta.

Muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä

Muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste. Suomessa muistisairauteen sairastuu vuosittain yli 20 000 ihmistä, ja muistisairautta sairastavien määrän ennustetaan kasvavan väestön ikääntyessä.

Muistisairauksien riskiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa liikunnan puute, epäterveellinen ruokavalio, korkea verenpaine ja vähäinen kognitiivinen aktiivisuus. Ennaltaehkäisyssä korostetaankin useaan elämän eri osa-alueeseen kohdistuvia, arkisia muutoksia.

– Muistaakseni huomenna -kampanjan ytimessä on ajatus, ettei aivoterveyttä rakenneta yhdellä suurella päätöksellä, vaan pienillä arjen teoilla. Aivoterveydestä huolehtimisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä pienikin muutos voi olla merkittävä, jos siitä tulee osa omaa arkea. Jokainen voi löytää itselleen sopivia aivotekoja, jotka tukevat hyvinvointia sekä tänään että tulevaisuudessa. Aivoille hyvä elämä on usein myös tavallista hyvää elämää, sanoo Muistijälki-hankkeen projektiasiantuntija Leena Onttonen Oma Hämeestä.

Löydä oma aivotekosi

Oma Hämeen, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteinen Muistijälki-hanke aloittaa Muistiviikolla 21. syyskuuta Muistaakseni huomenna -kampanjan. Kampanja kannustaa kantahämäläisiä kiinnittämään huomiota omaan aivoterveyteensä ja löytämään pieniä, itselle sopivia tekoja sen tueksi. Kampanjan ajatuksena on yhdistää tämän päivän pienet teot tulevaisuuteen. Se näkyy esimerkiksi viesteinä “Liikun tänään muistaakseni huomenna” ja “Syön hyvin tänään muistaakseni huomenna”. 

Kampanja on suunnattu erityisesti 65–75-vuotiaille kantahämäläisille, mutta aivoterveyttä voi tukea kaikenikäisenä. Kampanjalla halutaan myös tehdä muistista ja aivoterveydestä puhumisesta tavallisempaa.

Kampanjan verkkosivulla aivoterveyttä lähestytään FINGER-toimintamallin kautta. Tutkimustietoa tuodaan lähelle arkea konkreettisina tekoina, joista jokainen voi löytää itselleen sopivia.

Sivulta omahame.fi/aivoterveys saa vinkkejä aivoterveyden tukemiseen ja voi halutessaan tehdä muistisairauksien riskitestin. Omia aivoterveystekoja voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #MuistaakseniHuomenna.

Muistaakseni huomenna -kampanja näkyy ja kuuluu syksyn aikana muun muassa paikallislehdissä, radiossa, sosiaalisessa mediassa, Oma Hämeen verkkopalveluissa ja alueen tapahtumissa.

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). 
 

Mikä on FINGER-toimintamalli?

FINGER-toimintamalli perustuu suomalaiseen FINGER-tutkimukseen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability). Tutkimuksessa monipuolinen elintapaohjelma paransi ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäisi kognition heikentymistä. Toimintamalli yhdistää viisi osa-aluetta: liikunnan, ravitsemuksen, kognitiivisen harjoittelun, sosiaalisen aktiivisuuden sekä sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtimisen. 

Muistaakseni huomenna - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

FINGER abc (Finnish version)

ARTIKKELI / 25.08.2026

Blogi: Osallisuus löytyy läheltä – pienet kohtaamiset johtavat yhteiseen hyvinvointiin

Osallisuus ei aina vaadi suuria rakenteita. Se muodostuu lähellä olevista asioista, sosiaalisista suhteista, mahdollisuudesta tulla kuulluksi, vaikuttaa asioihin sekä kokemuksesta, että on merkityksellinen. Haja-asutusalueista puhuttaessa esiin nousevat usein luonnonläheisyys, rauhallisuus sekä palvelut. Alueen asukkaiden arjessa se voi kuitenkin tarkoittaa lisäksi jotakin muuta: tutut ihmiset, pysyvät kohtaamiset ja vahva yhteisöllisyyden tunne.  

Monilla kylillä yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä teoissa. Vaihdetaan kuulumisia, autetaan naapuria ja kokoonnutaan yhteisiin tapahtumiin. Vaikka yksinäisyyttä voidaan kokea myös yhteisön keskellä, yhteisöön kuuluminen voi lieventää sen vaikutuksia ja vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Kyläyhteisö voi parhaimmillaan tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia tavalla, jota ei aina tunnisteta: joku huomaa poissaolon kerhon tapaamisesta ja soittaa tai toinen kysyy kuulumisia. Yhteiset tilat, tapahtumat ja talkoot luovat kohtaamisia, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukevat yhteisön kykyä kohdata muutoksia yhdessä. Kyläyhteisöt ja omaehtoiset kokoontumiset ovat tärkeä voimavara, sillä ne rakentavat hyvinvointia vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen kautta. 

Olemme Ikä iloiten - Selvästi eteenpäin -hankkeessa tehneet yhteistyötä Kyläturva-hankkeen kanssa, joka kehittää kyläturvallisuuden mallia Kanta-Hämeeseen. Hanke vahvistaa kyläturvallisuutta ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Pehmeä turvallisuus ja hyvinvoinnin edistäminen on ollut hankkeiden yhdistävä tekijä.  Ikä iloiten -hankkeen kohtaamien asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa keskusteluissa sekä hankeyhteistyössä on korostunut havainto siitä, kuinka merkittävä rooli paikallisilla yhteisöillä on ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kylien tapahtumat, naapuriapu ja kyläyhteisötoiminta luovat mahdollisuuden osallistua ja tulla kuulluksi sekä ylläpitää toimintakykyä.  

Miten voimme vahvistaa sitä, mikä kylissä jo toimii hyvin?  

Vastaus voi löytyä läheltä: arjen kohtaamisista, yhdessä tekemisestä ja halusta pitää huolta toisistamme. Kun annamme tilaa yhteisöllisyydelle, vahvistamme samalla osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia. 

Etusivu - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Hämeen Kylät ry 

Anuliisa Salovaara 
Projektisuunnittelija 
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin 
Terveyden edistämisen määräraha (STM)