UUTINEN / 02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.

– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.

Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.

Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.

ARTIKKELI / 25.06.2026

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

Lastensuojelun Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma) kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita lastensuojelulaitosten kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.  

Jokioislainen Janika Korhonen, 22, ja hämeenlinnalainen Eetu Uschanov, 23, hakivat välittömästi mukaan valmennukseen, kun kuulivat KokoOma-hankkeen järjestämästä mahdollisuudesta kouluttautua lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Omat kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään, mitä vaikeassa tilanteessa oleva nuori tarvitsee. Siksi päätös hakea mukaan oli helppo. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

Vertaisuudella Eetu ja Janika haluavat antaa nuorille sellaisia kokemuksia, joita he ehkä itsekin olisivat kaivanneet: tunnetta selviämisestä, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja itseensä. 

– On tärkeää, että nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolle voi puhua. Koen merkitykselliseksi, jos pystyn olemaan sellainen ihminen, jota ei omassa nuoruudessani ollut. Olisin kaivannut enemmän turvaa omaankin laitoselämään, nyt jälkihuollossa oleva Janika sanoo. 

– Haluan näyttää omalla esimerkilläni, että vaikka nyt tuntuisi huonolta, tulevaisuus voi näyttää ihan toisenlaiselta. Minulla on aikaisemmin ollut tosi vaikea luottaa aikuisiin – mutta tiedän, että jos nuori saa edes yhden luotettavan ihmisen, kenelle jutella, se voi avata mahdollisuuksia ja uskallusta puhua muillekin, Eetu lisää. 

Kokemusasiantuntija toimii sillanrakentajana 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen KokoOma-hankkeessa on tunnistettu tarve inhimillisempään ja läsnä olevaan kohtaamiseen lastensuojelussa. Keväällä järjestettiin valmennus, jossa koulutettiin nuoria sekä kummeiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksiköihin että vertaistukihenkilöiksi yksittäisille nuorille. Kevään valmennukseen osallistui kahdeksan nuorta. Samalla neljä ammattilaista kouluttautui vetämään vastaavaa toimintaa myös tulevaisuudessa. 

Ajatus nuorten tukemisesta syntyi yhdessä Oma Hämeen RIOT! -nuorten kehittäjäryhmän kanssa, josta myös kaikki nuoret löytyivät koulutukseen. Valmennuksesta kiinnostuneita olisi ollut jopa enemmän kuin oli mahdollisuuksia ottaa mukaan. Valmennus sisälsi esimerkiksi arvo- ja kohtaamistyöskentelyä, tietoa lastensuojelussa toimimisesta ja luottamuksellisuuden merkityksestä sekä oman elämäntarinan käsittelyä. 

– Valmennus oli hyvin tasa-arvoinen tilanne, jossa myös vetäjät jakoivat omat tarinansa, nuoret kiittelevät.  

Kummitoiminnassa nuoret käyvät sovitussa sijaishuollon yksikössä säännöllisesti. 

Kohtaavaan hengaamiseen perustuva toiminta voi olla mitä vain keskustelusta kummien ohjaamaan puuhasteluun. Nuorilla on mahdollisuus toimia myös vertaistukihenkilönä yhdelle nuorelle kerrallaan. Tuki voi olla hyvin arkista tai toiminnallista – vaikka kuntosalilla käymistä tai asuntojen etsimistä – sellaista toimintaa, jossa voi toisen kanssa saada positiivisia ja vahvistavia kokemuksia ihmisistä sekä yhteiskunnasta.   

 – Kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuorten ja ammattilaisten välillä. He ymmärtävät kokemuksen kautta asioita, joita ei välttämättä näe pelkästään työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa meillä on tavoitteena lisätä lastensuojeluun inhimillisyyttä ja uusia tapoja kohdata nuoria. Parhaimmillaan toiminta voi vähentää syrjäytymisriskiä, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo. 

Lastensuojeluun on nimetty kaksi koordinaattoria, jotka huolehtivat mm. vertaistukihenkilötoiminnasta ja tukevat kokemusasiantuntijoita tehtävissään, mutta myös ammattilaisia lastensuojelun kehittämisessä kokemustiedon avulla, kun KokoOma-hanke päättyy lokakuussa. Varsinainen kummitoiminta pyritään käynnistämään heti kesän aikana. Hankkeessa on kehitetty nuorten toiminnan lisäksi myös uudenlaista vanhempien vertaistoimintaa.

– Esimerkiksi Riihimäellä Mäkikujan perhetukikeskuksessa Juttutuvista on tullut jo säännöllisiä kohtaamispaikkoja vanhemmille, kertoo kokemustaustainen hanketyöntekijä Jaana Litokorpi. 

"Nuorten ääntä pitää kuulla enemmän" 

Eetu ja Janika haluavat rakentaa kummitoimintaa ennen kaikkea nuorten toiveiden pohjalta. Heille tärkeintä on viedä läsnäoloa ja hyväksyntää sinne, missä nuoret sitä kaipaavat. RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmään osallistuessaan he ovat päässeet vaikuttamaan laajemminkin nuoria koskeviin asioihin, osallistumalla palveluiden kehittämiseen tai ottamalla kantaa esimerkiksi lastensuojelun kansalliseen uudistamiseen. 

– Lastensuojeluun pitäisi saada enemmän mukaan nuorten omaa näkökulmaa. Nuoria pitäisi kuulla enemmän ja kohdata yksilöinä, Janika ja Eetu sanovat. 

Heille tärkeintä on kuitenkin se, että he voivat välittää eteenpäin sitä tukea, jota ovat itse saaneet. Eetua on hänen omassa matkassaan eniten auttanut itseluottamuksen vahvistuminen. 

– Sitä olen saanut ohjaajalta, kavereilta, läheisiltä ihmisiltä ja omalta työntekijältäni. Jos luotat itseesi, olet oman elämäsi johtaja ja kaikki polut ovat valideja. Haluan antaa tätä viestiä nuorille, joiden tulevaisuus näyttää epätoivoiselta. 

Jaana Litokorpi (vasemmalla) toimii hankkeessa kokemustaustaisena työntekijänä vanhemmalta vanhemmalle –toimintamallissa. Hanketiimiin kuuluu lisäksi Minna Väinölä ja Tuukka Pajuniemi.

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma): 

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke eli KokoOma-hanke kehittää Kanta-Hämeen lastensuojeluun uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta, vertaistukea ja kokemustiedon hyödyntämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa kokeillaan käytännön ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja kehitetään niiden pohjalta pysyviä toimintatapoja lastensuojeluun. Hanke jatkuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lokakuuhun 2026 asti. 

KokoOma-hanke Instagramissa: https://www.instagram.com/kokoomahanke  

RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmä Instagramissa: https://www.instagram.com/riot_kehittajaryhma/  

Lue myös: KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

UUTINEN / 17.06.2026

Oma Häme panostaa varhaiseen tukeen – tavoitteena sujuvammat palvelut asukkaille

Aluevaltuusto on hyväksynyt Oma Hämeen strategian vuosille 2026–2030 sekä palvelustrategian, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä tulevina vuosina.

Hyvinvointialuelain mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulee olla strategia, joka määrittää toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu lainsäädäntö puolestaan edellyttää palvelustrategian laatimista. Palvelustrategia kuvaa, miten palvelut järjestetään ja miten strategian tavoitteita toteutetaan käytännössä.

Strategia ja palvelustrategia muodostavat yhtenäisen strategiakokonaisuuden, jolla vastataan hyvinvointialueita kaikkialla Suomessa haastaviin toimintaympäristön muutoksiin. Väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja työikäisen väestön määrä vähenee. Samalla asukkaat odottavat palveluilta entistä parempaa saavutettavuutta, sujuvuutta ja oikea-aikaisuutta.

Tavoitteena on varmistaa, että kantahämäläiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti myös tulevaisuudessa.

Strategia antaa suunnan tuleville vuosille

Oma Hämeen strategiassa määritellään hyvinvointialueen yhteinen suunta vuosille 2026–2030.

Toimintaa ohjataan neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta käytettävissä olevilla resursseilla.

Palveluja kehitetään asiakkaan tarpeista lähtien

Palveluja kehitetään asiakkaan näkökulmasta niin, että ne muodostavat nykyistä sujuvampia kokonaisuuksia ja asiakkaan tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palveluja sovitetaan nykyistä paremmin yhteen ja eri ammattilaiset tekevät tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi.

Tavoitteena on, että asukkaan ei tarvitse itse selvittää, mistä palvelusta apu löytyy tai olla yhteydessä useaan eri paikkaan saman asian hoitamiseksi.

Samalla vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta omissa palveluissaan ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia pärjätä arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.

Ennaltaehkäisyyn panostetaan aiempaa enemmän

Painopistettä siirretään aiempaa enemmän ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. 

Tämä tarkoittaa esimerkiksi mielen hyvinvoinnin tukemista, terveellisten elintapojen vahvistamista, aivoterveyden riskien tunnistamista sekä ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista.

Tavoitteena on tunnistaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit nykyistä aikaisemmin ja tarjota tukea ennen kuin ongelmat kasvavat tai palveluntarve lisääntyy.

Hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää entistä vahvempaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien kanssa sovitaan yhteisistä tavoitteista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja järjestöjen kanssa vahvistetaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä.

Yritysten kanssa yhteistyötä kehitetään niin, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asukkaiden saama hyöty paranevat. Tavoitteena on rakentaa palveluketjuja, jotka toimivat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman sujuvasti.

Palveluja uudistetaan kestävällä tavalla

Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään entistä enemmän tietoa asiakkaiden tarpeista, palvelujen vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta.

Myös digitalisaation, automaation ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on helpottaa asiointia, tukea ammattilaisten työtä ja kohdentaa resursseja sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty. Teknologian avulla voidaan tukea palvelutarpeiden varhaista tunnistamista, tiedon hyödyntämistä ja palveluprosessien kehittämistä.

– Tavoitteena on, että palveluja kehitetään tulevina vuosina yhä vahvemmin niiden vaikuttavuuden perusteella. Haluamme kohdentaa voimavarat sinne, missä niillä voidaan tuottaa kantahämäläisille mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko.