Uutiset

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle jäi luu käteen ICT-rahoituksessa – häiriötön aloitus vaarantuu

Kanta-Hämeen hyvinvointialue sai valtiolta vain kolmasosan hakemastaan ict-muutostuesta. Riittämätön rahoitus pakottaa turvautumaan huteriin ja korttitalomaisiin perusratkaisuihin, joista maksetaan kalliisti hyvinvointialueen toiminnan alkuvuosina, kun asioita tehdään useaan kertaan. Valtion rahoituspäätös ei ota huomioon hyvinvointialueiden eroja ICT-valmiudessa. Tämä asettaa kantahämäläiset eriarvoiseen asemaan, painottaa muutosjohtaja Jukka Lindberg. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialue saa valtiolta vain 7,6 miljoonaa euroa ICT-muutoskustannuksiin. Hyvinvointialue haki välttämättömiin muutostöihin ja hankintoihin 22,4 miljoonaa euroa. Nyt saaduilla rahoilla saadaan turvattua vain talous- ja henkilöstöjärjestelmien käyttöönotto sekä välttämättömät asiakas- ja potilasjärjestelmien muutokset.

– Joudumme muuttamaan suunnitelmiamme ja ottamaan käyttöön väliaikaisratkaisuja, jotka tulevat lisäämään hyvinvointialueen ict-käyttömenoja tulevaisuudessa. Jatkossa muutostyöt joudutaan tekemään moneen kertaan, useaan eri ympäristöön. Suunnittelemamme tekniset yhdistämistyöt joudutaan joka tapauksessa tekemään myöhemmin. Muutoskustannukset tulevat lyhyen ajan sisällä maksettavaksi kahteen kertaan. Tässä ei ole mitään järkeä, toteaa muutosjohtaja Jukka Lindberg turhautuneena.

Lindbergin mukaan turvallinen ja järkevä hyvinvointialueen toiminnan aloitus vaatisi ainakin viisi miljoonaa euroa lisää ict-rahoitusta.

Kanta-Hämeessä sote- ja pelastustoimen palveluja tuottaa nyt 15 organisaatiota, joilla on käytössään satoja erilaisia tietojärjestelmiä. 1.1.2023 aloittavaa hyvinvointialuetta varten tietojärjestelmät on yhtenäistettävä, missä on valtava työ. Riittämättömän rahoituksen vuoksi hyvinvointialueelle ei pystytä luomaan yhteistä, uutta ict-infraa. Sen sijaan on tukeuduttava kuntien ja kuntayhtymien vanhentuneisiin ict-toimintaympäristöihin. 

Tämä tarkoittaa sitä, että palveluverkosto joudutaan rakentamaan vanhanaikaiseen ja hajanaiseen ict-toimintaympäristöön. Esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijöiden yhtenäiset sähköposti-, puhelinvaihde- ja työasemaratkaisut uhkaavat jäädä kokonaan toteuttamatta 1.1.2023 mennessä.

ICT:n osalta yhdenvertaisuus ei toteudu hyvinvointialueilla

Valtio on varannut ICT-valmistelurahoitusta hyvinvointialueille vuosille 2021–2026 yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Määrärahaa voidaan hyvinvointialueilla käyttää tiedonhallinnan, tietohallinnon ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien muutosten sekä hankintojen suunnitteluun. Ensi vuodelle valtionavustusta myönnettiin 200 miljoonaa ja loput on luvattu jakaa vuoden 2022 lopussa.

– Tämä avustuksen vaiheistus on sirpalemaakunnan kannalta älytön. Juuri rahoituksen paloittelu pakottaa meidät tekemään väliaikaisratkaisuja, huomauttaa Lindberg.

Avustusta on myönnetty myös hyvinvointialueille, joilla on jo valmiina maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja yhteiset tietojärjestelmät. Yksi valtion avustuspäätöksen suurimmista ongelmista on se, ettei se huomioi hyvinvointialueiden erityispiirteitä ja erilaisia lähtökohtia.

– Meidän ICT-kypsyys on huonompi kuin esimerkiksi naapurissa Päijät-Hämeessä. Me lähdemme tietojärjestelmien tarvitseman infrastruktuurin osalta pitkältä takamatkalta verrattuna yhtenäisen organisaation pohjalta syntyviin hyvinvointialueisiin. Se asettaa kantahämäläiset eriarvoiseen asemaan, painottaa Lindberg. 

Valtionavustusten ensisijaisena tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden häiriötön siirtymä 1.1.2023. Nyt myönnetyillä ict-rahoilla se ei Kanta-Hämeessä toteudu. 

– Tällä rahoituksella joudumme rankasti priorisoimaan ict-menoja, mikä johtaa siihen ettemme todennäköisesti pysty täyttämään lainsäädännön edellytyksiä eikä hyvinvointialuetta voida johtaa asianmukaisin järjestelmin. Hyvinvointialueen ammattilaisten, kuten esimerkiksi lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden, arkea väliaikaisratkaisut hankaloittavat ja pahimmassa tapauksessa vaarantavat potilas- ja asiakasturvallisuuden, listaa Lindberg. 

Riittämätön ict-rahoitus heikentää myös Kanta-Hämeen kykyä kehittää edelleen digipalvelujaan. 

– Tämä ei ole missään nimessä verorahojen järkevää käyttöä. Nyt joudumme tekemään kestävät ratkaisut vasta hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen, jolloin pitäisi kehittää täydellä painolla kansalaisille suunnattuja palveluja, eikä investoida perustietotekniikkaan, jyrähtää Lindberg. 

Lisätietoja: muutosjohtaja Jukka Lindberg p. 040 595 0631