UUTINEN / 14.02.2023

Minun työpäiväni: sairaalafyysikko testaa laitteet ja kehittää työtapoja

Valkoisen työtakin liepeet heilahtavat, kun Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikko Viljami Sairanen kiiruhtaa tietokonetomografia-laitteen luokse. Hän testaa laitteen toimintaa ja mittaa säteilyn määrää.

Keltainen muovikallo muistuttaa ihmisen päätä muodoltaan ja painoltaan. Sen avulla arvioidaan säteilyannosta ja kuvan laatua.

– Fyysikkona varmistan, että potilaasta otettava kuva on riittävä lääkärin diagnoosiin, ja että kuvan ottamisen aiheuttama säteilyannos on potilaalle mahdollisimman pieni, Sairanen kertoo.

 

Laadukkaita tutkimuksia pienellä säteilyllä

Viljami Sairanen on työskennellyt Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikkona reilun vuoden. Tiimiin kuuluu kolme muuta sairaalafyysikkoa ja yksi erikoistuva fyysikko.

Sairanen työskentelee keskussairaalassa radiologian osastonylifyysikkona. Hänen työnsä liittyy kuvantamismenetelmiin kuten röntgeniin, ultraääneen ja magneettikuvauksiin.

Sairasen tehtävänä on muun muassa huolehtia, että tutkimusten laatu on erikoissairaanhoidon edellyttämällä tasolla ja selvittää, miten uusia tutkimusmenetelmiä voidaan ottaa sairaalassa käyttöön.

– Tärkeintä on varmistaa, että säteilylaitteita käytetään sairaalassa oikein. Tiedämme, että mitä enemmän väestö altistuu säteilylle, sitä enemmän löytyy syöpiä.

 

Sairaalafyysikko erikoistuu viisi vuotta

Takana on pitkät opinnot. Erikoistuminen sairaalafyysikoksi kestää viisi vuotta maisterin tutkinnon jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Sairanen väitteli tohtoriksi vuonna 2018.

Sairaalafyysikot ovat mittaustekniikan ammattilaisia ja suunnittelevat esimerkiksi, miten säteilyä kohdistetaan syöpäkasvaimeen.

– Minun työssäni parasta ovat mielenkiintoiset matemaattiset ongelmat. Sellaisia ovat säteilyasioiden lisäksi esimerkiksi potilaiden vierasesineiden selvittäminen ennen magneettikuvia. Potilaalla voi olla esimerkiksi hermoihin kiinnitettyjä elektrodeja. Silloin tilanne täytyy mallintaa tarkasti, koska elektrodit voivat kuumentua magneettikuvauksen aikana ja johtaa hermovaurioon.

Innostavaa on myös uusien laitteiden käyttöönotto. Vajaa vuosi sitten keskussairaalaan tuli kartiokeilatietokonetomografialaite.

– Siihen laitetaan vain kuvattava raaja. Säteilyannos on huomattavasti pienempi kuin koko vartalon tomografiakuvassa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sairaalafyysikko Viljami Sairanen on myös sivutoiminen tutkija. Hän on tutkinut ihmisaivojen rakenteen mallintamista magneettikuvien pohjalta muun muassa Alankomaissa, Italiassa ja Englannissa.

 

Kehitteillä sähköinen laadunvalvonta Kanta-Hämeeseen

Olemassa olevien tutkimusmenetelmien lisäksi Sairanen katsoo tulevaisuuteen. Hän kehittää parhaillaan uutta säteilevien laitteiden laadunvalvonnan toimintatapaa sairaanhoitopiirille.

Ideana on, että tietoja kerättäisiin jatkossa sähköisillä järjestelmillä etäyhteyksin. Sairanen voisi keskittyä tietojen analysointiin sen sijaan, että ajelisi ympäri maakuntaa keräämässä tietoja.

– Se on hyödyllinen ja hauska projekti. Se tulee muuttamaan radiologisten laitteiden laadunvalvontaa ja helpottamaan röntgenhoitajien työtä.

Työ- ja toimintatapojen kehittäminen onkin Sairaselle tärkeää.

– Olen aika lailla juuri sellaisessa työssä, jossa tykkään olla. Niin kauan, kun pystyn keksimään uusia ideoita, olen oikein tyytyväinen.

Hyvinvointialueelta Viljami Sairanen odottaa uusia toimintatapoja. Häntä kiinnostaa nähdä, miten muissa toimipisteissä on työskennelty, ja mitä tavoista voidaan ottaa yhteiseen käyttöön.

– Aion tehdä vierailuja ympäri maakuntaa. Käyn tapaamassa esimerkiksi röntgenhenkilökuntaa ja yritän saada hiljaisen tiedon esiin. Mitään ei kannata yhtenäistää ennen alkukartoitusta.

Hyvinvointialueen hallinnossa arvostetaan intoa tutustua toisten töihin ja oppia hyviä käytänteitä.

– Meidän hyvinvointialueellemme siirtyi noin 6500 työntekijää. Se tarkoittaa monia eri tapoja tehdä töitä. Henkilöstön osallisuus ja mahdollisuus kehittää omaa työtään on tärkeää. Näihin asioihin Oma Hämeessä halutaan panostaa, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård-Madsen sanoo.

 

 

Teksti, kuvat ja video: Tia Yliskylä.