Navigointivalikko

Navigointivalikko

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

ARTIKKELI / 28.12.2023

Tuen hakeminen on vaikeaa, jos ihminen ei tunnista olevansa omaishoitaja, kirjoittaa Rita Juvonen.

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

ARTIKKELI / 28.12.2023

Tuen hakeminen on vaikeaa, jos ihminen ei tunnista olevansa omaishoitaja, kirjoittaa Rita Juvonen.

kaksi ihmistä halaa toisiaan.

ARTIKKELI / 28.12.2023

Blogi: Ajoissa tunnistettu omaishoitajuus edesauttaa perheen hyvinvointia

Osa omaisista on toiminut pitkäaikaissairaan tai vammaisen läheisensä apuna jo useita vuosia tietämättä olevansa omaishoitaja. Heidän jaksamisensa ja arjessa selviytymisensä kannalta on hyvin tärkeää, että me sote-alan ammattilaiset otamme asian puheeksi ja kerromme omaishoidon tuesta ja vertaistuesta.

Ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden, vaikeavammaisten ja erityislasten parissa työskentelevät ovat avainroolissa omaishoitotilanteiden tunnistamisessa. Omainen kokee olevansa ensisijaisesti puoliso, vanhempi, sisarus tai muu läheinen, eikä välttämättä huomaa arjen toiminnoissaan omaa omaishoitajuuttaan.  Aktiivisella ja varhaisella omaishoitajuuden puheeksi ottamisella tuetaan omaishoitoperheen hyvinvointia.

Puheeksi ottamisen kannalta merkittäviä tapaamisia ovat esimerkiksi ikääntyneille suunnatut ennaltaehkäisevät kotikäynnit, muistipoliklinikalla tai muistihoitajalla käynnit, erityislasten neuvolakäynnit, pitkäaikaissairauden kontrollikäynnit ja työikäisten erilaiset vuositarkastukset.
 
Omaishoitotilanne voi syntyä hyvin hitaasti tai äkillisesti läheisen vammautumisen, vakavan somaattisen tai psyykkisen sairauden tai sairaan lapsen syntymän myötä. Myös ikääntymisen aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen voi usein lisätä omaishoidon tarvetta. Diagnooseja on hyvin erilaisia, eikä avun tai ohjauksen tarve näy aina arjessa ulospäin.

Omaishoitajien tukemisella turvataan sujuva arki

Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkava omaishoitotilanne kyetään tunnistamaan, sitä todennäköisempää on omaishoitoperheen sujuva ja turvallinen arki. Tavoitteenamme on, että omaishoitajaksi itsensä tunnistanut henkilö osaa aiempaa helpommin hankkia jaksamista ja voimavarojaan tukevaa tietoa, palveluita sekä vertaistukea.

Omaishoitotilanteessa sekä hoitaja että hoidettava tarvitsevat tukea, ja tunnistamaton omaishoitotilanne on selkeä riski sekä hoidettavan että hoitajan hyvinvoinnille. Pitkään, jopa vuosia jatkunut, ilman tukijärjestelmiä toteutettu läheisen hoitaminen voi johtaa omaisen uupumiseen tai sairastumiseen, kaltoin kohteluun, tapaturmien syntymiseen tai usein toistuviin hoitokäynteihin eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. 
 
Omaiselle annattava omaishoidon tuki koostuu hoidettavalle tarjottavista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta kuukausittaisista hoitopalkkiosta ja hänelle kuuluvista vapaapäivistä sekä muista omaishoitoa tukevista palveluista, joista saa tietoa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluohjaajilta.

Omaishoidon tukea koskevan lain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea arvokasta omaishoitajan työtä. Arvokkaalla omaishoidolla korvataan myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta.

Rita Juvonen
asiantuntija, ikäihmisten palvelut, asiakasohjaus

Lisää tietoa omaishoidosta Oma Hämeen sivuilta