UUTINEN / 18.08.2026

Oma Häme päättää tehostetun valvonnan Elämäntaival-yksikössä – hoivakoti siirtyy uudelle omistajalle

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on päättänyt tehostetun valvonnan Riihimäellä sijaitsevassa Elämäntaival-hoivakodissa omistajavaihdoksen myötä.

Yksikköä ylläpitävän Hoivakoti Elämänkaari Osakeyhtiön koko osakekanta siirtyi 13.8.2026 tamperelaiselle Agemo Group Oy:lle, joka toimii nimellä Ikifit. Toiminta siirtyi uudelle omistajalle maanantaina 17.8.2026.

Oma Häme otti Elämäntaival-yksikön tarkempaan valvontaan keväällä 2026 hoivakodin toiminnassa havaittujen epäkohtien vuoksi. Hyvinvointialue ylläpiti yksikön toimintaa sen aikaa, kun yrityksen myymisestä käytiin neuvotteluja. Hyvinvointialueen tukitoimiin kuului mm. uuden lähijohtajan nimeäminen, asukasturvallisuuden varmistaminen ja henkilöstöresurssien riittävyys. Oma Hämeestä siirrettiin esimerkiksi varahenkilöstöä yksikköön.

Omistajavaihdos ei vaikuta asukkaiden arkeen. Koti pysyy samassa osoitteessa, hoitohenkilöstö jatkaa tehtävissään vanhoina työntekijöinä ja asumis- sekä palvelusopimukset jatkuvat sellaisinaan. Myöskään yksikön nimi ei muutu. Oma Häme on ostanut Ikifitiltä ympärivuorokautisen asumisen palveluita jo useamman vuoden ajan.

– Elämäntaipaleessa on osaava ja sitoutunut henkilökunta, ja meidän tehtävämme on tukea heitä, ei muuttaa heidän työtään. Riihimäki on Ikifitille uusi paikkakunta, mutta Kanta-Häme on meille tuttu alue, sanoo toimitusjohtaja Leena Laranne.

Ikifit on suomalainen ikäihmisten hoivapalveluita tuottava konserni, jonka kotipaikka on Tampere. Kanta-Hämeessä Ikifitillä on ennestään kolme ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä Hämeenlinnassa.

Oma Häme on ottanut ikäihmisten hoivakodin tarkempaan valvontaan Riihimäellä - Oma Häme

UUTINEN / 12.08.2026

Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

Oma Häme korjaa parhaillaan joidenkin pitkäaikaissairaiden diagnoositietoja potilastietojärjestelmäänsä. Korjaukset koskevat diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa ja johtuvat kansallisen tautiluokituksen käyttöönotosta. 

Korjauksista kerrotaan tarkemmin erillisessä uutisessa: Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkittävä vaikutus myös hyvinvointialueiden rahoituksen tietopohjaan. Huomattava osa valtionrahoituksesta määräytyy väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella. Laskennassa hyödynnetään muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakennetta, sairastavuutta sekä sosioekonomisia tekijöitä. Tietoa sairastavuudesta saadaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereihin välitetyistä diagnoositiedoista.

Yksittäinen diagnoosi ei sellaisenaan määritä hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi vaikuttaa laskentaan vain, jos se kuuluu rahoitusmallissa huomioitavaan sairausluokkaan ja täyttää kyseisen luokan ehdot. Hyvinvointialueen tarvekerroin muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sekä alueen tietojen suhteesta muiden hyvinvointialueiden tietoihin.

Rahoitusmallin ongelmana on, että sen tietopohjaan voivat vaikuttaa hyvinvointialueiden käyttämien potilastietojärjestelmien tekniset erot. Vaikka diagnoosi on kirjattu potilastietojärjestelmään asianmukaisesti, tieto ei välttämättä siirry järjestelmästä kansallisiin rekistereihin rahoituslaskennan edellyttämässä muodossa, vaan hyvinvointialueen on tehtävä erillisiä tarkistuksia ja toimenpiteitä tiedonkulun varmistamiseksi.

– On merkittävä riski, että rahoituksen perusteena käytettävä aineisto ei anna oikeaa ja yhdenmukaista kuvaa alueen väestön sairastavuudesta ja palvelutarpeesta. Kun tiedon oikeellisuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin alue pystyy korjaamaan THL toimitettavaa tietokantaa, sanoo Oma Hämeen rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

Kyse ei siten ole välttämättä diagnoosien kirjaamisen puutteista, vaan kansallisen tietopohjan muodostumiseen liittyvästä järjestelmäongelmasta. Kun eri potilastietojärjestelmistä tieto välittyy kansallisiin rekistereihin eri tavoin, vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen se, millaisia teknisiä ominaisuuksia niiden käyttämissä tietojärjestelmissä on. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä eikä hyvinvointialueiden yhdenvertaisen kohtelun mukaisena.

Kansallisen rahoitusmallin pitäisi olla yhdenvertainen 

Rahoitusmallin tietopohjaan liittyvä epävarmuus on näkynyt valtiovarainministeriön julkaisemien rahoituslaskelmien huomattavana vaihteluna Kanta-Hämeessä. Alueen laskennallinen palvelutarve näyttäisi vähenevän, vaikka väestö ikääntyy ja palvelujen käyttö sekä kustannukset painottuvat vanhimpiin ikäryhmiin.

– Laskennallisen ja todellisen palvelutarpeen välinen ristiriita antaa perustellun syyn arvioida kriittisesti sitä, kuvaavatko rahoitusmallin tietopohja ja tarvetekijät riittävän luotettavasti Kanta-Hämeen väestön todellista palvelutarvetta. Nyt tehtävät korjaukset korjaavat tilannetta, mutta eivät ratkaise asian juurisyitä, toteaa Kukkonen.

Diagnoositietojen korjaaminen ei automaattisesti lisää rahoitusta: vaikutus riippuu siitä, miten Kanta-Hämeen tiedot muuttuvat suhteessa muiden alueiden tietoihin. Oma Häme pitää välttämättömänä, että kansallisessa rahoitusmallissa käytettävien tietojen vertailukelpoisuus varmistetaan ennen kuin niiden perusteella tehdään alueiden rahoitukseen vaikuttavia ratkaisuja ja mahdollisesti virheellisesti jaettu rahoitus kompensoidaan alueille.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän tulee kohdella hyvinvointialueita yhdenvertaisesti ja perustua mahdollisimman luotettavaan kuvaan väestön todellisesta palvelutarpeesta.

– Ei ole hyväksyttävää, jos hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttaa se, millä potilastietojärjestelmällä diagnoositiedot on tuotettu tai miten järjestelmä välittää asianmukaisesti kirjatut tiedot kansallisiin rekistereihin. Rahoituksen tulee perustua väestön todelliseen palvelutarpeeseen, ei tietojärjestelmien teknisiin eroihin. Oma Häme korjaa nyt tietojen välittymisessä havaittuja puutteita, mutta kansallisen järjestelmän on jatkossa varmistettava tietojen yhdenmukaisuus ja hyvinvointialueiden tasapuolinen kohtelu. Diagnoositiedot eivät kerro todellista palvelutarvetta, painottaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

UUTINEN / 12.08.2026

Diagnoositietojen laatua parannetaan – joidenkin pitkäaikaissairaiden potilastietoihin tulee teknisiä korjauksia

Oma Häme korjaa joidenkin asiakkaiden diagnoositietojen pysyvyysluokituksia heinä–elokuun aikana. Korjauksilla parannetaan potilastietojen laatua sekä tuetaan hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

Korjaukset koskevat noin 27 500 asiakasta, jotka ovat asioineet perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vastaanotoilla vuoden 2025 aikana ja joilla on diagnosoitu joku pysyväisluonteinen sairaus. Muita asiakkaita korjaukset eivät koske.

Korjauksessa ei muuteta asiakkaalle kirjattua diagnoosia eikä arvioida asiakkaan terveydentilaa uudelleen. Muutos koskee ainoastaan diagnoosin pysyvyystietoa potilastiedoissa. Pysyväisluonteinen diagnoosi ei tarkoita, että sairaus olisi parantumaton, vaan että se luokitellaan kansallisen tautiluokituksen perusteella pitkäaikaiseksi tai pysyväisluonteiseksi.

Jos asiakkaan tietoja on korjattu, OmaKannassa näkyy diagnoosin pysyvyystiedon muutos määräaikaisesta pysyväisluonteiseksi ja muuttajana näkyy ”Tilastoiva robotti”. Korjaus näkyy yksittäisen käynnin kirjauksessa.

Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä

Vaikka tekninen korjaus näkyy OmaKannassa, se ei muuta asiakkaan hoitoa tai esimerkiksi diagnoosiin liittyviä etuuksia, kuten Kela-korvauksia. Korjaus ei edellytä asiakkaalta mitään toimenpiteitä.

Jos OmaKannassa näkyvä muutos herättää kysymyksiä, asian voi ottaa puheeksi seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä. Tarvittaessa asiakas voi olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköönsä.

Korjauksia tehdään vaiheittain heinä–elokuun 2026 aikana, ja osa korjauksista on jo tehty. Tämän vuoksi vuoden 2025 käyntitietojen yhteydessä voi näkyä vuonna 2026 tehty muutos. Korjaukset tehdään teknisesti robotin avulla. Robotti ei tee lääketieteellisiä päätöksiä, vaan toteuttaa ennalta määritellyt korjaukset lääkärin hyväksymän diagnoosilistan perusteella.

Diagnoosien korjaukset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansalliseen tautiluokitukseen. Kansallisen luokituksen käyttäminen terveydenhuollon kirjauksissa on lakisääteistä.
Kansallinen luokittelu saatiin Oma Hämeen potilastietojärjestelmässä käyttöön toukokuussa 2026. Aiemmin tietojärjestelmät eivät ole tukeneet luokittelua riittävällä tavalla, minkä vuoksi osa pysyväisluonteisista diagnooseista on voinut tallentua määräaikaisiksi.

Luokittelun käyttöönoton yhteydessä myös aiemmin kirjattuja diagnoositietoja on tarkasteltu ja niiden pysyvyystietoja korjataan vastaamaan kansallista luokitusta.

Diagnoositietojen oikeellisuudella ja kattavuudella on merkitystä myös hyvinvointialueiden rahoituksen kannalta. Erillisessä uutisessa kerromme, miten diagnoositietoja hyödynnetään hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena. Tietojärjestelmien tekniset erot eivät saa vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen

UUTINEN / 12.08.2026

Kesäloma takana – tuetaan yhdessä nuoria arkeen paluussa

Kesäloman jälkeen nuoret palaavat uusia mahdollisuuksia tarjoavaan arkeen. Osa nuorista palaa kouluun odottavin ja hyvin fiiliksin, mutta osalla saattaa olla myös väsymystä ja kuormitusta. Koulujen alkaminen voi muuttaa unirytmiä nopeasti, vaikuttaa ruutuaikaan ja nostaa esiin stressiä, ahdistusta sekä paineita sosiaalisissa tilanteissa.  

Oma Hämeen ammattilaiset muistuttavat, että nuorten hyvinvointi rakentuu usein pienistä arjen asioista: riittävästä unesta, palautumisesta, turvallisista aikuisista, vastavuoroisista kaverisuhteista, mielekkäästä tekemisestä ja mahdollisuudesta puhua omista tunteista ajoissa.   

Myös säännöllinen liikunta tukee nuoren hyvinvointi ja jaksamista. Liikkumisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä esimerkiksi koulumatkan taittaminen kävellen ja kaverin kanssa harrastaminen ovat hyviä tapoja lisätä aktiivisuutta. Myös vanhemman oma esimerkki voi innostaa nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua. 

Nuorten hyvinvoinnissa näkyvät tällä hetkellä pitkät ruutuajat, suorituspaineet ja sosiaalisen median kuormitus. Samalla monet nuoret tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja rauhallisiin hetkiin arjessa.   

–  Nuorten kuormitus ei aina näy ulospäin. Arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta, vaikka kaikki näyttäisi päällepäin olevan hyvin. Siksi on tärkeää, että nuori kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi myös tavallisessa arjessa, sanoo Forssan seudun koulupsykologi Viivi Ruotanen. 

Kesän aikana unirytmit muuttuvat usein myöhemmiksi, mikä voi näkyä koulun alettua väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja ärtyneisyytenä.  Riittävä uni on tärkeä hyvinvointia tukeva asia nuorilla. Myös vanhempien läsnäololla, yhteisillä rutiineilla ja kiinnostuksella nuoren arkea kohtaan on suuri merkitys. 

–  On tärkeää tukea nuorta löytämään ja kokemaan onnistumisia sekä elämäniloa. Huomioidaan nuorten vahvuudet ja huomataan heissä oleva hyvä, toteaa Hyrian kuraattori Jukka Joosela.  

Oma Hämeen opiskeluhuollon palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä koulun arjessa. Apua ja tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä huolen herätessä.  

 Koulujen alkaessa onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: 
– nukkuuko nuori riittävästi 
– palautuuko hänen mielensä päivän aikana 
– jääkö lepoon riittävästi aikaa 
– tietääkö nuori, ettei hänen tarvitse pärjätä yksin 

Tutustu perhekeskuspalveluihimme 

Lue lisää nuorten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Hyvinvointisi tueksi - sivuilta

UUTINEN / 11.08.2026

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi maanantaina 10. elokuuta Hausjärvellä. Kokouksen esityslistalla oli muun muassa hankintasuunnitelman täydentäminen sekä tietohallinnon toiminnan muutokset. Lisäksi aluehallitus sai ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen taloustilanteesta. 

Aluehallitus hyväksyi täydennykset Oma Hämeen hankintasuunnitelmaan, johon lisättiin täsmennyksiä erityisesti uuden hankintalain muutosten edellyttämien kilpailutusten vuoksi. Lisäksi suunnitelmaa tarkennettiin ikäihmisten palveluiden hankintojen osalta, sillä palvelutarpeen kehitys ja palveluiden järjestämistavat ovat täsmentäneet tulevia hankintatarpeita.

Hankintasuunnitelmaa täydennettiin edellisen kerran toukokuussa. Tuolloin joidenkin hankintojen ennakoitu arvo oli vielä selvityksessä. Nyt hyväksytyssä täydennyksessä myös nämä ennakoidut arvot on lisätty suunnitelmaan. Aluehallitus päättää jatkossakin erikseen niistä hankinnoista, joita se haluaa seurata tai käsitellä tarkemmin.

IT-sovellustuen siirtäminen omaksi toiminnaksi etenee

Aluehallitus käsitteli maanantain kokouksessaan myös tietohallintoa koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen tulosta ja päätti perustaa kaksi uutta ICT-palvelupäällikön virkaa.

Aluehallitus päätti maaliskuussa, että Oma Häme vähentää palveluostoja 2M-IT:ltä ja tulee siirtämään IT-sovellustuen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Toimintamuutoksen vuoksi tietohallinnossa käytiin keväällä yhteistoimintaneuvottelut, koska uudelleenjärjestelyjen arvioitiin vaikuttavan muun muassa henkilöstön tehtäviin, työnkuviin, palvelussuhteen ehtoihin, työyhteisöihin ja esihenkilöjärjestelyihin. Neuvottelujen tavoitteena ei ollut henkilöstön vähentäminen, vaan tietohallinnon rakenteen ja tehtävien uudistaminen niin, että sovellustuki voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti hyvinvointialueen omana toimintana.

Muutoksella tavoitellaan sovellustuen parempaa ohjattavuutta ja yhtenäisempiä toimintamalleja. Samalla tarkoituksena on vahvistaa hyvinvointialueen omaa ICT-osaamista sekä käyttäjien ja prosessien tuntemusta ja saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.

Nyt perustetut ICT-palvelupäälliköiden virat liittyvät muutokseen. Palvelupäälliköt vastaavat järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksien ohjauksesta, palvelutuotannon johtamisesta, toimittajahallinnasta, hankintoihin liittyvästä valmistelusta sekä muutosten hallinnasta.

Aluehallitus käsitteli lisäksi valtuustoaloitteita ja siirsi ne vastattavaksi toimialoille sekä muutamien aloitteiden vastauksia edelleen käsittelyyn aluevaltuustolle.

Lisäksi aluehallitus päätti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialueen ohjeen, joka koskee vieraanvaraisuutta, edustamista ja lahjoja. Aluehallitus on koolla seuraavan kerran 24. elokuuta.

Aluehallituksen 10.8.2026 kokouksen esityslista 

UUTINEN / 11.08.2026

Järjestöille tarjolla tilannepäivitys vuoden 2027 valtionavustushausta

Valtio on päättänyt myöntää hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille 25 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2027–2030 alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.

Tämänhetkisen tiedon mukaan valtionavustushaku käynnistyy elo-syyskuussa 2026. Tarkemmat hakuohjeet ovat vielä valmistelussa eikä hyvinvointialueella ole vielä tarkempaa tietoa hakuohjeista. Tämänhetkisten tietojen perusteella hyvinvointialueet kokoavat järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja hakevat niiden pohjalta valtionavustusta alueensa tarpeisiin soveltuvaan toimintaan. Rahoituksen tavoitteena on tukea erityisesti järjestöjen kohtaavaa työtä.

Oma Häme järjestää tiistaina 25. elokuuta klo 14-16 avoimen Teams-tilaisuuden, jossa kerrotaan vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtaisesta tilanteesta ja keskustellaan sen mahdollisista vaikutuksista hyvinvointialueen järjestöavustuksiin.

Liity tilaisuuteen tästä linkistä

Tilaisuuden aiheet:

• vuoden 2027 valtionavustushaun ajankohtainen tilanne - mitä avustushaun toteutuksesta ja aikataulusta tällä hetkellä tiedetään
• millaisia vaikutuksia haulla voi olla Oma Hämeen järjestöavustuksiin vuonna 2027
• järjestöihin kohdistuvien muutosten vaikutukset toimintaan sekä järjestöjen asiakkaisiin ja alueen asukkaiden hyvinvointiin

Tilaisuuden sisältö tarkentuu sen mukaan, mitä tietoa valtionavustushausta on käytettävissä elokuun lopussa.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen alueen järjestöille, jotka ovat hakeneet tai saaneet hyvinvointialueen järjestöavustusta, sekä järjestöille, jotka harkitsevat valtionavustuksen tai hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakemista vuodelle 2027.