
Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä
Hanke toteutetaan oikeusministeriön erityisavustuksella, ja se jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka.

Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä
UUTINEN / 28.02.2025
Hanke toteutetaan oikeusministeriön erityisavustuksella, ja se jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka.

UUTINEN / 28.02.2025
Uusi hanke kehittää rikoksiin syyllistyneiden nuorten kanssa työskentelyä
Toistuvasti ja vakavia rikoksia tehneiden nuorten auttaminen haastaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Vaikka valtaosa nuorista suhtautuu rikollisuuteen kielteisesti, rikokset kasaantuvat pienelle joukolle nuoria, joiden auttaminen on haastavaa esimerkiksi monimutkaisten elämäntilanteiden vuoksi.
Näihin haasteisiin vastaa uusi Nuorisorikoserityinen osaaminen Kanta-Hämeessä -hanke, jonka tavoitteena on kehittää vaikuttava tukitoimintamalli vakavia tai toistuvia rikoksia tehneille, pääasiassa alaikäisille nuorille. Hanke toteutetaan oikeusministeriön erityisavustuksella, ja se jatkuu maaliskuuhun 2026 saakka. Vastaavia hankkeita toteutetaan myös muualla Suomessa.
Ankkuri-tiimin vetämässä hankkeessa yhteistyötä tekevät muun muassa Oma Hämeen perhekeskuspalvelut, lastensuojelu ja terveyspalvelut, poliisi, rikosseuraamusvirasto sekä kuntien sivistyspalveluiden edustajia. Esimerkiksi yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa kehitetään uusia yhteistyörakenteita nuorten tukemiseksi.
Hankkeen keskiössä on rikoksia tekevien nuorten kanssa työskentelyssä tarvittavan osaamisen syventäminen. Vaikuttavuutta haetaan yhdistämällä kriminologian teorioita sekä asiakaslähtöisiä ja suhdeperustaisia työmenetelmiä. Hankkeessa vaikuttaviksi tunnistettuja toimintatapoja ja periaatteita testataan asiakastyössä monialaisesti eri toimijoiden kanssa.
Hankkeen lopputuotoksena Oma Hämeen henkilöstölle luodaan koulutus- ja valmennuspaketit, jotka syventävät osaamista nuorisorikollisuuden syistä, ennaltaehkäisystä ja vaikuttavasta muutostyöskentelystä. Lisäksi luodaan rakenteet osaamisen kehittämiselle ja monialaisen yhteistyön varmistamiselle hankkeen päätyttyä.

Sisältöjulkaisija
Uutiset

Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti
Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin.

Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti
ARTIKKELI / 11.11.2026
Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin.

ARTIKKELI / 11.11.2026
Voutilakeskus täytti 20 vuotta – yhteisöllisyys on ollut mukana alusta asti
Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa vietettiin lokakuun lopussa 20-vuotisjuhlaa lähes sadan osallistujan voimin. Kahteen vuosikymmeneen on mahtunut kohtaamisia, yhteisiä juhlia ja mieleenpainuvia hetkiä. Vuosien varrella on muuttunut moni asia, mutta asukkaiden yksilöllinen huomioiminen ja yhdessä tekeminen ovat säilyneet toiminnan keskiössä.

20-vuotisjuhla kokosi juhlasaliin lähes sata osallistujaa herkkujen äärelle.
Voutilakeskuksen juhlasali täyttyi lokakuussa juhlaväestä, kun asukkaat, henkilökunta ja kutsuvieraat kokoontuivat juhlistamaan talon 20-vuotista taivalta. Tilaisuudessa kuultiin musiikkia, juhlapuheita ja muistoja Voutilakeskuksen vuosien varrelta.
Henkilökunta oli panostanut juhlan järjestelyihin niin, että mahdollisimman monelle asukkaalle pystyttiin tarjoamaan tilaisuus osallistua. Asukkaat kehuivat jälkikäteen juhlaa erittäin hyvin onnistuneeksi.
– Tunnelma oli rauhallinen, juhlava ja lämminhenkinen. Saimme myös vuodeasukkaita juhlasaliin nauttimaan tunnelmasta – se oli heille erityisen merkityksellistä, lähijohtaja Pia Kalliopuska-Janhunen kuvailee.
Juhlapuheita kuultiin esimerkiksi talon ensimmäiseltä johtajalta Satu Ala-Kokolta sekä tulosaluejohtaja Raila Lahtiselta, joka puhui hyvinvointialueen alkuajoista. Entinen kirkkoherra Kari Koivu (kuvassa) muisteli vuonna 2006 järjestettyä uuden talon vihkimistilaisuutta.
Henkilökunnan näkökulmaa juhlaan toi puolestaan Voutilakeskuksessa alusta asti työskennellyt Jenni Tyrylä, jonka puheeseen sisältyi asukkaiden laatima runo.

Yhteisöllisyyttä rakennettiin jo ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa
Voutilakeskus valmistui syksyllä 2006 ikäihmisten asumis- ja palveluyksiköksi. Uuteen rakennukseen muutti työntekijöitä kahdesta eri yksiköstä, ja yhteisiä toimintatapoja ryhdyttiin rakentamaan yhdessä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon saman vuoden marraskuussa.
Yhteisöllisyyttä olivat rakentamassa myös vapaaehtoiset jo ennen talon valmistumista. Eläkeläismiesten ryhmä osallistui rakennuksen viimeistelytöihin ja korjasi myöhemmin muun muassa keinutuoleja ja leluja sekä hoiti elämyspuutarhaa. Vuonna 2016 käynnistyneet Puistotreffit puolestaan kokosivat elämyspuutarhaan ikäihmisiä ja lähialueen lapsiperheitä viettämään aikaa yhdessä.

Riitta Kaleva työskenteli Voutilakeskuksessa syksyllä 2025.
Voutilakeskuksessa pitkään työskennellyt, sittemmin eläkkeelle jäänyt Riitta Kaleva muistaa vuosien varrelta monia erityisiä hetkiä. Hän aloitti työnsä talossa noin puolitoista vuotta sen avaamisen jälkeen.
– Yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista oli tasavallan presidentin Alexander Stubbin vierailu elokuussa 2024. Asukkaat seurasivat presidentin saapumista ikkunoista, ja yhteiskuvat presidentin kanssa saivat kunniapaikan asukkaiden huoneissa.
Kaleva muistelee myös Kultasiivessä järjestettyä itsenäisyyspäiväjuhla, johon asukkaat, omaiset ja hoitajat pukeutuivat parhaimpiinsa. Muutoinkin juhlapäivinä asukkaille on puettu juhlavammat vaatteet ja yhteiset tilat on koristeltu juhlan mukaisesti. Jouluaattona asukkaat kokoontuvat mahdollisuuksien mukaan päiväsaliin yhteiselle joululounaalle.
Suurten juhlahetkien rinnalla Kaleva muistaa lämmöllä tavallisia arjen kohtaamisia: yhteisiä retkiä, makkaranpaistoa elämyspuutarhassa ja asukkaille paistettuja vohveleita.
– Kaikki tunteet ilosta suruun on vuosien varrella koettu asukkaiden kanssa. Enimmäkseen heidän kanssaan on kuitenkin saanut nauraa, Kaleva kertoo.
Yhteinen tekeminen elävöittää arkea edelleen
Nykyään Voutilakeskus on monipuolinen palvelukokonaisuus, jossa saman katon alla toimii muun muassa ympärivuorokautista palveluasumista, lyhytaikaista hoitoa, päivätoimintaa ja kotihoidon toimintoja.
Voutilakeskuksen tiloissa toimii myös yksityisiä palveluntarjoajia, jotka tarjoavat kampaamo-, jalkahoito- ja hierontapalveluja sekä talon asukkaille että ulkopuolisille asiakkaille.
Lähijohtaja Kalliopuska-Janhusen mukaan Voutilakeskuksen toiminnassa on alusta asti korostettu asukkaiden yksilöllistä kohtaamista ja heidän tarpeidensa huomioimista.
– Asukkaat ovat aina olleet keskiössä, se on säilynyt vuodesta toiseen. Siitä voimme olla ylpeitä, hän sanoo.
Voutilakeskuksen viikko-ohjelmaan kuuluu esimerkiksi taidekerhoja, jumppaa ja Puuhaperjantain toimintaa. Lisäksi talossa järjestetään musiikkiesityksiä, vierailuja ja yhteisiä juhlia. Vapaaehtoiset osallistuvat muun muassa asukkaiden ulkoiluun, leivontaan ja muuhun yhteiseen tekemiseen. Omaisia kutsutaan yhteiseen joulu- ja kevätjuhlaan vuosittain.
Myös eri sukupolvien kohtaamiset ovat edelleen osa Voutilakeskuksen arkea. Lähialueen päiväkodin lapset vierailevat talossa esiintymässä joulun aikaan, ja talon piha-alueita hyödynnetään yhteisissä tapahtumissa.
Voutilakeskuksen juhlavuosi jatkuu vielä joulukuussa, kun asukkaat ja omaiset kokoontuvat yhteiseen joulujuhlaan. Yhteiset juhlahetket ovat olleet yksi tapa vaalia perinteitä Voutilakeskuksen arjessa jo kahden vuosikymmenen ajan.


GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä
Kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan ensihoidon kiireellisiin tehtäviin.

GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä
UUTINEN / 11.11.2026
Kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan ensihoidon kiireellisiin tehtäviin.

UUTINEN / 11.11.2026
GerBiili alkaa tukea ensihoitoa kiireellisissä tehtävissä
Oma Hämeen kotisairaalan liikkuvan yksikön toimintaa laajennetaan 16. marraskuuta alkaen. Jatkossa GerBiili voi osallistua myös ensihoidon kiireellisiin tehtäviin ja aloittaa potilaan hoidon ennen ensihoitoyksikön saapumista. Uudistuksella parannetaan potilaiden hoitoa hyödyntämällä jo toiminnassa olevien yksiköiden osaamista ja vapaata kapasiteettia.
GerBiili on kotisairaalan liikkuva yksikkö, joka hoitaa asiakkaita heidän omassa kodissaan tai asumisyksikössään. Toiminnan tavoitteena on tarjota hoitoa asiakkaalle tutussa ympäristössä ja välttää tarpeettomia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja.
GerBiilin toiminta on vakiintunut, ja nyt yksiköiden vapaana olevaa kapasiteettia aiotaan hyödyntää laajemmin ensihoidon tukena. GerBiili toimii hälytysperusteisesti, joten yksiköiden käytettävyys vaihtelee tehtävätilanteen mukaan. GerBiilin omat asiakastehtävät ovat aina etusijalla, ja ensihoidon tehtäviin osallistutaan vain silloin, kun yksikkö on vapaana.
Potilaan hoito voidaan aloittaa aikaisemmin
GerBiili voidaan lähettää tietyille kiireellisille ensihoitotehtäville silloin, kun se on lähellä potilasta ja voi aloittaa hoidon ennen ensihoitoyksikön saapumista.
Esimerkiksi vakavasta hengitysvaikeudesta kärsivän potilaan luokse voidaan lähettää lähistöllä vapaana oleva GerBiili. Yksikön hoitaja voi aloittaa potilaan tilanteen arvioinnin ja tarvittavat ensitoimet jo ennen ensihoidon saapumista. Näin potilas voi saada apua aikaisemmin ja ensihoito pääsee jatkamaan jo aloitettua hoitoa.
– Keskeinen hyöty potilaalle on se, että hoito voidaan joissakin tilanteissa aloittaa nykyistä aikaisemmin. Kun lähistöllä oleva GerBiili pystyy tavoittamaan potilaan ennen ensihoitoyksikköä, voidaan potilaan tila arvioida ja tarvittavat ensitoimet käynnistää viiveettä. Ensihoitoyksikön saapuessa hoito jatkuu saumattomasti siitä, mihin GerBiilin ammattilainen on päässyt, sanoo ensihoitopäällikkö Antti Rinta-Valkama.
GerBiili täydentää ensihoidon toimintaa
GerBiilin osallistuminen ensihoidon tehtäviin arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttavat muun muassa yksikön sijainti, käytettävyys ja tehtävän turvallisuus. GerBiili siirtyy tehtäville normaalin liikenteen mukana ilman hälytysajoa.
GerBiili voi osallistua esimerkiksi tajuttomuuteen, hengitysvaikeuksiin, rintakipuun ja elottomuuteen liittyviin tehtäviin.
– GerBiili ei korvaa ensihoitoyksikköä, vaan täydentää ensihoitopalvelun toimintaa. Kyse on olemassa olevan terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen hyödyntämisestä nykyistä laajemmin silloin, kun GerBiili on käytettävissä ja voi tavoittaa potilaan nopeasti, jatkaa Rinta-Valkama.
Uutta toimintaa on valmisteltu yhteistyössä GerBiilin, ensihoidon ja vastuulääkäreiden kanssa. GerBiilin henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin ja yksiköiden varustelua on täydennetty.
– GerBiilissä työskententelee aina sairaanhoitajia, joiden koulutusta ensihoitotehtäviin on täydennetty ja osaamista varmistettu viime keväästä alkaen. Jatkossa ensihoito vastaa osaamisen varmistamisesta ja ylläpitämisestä ensihoitotehtävissä. Yhteistyö ensihoidon kanssa tukee jo entisestään osaavan henkilöstön toimintaa myös GerBiilin omilla tehtävillä, kertoo palvelupäällikkö Sari Valaja-Jokinen.
Hoitoa asiakkaalle tutussa ympäristössä
Muutoksesta huolimatta GerBiilin perustehtävä säilyy ennallaan. Palvelu on tarkoitettu kotihoidon sekä ikääntyneiden, vammaispalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksiköiden sekä kotihoidon asiakkaille. Lisäksi GerBiili palvelee yöaikaan kotisairaalan palliatiivisia ja akuutteja potilaita sekä hoitaa ensihoidon puhelinarvioinnista ohjautuneita kiireettömiä tehtäviä.
Uusi toimintamalli laajentaa GerBiilin mahdollisuuksia tukea potilaiden hoitoa. Samalla hyvinvointialueen käytössä olevaa henkilöstön osaamista ja yksiköiden vapaata kapasiteettia voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin.
GerBiili tukee kotihoidon ja asumisyksiköiden ammattilaisia tarjoamalla sairaanhoidollista osaamista asiakkaiden hoitoon. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakas saa tarvitsemansa hoidon tutussa ympäristössä ilman tarpeetonta siirtymistä päivystykseen. Asiakas ei voi tilata itselleen GerBiiliä, vaan pyynnön tekee aina Oma Hämeen ammattilainen.
Oma Hämeessä toimii neljä GerBiili-yksikköä: kaksi Hämeenlinnassa sekä yksi Forssassa ja yksi Riihimäellä. Yöaikaan jokaisessa kaupungissa on käytössä yksi yksikkö. Kussakin GerBiilissä työskentelee yksi hoitaja.

Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä
Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla.

Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä
ARTIKKELI / 11.11.2026
Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla.

ARTIKKELI / 11.11.2026
Köyhyys voi kuormittaa nuoren mielenterveyttä
Rahan puute voi rajata nuoren mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja kavereiden yhteiseen tekemiseen. Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman ovat mukana asiantuntija-artikkelissa, joka käsittelee köyhyyden vaikutuksia nuoren kehitykseen ja mielenterveyteen.
Taloudellinen epävarmuus voi näkyä nuoren elämässä monella tavalla. Huoli rahojen riittämisestä voi lisätä stressiä ja ahdistusta sekä masennuksen riskiä. Jos harrastuksiin tai ystävien yhteiseen tekemiseen ei ole varaa, nuori voi kokea jäävänsä ulkopuolelle.
Köyhyyteen voi liittyä myös häpeää ja tarvetta salata omaa tilannetta. Vertailu muihin voi heikentää nuoren minäkuvaa ja synnyttää huonommuuden tunnetta. Joskus nuori kantaa liikaa vastuuta perheen taloudellisesta tilanteesta ja sivuuttaa samalla omia tarpeitaan.
Näitä vaikutuksia tarkastellaan artikkelissa, jonka kirjoittajiin kuuluvat Oma Hämeen psykologit Päivi Ervast ja Mia Huolman. Ervast työskentelee nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja Huolman lastenpsykiatrian poliklinikalla. Artikkelin muut kirjoittajat ovat Dora Grön, Katja Karhunen ja Tiina Kaitaniemi.
Turvalliset ihmissuhteet ja yhteiskunnan tuki suojaavat
Köyhyyden haitallisilta vaikutuksilta voivat suojata läheiset ihmissuhteet, turvallinen vanhemmuus, sosiaalinen tuki ja toimiva sosiaaliturva. Nuoren hyvinvoinnin kannalta merkitystä on siten sekä lähellä olevilla ihmisillä että perheen saamalla tuella.
Artikkeli ”On tunne, että pidätän jatkuvasti hengitystäni”: näkökulmia köyhyyden vaikutuksista nuoruusiän kehitykseen ja mielenterveyteen on osa Lapsiasiavaltuutetun toimiston Talous ja lapsen oikeudet -julkaisua.
Marraskuun 4. päivänä 2026 julkaistu asiantuntija-artikkelikokoelma käsittelee talouden vaikutuksia lasten ja nuorten arkeen, hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Julkaisu on vapaasti luettavissa verkossa.

Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi
Kokouksessa käsiteltiin myös aloitteita ja integraatiokatsausta.

Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi
UUTINEN / 10.11.2026
Kokouksessa käsiteltiin myös aloitteita ja integraatiokatsausta.
10.11.2026

UUTINEN / 10.11.2026
Aluehallitus käsitteli Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi
Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli suunnitelmaa siirtää Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palveluliiketoiminta Oma Hämeen omaksi toiminnaksi.
Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tuottaa asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Oma Hämeen tytäryhteisö. Aluehallitus vahvisti toukokuussa tekemänsä linjauksen, jonka mukaan Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto pyritään siirtämään Oma Hämeen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta.
Aluehallitus käsittelee säätiölle mahdollisesti maksettavaa liikearvokorvausta siirtyvän omaisuuden ja vastuiden perusteella. Lopullista enimmäisvastiketta käsitellään aluehallituksessa viimeistään 23. marraskuuta. Määräaika lisättiin päätökseen kokouksessa Aapo Reiman (vas.) esityksestä.
Neuvottelulinja perustuu ulkopuoliseen taloudelliseen arviointiin. Oma Hämeen oman kustannusvertailun mukaan vammaispalvelujen tuottaminen omana toimintana voisi tuoda noin 270 000–594 000 euron vuosittaiset säästöt säätiön nykyisiin tai sen esittämiin korotettuihin hintoihin verrattuna. Laskelmia tarkennetaan jatkovalmistelussa.
Säätiö on saanut palveluliiketoiminnastaan myös ulkopuolisia ostotarjouksia. Aluehallitus totesi, ettei se puolla palvelujen myymistä ulkopuoliselle toimijalle eikä sitoudu kauppojen edellyttämiin palveluostoihin tai sopimusjärjestelyihin.
Neuvotteluja säätiön kanssa jatketaan, ja lopullinen päätös palvelutuotannon järjestämisestä tehdään erikseen. Valmistelussa selvitetään myös henkilöstöön, toimitiloihin ja muihin käytännön järjestelyihin liittyvät kysymykset. Tavoitteena on turvata palvelutoiminnan häiriötön siirtymä sekä asiakkaiden palvelujen ja asumisen jatkuvuus nykyisissä yksiköissä.
Walonkulman Klubitalolle ei esitetä lisärahoitusta
Aluehallitus merkitsi kokouksessaan lisäksi tiedoksi katsauksen, jossa arvioidaan palvelujen yhteensovittamisen eli integraation etenemistä Oma Hämeessä. Integraatiovaliokunnan pyynnöstä tehty katsaus etenee seuraavaksi aluevaltuustolle.
Katsauksen mukaan yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja on kehitetty laajasti. Esimerkkejä ovat Ensilinjapalvelujen kehittäminen, perhekeskuksen Omatiimi-malli sekä ikääntyneiden palveluketjujen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistaminen. Osa toimintamalleista on jo käytössä, osa edelleen kehittämisvaiheessa.
Integraatio on hyvinvointialueiden keskeinen keino vastata väestön palvelutarpeisiin vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Hyvinvointialueilla integraatiolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen, ammattilaisten, organisaatioiden, tiedon ja johtamisen yhteensovittamista siten, että palvelut muodostavat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen vastauksen hyvinvointialuealoitteeseen, jossa esitettiin 68 000 euron lisärahoitusta Walonkulman Klubitalon toiminnan turvaamiseksi vuonna 2026.
Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, ettei lisärahoitusta myönnetä. Vastauksessa tunnistetaan Hämeenlinnassa toimivan Klubitalon merkitys mielenterveyskuntoutujien tukena, mutta yksittäisen toimijan lisärahoitusta ei pidetä perusteltuna hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen, vaikutusten arvioinnin ja järjestöjen yhdenvertaisen kohtelun vuoksi.
Kokouksessa Aapo Reima (vas.) esitti asian palauttamista valmisteluun sekä lisärahoituksen myöntämistä. Esitykset raukesivat kannattamattomina, ja Reima jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
Hammashoidon iltavastaanottoja ei esitetä lisättäväksi
Aluehallitus hyväksyi lisäksi osaltaan hyvinvointialueen vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin suun terveydenhuollon iltavastaanottojen lisäämistä ja ajanvarauksen kehittämistä. Valtuustoaloitteen perusteena oli se, että että palveluverkkomuutosten vuoksi vanhemmat joutuvat tulevaisuudessa kuljettamaan lapsia hammastarkastuksiin sekä oikomishoitoon aikaisempaa pidempiä matkoja.
Oma Hämeen mukaan iltavastaanottojen laajentaminen ei ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollista. Vastaanottoaikojen siirtäminen iltoihin lisäisi henkilöstökustannuksia arviolta 300 000 euroa vuodessa ilman vastaanottoaikojen kokonaismäärän kasvua. Sähköistä ajanvarausta kehitetään edelleen, ja koululaisten suun terveydenhuollon saavutettavuutta parannetaan tuomalla liikkuvia ja siirrettäviä palveluja kouluille. Aluevaltuusto käsittelee vielä aloitteeseen annettua vastausta.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi kokouksessaan Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimus-, koulutus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminnan (TKKIO-yhteistyö) strategisen ohjelman vuosille 2026–2028. Ohjelma koskee Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueita. Tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä, jakaa osaamista sekä hyödyntää yhteisiä toimintamalleja ja innovaatioita palvelujen kehittämisessä.
Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. marraskuuta.

Häiriö Oma Hämeen puhelinpalveluissa ja tekstiviestien lähettämisessä on ohi
Häiriö on ohi. Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

Häiriö Oma Hämeen puhelinpalveluissa ja tekstiviestien lähettämisessä on ohi
UUTINEN / 10.11.2026
Häiriö on ohi. Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

UUTINEN / 10.11.2026
Häiriö Oma Hämeen puhelinpalveluissa ja tekstiviestien lähettämisessä on ohi
Oma Hämeen puhelinpalveluissa oli iltapäivällä 10.11. tekninen häiriö, joka vaikutti puhelinpalvelujen toimintaan. Osaan puheluista ei pystytty vastaamaan. Myöskään tekstiviestien lähettäminen ei onnistunut.
Häiriö on nyt ohi.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa.

Uudella FI-Alert kanavalla vaaratiedotteet suoraan matkapuhelimiin
FI-Alert täydentää Suomen monikanavaista väestön varoittamisen järjestelmää.

Uudella FI-Alert kanavalla vaaratiedotteet suoraan matkapuhelimiin
UUTINEN / 10.11.2026
FI-Alert täydentää Suomen monikanavaista väestön varoittamisen järjestelmää.

UUTINEN / 10.11.2026
Uudella FI-Alert kanavalla vaaratiedotteet suoraan matkapuhelimiin
Suomessa otetaan marraskuussa 2026 käyttöön kanava FI-Alert, jonka avulla vaaratiedotteita voidaan välittää myös suoraan matkapuhelimiin. Uudella järjestelmällä voidaan varoittaa suurta ihmisjoukkoa nopeasti esimerkiksi onnettomuuksista, ympäristövaaroista tai muista vakavista uhista.
FI-Alert perustuu matkapuhelinverkon teknologiaan, jonka avulla vaaratiedote voidaan lähettää tietyllä alueella oleviin puhelimiin. FI-Alert toimii matkapuhelinverkkoon yhdistetyillä 4G- ja 5G-puhelimilla. Vaaratiedotteiden vastaanottaminen ei vaadi sovelluksen lataamista tai rekisteröitymistä palveluun.
FI-Alert ei korvaa nykyisiä vaaratiedotuskanavia, vaan vaaratiedotteita välitetään jatkossakin muun muassa radion, television, 112 Suomi -sovelluksen ja verkkopalvelujen kautta.
Kaksi valtakunnallista testiä marraskuussa
17.11.2026 klo 12:00 ensimmäinen testi-ilmoitus: Viesti näkyy puhelimessa ilmoituksena, mutta se ei soita vaaratiedotteelle ominaista hälytysääntä. Puhelin käyttää tavallista ilmoitusääntä tai värinää omien asetusten mukaisesti.
24.11.2026 klo 12:00 koko vaaratiedotejärjestelmän testaus: Tällöin lähetetään ensimmäinen FI-Alert-vaaratiedotteen tasoinen testiviesti. Vaaratiedotetesti tulee lisäksi 112 Suomi -sovelluksessa, radiossa, Teksti-TV:n sivulla 112 sekä televisiossa.
Puhelin antaa noin 10 sekunnin mittaisen hälytysäänen riippumatta laitteen ääniasetuksista. Jos et halua vastaanottaa testiviestiä, voit sammuttaa puhelimen ennen testiä. Huomioi kuitenkin, että kaikki muut alueella olevat puhelimet vastaanottavat ilmoituksen samaan aikaan.
Lisätietoja FI-Alertista ja vaaratiedottamisesta löytyy pelastustoimen verkkosivuilta.