Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Sisältöjulkaisija

UUTINEN
18.12.2024

Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?

Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?

UUTINEN / 18.12.2024

Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.

UUTINEN / 18.12.2024

Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Esimerkkitutkimuksessa selvitetään, miten digipalvelujen käyttöönotto vaikuttaa eri asiakasryhmiin ja tukee palvelujärjestelmän toimivuutta. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta.

– Perinteisesti vaikuttavuutta on tutkittu tarkastelemalla yksittäisiä toimenpiteitä, miten esimerkiksi lääkehoito tai haavanhoito toimii. Me haluamme laajentaa näkökulmaa ja selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutokset vaikuttavat kokonaisuutena hyvinvointialueella, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

– Tällä hetkellä digipalveluilta odotetaan paljon. Moni uskoo, että ne voivat ratkaista osaltaan hyvinvointialueiden haasteita, lisää digipalveluiden arvioinnista vastaava Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Ilona Rönkkö.

Digipalveluiden vaikuttavuudesta tiedetään vielä liian vähän. Koska digitaaliset palvelut ovat yhä suurempi osa asiakkaiden arkea, niiden vaikutuksia eri asiakasryhmiin on tarpeen tutkia. Näin palveluita voidaan kohdentaa paremmin.

– Emme voi odottaa samoja tuloksia, jos tarjoamme kaikille samoja palveluita. Palveluiden on vastattava asiakkaiden tarpeita, ja vaikuttavuus syntyy, kun asiakas saa juuri hänelle sopivan palvelun, Rönkkö korostaa.

Miten digipalveluiden vaikuttavuutta arvioidaan?

Digipalveluja ovat muun muassa chatit, oirearviot, videovastaanotot, sähköiset hakemukset ja kotihoidon etäkäynnit.

Tutkimus on aloitettu selvittämällä, ketkä käyttävät digipalveluita ja millaisia erityispiirteitä heidän asioinnissaan on. Seuraavaksi tarkastellaan, miten hoidon tarpeen arviointi toimii digipalveluissa verrattuna perinteiseen menetelmiin, kuten puhelinasiointiin.

– Emme vielä tiedä löydöksiä, mutta yhtenä oletuksena on, että hoidon tarpeen arviointi voi olla nopeampaa ja osallistavampaa digipalveluissa, Rönkkö kuvailee.

Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, kuinka digipalvelut toimivat eri asiakasryhmien tarpeisiin ja samalla saadaan vastaus, pitävätkö oletukset paikkaansa. Tarkastelun alla on, millaisissa asioissa asiakkaat käyttävät digipalveluita ja miten digipalveluiden käyttäjät eroavat perinteisten palveluiden käyttäjistä.

– Tavoitteena on löytää aineistosta asioita, joita emme osanneet ennakoida. Esimerkiksi voimme löytää yhteyksiä asiakkaan tavasta käyttää sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluja tai yhdistää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja, Rönkkö lisää.

Vaaleatukkainen nainen, jolla on leopardikuvioinen paita.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen

Mitä digipalveluiden vaikuttavuuden tutkimus voi paljastaa?

Tutkimuksen odotetaan tuottavan tietoa kansallisella tasolla siitä, miten digipalvelut voisivat ratkaista suuria haasteita, kuten henkilöstöpulaa ja kustannusten kasvua.

– Tarkastelemme asiakkaiden lisäksi hyvinvointialueiden näkökulmaa. Laaja arviointi auttaa meitä ymmärtämään, mitä hyötyä digipalveluista on, Antikainen toteaa.

Ilona Rönkkö muistuttaa, että vaikuttavuus voi olla erilainen eri asiakasryhmille.

– Tutkimus auttaa selvittämään, ketkä hyötyvät eniten digipalveluista. Tavoitteena ei ole tarjota kaikille samoja ratkaisuja, vaan ohjata heidät palveluihin, jotka palvelevat heitä parhaiten.

Vuonna 2025 valmistuu malli vaikuttavuuden arviointiin

Tutkimushanke kestää ensi vuoden loppuun.

– Silloin meillä on myös konkreettisia tuloksia siitä, miten digipalvelut vaikuttavat eri asiakasryhmien hyvinvointiin, Antikainen summaa.

Tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Hankkeessa kehitetään malli vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Malliin kootaan yleisimmät kaikkia asiakasryhmiä koskevat mittarit ja indikaattorit, kuten sote-palvelun käyttö, elämänlaatutiedot sekä yleiset elämäntapa- tai terveydentilamittarit.

Arviointimallin avulla on mahdollista seurata esimerkiksi sitä, paranevatko asiakkaiden elämänlaatu ja terveydentila hoidon myötä tai väheneekö heidän palveluntarpeensa. Mallin tarkoituksena on selkeyttää asiakkaan tarvitsemaa palveluketjua ja poistaa hyvinvointialueilla päällekkäistä palvelutuotantoa.

Lue myös: Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta

Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta.

Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa.

Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 - 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.

Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

 

Euroopan unionin rahoittama -logo.

 

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.
UUTINEN
04.09.2026

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

UUTINEN / 04.09.2026

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

UUTINEN / 04.09.2026

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

Hoitotarvikkeiden toimitukset Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin laajenevat maanantaista 7.9.2026 alkaen Forssan seudulle. Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Hoitotarvikkeita on toimitettu Postin pakettiautomaatteihin Riihimäen, Janakkalan ja Rengon alueella. Toimintamalli on lyhentänyt tarvikkeiden toimitusaikaa ja sujuvoittanut palvelua. Hyvien kokemusten myötä palvelua laajennetaan vaiheittain.

Hämeenlinnan seudun asiakkaille palvelu mahdollistuu loppuvuoden 2026 aikana.

Hoitotarvikkeiden tilaaminen ja noutaminen

Hoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta. Hoitotarvikejakelun ammattilainen sopii asiakkaan kanssa, mihin Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen tarvikkeet toimitetaan. Hoitotarvikejakelun puhelinnumeron 03 629 6230.

Kun lähetys on noudettavissa, asiakas saa Postilta saapumisilmoituksen ja nouto-ohjeet.

Tutustu hoitotarvikejakeluun ja tarkempiin tilausohjeisiin Oma Hämeen verkkosivuilla: Hoitotarvikejakelu - Oma Häme

Piirroskuva, jossa kaksi ihmishahmoa kantaa yhdessä laatikkoa pakettiautoon.

UUTINEN / 03.09.2026

Viipurintien sote-keskuksen palvelut laajenevat syksyllä – Idänpään ja Ojoisten terveysasemat muuttavat Viipurintielle syyskuussa

Perusterveydenhuollon palveluissa Hämeenlinnassa tapahtuu syyskuussa useita muuttoja. Idänpään ja Ojoisten terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Viipurintien sote-keskukseen. Lisäksi sote-keskuksen sisällä muuttaa Viipurintien terveysaseman tiimi 3. Myös hammashoidossa tapahtuu muutos, kun Hauhon hoitola muuttaa Viipurintielle.

Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot ovat Viipurintien G-talossa, jonka remontti on juuri valmistunut. Vaikka terveysaseman sijainti muuttuu, säilyvät palvelut, aukioloajat ja tiimien puhelinnumerot ennallaan. Tarkista yhteystiedot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla

Asiakkaalle kerrotaan ajanvarauksen yhteydessä vastaanoton tarkka sijainti ja saapumisohjeet. Viipurintien sote-keskuksessa kyltit ja opasteet ohjaavat asiakkaita oikeisiin tiloihin. G-talon terveysasemien vastaanotoille kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita, voit siirtyä suoraan vastaanotolle saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Muuttoviikoilla palveluissa voi kuitenkin olla tavallista enemmän viivettä vähäisemmän henkilöstömäärän vuoksi. Muuton aikana asiakkaita pyydetään mahdollisuuksien mukaan ottamaan yhteyttä vain kiireellisissä asioissa.

Muuttoaikataulu:

Idänpään terveysasema on suljettuna muuton ajan 18.–23. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 24. syyskuuta. 

Ojoisten terveysasema on suljettuna muuton ajan 25.–30. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 1. lokakuuta. 

Viipurintien terveysaseman tiimi 3 muuttaa A- ja E-taloista G-taloon 14.-16. syyskuuta. Uudet tilat sijaitsevat G-talon ensimmäisessä kerroksessa.

Muuton aikana muut terveysasemien tiimit hoitavat muuttavien tiimien asiakkaita. 

Hauhon hammashoitola muuttaa Viipurintien G-taloon viikolla 39 (21.9. alkaen).

Samaan aikaan osa Jukolan hammashoitolan henkilöstöstä siirtyy Viipurintielle väistöön Jukolan tilojen remontin vuoksi.

Muista tarkistaa vastaanottopaikka kutsukirjeestä

Muuttojen aikana on erityisen tärkeää tarkistaa ajanvarauskirjeestä, missä vastaanotto tapahtuu. Ajanvaraustiedot näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa.

Huomioithan, että voit saada ajanvarauksesi Suomi.fi -viestinä. Muista tarkistaa viestisi säännöllisesti. Saat ilmoituksen uudesta viestistä, kun lisäät Suomi.fi-palveluun sähköpostiosoitteesi tai otat Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttöön. Lakimuutos velvoittaa Oma Hämettä ja muita viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä

Jos et käytä Suomi.fi-palvelua, saat ajanvarauskirjeet paperipostina.

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi lokakuussa

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Viipurintien sote-keskuksen alueella 1. lokakuuta. Pysäköinti on maksullista joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan (klo 20–8) pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, tämän jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa tunnilta. Asiakas maksaa yhdeltä vuorokaudelta kuitenkin enintään 9 euroa.

Asiakkaat voivat maksaa pysäköinnin EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, pankki- ja luottokorteilla maksuautomaateilla tai verkossa osoitteessa parkkimaksu.fi 48 tunnin kuluessa pysäköinnin päättymisestä. Käteisellä pysäköintiä ei voi maksaa. Jos asiakas ei maksa pysäköintiä edellä mainituilla tavoilla, lähettää operaattori asiakkaalle laskun rekisterinumeron perusteella. Tällöin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä. 

Liikuntaesteisten parkkipaikkoja löytyy pääsisäänkäynnin läheisyydestä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella (LE-lupa) pysäköiville parkkeeraus on ilmaista, mutta heidän on ilmoitettava luvasta sähköpostilla pysäköintioperaattorille. Ohje löytyy Pysäköinti-sivulta. Sivulta löytyy myös muita pysäköintiohjeita, koskien myös Assi-sairaalaa ja vanhan keskussairaalan pysköintialueita, joissa pysäköinti muuttuu maksulliseksi jo keväällä. 

Hyvinvointialue ei valvo, eikä hallinnoi pysäköintiä. Pysäköinninvalvonta toteutetaan rekisterikilven tunnistukseen perustuvalla kamerajärjestelmällä. Kamerat tunnistavat ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita.

Palveluverkkomuutokset etenevät vaiheittain

Hämeenlinnan palveluverkon muutokset ovat käynnistyneet vaiheittain, ja Viipurintien sote-keskuksen suuremmat muutot toteutuvat pääosin syksyn 2026 aikana. Sosiaalipalveluiden muutot Viipurintien sote-keskukseen tapahtuvat lokakuussa ja niistä viestitään myöhemmin erikseen.

Oma Häme uudistaa palveluverkkoa vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia palvelutarpeita. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu sekä järjestää palvelut käytettävissä olevien henkilöstö- ja taloudellisten resurssien kannalta kestävällä tavalla.

Lue lisää palveluverkkomuutoksista

Päivystyksen sisäänkäynti on tarkoitettu päivystyksen sekä synnyttämään saapuville.
04.09.2026

Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa

Päivystyksen sisäänkäynti on tarkoitettu päivystyksen sekä synnyttämään saapuville.

Päivystyksen sisäänkäynti on tarkoitettu päivystyksen sekä synnyttämään saapuville.

Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa

/ 04.09.2026

Päivystyksen sisäänkäynti on tarkoitettu päivystyksen sekä synnyttämään saapuville.

Päivystyksen sisäänkäynti on tarkoitettu päivystyksen sekä synnyttämään saapuville.

/ 04.09.2026

Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa

Viipurintien terveysaseman röntgenin toiminta on päättynyt, ja Hämeenlinnan ja Janakkalan terveysasemilta kuvantamistutkimuksiin tulevia asiakkaita ohjataan Ahveniston sairaalan eli Assin kuvantamiseen.

Kun tulet terveysasemalta saamallasi lähetteellä kuvantamistutkimukseen Assiin, tule sairaalaan pääovesta ja ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla. Jos kuljet jalkaisin, pyörällä tai julkisella, saavu ovesta E2, osoite Ahvenistontie 24.

Assin pääovi sijaitsee osoitteessa Sairaalakatu 3B, Hämeenlinna.

Kuvantamiseen tulevien asiakkaiden ei tule kulkea päivystyksen sisäänkäynnin kautta. Päivystykseen sisäänkäynti on tarkoitettu ainoastaan päivystyksen sekä synnyttämään saapuville asiakkaille. Pääaulassa ilmoittautumisen jälkeen saat tiedon siitä, minne sinun tulee sairaalassa siirtyä.

Näin toimit, kun olet tulossa Assiin 

Kun sinulla on varattu aika:

  • Saavu Ahveniston sairaalaan pääoven kautta, Sairaalakatu 3B.
  • Ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla.
  • Saat ilmoittautumisautomaatista kuitin, jossa kerrotaan aulanumero, jonne siirtyä odottamaan vuoroasi.

Ajanvaraus ja tutkimukseen liittyvät kysymykset

Jos kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu Hämeenlinnan tai Janakkalan terveysasemalla, ota ajanvaraukseen, ajan perumiseen ja tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä yhteyttä kuvantamisen palvelunumeroon.

Kuvantamisen palvelunumeroon otetaan yhteyttä myös silloin, kun sinulla on Hattulan terveysasemalta kirjoitettu lähete ultraäänitutkimukseen.

Jos lähete on kirjoitettu erikoissairaanhoidossa tai Forssan tai Riihimäen terveysasemalla, ota yhteyttä erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun.

Hattulan terveysasemalta röntgentutkimukseen saadulla lähetteellä asioidaan Hattulan kuvantamisessa Terveystalo Hämeenlinnassa.

Ajantasaiset yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet löydät Oma Hämeen kuvantamisen verkkosivuilta.

Muista Assiin tullessasi: saavu pääovista → ilmoittauttaudu pääaulassa → siirry kuitissa näkyvään aulaan.

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä. Oma Häme kannustaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ottamaan ilmiön puheeksi nuorten kanssa.
UUTINEN
03.09.2026

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

Ilmiö näkyy erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä. Oma Häme kannustaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ottamaan ilmiön puheeksi nuorten kanssa.

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

UUTINEN / 03.09.2026

Ilmiö näkyy erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä. Oma Häme kannustaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ottamaan ilmiön puheeksi nuorten kanssa.

UUTINEN / 03.09.2026

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

Kanta-Hämeessä on viime kuukausina havaittu nuorten imppauksen selvää lisääntymistä. Ilmiö on aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja myös hoidon tarvetta. Oma Häme kehottaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan imppaamisen puheeksi nuorten kanssa.

Imppauksella tarkoitetaan päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa liuottimien, aerosolien ja muiden kemikaalien hengittämistä. Kyseessä voivat olla tavalliset arjen tuotteet, mutta niiden väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, pysyviä vaurioita ja pahimmillaan äkillisen kuoleman.

Kanta-Hämeessä ilmiötä on havaittu erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

– Imppaus on lisääntynyt merkittävästi lyhyen ajan sisällä nuorten keskuudessa Kanta-Hämeen alueella ja aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja hoidon tarvetta. Ilmiö näyttää lisääntyneen koko hyvinvointialueella ja eri-ikäisten nuorten keskuudessa, sanoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Essi Palomäki Oma Hämeestä.

Imppauksen vaikutus alkaa nopeasti, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hengityksen lamaantumista, tajuttomuutta ja tukehtumisvaaran. Jo yksi käyttökerta voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen.

Pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa aivoja, maksaa ja munuaisia sekä aiheuttaa mielialan muutoksia, muistiongelmia ja oppimisvaikeuksia. Erityisen haitallista imppaus on nuorten kehittyville aivoille, sillä osa muutoksista voi olla pysyviä.

Ilmiö ei koske vain yhtä nuorten ryhmää. Imppausta voi esiintyä monenlaisilla nuorilla, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi kokeilunhalua, vertaispaineita, ahdistusta tai väärä käsitys aineiden vaarattomuudesta. Myös sosiaalisessa mediassa leviävä sisältö voi madaltaa kokeilukynnystä ja luoda vaikutelmaa siitä, että kyse olisi harmittomasta kokeilusta.

Imppaus kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa

Vanhempien, kasvattajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten on nyt tärkeää ottaa imppaaminen puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Asiasta kannattaa keskustella rauhallisesti ja suoraan sekä kertoa, että myös tavallisten kotona tai kaupassa saatavilla olevien tuotteiden väärinkäyttö voi olla hengenvaarallista.

– Imppaus ei ole harmiton kokeilu. Nyt on erittäin tärkeää, että vanhemmat, kasvattajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottavat asian puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Nuorten turvallisuuden vuoksi ilmiöstä on tärkeää puhua ja siihen on puututtava varhain, sanoo ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Anna Kenni Oma Hämeestä.

Nuorelta voi kysyä suoraan, tietääkö hän imppauksesta, onko ilmiö tullut vastaan esimerkiksi kaveripiirissä tai sosiaalisessa mediassa ja onko hän itse kokeillut sitä. Jos nuori kertoo kokeilleensa imppaamista tai nuori tai vanhempi huolestuu päihteiden käytöstä, yhteyttä voi ottaa omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Jos nuori on hengittänyt päihdyttävässä tarkoituksessa kemikaaleja ja hänen vointinsa on heikentynyt, hän on tajuton, hengittää huonosti tai tilanne vaikuttaa muuten hengenvaaralliselta, soita hätänumeroon 112.

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.
UUTINEN
02.09.2026

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

UUTINEN / 02.09.2026

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

UUTINEN / 02.09.2026

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä nopeasti. Vuonna 2023 lihavia oli 30,5 prosenttia yli 20-vuotiaista kantahämäläisistä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, osuuden arvioidaan nousevan noin 40 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä THL Terveyden tulevaisuuskuvan mukaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lihavuuden yleistyminen on tunnistettu yhdeksi keskeisistä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista haasteista. Oma Häme haluaa puuttua kehitykseen mahdollisimman varhain ja vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan.

Lihavuuden yleistyminen näkyy sairastavuudessa ja kustannuksissa

Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan ylipaino ja lihavuus lisäävät muun muassa tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä useiden muiden pitkäaikaissairauksien riskiä.

– Kun lihavuus lisääntyy, myös sairastavuus lisääntyy. Jos kehityksen suuntaa ei saada muutettua, yhä useampi kantahämäläinen kohtaa elämänsä aikana sellaisia sairauksia, joita olisi mahdollista ehkäistä varhaisella tuella ja elintapaohjauksella, toteaa palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.

Lihavuuteen voi liittyä myös arjessa jaksamisen, toimintakyvyn, unen ja elämänlaadun haasteita. Esimerkiksi nivelkivut, hengästyminen tai väsymys voivat vaikeuttaa liikkumista ja tavallisia arjen toimintoja. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuus liittyy myös lisääntyneeseen masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden riskiin.

Lihavuuteen liittyvä sairastavuus lisää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. FinWeight-tutkimuksessa todettiin Suomessa lihavuuden aiheuttamien lisäkustannusten olevan yli 2,5 miljardia euroa vuodessa.

THL Terveyden tulevaisuuskuvan antaman arvion mukaan Kanta-Hämeessä jo nykyisen lihavuuskehityksen pysäyttämisen arvioidaan vähentävän kustannuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 15 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys jatkuu ennallaan.

Lihavuuden ehkäisy nousee Oma Hämeen strategiseksi tavoitteeksi

Oma Hämeen vuonna 2025 tekemässä toimintaympäristöanalyysissä väestön ylipaino nousi yhdeksi merkittävistä hyvinvointiin vaikuttavista riskitekijöistä. Tämän vuoksi ylipainon ehkäisy on nostettu yhdeksi vuoden 2027 strategisista tavoitteista. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain ja auttaa asukkaita tekemään terveyttä ja hyvinvointia tukevia, pysyviä muutoksia.

Tavoitteen tueksi Oma Hämeessä on käytössä yli 18-vuotiaille tarkoitettu porrastettu ylipainon hoitopolku. Sen tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat saavat yhdenmukaista ja johdonmukaista tukea koko hyvinvointialueella.

Hoitopolku auttaa ammattilaista arvioimaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena ja löytämään hänelle sopivan tuen. Asiakas voidaan tilanteensa mukaan ohjata esimerkiksi omahoidon palveluihin, elintapaohjaukseen, liikuntaneuvontaan tai ravitsemusterapiaan. Tarvittaessa arvioidaan myös lääke- tai leikkaushoidon sekä erikoissairaanhoidon tarvetta.

– Sama tuki ei sovi kaikille. Hoidossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne, valmius muutokseen, aiemmat kokemukset ja se, millaista tukea hän on jo saanut, kertoo ravitsemusterapeutti Noora Toivonen.

Parhaillaan Oma Hämeessä valmistellaan vastaavaa kokonaisuutta myös lapsille, nuorille ja perheille.

Lihavuuden ehkäiseminen ei ole vain yksilön asia

Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuuden yleistymiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi elinympäristö ja yhteiskunnan rakenteet. Esimerkiksi lisääntynyt paikallaanolo sekä ruoan saatavuus ja markkinointi vaikuttavat ihmisten arkeen ja valintoihin.

Siksi lihavuuden ehkäiseminen edellyttää yksilöiden tukemisen lisäksi myös ympäristöön ja rakenteisiin vaikuttamista. Tavoitteena on tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevista valinnoista mahdollisimman helppoja osana tavallista arkea.

Vaikka lihavuus on Kanta-Hämeessä kasvava hyvinvointihaaste, kehitykseen voidaan vaikuttaa. Oma Häme tarjoaa tukea elintapojen muuttamiseen ja painonhallintaan, eikä muutoksia tarvitse tehdä yksin.

Katso Hyvinvointisi tueksi -sivustolta tietoa ja käytännön vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen

Elintapamuutoksen etäryhmä on maksuton palvelu asiakkaille, jotka kaipaavat tukea elintapojensa muuttamiseen.

Lue elintapamuutoksen etäryhmästä ja liitty mukaan ryhmään

Lähteet

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Julkaistu 17.4.2025. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124

Pietiläinen, K. 2026. Lihavuus. Terveyskirjasto, Duodecim. Päivitetty 4.2.2026. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00042

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveyden tulevaisuuskuva-verkkoraportti.

Piirrokuva puheenjohtajan nuijasta
UUTINEN
01.09.2026

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

Kokouksessa käsiteltiin myös suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Piirrokuva puheenjohtajan nuijasta

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

UUTINEN / 01.09.2026

Kokouksessa käsiteltiin myös suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Piirrokuva puheenjohtajan nuijasta

UUTINEN / 01.09.2026

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

Maanantaina 31. elokuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli taloutta, neuvolasuunnitelmaa sekä suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2026 toisen muutoskäyttösuunnitelman. Päivitys perustuu aluevaltuuston toukokuussa hyväksymiin ehdollisiin talousarviomuutoksiin, jotka tulivat voimaan valtiovarainministeriön myönnettyä Oma Hämeelle lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Muutoskäyttösuunnitelmassa talousarviomuutokset kohdennetaan toimialoilta tulosalueille. Muutosten jälkeen vuoden 2026 talousarvio on 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toiminnan tavoitteet säilyvät pääosin ennallaan.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen neuvolasuunnitelman hyväksymistä vuosille 2026–2028. Suunnitelma kuvaa alueen neuvolatoimintaa ja sen painopisteitä osana perhekeskuksen monialaisia palveluja.

Uudessa suunnitelmassa äitiys- ja lastenneuvolan toimintamallit on yhtenäistetty koko hyvinvointialueelle. Neuvolapalveluissa painotetaan muun muassa asiakaslähtöisyyttä, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta sekä koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen huomioimista. Suunnitelmassa kuvataan myös monialaisia toimintamalleja, ryhmätoimintaa, digitaalisia palveluja ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Neuvolasuunnitelma liitetään osaksi Kanta-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Hammashoidon palveluverkko esillä aloitteissa

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös kahta suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevaa aloitetta. Aloitteissa on nostettu esiin erityisesti hammashoidon palvelujen saavutettavuus kiinteiden palvelupisteiden vähentyessä.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan vastauksen hyvinvointialuealoitteeseen, jossa esitetään suun terveydenhuollon palvelujen säilyttämistä Hauholla ja Lammilla nykyisissä tai vastaavissa kiinteissä tiloissa. Oma Hämeen vastauksen mukaan palveluverkkopäätöksen muuttamiselle ei ole perusteita. Muutokset perustuvat aluevaltuuston aiemmin hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin ja huhtikuussa 2024 tehtyyn palveluverkkopäätökseen. Aluevaltuusto käsittelee aloitteeseen annettua vastausta syyskuun kokouksessaan.

Sen sijaan aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteltavaksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että pääsy kiireettömän hammashoitoon säilytetään jokaisessa palvelupisteessä.

Lisäksi aluehallitus palautti uudelleen valmisteluun vastineen, joka on annettu tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Aluehallituksen seuraava kokous on 7. syyskuuta.

Aluehallituksen 31.8.2026 kokouksen esityslista

Lue lisää uutisia