UUTINEN / 16.10.2026

Oma Häme suunnittelee vammaispalveluiden vahvaa kehittämistä – myös palveluverkkoon esitetään muutoksia

Oma Häme suunnittelee vammaispalveluiden laajaa kehittämistä. Tavoitteena on turvata vammaisille henkilöille laadukkaat, vaikuttavat ja yhdenvertaiset palvelut, hillitä kustannusten kasvua sekä vahvistaa omaa palveluntuotantoa. Suunnitelmat lisäisivät Oma Hämeen omaa vammaispalvelujen asumispalvelutuotantoa yhteensä noin 75 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikalla. Elämänkaarilauta käsittelee asiaa lokakuussa.

Samalla myös palveluverkkoon esitetään useita muutoksia, joilla olisi vaikutusta myös ikäihmisten asumispalveluihin. Osa esityksistä muuttaisi syksyllä 2025 tehtyjä palveluverkkopäätöksiä. Aluehallitus ja aluevaltuusto käsittelee esityksiä loppuvuoden aikana.

Palveluntarve kasvaa ja omaa tuotantoa halutaan vahvistaa

Vuoden 2025 alussa voimaantullut uusi vammaispalvelulaki on lisännyt palvelujen kysyntää ja kustannuksia muun muassa siksi, että palveluja järjestetään aiempaa vahvemmin vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen perusteella. Lakiin sisältyy myös uusia palveluja. Oma Hämeessä kustannukset kasvavat erityisesti henkilökohtaisessa avussa, asumisen tuessa ja vaativassa moniammatillisessa tuessa.

Kasvavaan palvelutarpeeseen halutaan vastata lisäämällä Oma Hämeen omaa vammaispalvelujen asumispalvelutuotantoa. Palveluverkkoa tarkasteltaessa on tunnistettu mahdollisuuksia lisätä omaa tuotantoa erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Samalla voidaan vähentää ostopalvelujen tarvetta ja saada palveluille nykyistä tarkoituksenmukaisempia tiloja. Myös Forssan seudun asumispalveluita tarkastellaan osana kehittämissuunnitelmaa.

Riihimäellä toimintoja aiotaan siirtää sairaalan viidenteen kerrokseen Veturin kiinteistön käyttökiellon ja Penttilänkadun pääterveysaseman tilaongelmien vuoksi. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa Tapailakodin toiminta Janakkalassa jatkuisi ennallaan. Vammaispalvelujen omaa asumispalvelutuotantoa lisättäisiin muuttamalla Janakkalan sairaalan tilat ja Hämeenlinnan Keinukamari asumisyksiköiksi sekä rakentamalla Hämeenlinnaan uusi asumisyksikkö vuoteen 2028 mennessä. 

Palveluverkkomuutosten osalta asiat menevät päätettäväksi aluehallitukselle ja aluevaltuustolle loppuvuoden aikana. Päätöksistä ja niiden vaikutuksista palveluihin viestitään asukkaille ja asiakkaille erikseen.

Myös palvelujen sisältöä kehitetään

Vammaispalvelujen kehittämisessä suunnitellaan myös työ- ja päivätoiminnan kehittämistä uusilla tilaratkaisuilla ja esimerkiksi ottamalla käyttöön erilaisia etäpalveluja.

Lisäksi Oma Häme selvittää erityisen vaativan hoivan yksikön perustamista ikääntyneille, joilla on esimerkiksi muistisairauteen liittyviä vaikeita käytösoireita ja jotka tarvitsevat erityisen intensiivistä hoivaa.

UUTINEN / 16.10.2026

Oma Häme kehittää yhteistä mallia hyvään asiakaskohtaamiseen

Oma Häme on tunnistanut asiakaspalautteiden perusteella, että asiakkaiden kokemukset palvelusta voivat vaihdella eri palveluissa ja asiointikanavissa. Vaikka palautteissa kerrotaan paljon hyvästä palvelusta, ystävällisestä kohtaamisesta ja ammattilaisten osaamisesta, asiakkaat toivovat palveluilta myös nykyistä enemmän selkeyttä, sujuvuutta sekä varmuutta siitä, miten oma asia etenee. 

— Laadukkaan asiakaskokemuksen tueksi olemme valmistelleet asiakaspalautteiden ja ammattilaisten osaamisen pohjalta yhteistä asiakaskohtaamisen toimintamallia, asiakkuusjohtaja Heli Aalto kertoo.

Tavoitteena on varmistaa, että jokainen asiakas tulee kohdatuksi arvostavasti, saa tarvitsemansa avun tai selkeän jatkosuunnitelman ja tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu riippumatta siitä, missä palvelussa tai kanavassa asioi.

— Toimintamallilla pyrimme myös vähentämään tilanteita, joissa asiakas joutuu ottamaan yhteyttä useita kertoja saman asian hoitamiseksi, asiakaslähtöisyyden erityisasiantuntija Sanna Mäkynen selvittää.

Toimintamallia pilotoidaan yhdessä Ensilinjan puhelinpalvelussa 1.10.-30.11.2026. Pilotin aikana kerätään kokemuksia sekä asiakkailta että henkilöstöltä, ja mallia kehitetään edelleen palautteen perusteella.

—  Otamme toimintamallin osaksi jokaisen asiakaskohtaamistyötä tekevän ammattilaisen työn tueksi vaiheittain pilotin jälkeen, Mäkynen jatkaa.

Oma Hämeen saamien noin 35 000:n asiakaspalautteen pohjalta hyvä asiakaspalvelu koostuu näistä tekijöistä:

• Kuulluksi tuleminen ja arvostava kohtaaminen
• Selkeä ja ymmärrettävä viestintä
• Asian ratkaisu ilman pompottelua
• Nopea, sujuva ja saavutettava asiointi
• Ammatillisuus ja turvallisuuden tunne

Nyt Oma Häme haluaa kuulla asukkailta, puuttuuko listasta jotain. Mitkä tekijät ovat sinulle kaikkein tärkeimpiä hyvässä asiakaskohtaamisessa? Mitä tulisi huomioida toimintamallissa, jotta asiointi olisi mahdollisimman sujuvaa?

Kerro ajatuksistasi lyhyen kyselyn kautta anonyymisti tämän linkin kautta 30.10.2026 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/0CEB1655FD0F47DF
 

UUTINEN / 15.10.2026

Oma Häme esittää yhteistoimintaneuvotteluja – taustalla valtiovarainministeriölle laadittu alijäämien kattamissuunnitelma

Oma Häme esittää aluehallitukselle yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä noin 6 000 työntekijälle. Neuvottelujen tavoitteena on valmistella toiminnallisia muutoksia, joilla tavoitellaan noin 4,2 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Aluehallitus käsittelee asiaa maanantaina 19. lokakuuta.

Neuvottelujen taustalla on toukokuussa 2026 hyväksytty alijäämien kattamissuunnitelma, jonka valtiovarainministeriö edellytti lisäajan myöntämiseksi hyvinvointialueen alijäämien kattamiseen. Oma Häme sai ministeriöltä kesällä lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun. Suunnitelman mukaisia kustannusten hillitsemiseen tähtääviä toimenpiteitä tarkennetaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. 

Nyt esitettävät yt-neuvottelut on käynnistettävä, jotta mahdollisia henkilöstövaikutuksia voidaan käsitellä lain edellyttämällä tavalla ennen ensi vuoden talousarvioesityksen antamista. Neuvottelut koskisivat kaikkia Oma Hämeen toimialoja, ja niiden piirissä olisi noin 6 000 työntekijää.
Suunnitellut toiminnalliset muutokset liittyvät muun muassa automaation ja puheentunnistuksen hyödyntämiseen, ikäihmisten asumisen tehostamiseen, kotihoidon toiminnan kehittämiseen sekä varahenkilöstön järjestämistapojen arviointiin.

Henkilöstövaikutukset tarkentuvat neuvotteluissa

Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa tarvittavat säästöt ensisijaisesti ilman irtisanomisia. Keinoina tarkastellaan muun muassa eläköitymisten ja muun luonnollisen henkilöstövaihtuvuuden hyödyntämistä, tehtävien ja toimenkuvien muutoksia sekä työn uudelleenorganisointia. Neuvotteluissa voidaan käsitellä myös palvelussuhteen ehtojen muutoksia ja osa-aikaistamisia.

– Tiedämme, että tieto neuvotteluista aiheuttaa henkilöstössä huolta ja epävarmuutta. Tavoitteemme on löytää ratkaisuja, joilla suunnitellut toiminnalliset muutokset ja tarvittavat säästöt voidaan toteuttaa mahdollisimman vähäisin henkilöstövaikutuksin. Yksittäisiä henkilöstöä koskevia ratkaisuja ei ole tehty, vaan eri vaihtoehtoja arvioidaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, sanoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Alustavan arvion mukaan toimenpiteiden henkilöstövaikutukset voisivat vastata enintään noin 84 henkilötyövuotta, mikäli muita kustannuksia vähentäviä ratkaisuja ei löydetä. Kyse on enimmäisarviosta, ei päätetystä henkilöstövähennyksestä.

Mahdolliset vaikutukset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen ja saatavuuteen arvioidaan osana toimenpiteiden valmistelua.

Jos aluehallitus hyväksyy esityksen, neuvottelut käynnistetään henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen joulukuun alkuun mennessä, jotta niiden tulokset voidaan huomioida vuoden 2027 talousarvioesityksessä. Henkilöstölle on viestitty neuvottelujen esittämisestä – niiden käynnistämisestä ja etenemisestä tiedotetaan vielä erikseen.

Heikentynyt tulos kasvattaa lähivuosien säästötarvetta

Oma Hämeen taloustilanne on heikentynyt ennakoitua enemmän tämän vuoden aikana. Valtiovarainministeriön myöntämän lisäajan ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voitiin alentaa alkuperäisestä 87 miljoonasta eurosta 35 miljoonaan euroon. Viimeisin tilinpäätösennuste on kuitenkin vain noin 10 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

– Tämä kasvattaa tulevien vuosien säästötarvetta. Vuosille 2027–2029 on jo aiemmin siirretty 52 miljoonan euron sopeutustarve, muistuttaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Vuoden 2026 tilinpäätösennuste tarkentuu merkittävästi, kun syyskuun taloustiedot valmistuvat. Samalla ensi vuoden talousarvioon valmistellaan noin 14,9 miljoonan euron sopeutustoimia, joista yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävien toiminnallisten muutosten arvioitu säästövaikutus on noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoituksen tarkentuminen voi tuoda uusia sopeutustarpeita

Lähivuosien taloussuunnitteluun liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Valtiovarainministeriön odotetaan julkaisevan lokakuun aikana tarkentuvat rahoituslaskelmat vuosille 2028–2029.
Rahoituksen tasoon vaikuttavat erityisesti vuoden 2025 diagnoositiedot, joiden perusteella hyvinvointialueiden sairastavuuskertoimet päivitetään. Hyvinvointialueilla oli elokuun 2026 loppuun saakka aikaa tarkistaa omat tietonsa.

Oma Hämeen rahoituksen kehitys riippuu siitä, miten alueen diagnoosimäärät ovat muuttuneet suhteessa muihin hyvinvointialueisiin. Jos muiden alueiden diagnoosimäärät ovat kasvaneet Oma Hämettä nopeammin, hyvinvointialueen suhteellinen rahoitusosuus pienenee. Jos ne ovat kasvaneet hitaammin, rahoitus voi puolestaan kasvaa.

Nykyiseen taloussuunnitelmaan verrattuna rahoitus voisi pienentyä enimmillään noin 11 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 27 miljoonaa euroa vuonna 2029. Lopulliset vaikutukset selviävät vasta uusien laskelmien valmistuttua. Kuluvan vuoden ennakoitua heikomman talouskehityksen ja lähivuosien rahoituksen epävarmuuden vuoksi on mahdollista, että loppuvuoden aikana ilmenee vielä uusia sopeutustarpeita.

– On hyvä, että valtiovarainministeriö aikaisti painelaskelmansa julkaisua. Päätöksistä tuloksessa asti näkyviin muutoksiin on tyypillisesti 8–12 kuukauden mittainen toimeenpanoviive, eli tämä auttaa ennakoinnissa. Silti on pakko todeta, ettei tunnu oikeudenmukaiselta eikä järkevältä tehdä sopeutusratkaisuja sillä perusteella, miten diagnoosit on tallennettu järjestelmiin eri puolilla Suomea. Vaikka se onkin nyt lain mukaan niin, painottaa Naukkarinen.

Aluehallituksen 19.10.2026 kokouksen esityslista

UUTINEN / 14.10.2026

OmaSuu-toimintamallissa hammashoitoa tehdään kerralla enemmän

Oma Häme ottaa Hämeenlinnan Jukolan hammashoitolassa käyttöön OmaSuu-toimintamallin maaliskuun alussa 2027. Tavoitteena on tehdä asiakkaan tarvitsemaa kiireetöntä perushammashoitoa mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä ja vähentää erillisten hoitokäyntien tarvetta.

OmaSuu-toimintamallissa asiakkaan hoito etenee yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hammaslääkäri tekee suun tutkimuksen ja tarvittavia toimenpiteitä, kuten paikkauksia. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan asiakas pääsee saman käynnin aikana myös suuhygienistille esimerkiksi hammaskiven poistoon ja saa ohjausta suun omahoitoon.

Toimintamallin tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojaksoja ja käyttää vastaanottoaikoja aiempaa joustavammin. Kun samalla käynnillä voidaan tehdä enemmän, asiakas säästää aikaa ja matkakuluja. Myös erillisten hoitokäyntien tarve vähenee.

Tavoitteena on, että vähintään puolet OmaSuuhun tulevista asiakkaista saadaan hoidettua valmiiksi jo ensimmäisellä käynnillä.

– OmaSuussa asiakkaan tarvitsemaa kiireetöntä perushammashoitoa voidaan tehdä mahdollisimman valmiiksi jo ensimmäisellä käynnillä. Asiakas voi saada samalla kertaa sekä hammaslääkärin että suuhygienistin hoitoa oman hoitosuunnitelmansa mukaisesti. Näin hoito etenee sujuvasti ja erillisten käyntien tarve vähenee, kertoo erikoishammaslääkäri Joanna Lius.

Aiemmasta kokeilusta saatiin hyviä kokemuksia

OmaSuu-toimintamallia kokeiltiin Jukolan hammashoitolassa 1.3.–31.12.2024. Kuukausitulosten perusteella 38–57 prosenttia asiakkaista saatiin hoidettua valmiiksi yhdellä käynnillä.

Aiemmassa kokeilussa OmaSuussa hoidettiin myös päivystyspotilaita. Päivystyshoitoon voi sisältyä esimerkiksi juurihoitoa, jota ei aina voida tehdä valmiiksi yhdellä käynnillä. Maaliskuussa 2027 käynnistyvä OmaSuu keskittyy kiireettömään perushammashoitoon, minkä vuoksi yhdellä käynnillä valmiiksi hoidettujen asiakkaiden osuuden arvioidaan voivan nousta aiempaa korkeammaksi.

Kokeilun aikana toteutettuun henkilöstökyselyyn vastasi puolet OmaSuussa työskennelleistä ammattilaisista. Vastaajat kokivat työnsä arvokkaaksi ja arvioivat, että työtehtävistä suoriutumiseen oli riittävästi aikaa. Vastauksissa korostuivat myös työssä viihtyminen ja myönteinen kokemus töihin tulemisesta.

Maaliskuussa alkava toiminta toteutetaan perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalla. Toiminta käynnistyy tämänhetkisen suunnitelman mukaan pienemmällä huonemäärällä, ja sitä on tarkoitus laajentaa myöhemmin enimmillään viiteentoista hoitohuoneeseen. OmaSuussa työskentelee hammaslääkäri–hammashoitaja -työpareja sekä suuhygienistejä.

OmaSuussa asiakkaiden hoidon tarpeet, käytettävissä olevat ammattilaiset ja vapaat hoitohuoneet sovitetaan joustavasti yhteen. Näin vastaanottoaikoja voidaan käyttää tehokkaasti ja asiakkaan tarvitsemaa hoitoa tehdä mahdollisimman paljon saman käynnin aikana.

Toimintamallilla tavoitellaan myös henkilöstön työhyvinvoinnin parantamista ja suun terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Kun saman asiakkaan tarvitsemia toimenpiteitä yhdistetään yhdelle käynnille, myös välinehuollon ja kertakäyttöisten tarvikkeiden tarve voi vähentyä.

Kenelle OmaSuu sopii?

OmaSuu on tarkoitettu Oma Hämeen aikuisille asiakkaille, jotka tarvitsevat kiireetöntä perushammashoitoa. Palvelu toimii Hämeenlinnassa Jukolan hammashoitolassa, joten sen arvioidaan palvelevan pääasiassa hämeenlinnalaisia.

Myös muiden Kanta-Hämeen kuntien asukkaat voivat tiedustella mahdollisuutta asioida OmaSuussa. Palvelu ei ole tarkoitettu esimerkiksi päivystyshoitoon, oikomishoitoon tai muuhun erikoishammashoitoon.

OmaSuu voi sopia asiakkaalle, joka

• pystyy vastaanottamaan tekstiviestejä
• voi saapua hammashoitolaan joustavasti
• voi varata asiointiin noin kaksi tuntia
• ei tarvitse hoitoa varten esimerkiksi antibioottisuojaa tai rauhoittavaa esilääkitystä
• pystyy siirtymään hoitotilojen välillä itsenäisesti ilman liikkumisen apuvälineitä.

Suun terveydenhuollon ensilinjassa arvioidaan ajanvarauksen yhteydessä, soveltuuko OmaSuu asiakkaan hoidon tarpeeseen.

Jos OmaSuu ei sovellu asiakkaalle, hän saa tarvitsemansa hammashoidon perinteisellä vastaanotolla. Myös liikkumisen apuvälineitä tarvitseville asiakkaille voidaan tarjota perinteisellä vastaanotolla mahdollisuus saada kerralla enemmän hoitoa.

Tarkempi vastaanottoaika ilmoitetaan tekstiviestillä

Asiakas saa etukäteen tekstiviestillä tunnin aikaikkunan, jonka sisällä hoito alkaa. Tarkempi vastaanottoaika ilmoitetaan tekstiviestillä 30 minuuttia ennen hoidon alkamista.

Varsinainen hoito kestää arviolta tunnista puoleentoista tuntiin. Asiakkaan kannattaa varata koko asiointiin noin kaksi tuntia.

Näin pääset OmaSuuhun

Jos olet kiinnostunut OmaSuusta, ota yhteyttä Oma Hämeen suun terveydenhuollon kiireettömään Ensilinjaan. Ammattilainen arvioi kanssasi, sopiiko toimintamalli hoidon tarpeeseesi.

Suun terveydenhuollon kiireetön Ensilinja:
arkisin klo 8–15 p. 03 629 6301
Terveys-chat arkisin klo 8–14

Lue lisää kiireettömästä hammashoidosta ja siirry Terveys-chatiin

UUTINEN / 14.10.2026

Kansallinen syöpästrategia korostaa ehkäisyä ja varhaista toteamista – myös Kanta-Hämeessä asukkaan omilla valinnoilla ja ajoissa toimimisella on merkitystä

Kansallinen syöpästrategia vuosille 2026–2035 tähtää syöpien ehkäisyyn, varhaisempaan toteamiseen sekä yhdenvertaiseen ja vaikuttavaan hoitoon kaikkialla Suomessa.

Kanta-Hämeessä tavoitteet näkyvät käytännössä muun muassa syöpäseulonnoissa, oireiden varhaisessa tunnistamisessa sekä syövän tutkimuksessa ja hoidossa.

Oma Hämeen ylilääkäri Petri Nokisalmen mukaan strategian toimenpidesuosituksia tarkastellaan jo Kanta-Hämeen näkökulmasta.

– Strategia sisältää lukuisia toimenpidesuosituksia ja siksi olemme jo aloittaneet työn painopistealueiden määrittelemiseksi Kanta-Hämeessä. Esimerkiksi keväällä 2026 alkanut yhteistyö perusterveydenhuollon geriatrien kanssa mahdollistaa jatkossa tarkemman arvion potilaan yksilöllisestä toimintakyvystä. Pelkkä ikä ja lista sairauksista sekä lääkityksistä ei kerro todellista toimintakykyä, vaan tarvitsemme tarkempia työkaluja, Nokisalmi kertoo.

Seulontakutsu kannattaa käyttää

Syöpäseulonnoilla pyritään löytämään syöpä tai sen esiaste mahdollisimman varhain, usein jo ennen oireiden ilmaantumista. Suomessa järjestetään kansallisia seulontoja rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän havaitsemiseksi.

Oma Häme kannustaa seulontakutsun saavia osallistumaan tutkimukseen.

– Rohkaisen kaikkia kutsun saaneita osallistumaan seulontoihin, vaikka mitään erityisiä oireita ei olisikaan. Varhaisessa vaiheessa todetun syövän hoitomahdollisuudet ovat usein paremmat ja hoitaminen yksinkertaisempaa kuin laajemmin levinneen. Esimerkiksi pienen paikallisen suolistosyövän hoidoksi riittää leikkaus ja tällöin voidaan välttää muita raskaita hoitoja kuten solunsalpaajia, Nokisalmi sanoo.

Pitkittynyt tai poikkeava oire kannattaa tutkia

Seulonnat koskevat vain tiettyjä syöpiä ja ikäryhmiä. Siksi myös oman kehon muutosten tunnistamisella on merkitystä.

Oireen taustalla on useimmiten jokin muu syy kuin syöpä, mutta uuden, pitkittyvän tai poikkeavan oireen syy kannattaa selvittää.

– Erilaiset vaihtelevat oireet ovat yleisiä ja osa ihmisten normaalia elämää. Suurin osa niistä on hyvänlaatuisia ja ohimeneviä, mutta toisaalta hyvänlaatuisten oireiden erottaminen vakavista on meille kaikille haasteellista. Itse kerron yleensä potilailleni, että jos oire on selvästi uusi ja jatkunut pitkään (käytännössä useamman viikon), oire on poikkeuksellisen voimakas (kuten kipu tai huimaus), oire pahentuu jatkuvasti tai uuteen oireeseen ei ole selkeää muuta selitystä, niin yhteydenotto terveydenhuoltoon on aiheellinen, Nokisalmi kertoo.

Syöpäriskiin voidaan vaikuttaa myös arjessa

Kaikkiin syövän riskitekijöihin ei voida vaikuttaa, mutta osa syövistä on ehkäistävissä elintapoihin liittyvillä valinnoilla. Tupakoimattomuus, alkoholin käytön vähentäminen, liikkuminen, monipuolinen ravinto, painonhallinta ja ihon suojaaminen liialliselta UV-säteilyltä vähentävät useiden syöpien riskiä.

Kansallinen syöpästrategia nostaa ehkäisyn vahvasti osaksi syöpätyötä.

– On jo vuosia tiedetty, että noin joka kolmas syöpä olisi ehkäistävissä puuttumalla edellä mainittuihin riskitekijöihin. Oleellista on painottaa yksilön omaa vastuuta terveydestään ja riskitekijöiden vähentämisessä. Samalla vähennetään riskiä sairastua myös moneen muuhunkin sairauteen kuten sydänsairauksiin, neurologisiin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Lisäksi kansallisessa rokotusohjelmassa olevilla HPV-rokotteilla voidaan merkittävästi estää tiettyjen syöpien ilmaantuvuutta, Nokisalmi sanoo.

Mitä asukas voi tehdä?

Seulontakutsun saadessasi osallistu tutkimukseen, vaikka sinulla ei olisi oireita. Jos huomaat uuden, pitkittyvän tai poikkeavan oireen, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Omassa arjessa voit puolestaan pienentää syöpäriskiä terveyttä tukevilla valinnoilla.

Lisätietoa syöpäseulonnoista, terveyspalveluihin hakeutumisesta ja hyvinvoinnin tueksi tarjolla olevista palveluista löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.

Lisätietoja:

• Oma Hämeen syöpäseulonnat
• Oma Hämeen neuvonta ja ohjaus
• Suomen Syöpärekisteri

ARTIKKELI / 13.10.2026

Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia

Omaishoitajia ja läheishoitajia kohdataan kaikkialla. On puolisoita, sisaruksia, lapsia, ystäviä ja kumppaneita, jotka kantavat vastuuta läheisensä hyvinvoinnista ja arjesta. Kun puhumme omaishoidosta, mieleen nousee usein kuva ikääntyneestä puolisosta, joka hoitaa sairastunutta kumppaniaan kotona. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi. Läheistään hoitavat eivät aina ole virallisia sopimusomaishoitajia, eivätkä aina tunnista itseään sellaisiksi. Hoivasuhde muodostuu vähitellen, kun läheisen avun tarve kasvaa ja vastuu arjesta lisääntyy. 

Omaishoidon merkitys yhteiskunnalle on valtava. Aikuisten sopimusomaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun vastaavan hoidon järjestäminen muilla palveluilla maksaisi noin 1,25 miljardia euroa. Ilman omaishoitajien panosta kustannukset olisivat moninkertaiset, mutta vielä tärkeämpää on se, että omaishoito mahdollistaa monelle turvallisen elämän omassa kodissaan läheisen ihmisen tukemansa, mikä voi ylläpitää hyvää toimintakykyä. 

Miten sitten voimme tukea omaishoitajia tässä tärkeässä auttamistehtävässä? 

Tärkeintä on tunnistaa omaishoitaja. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä palveluissa on yksinkertainen: 

”Huolehditko läheisesi hyvinvoinnista tai hänen asioistaan?” 

Tietoisuus auttaa tunnistamaan 

Omaishoidon ja läheishoidon näkyväksi tekeminen on merkityksellistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kun tietoisuus lisääntyy, yhä useampi tunnistaa oman tilanteensa ja löytää itselleen sopivan tuen äärelle varhaisemmin. 

Näin voimme lisätä ymmärrystä siitä, että läheisen auttaminen ei ole vain yksityinen asia, se on merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan kokonaisuutta. Lukemattomat läheiset mahdollistavat omalla panoksellaan sen, että moni ihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään. 

Läheistään hoitavien tarpeet ovat erilaisia. Yksi kaipaa tietoa, toinen vertaistukea, kolmas konkreettista apua arkeen. Yhteistä on kuitenkin se, että oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle ja riskit haitallisille elintavoille voivat lisääntyä. Läheisestä huolehtiminen voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Kotoa lähteminen ja toimintaan liittyminen voi haastaa ja onkin tärkeää huomioida omaishoitajien erityistarpeita hyvinvointia tukevia palveluita järjestettäessä. Omaishoitajan terveyden, jaksamisen ja voimavarojen tukeminen on samalla hoidettavan hyvinvoinnin tukemista. 

Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistä työtä 

Omaishoitajien tunnistaminen ja tukeminen on kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteinen tehtävä. Mitä aikaisemmin läheistään hoitava ihminen tunnistetaan, sitä paremmin tuki voidaan kohdentaa oikeaan aikaan. Pieni kysymys voi avata oven palveluihin, vertaistukeen ja helpompaan arkeen. 

Liian usein apua tarjotaan vasta siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat vähissä. Ennaltaehkäisevä tuki, varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut ovat tässä avainasemassa. Pohdittava onkin, miten tarjota hyvinvointia tukevaa palvelua läheistään hoitaville niin, että se mahdollistuu? 

Kunnat ja hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöt tarjoavat neuvontaa, vertaistukea, kohtaamisia ja toimintaa, joka vahvistaa voimavaroja. Parhaat tulokset voidaan saavuttaa yhteistyöllä, jossa läheistään hoitava ihminen kohdataan kokonaisuutena eikä vain palveluiden käyttäjänä. 

Kun tietoisuus lisääntyy, tunnistaminen paranee. Kun tunnistaminen paranee, tuki löytyy oikeaan aikaan. Ja kun läheistään hoitavat saavat tarvitsemansa tuen, he voivat paremmin. 

Lopulta kyse ei ole vain omaishoidosta tai läheishoidosta. Kyse on ihmisistä, jotka kantavat vastuuta läheisestään usein hiljaisesti, arjen keskellä. Heidän työnsä ansaitsee tulla nähdyksi, tunnistetuksi ja tuetuksi. 

Jokainen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai kunnallisissa palveluissa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa läheistään hoitava ihminen. Pieni kysymys voi johtaa suuriin vaikutuksiin. 

Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin hankkeessa (2025–2027) lisätään tietoisuutta hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkityksestä myös niille kohderyhmille, joita palvelut vaikeammin tavoittavat ja missä riskit piilevät. 

Hanke järjestää omaishoitoteemaisen tilaisuuden Teams-yhteydellä Omaishoitoviikolla 26.11. klo 13–15.00 sekä Tietoa ja työkaluja omaishoitoperheiden tukemiseksi verkkokurssin käyttökoulutus 20.10. klo 14–14.45. 

Lisätietoa tilaisuuksista saat hankkeen työntekijöiltä: christa.ahonen@omahame.fi ja anuliisa.salovaara@omahame.fi 

Christa Ahonen  
Projektiasiantuntija    
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke   
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   
Kanta-Hämeen hyvinvointialue