
Oma Häme panostaa työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluihin
Neet-nuorten palveluja kehitetään muun muassa tiivistämällä ammattilaisten yhteistyötä.

Oma Häme panostaa työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluihin
UUTINEN / 23.05.2025
Neet-nuorten palveluja kehitetään muun muassa tiivistämällä ammattilaisten yhteistyötä.

UUTINEN / 23.05.2025
Oma Häme panostaa työelämän ja opiskelujen ulkopuolella olevien nuorten palveluihin
Oma Häme on aloittanut Neet-nuorten palveluketjun kehittämistyön. Neet-nuorilla tarkoitetaan 18–29 -vuotiaita, koulutuksen, työelämän ja asevelvollisuuden suorittamisen ulkopuolella olevia nuoria, jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
Hyvinvointialueella halutaan parantaa sote-ammattilaisten kykyä tunnistaa Neet-nuoret sekä kehittää palveluketju, jossa heidän erityistarpeensa on huomioitu. Tavoitteena on parantaa niiden nuorten hyvinvointia, jotka ovat vakavassa syrjäytymisriskissä tai jo syrjäytyneitä sekä auttaa heitä löytämään työtä tai koulutusta. On tärkeää ohjata nuoret ajoissa heidän tarvitsemiensa palveluiden piiriin ja siten estää ongelmien monimutkaistumista.
Vuonna 2022 Neet-nuoria (Not in Employment, Education or Training) oli Suomessa noin 9 prosenttia samanikäisestä väestöstä. Jokainen työmarkkinoilta syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Neet-nuoret on yksi asiakasryhmä, jonka palveluihin Oma Häme panostaa. Hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on parantaa heille suunnattujen palveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta.
Neet-nuorten erityistarpeet huomioon
Oma Hämeessä on alkuvuoden aikana suunniteltu toimia, joilla Neet-nuorten palveluketjua saadaan tiivistettyä ja kehitettyä ammattilaisten yhteistyötä hyvinvointialueen sisällä. Neet-nuorten kanssa intensiivisesti toimivat muodostavat ydintiimin, johon kuuluu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaisia.
Johtoajatuksena kehittämisessä on neet-nuorten erityisiä tarpeita huomioiva palvelukulttuuri.
– Nuorten on usein vaikeaa navigoida palveluiden keskellä, tietää tai muistaa minne milloinkin pitäisi mennä apua saadakseen. Lisäksi vaikea elämäntilanne, esimerkiksi omaan kotiin erakoituminen, voi estää heitä hakemasta apua. Meidän pitää myös pohtia, miten nuoret löytävät palvelumme ja pääsevät niihin, sanoo kehittämistä valmistellut erityisasiantuntija Janne Yrjölä.
Lisäksi on tarkoitus varmistaa muiden sote-palveluiden, kuten perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden toimivuus ja yhdenmukaisuus, mikä tukee neet-nuorten auttamista. Hyvinvointialue tulee myös kehittämään yhteistyökäytäntöjä ja verkostotyötä läheisten kumppaneiden, kuten työllisyysalueiden ja ohjaamojen kanssa.