Oma Häme kehittää varautumistaan yhteistyöllä – varautumisen seminaari kokosi asiantuntijat yhteen
Valmiussuunnittelulla turvataan kyky reagoida häiriötilanteisiin ja kriiseihin.
Oma Häme kehittää varautumistaan yhteistyöllä – varautumisen seminaari kokosi asiantuntijat yhteen
UUTINEN / 11.04.2025
Valmiussuunnittelulla turvataan kyky reagoida häiriötilanteisiin ja kriiseihin.
11.04.2025
UUTINEN / 11.04.2025
Oma Häme kehittää varautumistaan yhteistyöllä – varautumisen seminaari kokosi asiantuntijat yhteen
– Jokainen ajatus varautumisesta parantaa kriisinkestävyyttä ja jokainen työntekijä on varautumisen avaintekijä, näillä sanoilla Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen hyvinvointialueen varautumisseminaarin tiistaina Hämeenlinnassa.
HAMK:in Visamäen kampuksella 8.4. järjestetty seminaari kokosi yhteen noin 140 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen ja materiaaliseen varautumiseen, kyberturvallisuuteen ja terveydenhuollon huoltovarmuuteen.
Hyvinvointialueilla, kuten muillakin julkisilla toimijoilla, on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet on helmikuussa hyväksytty aluevaltuustossa.
Valmiussuunnittelulla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumista ja valmiussuunnittelua Oma Hämeessä koordinoi valmiusyksikkö, joka vastasi myös tiistaisesta seminaarista.
Seminaarissa nousi useissa puheenvuoroissa esiin ennakoinnin ja suunnittelun tarpeellisuus. Kriiseihin varautuminen ei voi olla kuitenkaan vain suunnitelmia paperilla – työtä on tehtävä konkreettisesti ja häiriötilanteissa toimimista on harjoiteltava.
– Kun on valmis toimintamalli, on helpompi soveltaa sitä kuin aloittaa tyhjästä häiriön tai kriisin keskellä, muistutti valmiuspäällikkö Pulkkinen.
Sote-alueet kriisien etulinjassa
Yksi seminaarin pääpuhujista oli Sini Hyvönen Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksesta ja Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Hän muistutti, että hyvinvointialueet ovat kriisien hoidossa keskiössä.
– Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli kriiseissä ja niistä palautumisessa. Tämä tulee meille luonnostaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kautta.
Suomessa toimii viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka vahvistavat kansallista varautumista ja parantavat yhteiskunnan valmiutta vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Oma Häme kuuluu Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa Sisä-Suomen valmiuskeskuksen alle.
Hyvinvointialueiden on varauduttava esimerkiksi pandemiaan, laajoihin sähköhäiriöihin ja kyberhyökkäyksiin. Lisäksi sote-palvelut ja pelastuslaitos ovat avaintoimijoita monissa kansallisesti tunnistetuissa poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi laajamittainen maahantulo, sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi tai CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat).
Seminaarin muut puhujat herättivät uusia ajatuksia valmiuspäällikössä.
– Jäin pohtimaan yksilöiden merkitystä kyberturvallisuuden näkökulmasta ja sitä, miten meidän pitäisi kouluttaa ihmisiä parempiin, tietoturvallisiin työskentelytapoihin. Esimerkiksi kalastelusimulaatiot ovat hyvä tapa opettaa henkilöstöä tunnistamaan viestit, joiden linkkejä ei kannata avata, Sini Hyvönen pohtii.
Kyberuhkia vai oikeita uhkia?
Everstiluutnantti Markus Wahlsteinin (kuvassa oikealla) puheenvuoro tarjosi osallistujille näkökulman sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuudesta. 
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja esitteli Ukrainan tilanteesta tehtyjä havaintoja. Wahlsteinin mukaan Ukrainassa muhi taustalla monia vuosia ilmiöitä, jotka vaikuttivat maan kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten elämään. Pitkään kehittynyt kriisi muuttui sodaksi lopulta. poliittisella päätöksellä. Ukrainassa tapahtuneesta voidaan ottaa Suomessa opiksi.
– Ollaanko Suomessa laajasti tietoisia informaatiovaikuttamisesta tai siitä, mitä kaikkea kriittisten kohteiden suojaus vaatii? Tukeeko yleinen ilmapiiri sitä, että epäilyttävästä toiminnasta ilmoitetaan viipymättä viranomaisille? Onko kybertila ja luotettava viestinnän varmistaminen viranomaisten hallussa vai olemmeko liikaa kaupallisten toimijoiden varassa, kysyi Wahlstein seminaarin osallistujilta.
Viranomaisten ja julkisten toimijoiden vastuuta peräänkuulutti myös Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Matias Mesiä, joka muistutti tietoturvan merkityksestä.
– Olisi erittäin tärkeää huolehtia perusasiat kuntoon: etäyhteyksien suojaaminen, monivaiheisen tunnistautumisen käyttö, tietojenkalastelun torjunta ja järjestelmäpäivitysten ajantasaisuus. Näillä saa kyberturvallisuutta edistettyä helposti.
Mesiän mukaan kyberturvallisuuden pitäisi olla ihmisille yhtä helppoa ja itsestään selvää kuin kesärenkaiden vaihto.
Vanhempi varautumissuunnittelija Marjukka Kuittinen Huoltovarmuuskeskuksesta kävi omassa puheenvuorossaan läpi muun muassa terveydenhuollon huoltovarmuuden haasteita. Kuittinen kertoi, että Suomi on verkostoiduttu hyvin, mutta terveydenhuollon materiaaleissa ollaan lähes täysin tuonnin varassa. Siksi toimintaa kehitetään jatkuvasti: harjoituksia, verkostoitumista, vapaaehtoisten koulutusta ja tilannekuvien jakamista.
Osallistujat saivat eväitä omaan työhönsä
Osallistujille seminaaripäivä oli mahdollisuus verkostoitua uusien ihmisten kanssa ja saada ajankohtaiskatsaus varautumiseen niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Aluepalomestari Laura Lappalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että päivä toi paljon uutta ajateltavaa.
– Laaja kattaus sai ymmärtämään entistä paremmin, kuinka suuri kokonaisuus varautuminen on ja miten eri tahot sitä työstävät. Seminaarin eväillä on hyvä palata työpöydän ääreen ja arvioida omia toimia. Ja päivä sisälsi paljon kiinnostavaa myös ihan kansalaisen näkökulmasta, Lappalainen huomauttaa.
Riihimäen kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ari Saarinen nostaa esiin tarpeen tiiviimmälle yhteistyölle hyvinvointialueen kanssa.
– Olisi hyvä tehdä vaikka pienemmilläkin ryhmillä voisi tehdä yhteistä valmiussuunnittelua ja työpöytäharjoituksia esimerkiksi evakuointeihin liittyen.
Saarinen kiitteli seminaarin sisältöä ja toivoi sen jatkuvan vuosittain.
Oma Hämeen rakennuttajapäällikkö Liisa Haakana korosti teknisen varautumisen huomioimista jo suunnittelun alkuvaiheessa.
– Assi-hankkeessa, mikä on tällä hetkellä tärkein hankkeeni, on varauduttu monin eri tavoin sekä pandemiaan, fyysiseen turvallisuuteen ja järjestelmien toiminnan turvaamiseen. Tämä kaikki on vaikuttanut sekä sairaalan suunnitteluun että käytäntöihin työmaavaiheen aikana, Haakana listaa.
Perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosalueylihoitaja Auli Anttila kiitteli seminaarin tarjoamia näkökulmia erityisesti kyberuhkien ja ennakoinnin osalta:
– Avainsanoja, jotka jäivät mieleeni, olivat ennakointi, uhkiin varautuminen, systemaattinen harjoittelu, tilannekuvan analysointi – sekä yksikkökohtainen varautuminen, kuten 72 h-valmius, sanoo Anttila.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin
Palveluiden muutoksista tiedotetaan lisää maanantaina 11. toukokuuta.
Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin
UUTINEN / 08.05.2026
Palveluiden muutoksista tiedotetaan lisää maanantaina 11. toukokuuta.
UUTINEN / 08.05.2026
Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin
Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat toistaiseksi siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä. Veturi on asetettu käyttökieltoon perjantaista 8.5.2026 klo 16 alkaen. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.
Käyttökielto tarkoittaa, ettei rakennusta saa käyttää ennen kuin tarvittavat lisäselvitykset on tehty ja käyttökiellon poistamisesta on päätetty. Kulku rakennukseen on estetty.
Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Käyttökielto perustuu perjantaina 8. toukokuuta tehtyihin mittauksiin, joissa havaittiin rakennuksen vierustalla maan painumista ja perustuspaaluissa liikettä. Lue lisää Riihimäen kaupungin tiedotteesta
Kiinteistössä työskenteleviä Oma Hämeen työntekijöitä on informoitu tilanteesta. Hyvinvointialue on aloittanut kartoittamaan korvaavia tiloja palveluilleen.
Oma Häme tiedottaa palveluiden muutoksista maanantaina 11. toukokuuta tai myöhemmin, kun lisätietoja on saatavilla.
Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. Lisäksi tiloissa työskentelee muuta ikäihmisten palveluiden ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden henkilöstöä.
Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa
Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti.
Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa
UUTINEN / 08.05.2026
Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti.
08.05.2026
UUTINEN / 08.05.2026
Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa
Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella alkuvuonna 2026, ja useissa palveluissa on saavutettu lakisääteiset tavoiteajat. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa kehitys on ollut selvästi myönteistä. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy toteutuu kokonaisuutena hyvin, ja aikuisväestön osalta tavoiteajat saavutetaan käytännössä kaikissa tapauksissa. Myös monissa sosiaali- ja ikäihmisten palveluissa on päästy hyvälle tasolle tai kehitys on ollut oikeansuuntaista.
Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin. Samalla tarkentunut tieto osoittaa, että kaikissa palveluissa lakisääteiset tavoitteet eivät vielä täysin täyty ja kehittämistyö jatkuu aktiivisesti.
Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti. Seuranta kattaa muun muassa palveluihin pääsyn, käsittelyajat, tavoittamisajat ja henkilöstömitoituksen. Tilannekuvaa verrataan hyvinvointialueen aloitusvaiheeseen ja aiempiin raportointijaksoihin.
Tammikuussa palveluihin pääsystä kerrottiin näin: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa - Oma Häme
Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.
Parannusta erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on säilynyt aikuisväestön osalta erinomaisella tasolla: 100 prosenttia asiakkaista pääsee hoitoon kolmen kuukauden määräajassa. Alle 23-vuotiailla tilanne on pysynyt melko lailla ennallaan. Lääkärivastaanotoille pääsy parani 82 prosentista 83 prosenttiin ja hoitajavastaanotoille pääsy tippui 98 prosentista 95 prosenttiin. Vertailussa ovat loppuvuoden 2025 luvut ja tammi-maaliskuun luvut.
Yhteydensaanti perusterveydenhuoltoon kiireettömässä hoidossa on heikentynyt, kun verrataan vuoden 2025 lukuja alkuvuoden lukuihin. Samana päivänä toteutuneiden yhteydenottojen osuus laski 99,1 prosentista 89 prosenttiin.
Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on taas parantunut, kun verrataan viime vuoden lopun lukuja tämän vuoden ensimmäisen neljännekseen. Tammi-maalikuussa yli 23-vuotiaiden osalta hoitoon pääsi 99 prosenttia asiakkaista (Q4/2025: 97 %) ja alle 23-vuotiaiden osalta 94 prosenttia (Q4/2025: 89 %). Fysioterapiassa kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu edelleen kolmessa kuukaudessa täysimääräisesti (100 %).
Erikoissairaanhoidossa kehitys on ollut paikoin erittäin myönteistä. Kuulokeskuksessa hoitoon pääsy parani merkittävästi: vuoden 2025 alussa 68 prosenttia asiakkaista pääsi hoitoon 180 vuorokauden määräajassa, kun alkuvuonna 2026 vastaava osuus oli 100 prosenttia. Lähetteet pystytään edelleen käsittelemään vaaditussa 21 vuorokauden määräajoissa kaikilla erityisaloilla.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoitoon pääsy toteutui lakisääteisissä määräajoissa sataprosenttisesti niin nuorilla kuin aikuisillakin.
Sosiaalipalveluissa kehitys vaihtelevaa
Sosiaalipalvelujen käsittelyajoissa kehitys on ollut kaksijakoista: aikuisten palveluissa käsittelyajat ovat hiukan pidentyneet, kun taas lapsiperheiden palveluissa ne ovat lyhentyneet.
Toimeentulotukihakemuksista 91,2 prosenttia käsiteltiin 7 arkipäivän määräajassa (Q1/2025: 94,9 %), ja työikäisten palveluissa palvelutarpeen arviointi toteutui kolmen kuukauden määräajassa 90,1 prosentissa tapauksista (Q1/2025: 93,2 %). Lapsiperheiden palveluissa kehitys on ollut myönteistä: palvelutarpeen arviointi tehtiin kolmen kuukauden kuluessa 83,1 prosentille asiakkaista – viime vuoden lopulla se tehtiin määräajassa 81,4 prosentille.
Vammaispalveluissa hakemusten käsittely 7 arkipäivässä onnistui 82,6 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa käsittely määräajassa onnistui vain 75,6 prosentille. Palvelutarpeen arviointi on sen sijaan hidastunut: nyt alkuvuonna kolmen kuukauden määräaika toteutuu 81,4 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa luku oli 92,7 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyprosentti vaaditussa 7 vuorokauden ajassa on pysynyt ennallaan noin 82 prosentissa.
Käsittelyaikoihin vaikuttaa edelleen kahden asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö, joka hidastaa prosesseja.
Oppilashuollon psykologimitoitus on parantunut merkittävästi: nyt alkuvuonna yhtä psykologia kohden oli 760 oppilasta (vaade max 780), kun vielä loppuvuonna 2025 oppilasmäärä oli 847 yhtä psykologia kohden. Sen sijaan kuraattorimitoitus on aavistuksen heikentynyt, ja oppilasmäärä kuraattoria kohden ylittää lakisääteisen rajan (670 oppilasta/kuraattori).
Lastensuojelussa henkilöstömitoitus on pysynyt lain rajoissa, mutta lasten määrä työntekijää kohden on kasvanut hieman sekä avo- että sijaishuollossa.
Ikäihmisten palveluissa vahva taso ja parannusta
Ikäihmisten palveluissa tilanne on pääosin hyvä. Omaishoidon tuen hakemukset on saatu käsiteltyä määräajassa (kriteerit täyttävälle hakemuskuukauden alusta) sataprosenttisesti, samoin ikäihmisten palvelutarpeen arviointi toteutuu kaikille kolmen kuukauden määräajassa. Kotihoito ja tukipalvelut käynnistyvät edelleen pääsääntöisesti seitsemän vuorokauden sisällä ja kiireellisissä tilanteissa välittömästi.
Asumispalveluissa henkilöstömitoitus parani 86,7 prosentista 93,9 prosenttiin, mutta ei vielä täysin saavuta lakisääteistä tasoa.
Yhteisölliseen asumiseen pääsyä odotti tammi-maalikuussa yli 90 vuorokautta noin 13 prosenttia asiakkaista. Pitkä odotusaika liittyi kuitenkin useimmiten asiakkaiden omiin valintoihin, eikä palvelujen saatavuuteen.
Pelastus- ja ensihoitopalveluissa kehitys pääosin myönteistä
Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen.
Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet verrattuna alkuvuoteen 2025, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 21 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 16 min 22 sek (vaade 15 min). Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alkuvuosi painottuu talviaikaan, jolloin olosuhteet ovat haastavammat kuin kesäkaudella.
Tilannekuva tarkentunut – kehittämistyö jatkuu
Lakisääteisten palveluiden toteutumisen seuranta tuo aiempaa tarkemmin esiin palvelujen väliset erot sekä niiden taustalla olevat syyt. Haasteita aiheuttavat muun muassa henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus sekä ruuhkahuiput palveluissa.
Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Tammi-maaliskuussa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi 83,7. Myös Ensilinjapalveluiden NPS oli korkea samalla aikajaksolla ollen 77,5. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.
Useilla osa-alueilla kehitys on ollut selvästi myönteistä, ja hyvinvointialue jatkaa toimenpiteitä palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa palveluissa.
Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tammi-maalikuu 2026
Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa
Seminaarissa oli mukana pääluottamusedustajien ajankohtaiskatsaus.
Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa
UUTINEN / 08.05.2026
Seminaarissa oli mukana pääluottamusedustajien ajankohtaiskatsaus.
08.05.2026
UUTINEN / 08.05.2026
Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa
Aluehallitus kokoontui torstaina 7. toukokuuta seminaariin Riihimäelle. Päivän aikana aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen talouden tasapainottamista, muutostalousarviota sekä strategian toimeenpanoa tulevaa päätöksentekoa varten.
Seminaarin tavoitteena oli muodostaa aluehallitukselle yhteinen tilannekuva hyvinvointialueen taloudesta, strategiatyöstä ja valmisteltavista asioista.
– Päivä avasi yhteistä ymmärrystä ja antoi aluehallitukselle yhteisen tilannekuvan strategian valmistelusta ja siirtymisestä päätöksentekoon. Keskustelu oli erittäin tärkeää talouden tilanteesta ja muutostalousarviosta. Käsittelyn avulla muodostui yhteinen käsitys myös lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen ja prosessin etenemisestä, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) toteaa.
Seminaarissa myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusedustajat antoivat katsauksensa henkilöstön ajankohtaisiin asioihin. Pääluottamusedustajat korostivat poikkeuksellisen hyvää yhteistyötään työnantajan kanssa sekä jatkuvasti käytävää yhteistä vuoropuhelua. Esillä keskusteluissa ovat jatkuvien muutosten vaikutukset henkilöstöön, kuten esim. palkkausjärjestelmän kehittäminen, työvuorosuunnittelu, Assi-sairaalan käyttöönotto sekä toiminnan uudelleenorganisointi.
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli aluehallitukselle hyvinvointialueiden rahoitusennusteiden suuria muutoksia kevään aikana sekä niiden vaikutuksia talouden suunnitteluun. Seminaarissa käytiin keskustelua myös valtiovarainministeriölle valmisteltavasta lisäaikahakemuksesta alijäämien kattamiseen kestävällä tavalla.
Seminaarissa käsiteltiin lisäksi toimialojen suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa palvelurakenteen kehittäminen, teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen, palveluiden tuotantotapojen tarkastelu sekä henkilöstöresurssien joustava käyttö.
Talousjohtaja Sampo Salo esitteli muutostalousarvion valmistelua. Muutostalousarvio ja siihen liittyvät talouden tasapainottamistoimet etenevät aluehallituksen päätöksentekoon maanantaina 11. toukokuuta.
Iltapäivän strategiaosuudessa aluehallitus käsitteli strategian ja palvelustrategian valmistelun etenemistä sekä toimeenpanon tiekarttaa. Strategiakokonaisuus etenee niin ikään aluehallituksen päätöksentekoon 11. toukokuuta.
– Seminaarin tavoite on, että päätöksenteko helpottuu, kun taustavalmistelusta on voitu keskustella yhdessä ennen varsinaisia päätöksiä. Päivä antoi aluehallitukselle hyvät valmiudet tulevaan päätöksentekoon, Lepola sanoo.
Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta
Keskitetty asiakaspalvelu hoitaa puhelimitse ja chatissa muun muassa ajanvarausmuutoksia sekä lähetekyselyitä.
Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta
UUTINEN / 04.05.2026
Keskitetty asiakaspalvelu hoitaa puhelimitse ja chatissa muun muassa ajanvarausmuutoksia sekä lähetekyselyitä.
UUTINEN / 04.05.2026
Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta
Erikoissairaanhoidon keskitetty asiakaspalvelu aloittaa toimintansa keskiviikkona 6. toukokuuta. Uusi palvelu sujuvoittaa asiakkaiden asiointia ja tukee erikoissairaanhoidon yksiköitä keskittämällä asiakasyhteydenottoja yhteen palvelukanavaan. Ensivaiheessa muutos koskee kuvantamista, tutkimusyksikköjä ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa (pois lukien lapsettomuuspoliklinikka, Sydänsairaala, psykiatria, kuntoutus).
Uuden asiakaspalvelun tehtävänä on hoitaa muun muassa ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyviä yhteydenottoja. Tavoitteenamme on, että hoidamme yhteydenotot saman päivän aikana. Aiemmin asiakkaalle on soitettu seuraavalla vapaalla soittoajalla, joka voi olla vasta seuraavien päivien aikana.
– Keskitetty asiakaspalvelu tuo selkeyttä ja nopeutta asiointiin. Tarjoamme laajennetut aukioloajat, sekä uutena ominaisuutena erikoissairaanhoidon chatin. Jahka saamme polkaistua toiminnan hyvin alkuun, muutoksen pitäisi tuoda positiivisia vaikutuksia niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, kertoo projektipäällikkö Jenni Ylisaari.
Palvelukanavina puhelin ja chat
Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu palvelee numerossa 03 629 6262 arkisin klo 7.30–16.30. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä myös chatin kautta, joka on käytettävissä samoina aukioloaikoina.
Asiakkaita kannustetaan käyttämään erityisesti chat-palvelua, jossa jonottaminen on maksutonta ja ruuhkat usein pienempiä. Palveluun kirjaudutaan vahvasti tunnistautumalla joko Oma Häme -sovelluksen kautta tai verkkosivuilla Kirjaudu-toiminnon kautta.
Jos asiointi chatin kautta tai soittamalla ei ole mahdollista, on käytössä tekstiviestinumero 040 629 6390 (kuulovammaiset ja tulkin tarpeessa olevat).
Mitä asioita asiakaspalvelu hoitaa?
Asiakaspalvelu käsittelee muun muassa:
• ajan siirtoja ja peruutuksia (vaativammat muutokset ohjataan yksiköihin)
• hoito-ohjeiden tarkennuksia
• jono- ja lähetetiedusteluja
Ota yhteyttä suoraan hoitavaan yksikköön, jos sinua on niin ohjeistettu tai kyse on:
• uusista oireista
• voinnin heikkenemisestä
• komplikaatioista
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapuun 116 117.
Lifecare-potilastietojärjestelmässä on käyttökatko – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16. toukokuuta
UUTINEN / 08.05.2026
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapuun 116 117.
UUTINEN / 08.05.2026
Lifecare-potilastietojärjestelmässä on käyttökatko – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16. toukokuuta
Oma Häme päivittää potilastietojärjestelmänsä lauantaina 16.5.2026. Päivityksen aikana Lifecare-järjestelmässä on käyttökatko, mikä voi näkyä ajoittaisina viiveinä terveyspalveluissa.
Käyttökatkon aikana terveyspalveluissa voi esiintyä tilapäistä ruuhkaa tai asioinnin viiveitä. Asukkaita pyydetään huomioimaan tämä ja hakeutumaan hoitoon vain kiireellisissä tapauksissa. Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia ennen tai jälkeen päivityksen.
Päivityksen yhteydessä järjestelmään tehdään teknisiä parannuksia sekä korjauksia ja tuovat uusia työkaluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön.
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle:
- Hoida kiireettömät terveysasiasi arkisin
- Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
- Ota henkilökohtainen lääkelistasi mukaan tai päivitä se Oma Häme -sovellukseen
- Potilastietojärjestelmä ei ole käytettävissä päivityksen aikana, joten palveluissa voi esiintyä viiveitä tai ruuhkaa
- Terveyttä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, soita 112
Oma Häme pahoittelee mahdollisesta käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa ja kiittää asukkaita ymmärryksestä.
Kiirevastaanottojen ja päivystyksen aukioloajat:
Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030.
Aluevaltuuston strategiaseminaari kokosi päättäjät Hämeenlinnaan – yhteinen suunta korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ennakointia
UUTINEN / 07.05.2026
Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030.
UUTINEN / 07.05.2026
Aluevaltuuston strategiaseminaari kokosi päättäjät Hämeenlinnaan – yhteinen suunta korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ennakointia
Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui strategiaseminaariin Hämeenlinnaan 24. huhtikuuta pohjustamaan uuden strategian päätöksentekoa. Keskusteluissa nousi esiin laaja yhteinen näkemys siitä, että tulevien vuosien keskeisiä ratkaisuja ovat asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisy sekä talouden kestävä tasapaino.
Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030. Tavoitteena on rakentaa ennakoiva, yhdenvertainen ja vaikuttava hyvinvointialue, joka vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Aluevaltuusto hyväksyi jo lokakuussa hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet, ja palvelustrategia on tulossa valtuuston käsittelyyn toukokuussa.
Hyvinvointialueen toimintaa ohjaavat arvot – vaikuttavuus, rohkeus, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys – näkyivät vahvasti myös seminaarikeskusteluissa. Strategian painopisteet kiteytyvät siihen, että palvelut järjestetään vaikuttavasti, asiakkaita ohjataan sujuville palvelupoluille, toimintaa ennakoidaan ja luottamusta vahvistetaan.
Seminaarissa valtuutetut kuulivat virkajohdon katsaukset taloustilanteesta ja strategiavalmistelun etenemisestä. Sen jälkeen valtuutetut pohtivat työryhmiin jaettuina palvelustrategian sisältöjä ja tavoitteita.
Valmistelun taustalla vaikuttavat samanaikaisesti useat haasteet: tiukka taloustilanne, väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet. Näihin vastaaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että toimintatapojen uudistamista.
Asiakaslähtöisyys ja ennaltaehkäisy yhdistävät päättäjiä
Valtuustoryhmien puheenjohtajien mukaan onnistumisen ytimessä on palveluiden rakentaminen aidosti asukkaiden tarpeista.
– Meidän pitää rakentaa aidosti asiakaslähtöiset palvelupolut ja onnistua ennaltaehkäisyssä. Samalla tarvitaan verkostomaista yhteistyötä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Lehkonen.
Hänen mukaansa kehityssuunta on jo nyt monin mittarein oikea, ja parempi kuin ennen hyvinvointialueuudistusta.
SDP:n Kaisa Lepola painottaa muutoksen pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta.
– Tarvitsemme vastuullista ja pitkäjänteistä muutostyötä. Asiakkaan pitää olla keskiössä kaikessa tekemisessä, aluehallituksen puheenjohtaja painottaa.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mirka Soinikoski nostaa esiin ennaltaehkäisyn ja yhteistyön merkityksen – ne ovat tärkeitä, jos halutaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
– Meidän on päästävä eroon siiloista ja rakennettava moniammatillista yhteistyötä.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Heini Ristavaara korostaa tiedolla johtamista ja palveluiden saatavuutta.
– On tärkeää, että pystymme hyödyntämään tietoa monipuolisesti ja varmistamaan palveluiden saatavuuden tasavertaisesti. Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat tässä keskeisiä. Palvelut tulisi järjestää asiakasvirtojen mukaisesti ja tuotantotapoja pitäisi arvioida jatkuvasti osana toimintaa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Lartama muistuttaa talouden reunaehdoista.
– Meidän on selvittävä tiukasta taloustilanteesta ja alijäämien kattamisesta. Se edellyttää palvelurakenteiden uudistamista niin, että asiakkaat ja asukkaat huomioidaan aidosti.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima painottaa myös asukkaiden osallistamista ja käytännön toteutusta.
– Muutoksia on tehtävä kuunnellen ammattilaisia ja asukkaita. Strategia onnistuu vain, jos se perustuu ihmisten todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Elise Oikari puolestaan nostaa esiin kohtaamisen merkityksen.
– Inhimillinen kohtaaminen ja asiakkaista välittäminen ovat keskiössä. Samalla tarvitaan huolellista taloudenpitoa ja ennakointia.
Onnistuminen mitataan arjessa – strategian on näytettävä palveluissa
Puheenjohtajat ovat pohtineet myös sitä, miten strategian onnistumista arvioidaan. Keskeisiksi mittareiksi koetaan palveluiden saatavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus sekä talouden tasapaino.
– Onnistumme, jos asiakas kokee saavansa hyvää palvelua ja hoitoon pääsee, Kokoomuksen Lehkonen sanoo.
Hoitoon pääsyä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti pidetään tärkeänä.
– Onnistumisen mittarina tulisi pitää sitä, saammeko säilytettyä erityisesti peruspalveluiden saavutettavuuden hyvällä tasolla, kehitymmekö innovatiivisissa ratkaisuissa tarkasta taloudenpidosta huolimatta, kokeeko henkilöstö onnistumista ja iloa työssään sekä toteutuuko välittäminen asiakastyössä, Oikari (kd.) listaa.
– Palveluiden järjestäminen suuremmissa yksiköissä voi tarjota asukkaille yhdenvertaisemmat ja laadukkaammat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimintatapojen ravistelu on voinut tuntua kovaltakin, mutta toivottavasti hoitopolkujen yhtenäistäminen parantaa hoitoon pääsyä toiminnan tehostumisen lisäksi, jatkaa Lartama (ps.).
Useat puheenjohtajat korostavat, että strategian arvo ratkaistaan sen toimeenpanossa.
– Strategia ei saa jäädä paperiksi, vaan sen pitää näkyä arjessa. Lisäksi keskustelua palveluista täytyisi käydä aidosti vuoropuheluna eri tahojen kanssa ja asiakkaita täytyisi aidosti kuunnella, tiivistää Ristavaara (kesk.).
– Seuratkaa niitä päättäjiä, jotka ovat saaneet päätösvaltaa äänillänne vaaleissa. Strategia on pelkkää paperia ja kauniita lupauksia, elleivät päättäjät huolehdi myös niiden toimeenpanosta, muistuttaa Reima (vas.).
Valtuustoryhmien viesti kantahämäläisille on varovaisen luottavainen. Sosialidemokraattien Lepolan mukaan strategia antaa yhteisen suunnan:
– Strategia linjaa yhdessä tekemisen suunnan ja se on tehty hyvin osallistaen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella annetaan asukkaiden tarpeista käsin palveluita nykyaikaisesti. Hyvinvointialueen asemaa puolustetaan ja tavoitteemme on säilyttää itsenäinen hyvinvointialue myös jatkossa, Lepola muistuttaa.
– Vaikka talouden hallinta ei ole täysin meidän käsissämme, ja meitä painostetaan jatkuvasti leikkaamaan valtion taholta, me huolehdimme, että jokainen ihminen ja perhe saa apua. Hädässä autetaan nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, vierellä kulkien, lisää Soinikoski (vihr.).
Aluevaltuusto päättää strategiakokonaisuudesta toukokuussa.