UUTINEN / 05.02.2025

Oma Häme kehittää ansiokkaasti koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn

Oma Häme on kehittänyt tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyyn tähtääviä palveluja ja koulutusta Kanta-Hämeessä. Hyvinvointialueen sote-ammattilaisista koostuva työryhmä on järjestänyt laajamittaista koulutusta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM – Female Genital Mutilation) ehkäisyyn ja hoitoon liittyen. Koulutusta on tarjottu vuodesta 2023 lähtien Oma Hämeen oman henkilöstön lisäksi maakunnan varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten työntekijöille.

Oma Hämeen ehkäisevä toiminta ja koulutukset ovat saaneet kiitosta valtakunnallisesti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lisäksi muut hyvinvointialueet ovat ottaneet mallia Oma Hämeen toiminnasta. Helmikuun 6. päivänä vietetään kansainvälistä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaista päivää.

Oma Häme on kouluttanut yhteensä 147 ammattilaista FGM-työn tueksi. Koulutuksiin on osallistunut muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, koulukuraattoreja ja hallinnon työntekijöitä.

Varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten rooli sukuelinten silpomisen ehkäisyssä on keskeinen. Ammattilaisen velvollisuus ottaa asia puheeksi on tärkeä osa ehkäisevää työtä. Usein uhrien ja heidän läheistensä on vaikea itse puhua asiasta. Ammattilaisen tuleekin toimia sensitiivisesti ja luoda turvallinen keskusteluilmapiiri.

– Asiakkaiden ja potilaiden kanssa voi kuitenkin puhua silpomisen sijaan myös ympärileikkauksesta, sillä se on monille silpomista tutumpi käsite, sanoo työryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Tiina Hofström Oma Hämeestä.

Silpomisesta aiheutuu monenlaisia vaaroja ja vammoja

Oma Hämeen koulutuksissa jaetaan tietoa muun muassa silpomisen vaaroista, ilmoitusvelvollisuudesta, moniammatillisesta yhteistyöstä, avaus- ja korjausleikkauksista sekä jälkihoidosta.

Suomessa arvioidaan olevan noin 38 000 naista ja tyttöä, jotka ovat lähtöisin perinnettä harjoittavista maista. Näistä silpomisen läpikäyneitä naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 10 000. Silpomisen riskissä arvioidaan olevan noin 650–3080 tyttöä – riippuen siitä, huomioidaanko arvioinnissa Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaisten perheiden tytöt. 

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen aiheuttaa vakavia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Silpomisen pitkäaikaisia seurauksia ovat muun muassa kipu, virtsaamisvaikeudet, arpeutuminen, yhdyntäongelmat ja tyytymättömyys seksuaalielämään, psyykkiset oireet, krooniset tulehdukset sekä HIV- ja hepatiitti B- ja C-tartunnat, jotka voivat levitä epäpuhtaiden välineiden kautta. 

Uusi laki astui voimaan vuodenvaihteessa 

1.1.2025 tuli voimaan uusi laki, joka tekee naisten sukuelinten silpomisesta sekä sen valmistelusta selkeästi rangaistavaa. Tämä vahvistaa rikoslaissa jo aiemmin säädettyjä törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelua koskevia säädöksiä. Uusi laki myös sisällyttää valmistelun piiriin tilanteet, joissa naista tai tyttöä suunnitellaan vietäväksi ulkomaille silpomista varten.

Suomessa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämiseen on kiinnitetty huomiota jo 1990-luvun alusta lähtien. Työtä ohjaa Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma, joka on laadittu viranomaisten yhteistyönä. Toimintaohjelma suosittaa kunnille, päättäjille, ammattilaisille, järjestöille, perinnettä harjoittavien yhteisöjen jäsenille ja muille asianosaisille konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan estää silpomisperinnettä sekä auttaa sen läpikäyneitä tyttöjä ja naisia.

Oma Hämeessä silpomisen vastaisesta toiminnasta ja koulutuksista vastaa FGM-työryhmä, johon kuuluu perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelujen sekä terveyspalvelujen ammattilaisia. Mukana on lisäksi yhteistyökumppaneita, kuten poliisi ja THL:n Barnahus-hanke. Myös Ihmisoikeusliiton ja Hämeenlinnan kaupungin edustajat ovat kommentoineet työryhmän koulutusaineistoa. 

– Oma Hämeen työryhmätyöhön on osallistunut myös silpomisen ehkäisytyötä tekeviä maahanmuuttajataustaisia ammattilaisia. Heidän näkökulmansa ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä kokonaisuuden hahmottamisessa ja työmenetelmien kehittämisessä, sanoo Hofström.

Oma Häme jatkaa aktiivista yhteistyötä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa edistääkseen tyttöjen ja naisten turvallisuutta ja hyvinvointia.