Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Sisältöjulkaisija

Oma Hämeen logo
UUTINEN
05.12.2024

Oma Häme jatkaa palveluidensa kehittämistä – taloustilanne kiristää muutosvauhtia

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä maanantaina.

Oma Hämeen logo

Oma Häme jatkaa palveluidensa kehittämistä – taloustilanne kiristää muutosvauhtia

UUTINEN / 05.12.2024

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä maanantaina.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 05.12.2024

Oma Häme jatkaa palveluidensa kehittämistä – taloustilanne kiristää muutosvauhtia

Ensi vuoden talousarvion päätöksenteko käynnistyy hyvinvointialueella. Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan esitystä kokouksessaan maanantaina 9. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää vuoden 2025 talousarviosta ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmasta 17. joulukuuta. Valtuustokokousta voi seurata suorana omahame.fi -sivuston kautta.

Aluehallituksen 9.12.2024 kokouksen esityslista

Oma Häme jatkaa palvelujensa kehittämistä ja turvaa asukkaidensa lakisääteiset palvelut myös ensi vuonna tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon vuosien 2025 ja 2026 aikana. Laki kuitenkin velvoittaa kattamaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii huomattavan ylijäämäisiä talousarvioita seuraavalle kahdelle vuodelle.

Vuoden 2023 alijäämä oli noin 60 miljoonaa euroa, ja myös kuluvan vuoden tulos on yhtä merkittävästi alijäämäinen. Lisäksi talouden suunnitteluun sisältyy yhä paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä. Vuodelle 2025 Oma Hämeen valtion rahoitus kasvaa 803,8 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen kasvu on kuitenkin jälkijättöistä, eikä se riitä kattamaan kertyneitä alijäämiä.

Hyvinvointialuejohtajan mukaan toimintaympäristön muutokset vaativat, että Oma Häme tekee huhtikuussa valittavan, uuden aluevaltuuston kanssa väliarvion ennen vuoden 2026 talousarvion tekemistä.

– Talousarvioon on otettu paljon sellaisia uusia toimia, jotka laittavat vuoden 2025 aikana talouden rakennetta korjaavia muutoksia liikkeelle, mutta joiden vaikutuksia on syytä tarkastella vuoden 2026 talousarviokäsittelyn yhteydessä uudelleen. Muutosten suunta on oikea, mutta meidän on tehtävä väliarvio ensi vuoden loppupuolella, että voimme varmistua muutosvauhdin ja riskien riittävästä hallinnasta, sanoo Olli Naukkarinen.

Alijäämien kattamiseen asetettu tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään kustannussäästöjä uusista kohteista. Tämän lisäksi aiemmin hyväksyttyjen, kahden talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet on saatava toteutumaan täysimääräisesti. Myös keväällä päätettyjen palveluverkkomuutosten toimeenpano on edellytyksenä alijäämien kattamiselle. Alijäämien kattaminen edellyttää myös, ettei valtion rahoituksessa tapahdu oleellista heikennystä vuodelle 2026.

Hyvinvointialuejohtajan aluehallitukselle tekemä talousarvioesitys pitää sisällään myös keinoja menojen hillitsemiseksi. Aiemmin esille on tuotu vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan tehtävät muutokset. Lisäksi pohdinnassa on esimerkiksi omaishoidontuen määrän sopeuttaminen lakisääteiselle tasolle.

Muutoksille on myös toiminnallinen tarve

Kanta-Häme on yksi harvoista hyvinvointialueista, jolla on pieni mahdollisuus mahdollisuudet alijäämien kattamiseen velvoiteajassa. Se vaatii onnistumisia, tiukkaa taloudenpitoa ja tiettyä toimintaympäristön vakautta.

– Tätä aikataulua tulisi kansallisin ratkaisuin hiukan höllentää. Muutosvauhti johtaa siihen, että dialogi sidosryhmien ja henkilöstön kanssa jää vähäiseksi, mikä puolestaan rapauttaa luottamusta ja aiheuttaa lukuisan määrä väärinkäsityksiä. Muutosten yhteisvaikutusten analysointiin tarvittaisiin enemmän aikaa, painottaa hyvinvointialuejohtaja.

Naukkarisen mukaan lokakuun rahoituslaskelma ja siinä tapahtunut sairastavuuskertoimen muutos tuo Oma Hämeelle rahoitusta 40 miljoonaa vuosille 2025-2026.

– Lisäksi viime aikoina on päättynyt useita kilpailutuksia, joissa kulukehitys suhteessa nykytilaan on jopa negatiivinen. Vuosi 2025 jälkimmäinen puolisko ja vuosi 2026 näyttävät nyt ensi kerran sen, miten paljon hyvinvointialuetasoiset järjestämistavat ja kilpailutukset parantavat tuottavuuttamme.

Naukkarinen muistuttaa, että monet toteutuneet ja monet suunnitellut muutokset palveluihin ovat tarpeellisia sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Monet muutokset myös parantavat palveluja tai lisäävät palveluiden integraatiota, mistä asiakkaat hyötyvät. Palveluja tuodaan asiakkaan kotiin uusilla fyysisillä palvelumalleilla, kuten ensihoidon ja kotisairaalan yhteinen Gerbiili-palvelu. Tai digitaalisesti, johon Oma Häme tarjoaa jo nyt varsin laajan valikoiman keinoja.

Muutokset ovat tarvittavia, vaikka muutosvauhti on kireä. Tämä ajatus pätee myös julkisuudessa paljon esillä olleisiin muutoksiin, joita kaavaillaan vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoille. Palvelujen kehittämiselle on jatkuva tarve ja suunnitellut muutokset vahvistaisivat moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistaisivat lääkäriresurssien tehokkaampaa käyttöä. Se myös parantaisi asiakkaan saamia palveluja, kun tarjolla olisi laajempi tutkimusvalikoima ja sujuvampi konsultaatiomahdollisuus.

 – Sote-uudistuksen tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen sekä perustason palvelujen vahvistaminen. Lisäksi meillä on velvoite hillitä kustannusten nousua sekä varautua ikääntymisen mukana tuomaan palvelutarpeen muutokseen. Kaavailtuihin muutosesityksiin on vaikuttanut myös henkilöstön saatavuus sekä toiminnan kehittämistarpeet, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.

– Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintoihin suunnitellaan muutoksia niin, että palvelukeskuksiin jäisi usein tarvittavia palveluita sekä niitä erikoisaloja, joiden osalta integroituminen perusterveydenhuollon palveluihin katsotaan erityisen tärkeäksi. Joidenkin erikoisalojen palveluja on tarkoitus siirtää Hämeenlinnaan, mihin vaikuttavat myös esimerkiksi resurssien tehokkaampi käyttö sekä kalustoon ja laitteisiin liittyvät näkökohdat, jatkaa Lappalainen.

Talouden haasteista huolimatta Oma Häme on saavuttanut kuluvana vuonna merkittäviä edistysaskelia. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on vähennetty ja kevyempiä asumisvaihtoehtoja on lisätty, mikä tukee ikääntyneiden kotona asumista. Asiakkaiden ohjausta palveluihin on selkeytetty ja helpotettu monin tavoin, muun muassa ottamalla käyttöön ensilinja-numeroita. Keskitetyt, ensilinjanumerot toimivat yhteistyöverkostona, jonka kautta asiakkaan asia hoidetaan kerralla kuntoon tai otetaan ammattilaisten haltuun. Eri palveluiden ensilinjanumerot ovat tarkoitettu erityisesti niille asukkaille, joilla ei ole vielä hoitosuhdetta tai joilla on uusi palvelutarve.

Tulevaisuuden tavoitteet nousevat strategiasta

Vuoden 2025 talousarvio rakentuu strategiasta nouseville, selkeille tavoitteille ja mittareille, jotka on Oma Hämeessä määritelty ensimmäistä kertaa OKR-mallin mukaisesti (Objectives and Key Results). OKR-mallin ideana on määrittää yhteisesti tavoitteet, jotka kertovat, mitä kohti mennään sekä seurata ja mitata avaintuloksia, jotka puolestaan kertovat, ollaanko maaliin päästy toivotulla tavalla.

Valtuustotasolla sitovia, koko hyvinvointialueen yhteisiä tavoitteita on viisi. Niissä yhdistyvät asiakkaan pääsy oikeaan palveluun oikeaan aikaan, palveluiden vaikuttavuus ja tuottavuus sekä ammattilaisten ja teknologian yhteistyö asiakkaan tarpeisiin mukaan.

1) Asiakas saa helposti yhteyden sekä ratkaisun ensikontaktissa

Tavoitteena on parantaa asiakkaan kohtaamista ja ohjausta niin, että asiakas pääsee oikeaan palveluun mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti, ja ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdellä yhteydenotolla. Palvelukulttuurin muutoksella on tarkoitus vähentää palveluiden hajanaisuudesta johtuvia ongelmia ja kohdistaa resurssit tehokkaasti niille, jotka tarvitsevat eniten tukea.

2) Saavutamme yhdessä asiakkaan kanssa asetetut tavoitteet ​

Palveluita tuotetaan tehokkaasti asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Tämä perustuu paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien tunnistamiseen ja päällekkäisten palveluiden karsimiseen. Palvelujen vaikuttavuutta ja vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun seurataan organisaation kaikilla tasoilla, minkä perusteella kehitetään toimintaa edelleen.

3) Tarvittavat ammattilaiset ja teknologia yhdessä asiakkaan ympärille

Ammattilaisten tulee tunnistaa asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarve ja välttää ohjaamista useisiin ja päällekkäisiin palveluihin. Tavoitteena on siirtyä kohti yhteistä asiakassuunnitelmaa, joka vähentäisi palveluiden hajanaisuutta, parantaisi jatkuvuutta ja asiakkaiden elämänlaatua.

Tämä uusi toimintamalli kohdistuu erityisesti viiteen kriittiseen palveluketjuun: leikkauspotilaan, masennusta sairastavan, vanhemmuuden varhaisen tuen, opiskelun tai työelämän ulkopuolella olevien nuorten sekä ikääntyneen kotiutumisen palveluketjut.

 4) Asiakastarve ohjaa henkilöstömme osaamista

Oma Häme on asiakaslähtöinen organisaatio, jossa palveluja tuotetaan tehokkaasti asiantuntijoiden saumattomalla yhteistyöllä. Oma Hämeellä on yhteinen johtamismalli, mikä mahdollistaa luottamuksen ja läpinäkyvyyden sekä ammattilaisten osaamisen systemaattisen ja tavoitteellisen kehityksen.

 5) Tuottavuus turvaa palvelut

Talousohjelmat toteutetaan suunnitellusti. Jokaisella tulosalueella tehdään tuottavuusvertailuja omien yksiköiden välillä. Lisäksi vertaillaan omaa toimintaa yksityisen palvelutarjontaan tuotantotapa-analyysien/kustannusanalyysien avulla.

Oma Häme jatkaa palvelujensa kehittämistä ja turvaa asukkaidensa lakisääteiset palvelut myös ensi vuonna taloustilanteesta huolimatta. Palvelumuutoksissa turvataan asiakkaiden palvelut ja niiden jatkuvuus hoitosuunnitelmien mukaisesti. Muutosten toteutus suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. 

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Kuvassa eri viranomaisten hihamerkkejä, ei tunnistettavia henkilöitä.
UUTINEN
12.09.2026

Oma Häme osallistuu viranomaisten yhteisharjoitukseen Panssariprikaatissa Hattulassa

Harjoitus näkyy ja kuuluu Parolannummen varuskunta-alueella 16. syyskuuta.

Kuvassa eri viranomaisten hihamerkkejä, ei tunnistettavia henkilöitä.

Oma Häme osallistuu viranomaisten yhteisharjoitukseen Panssariprikaatissa Hattulassa

UUTINEN / 12.09.2026

Harjoitus näkyy ja kuuluu Parolannummen varuskunta-alueella 16. syyskuuta.

Kuvassa eri viranomaisten hihamerkkejä, ei tunnistettavia henkilöitä.

UUTINEN / 12.09.2026

Oma Häme osallistuu viranomaisten yhteisharjoitukseen Panssariprikaatissa Hattulassa

Oma Häme osallistuu Panssariprikaatin johtamaan viranomaisten yhteisharjoitukseen keskiviikkona 16. syyskuuta Hattulassa. Parolannummen varuskunta-alueella pidettävään harjoitukseen osallistuu myös Hämeen poliisi sekä hyvinvointialueelta pelastuslaitoksen ensihoidon sosiaali- ja kriisipäivystyksen sekä viestinnän henkilöstöä. 

Harjoitus näkyy varuskunta-alueella ja sen ympäristössä, koska siihen osallistuu useita viranomaisajoneuvoja. Tämä saattaa vaikuttaa myös alueen liikenteeseen. Lisäksi harjoituksessa testataan myös väestöhälyttimien toimintaa Parolannummella.

Harjoituksessa vahvistetaan viranomaisten yhteisoperointikykyä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi. Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan niin kentällä kuin yhteisten suunnittelupöytien ääressä.

Lue Puolustusvoimien tiedote harjoituksesta

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla
UUTINEN
11.09.2026

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla

Kampanja toteutetaan yhteistyössä Selkäyhdistyksen kanssa.

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla

UUTINEN / 11.09.2026

Kampanja toteutetaan yhteistyössä Selkäyhdistyksen kanssa.

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla

UUTINEN / 11.09.2026

Oma Häme haastaa koko Kanta-Hämeen liikkeelle Selkäviikolla


Kanta-Hämeessä haastetaan lokakuussa kokonainen maakunta liikkeelle. Oma Hämeen Hyvä olo alkaa liikkeestä -kampanja kutsuu Selkäviikolla 12.–18.10. mukaan asukkaat, kunnat, yritykset, yhdistykset, liikunta- ja hyvinvointialan toimijat sekä hyvinvointialueen oman henkilöstön. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Selkäyhdistyksen kanssa.

Ajatus on yksinkertainen: pienikin liike tekee hyvää. Liikkeelle lähtemiseen ei tarvita urheilusuoritusta, erityisiä välineitä tai suurta elämäntapamuutosta. Kävely, venyttely, portaat hissin sijaan, taukojumppa tai pieni happihyppely kesken työpäivän ovat kaikki liikettä.

Selkäviikon valtakunnallisena teemana on Hyvinvoiva selkä läpi elämän. Kanta-Hämeessä teemasta halutaan tehdä näkyvä yhteinen teko ja saada ihmiset liikkumaan eri puolilla maakuntaa.

Oma Häme kutsuu kaikki Kanta-Hämeen kunnat ja kaupungit mukaan innostamaan omia asukkaitaan liikkeelle. Samalla haastetaan alueen yritykset, yhdistykset, seurat sekä liikunta- ja hyvinvointialan toimijat toteuttamaan omia matalan kynnyksen liikuntahetkiä, kokeiluja, kävelyitä, tietoiskuja ja muita tekoja. Osallistua voi myös jakamalla ammattilaisen vinkin tai kannustamalla ihmisiä liikkeelle omissa kanavissa.

– Haluamme tehdä liikkeelle lähtemisestä mahdollisimman helppoa. Hyvinvoinnista puhutaan helposti suurina kokonaisuuksina, vaikka tavalliseen päivään mahtuvilla pienillä teoilla on merkitystä. Olisi hienoa nähdä Selkäviikolla koko Kanta-Häme liikkeellä: asukkaat, kunnat, työpaikat, yhdistykset ja muut alueen toimijat kukin omalla tavallaan. Pienistä teoista voi yhdessä syntyä koko maakunnan yhteinen hyvinvointiteko, sanoo Oma Hämeen kuntoutuksen tulosaluejohtaja Virpi Kröger.

Voisiko kokonainen maakunta liikkua yhdessä?

Hyvä olo alkaa liikkeestä -kampanjassa halutaan nähdä, mitä syntyy, kun kunnat, paikalliset toimijat, työyhteisöt ja asukkaat tarttuvat samaan haasteeseen eri puolilla Kanta-Hämettä.

Kunnat ja kaupungit voivat lähteä mukaan omalla tavallaan ja kutsua alueensa toimijoita mukaan. Paikkakunnilla voidaan esimerkiksi järjestää yhteisiä liikuntahetkiä joko kunnan omana toimintana tai yhdessä paikallisten liikunta- ja hyvinvointialan toimijoiden, seurojen ja yhdistysten kanssa.

Yhteinen liikehetki voi olla jumppa, kävely, kehonhuoltohetki tai jotain aivan muuta. Tarkoituksena on tehdä osallistumisesta helppoa ja tuoda samalla näkyväksi, kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia liikkumiseen Kanta-Hämeessä on.

Myös yksittäinen asukas voi olla mukana. Liikkeelle voi lähteä siellä, missä on ja tavalla, joka sopii omaan arkeen.

Pienestä liikkeestä voi alkaa pysyvä muutos

Kampanjan tavoitteena on kannustaa asukkaita pohtimaan omaa hyvinvointiaan myös Selkäviikkoa pidemmälle. Jokainen voi miettiä, mikä olisi omassa arjessa sellainen pieni muutos, jota voisi jatkaa viikon jälkeenkin.

Oma Häme haluaa samalla tehdä näkyväksi niitä palveluja ja tukimuotoja, joita asukkaille on tarjolla oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen. Tukea voi saada esimerkiksi liikkumiseen, elintapoihin ja painonhallintaan. Tarjolla on muun muassa liikuntalähete, etäryhmiä sekä erilaisia elintapoihin liittyviä palvelupolkuja ja digitaalisia palveluja.

Myös kuntien liikuntaneuvonta ja liikuntapalvelut sekä yhdistysten ja muiden alueen toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Kampanjasivulle kootaan tietoa siitä, mitä jokainen voi tehdä itse ja mistä saa tukea, jos omaan hyvinvointiin haluaa tehdä muutoksia.

– Toivomme, että kampanja herättää miettimään, mitä voisin itse tehdä oman hyvinvointini eteen. Ensimmäisen muutoksen ei tarvitse olla suuri. Jos oma tapa tai sopiva tuki ei löydy yksin, apua on saatavilla, sanoo Kröger.

Hyvinvoiva selkä läpi elämän

Selkäyhdistys on mukana kampanjassa asiantuntijakumppanina.

– Selän hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta kaikissa elämänvaiheissa. Liikkumisen ei tarvitse olla raskasta tai tavoitteellista, jotta siitä olisi hyötyä. Olennaista on löytää itselle sopivia tapoja liikkua ja saada liike osaksi tavallista arkea. Kanta-Hämeen kampanjassa hienoa on juuri se, että mukaan kutsutaan kaikenikäisiä ja jokainen voi osallistua omalla tavallaan, sanoo Aulis Veteläinen Selkäyhdistyksestä.

Myös Oma Hämeen henkilöstö lähtee liikkeelle

Oma Häme haastaa viikon aikana myös oman henkilöstönsä liikkumaan. Työntekijät voivat pitää kävelypalaverin, järjestää työyhteisön taukojumpan, lähteä yhdessä ulos tai lisätä liikettä vapaa-aikaansa.

Ja tällä kertaa lenkkimetreistä saa myös kertoa.

Henkilöstöä kannustetaan jakamaan omia tapojaan liikkua tunnisteella #VoihyvinOmaHämeessä.

Mukaan ilman ilmoittautumista

Kampanjaan osallistumiseen ei tarvita ilmoittautumista. Oma Häme kokoaa verkkosivuilleen kampanjan tiedot, vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseen, tietoa saatavilla olevasta tuesta sekä liikkumiseen ja selän hyvinvointiin liittyviä sisältöjä.

Sivuille tulee myös kuvapankki ja valmiita viestintämateriaaleja kuntien, yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden käyttöön. Jokainen toimija voi ottaa materiaalit käyttöönsä, tehdä oman tekonsa ja kertoa siitä omissa kanavissaan.

Hyvä olo alkaa liikkeestä. Pienikin liike tekee hyvää.

Hyvä olo alkaa liikkeestä - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.
UUTINEN
11.09.2026

Oma Häme hakee järjestöiltä ehdotuksia valtionavustuksella toteutettaviin hankkeisiin

Hausta järjestetään Teams-info 17. syyskuuta.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

Oma Häme hakee järjestöiltä ehdotuksia valtionavustuksella toteutettaviin hankkeisiin

UUTINEN / 11.09.2026

Hausta järjestetään Teams-info 17. syyskuuta.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

UUTINEN / 11.09.2026

Oma Häme hakee järjestöiltä ehdotuksia valtionavustuksella toteutettaviin hankkeisiin

Oma Häme avaa syyskuussa haun Kanta-Hämeen järjestöjen hanke-ehdotuksille osana sosiaali- ja terveysministeriön 25 miljoonan euron valtionavustuskokonaisuutta. Haun tarkemmat kriteerit ja sähköinen hakulomake avataan syyskuun puolivälissä. 

STM myöntää valtionavustusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen. Valtakunnallinen valtionavustushaku avautuu 11. syyskuuta ja päättyy 26. lokakuuta.

Osana hakuprosessia hyvinvointialueet kokoavat oman alueensa järjestöiltä hanke-ehdotuksia ja arvioivat, mitkä niistä vastaavat alueen tarpeisiin. Tämän jälkeen hyvinvointialue hakee valtionavustusta valituille kokonaisuuksille. Hyvinvointialueet voivat määritellä kehittämistyön painopisteet oman toimintaympäristönsä, tarpeidensa ja alueellisen järjestörakenteensa perusteella.

Tärkein painotus on strategiayhteydessä

Oma Hämeen haussa tullaan painottamaan hanke-ehdotuksen selkeää yhteyttä hyvinvointialueen strategiaan.

Oma Hämeen strategia ohjaa palvelujen ja toiminnan kehittämistä neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta.

Oma Hämeen haku avataan syyskuun puolivälissä, kun STM on ohjeistanut tarkemmin hyvinvointialueita. Haun alkamisesta tiedotetaan vielä erikseen.

Avoin info järjestöille 17. syyskuuta

Oma Häme järjestää hausta kaikille avoimen Teams-infotilaisuuden torstaina 17. syyskuuta kello 14.30–16. Tilaisuudessa käydään läpi valtionavustushakua sekä Oma Hämeen alueellisen haun kriteereitä ja käytäntöjä. Liity Teams-tilaisuuteen tämän linkin kautta

Tilaisuuteen osallistuu myös sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen 16. syyskuuta mennessä. Kysymyksiä käsitellään infotilaisuudessa. Lähetä oma kysymyksesi Webropolin kautta

Nyt käynnistyvä haku liittyy STM:n 25 miljoonan euron valtionavustuskokonaisuuteen. Se ei liity suoraan Oma Hämeen vuosittain myöntämiin järjestöavustuksiin eikä vaikuta niiden hakemiseen. Oma Hämeen järjestöavustushakua valmistellaan erikseen, ja sen hakuaika on alustavasti vuoden 2026 lopussa.

Lisätietoja: asiantuntija Anna Erkamo anna.erkamo(at)omahame.fi

Piirroskuva asiakirjoista
UUTINEN
10.09.2026

Sosiaalipalvelujen yksityiset palveluntuottajat siirtyvät vaiheittain Kanta-kirjaamiseen

Muutos koskee yksityisiä palveluntuottajia, eikä edellytä asiakkailta toimenpiteitä.

Piirroskuva asiakirjoista

Sosiaalipalvelujen yksityiset palveluntuottajat siirtyvät vaiheittain Kanta-kirjaamiseen

UUTINEN / 10.09.2026

Muutos koskee yksityisiä palveluntuottajia, eikä edellytä asiakkailta toimenpiteitä.

Piirroskuva asiakirjoista

UUTINEN / 10.09.2026

Sosiaalipalvelujen yksityiset palveluntuottajat siirtyvät vaiheittain Kanta-kirjaamiseen

Oma Häme valmistelee yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien siirtymistä sosiaalihuollon Kanta-kirjaamiseen rekisterinkäyttöoikeudella. Käyttöönotot etenevät vaiheittain eri palveluissa.

Tämä tiedote on tarkoitettu Oma Hämeen yksityisille sosiaalipalvelujen palveluntuottajille. Muutos koskee palveluntuottajien asiakastietojen kirjaamista, eikä se edellytä asiakkailta toimenpiteitä.

Rekisterinkäyttöoikeudella yksityinen palveluntuottaja kirjaa Oma Hämeen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaalipalvelun asiakastiedot omaan Kanta-yhteensopivaan asiakastietojärjestelmäänsä. Tiedot tallentuvat tällöin Oma Hämeen sosiaalihuollon asiakasrekisteriin.

Käyttöönotot etenevät palveluittain

Oma Häme aloittaa syksyn aikana rekisterinkäyttöoikeuden käyttöönottokokeiluja yksityisten sosiaalipalvelujen palveluntuottajien kanssa. Käyttöönotto valmistellaan jokaisen yksikön kanssa erikseen. Näin voidaan varmistaa esimerkiksi, että palveluntuottajan järjestelmän käyttäjäroolit ja käyttöoikeudet vastaavat sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä koskevia vaatimuksia.

Hyvinvointialue ottaa yhteyttä niihin palveluntuottajiin, joiden kanssa käyttöönottokokeiluja käynnistetään, ja toimittaa tarkemmat ohjeet kokeiluun valmistautumisesta.

Vammaispalvelujen ja ikäihmisten asumispalvelujen osalta käyttöönotto ei kuitenkaan ole vielä mahdollista. Oma Hämeen oman sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän käyttöönoton on edettävä ennen kuin rekisterinkäyttöoikeus voidaan mahdollistaa näiden palvelujen yksityisille palveluntuottajille. Asiakastietojärjestelmää koskevat hankinnat ja käyttöönoton valmistelu ovat edelleen kesken.

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tiedot kirjataan eri järjestelmiin

Rekisterinkäyttöoikeuteen siirtyminen tarkoittaa myös muutosta joidenkin palveluntuottajien nykyisiin kirjaamiskäytäntöihin. Oma Hämeen Citrix-yhteyden kautta käytettävä Lifecare on potilastietojärjestelmä, eikä sen käyttäminen korvaa sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamista palveluntuottajan omaan Kanta-yhteensopivaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään.

Sosiaalipalvelun yhteydessä syntyvät terveydenhuollon potilastiedot kirjataan jatkossakin niitä koskevien käytäntöjen mukaisesti potilastietojärjestelmään.

Oma Häme ohjeistaa palveluntuottajia käyttöönoton edetessä

Palveluntuottajille tiedotetaan tarkemmin palvelukohtaisista aikatauluista, valmistautumisesta ja käytännön toimenpiteistä käyttöönoton edetessä. Oma Häme on yhteydessä sähköpostitse palveluntuottajiin, kun niiden palvelua koskeva käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi.

Ilmoita yrityksesi mukaan rekisterinkäyttöoikeuden testaukseen tällä lomakkeella

Lisätietoja: sanna.ristolainen(at)omahame.fi

UUTINEN
10.09.2026

Oma Häme ottaa käyttöön uuden tasopalkkajärjestelmän

Aluehallitus käsittelee maanantaina 14.9. SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa.

Oma Häme ottaa käyttöön uuden tasopalkkajärjestelmän

UUTINEN / 10.09.2026

Aluehallitus käsittelee maanantaina 14.9. SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa.

UUTINEN / 10.09.2026

Oma Häme ottaa käyttöön uuden tasopalkkajärjestelmän

Aluehallitus käsittelee maanantaina 14. syyskuuta SOTE-sopimuksen uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönottoa. Tasopalkkajärjestelmä on valtakunnallisesti velvoittava, ja se otetaan käyttöön 1. lokakuuta 2026. SOTE-sopimus on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus, jota noudatetaan hyvinvointialueilla.

Uusi tasopalkkajärjestelmä korvaa SOTE-sopimuksen nykyisen tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan järjestelmän. Palkkauksen perusteena tarkastellaan jatkossa tehtävän edellyttämää osaamista ja vastuuta sekä niiden tasoa. Arviointi kohdistuu tehtävään, ei yksittäisen työntekijän henkilökohtaiseen osaamiseen.

Oma Hämeessä uuden järjestelmän valmistelu aloitettiin alkuvuonna 2026. Palkkausjärjestelmä on rakennettu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa palkkaustyöryhmässä neuvotellen. Palkkaustyöryhmässä on käyty läpi valtakunnallisesti määritellyt tasokriteerit ja muodostettu yhteistä näkemystä siitä, mitä ne tarkoittavat Oma Hämeessä ja miten niitä sovelletaan käytännössä. Tehtävät sijoitetaan niiden edellyttämän osaamisen ja vastuun mukaisille tasoille.

Viranhaltijan tai työntekijän palkka ei voi laskea tasopalkkajärjestelmään siirtymisen vuoksi. Oma Hämeessä nykyiset palkat ylittävät pääosin uuden järjestelmän valtakunnalliset peruspalkat, joten kaikkien työntekijöiden palkkaan ei tule muutosta.

Oma Hämeessä on edelleen palkkaeroja joissakin yhtä vaativissa tehtävissä, koska hyvinvointialuetta edeltäneissä organisaatioissa on ollut käytössä erilaisia palkkatasoja. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä näitä aletaan yhteensovittamaan valtakunnallisesti sovittujen järjestelyerien avulla. Järjestelyerien käytöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa sen jälkeen, kun aluehallitus on vahvistanut järjestelmän käyttöönoton. Tavoitteena on saada järjestelyerillä korotetut palkat maksuun loppuvuoden aikana, takautuvasti 1. lokakuuta alkaen.

Aluehallitukselle esitetään, että se hyväksyy SOTE-sopimuksen tasopalkkajärjestelmän käyttöönoton 1. lokakuuta alkaen ja valtuuttaa henkilöstöjohtajan vahvistamaan yhteistoiminnassa neuvotellut paikalliset tasokuvaukset ja tasolisät.

Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) tasopalkkajärjestelmän valmistelu on Oma Hämeessä käynnissä ja se otetaan käyttöön 1.1.2027.

Pitkittynyt kuormitus, yksinäisyys, vaikeat elämäntilanteet ja mielenterveyden ongelmat voivat kasautua vähitellen
ARTIKKELI
10.09.2026

Huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa – itsemurhien ehkäisy kuuluu meille kaikille

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9.

Pitkittynyt kuormitus, yksinäisyys, vaikeat elämäntilanteet ja mielenterveyden ongelmat voivat kasautua vähitellen

Huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa – itsemurhien ehkäisy kuuluu meille kaikille

ARTIKKELI / 10.09.2026

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9.

Pitkittynyt kuormitus, yksinäisyys, vaikeat elämäntilanteet ja mielenterveyden ongelmat voivat kasautua vähitellen

ARTIKKELI / 10.09.2026

Huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa – itsemurhien ehkäisy kuuluu meille kaikille

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivä muistuttaa siitä, että vaikeistakin ajatuksista voi ja kannattaa puhua. Läheisen huoli on syytä ottaa vakavasti, ja apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain.

Mielen kriisi ei aina näy ulospäin. Ihminen voi jatkaa tavallista arkeaan, käydä töissä tai koulussa ja tavata muita, vaikka oma tilanne tuntuisi hyvin raskaalta. Siksi kohtaamisilla ja uskalluksella kysyä voinnista voi olla suuri merkitys.

– Itsetuhoisista ajatuksista saa kysyä suoraan. Kysymällä ei aiheuteta itsetuhoisuutta, mutta kysymys voi avata mahdollisuuden kertoa tilanteesta ja saada apua. Tärkeintä on kuunnella rauhallisesti, ottaa ihmisen kokemus vakavasti ja auttaa hänet tuen piiriin, sanoo tulosaluejohtaja Paula Turunen Oma Hämeestä.

Apua ei tarvitse hakea vasta silloin, kun tilanne on kriisiytynyt

Pitkittynyt kuormitus, yksinäisyys, vaikeat elämäntilanteet ja mielenterveyden ongelmat voivat kasautua vähitellen. Avun hakemista voi kuitenkin vaikeuttaa ajatus siitä, että pitäisi pärjätä itse tai että oma tilanne ei olisi riittävän vakava.

Oma Hämeessä halutaan madaltaa kynnystä hakea apua jo silloin, kun oma tai läheisen vointi alkaa huolestuttaa.

– Avun pyytämiselle ei tarvitse odottaa oikeaa hetkeä tai sitä, että osaisi itse määritellä, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse. Jos omasta tai läheisen voinnista herää huoli, siitä kannattaa puhua. Ammattilainen auttaa arvioimaan tilannetta ja sitä, millaista tukea tarvitaan, Paula Turunen sanoo.

Myös läheisellä voi olla tärkeä rooli. Jos läheisen käytös muuttuu, hän vetäytyy, vaikuttaa toivottomalta tai puhuu siitä, ettei jaksa, asiaa ei tarvitse yrittää ratkaista yksin. Voi pysähtyä, kuunnella ja auttaa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Mistä saa apua Kanta-Hämeessä?

Kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä Oma Hämeen mielenterveyspalveluiden ensilinjaan. 

Tukea mielenterveyden haasteisiin saa myös järjestöiltä:

  • Kriisikeskus Hämeenlinnasta tarjoaa keskusteluapua elämäntilannekriiseissä
  • Finfami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry tarjoaa tukea mielenterveyden haasteista kärsivien läheisille
  • Mielenterveyden keskusliiton anonyymissä chatissa voi keskustella erialisista mielenterveteen liittyvistä asioista 
  • Mieli ry:n kriisipuhelimesta saa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä 
  • Riihimäen ja Hämeenlinnan Ohjaamoista 12–29-vuotialle on tarjolla kertaluontoista tukea Walk in-terapian ammattilaisilta
  • Sekasin chatissa nuoret voivat keskustella nimettömänä mieltä painavista asioista

Jos henkilö on välittömässä hengenvaarassa tai on syytä epäillä akuuttia itsemurhavaaraa, soita hätänumeroon 112.

Itsemurhien ehkäisypäivän tärkeä viesti on yksinkertainen: vaikeankin hetken keskellä apua on saatavilla. Huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
 

Lue lisää uutisia