UUTINEN / 24.02.2023

Oma Häme panostaa mielenterveysosaamiseen — kognitiivinen lyhytterapia tuodaan perusterveydenhuoltoon

Myös Terapianavigaattorin käyttö laajenee Kanta-Hämeessä.

Kognitiivisen lyhytterapian koulutukset ovat käynnistyneet Kanta-Hämeessä. Terapiat etulinjaan- toimintamallin mukaisilla koulutuksilla vahvistetaan perusterveydenhuollon työntekijöiden psykososiaalisten menetelmien osaamista.

Vuoden kestävän lyhytterapiakoulutuksen on aloittanut 16 perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdeammattilaista. Koulutus toteutetaan työn ohella, hyödyntäen uutta digitaalista koulutusalustaa. Koulutukseen sisältyy säännöllinen menetelmäohjaus sekä koulutuspotilaiden hoito. Hoitomenetelmät ovat koulutuksen alusta saakka mielenterveysammattilaisten käytössä tarjoten tukea ahdistuksen, masennuksen, unettomuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon sekä riippuvuuksien hoitoon.

Tämän vuoden koulutusprosessin aikana ammattilaiset tarjoavat koulutushoitoja potilaille, jotka hyötyvät 5–10 käynnin tavoitteellisesta työskentelystä ja hoitomalliin olennaisesti kuuluvasta harjoittelusta. Jatkossa perusterveydenhuollon lyhytterapiaan hakeudutaan oman terveysaseman mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitoonohjauksen kautta. Lyhytterapia toteutuu lähipalveluna omalla terveysasemalla ilman erillistä maksua.

Muualla Suomessa on perusterveydenhuollon lyhytterapiasta saatu hyviä tuloksia: jopa 98 prosenttia kognitiivisen lyhytterapian käyneistä asiakkaista suosittelisi hoitomuotoa toiselle samankaltaisessa tilanteessa olevalle.

Uusi koulutus on osa kansallista toimintamallia

Asukkaiden lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat yhteinen haaste kaikille hyvinvointialueille. Perusterveydenhuollon ammattilaisilla on ollut vain vähän keinoja auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita, vaikka apua tarvitsevien määrä on jatkuvassa kasvussa. Mielenterveysongelmien tehokas hoito on aloitettava nopeasti, jotta avun tarvitsijan tilanne ei huonone hoidon viivästyessä.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa keinoja perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja prosessien kehittämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Näin varmistetaan, että ihminen saa nopeasti tukea jo ensimmäiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta, johon hän ottaa yhteyttä. 

Toimintamallin keskiössä ovat psykososiaalisten hoitojen tarjoaminen porrasteisesti, jotta intensiivisempiin hoitoihin pääsevät niistä eniten hyötyvät asiakkaat. Toimintamalliin kuuluvat myös digitaaliset ratkaisut, jotka tuovat palvelut asiakkaille asuinpaikasta riippumatta ja helpottavat ammattilaisten työtä.

Käytössä ovat kaikille avoin Mielenterveystalo.fi -verkkopalvelu sekä hoidon tarpeen arviointia sujuvoittava Terapianavigaattori. Sote-ammattilaisille on lisäksi oma koulutusalusta, joka mahdollistaa joustavan tavan opiskella vaikuttavia menetelmiä.

Terapianavigaattorin käyttö laajenee Kanta-Hämeessä 

Tällä hetkellä Terapianavigaattoria hyödynnetään Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä, Hämeenlinnan Nopeasti Psykiatrista Palvelua-toiminnassa sekä Forssan seudun matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Ensimmäiset kokemukset Kanta-Hämeestä ovat rohkaisevia.

— Tavoitteena on, että Terapianavigaattori tulee käyttöön kaikkiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perustason mielenterveys- ja päihdeyksiköihin tämän vuoden aikana, kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Terapianavigaattori kokoaa tietoja, joita terveydenhuollon yksikkö hyödyntää ohjatakseen asiakkaan hänelle sopivaan psykososiaaliseen hoitoon. Terapianavigaattorin täyttäminen on asiakkaalle vapaaehtoista, anonyymia ja se vie noin 20–30 minuuttia. Se sujuvoittaa hoidon tarpeen arviointia ja nopeuttaa oikeaan hoitoon tai palveluun pääsyä. 

Terapianavigaattori koostuu monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä.  Kysymykset kartoittavat asiakkaan oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita ja toiveita. Navigaattori tekee vastauksista yhteenvedon, jonka asiakas ja ammattilainen käyvät vastaanotolla läpi yhdessä keskustellen.  

Palvelu on valtakunnallisesti jo 2,7 miljoonan asukkaan käytössä. Positiivinen palaute asiakkailta ja ammattilaisten käyttäjäkokemukset kannustavat käyttöönoton laajentamista myös Kanta-Hämeessä. 

Lisätietoa Terapiat etulinjaan –toimintamallista:
Sisä-Suomen projektipäällikkö Noora Vehmas, noora.vehmas@pirha.fi
Kanta-Hämeen menetelmäkoordinaattori Tiina Husso, tiina.husso@pirha.fi

Mitä on kognitiivinen lyhytterapia?

Kognitiivisen lyhytterapian lähtökohtana on, että ihmisen ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttamalla yhteen näistä voidaan saada suotuisa vaikutus myös toisiin. Lyhytterapiassa 5–10 käynnin työskentelylle määritellään selkeä rakenne ja konkreettinen tavoite, jonka asiakas ja ammattilainen muovaavat yhteistyössä.

Tavoite voisi olla esimerkiksi: “Lyhytterapian jälkeen pystyn osallistumaan opintoihin liittyviin ryhmätöihin” tai “Lyhytterapian jälkeen minulla on keinoja rauhoittaa mieleni huoliajatuksista ennen nukkumaanmenoa”.  Erilaiset harjoitukset ja käyttäytymiskokeilut ovat kognitiivisessa lyhytterapiassa erityisen tärkeitä. Harjoitukset saattavat liittyä esimerkiksi kehon rauhoittamiseen tai omien arvojen kanssa työskentelyyn.

Harjoituksista saavutetaan suurin hyöty, kun potilas toteuttaa niitä osana omaa arkeaan. Käyttäytymiskokeilussa esimerkiksi sosiaalisia tilanteita jännittävä potilas kokeilee askel askeleelta julkisissa paikoissa kulkemista.