Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Kuvassa Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi. 
ARTIKKELI
28.11.2025

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun.

Kuvassa Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija

ARTIKKELI / 28.11.2025

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun.

Kuvassa Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi. 

ARTIKKELI / 28.11.2025

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana vahvasti myös kokemusasiantuntija


Minna Väinölä, Jaana Litokorpi ja Tuukka Pajuniemi työskentelevät KokoOma-hankkeessa. Hankkeella tuli tänä syksynä ensimmäinen vuosi täyteen.  

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään uudenlaista toimintakulttuuria lastensuojeluun. Tavoitteena on juurruttaa arkeen käytäntöjä, joissa lastensuojelun ammattilaiset ja asiakkaat voivat oppia toisiltaan.

Syksyllä 2024 alkaneen KokoOma-hankkeen (Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke) tavoitteena on tarjota lastensuojelun asiakkaille ja ammattilaisille monipuolista vertaisoppimistoimintaa ja luoda niistä pysyviä käytäntöjä sekä ammattilaisten että asiakkaiden tueksi. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimintatapoja, jotka tukevat perhettä ja vanhemmuutta lastensuojelun eri vaiheissa, jotta perheen vuorovaikutussuhteet vahvistuvat.

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää kokemusasiantuntijuutta uudella tavalla. Oma Hämeessä ei koskaan ole aikaisemmin työskennellyt kokemustaustaista työntekijää. Nyt hankkeen tiimiin kuuluu Jaana Litokorpi, joka tuo hankkeeseen lastensuojelun palveluiden läpikäyneen vanhemman näkökulman – ja on siten apuna muille vastaavassa tilanteessa oleville.

– Kokemustaustainen työntekijä ymmärtää, miltä lastensuojelun asiakkuus tuntuu. Jokaisella on omanlainen polkunsa, ja siihen voi liittyä monenlaista taakkaa ja häpeän tunnetta. Kokemusasiantuntija voi tuoda toivoa ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen – ja auttaa purkamaan häpeän kulttuuria, Litokorpi kertoo.

Hankkeessa mietitäänkin mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden tuen mahdollistamiseen myös tulevaisuudessa.

– Tavoitteena on, että lastensuojelun eri vaiheissa olisi kokemusasiantuntijan tukea tarjolla. Hankkeessa valmistelemme tätä, ja nyt Jaanan rooli on ollut jo merkittävä – hänet on otettu hyvin vastaan ja hänet on koettu läheiseksi, projektisuunnittelija Minna Väinölä jatkaa. 

Ensimmäinen vuosi tuonut konkreettisia tuloksia  

Hanketiimi kehittää lastensuojelun toimintatapoja yhdessä ammattilaisten kanssa kolmella eri osa-alueella. Näistä on jo ensimmäisen vuoden aikana saatu konkreettisia tuloksia.

Vertaisryhmätoiminta:  

  • Lastensuojelun asiakkaille tarjotaan vertaisryhmätoimintaa. Tavoitteena on, että ryhmien järjestämisestä tulee entistä mielekkäämpi osa lastensuojelun työntekijän työtä ja asiakkaat ymmärtävät toiminnan merkityksen.
  • Tähän mennessä järjestetty mm. vanhemmille suunnattuja kynnyksettömiä vertaistilaisuuksia Juttutupien muodossa eri puolilla maakuntaa sekä Kesäcamp-leiri itsenäistyville nuorille. Vuoden 2026 alussa käynnistyvät Tähkä-ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille Forssassa ja Hämeenlinnassa.
  • Lisäksi marraskuussa 2025 on aloitettu työntekijöiden koulutus vertaisryhmäohjaajiksi, jotta ryhmätoiminta vakiintuisi osaksi arkea.

Vertaisoppiminen:

  • Lastensuojelun ammattilaiset saavat säännöllisesti ammatillisen vertaisoppimismahdollisuuden, ja näissä tuokioissa syntyneet ajatukset, oivallukset ja toimintasuositukset on tarkoitus jalkauttaa kaikkien lastensuojelun ammattilaisten työn tueksi.
  • Ammattilaisille on tähän mennessä kehitetty vertaisoppimisen tilaisuuksia tai foorumeita. Niiden tavoitteena on luoda lastensuojeluun kannustava vertaisoppimisen toimintakulttuuri, jossa virheistä voidaan oppia ja ammattilaiset tukevat toisiaan työssään.  

Kokemustoiminta:

  • Hankkeessa kehitetään rakenteita kokemustaustaisten henkilöiden pysyvälle mukanaololle lastensuojelussa. Yksi kokeiluista on ollut Kokemuskonsultaatio, johon työntekijät voivat osallistua pop-up -tyyppisesti ja keskustella kokemustaustaisen työntekijän kanssa omasta asiakastyöstään – tai asiakkaan kanssa yhdessä. Kevään 2025 kokeilu oli niin suosittu, että sitä jatkettiin syksyllä. Myös kokemustaustaista tukityötä kehitetään lastensuojelun asiakkaan vanhemmalle.  

Toimintatavat halutaan viedä syvemmälle rakenteisiin  

KokoOma-hanke aloitettiin Kanta-Hämeessä, koska maakunnassa nähtiin tarpeellisena vahvistaa nimenomaan lastensuojelun asiakaslähtöisyyttä ja kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja. Kanta-Hämeessä on pitkään ollut vertaisryhmätoimintaa, mutta käytännöt ovat vaihdelleet kunnittain, ja juurtuminen osaksi hyvinvointialueen toimintatapaa vaatii vielä lisätyötä.

Projektipäällikkö Tuukka Pajuniemen mukaan KokoOma-hankkeessa halutaankin viedä kehittämistyötä syvemmälle rakenteisiin.

– Monissa sote-hankkeissa hienot toimintamallit katoavat hankkeen päättyessä. Me taas keskitymme siihen, että toiminta juurtuu ammattilaisten työhön jo hankkeen aikana: siten voimme vaikuttaa toimintakulttuuriin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vertaistoimintaa eivät järjestä hankeihmiset, vaan toiminta pyritään saamaan lastensuojelun ammattilaisten arkeen.

Hanketta toteutetaan yhteistyönä. Kaikki kokeilut ja ideat syntyvät yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeen myötä lastensuojeluun on jo syntynyt uudenlaista kokeilukulttuuria.

– Ammattilaisten osallistuminen on ollut huikeaa. Ilman heidän panostaan kehittämistä ei voisi tehdä, eikä tuloksia juurruttaa tulevaisuuteen. Kokeileva työote on parhaimmillaan vastalääke jäykille rakenteille. Se tuo inhimillisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä työhön, Pajuniemi sanoo.

Asiakkaille hanke näkyy vähitellen lisääntyvänä vertaistukena ja osallistumisen mahdollisuuksina, ammattilaisille taas työssä jaksamisen ja yhteisen oppimisen rakenteina.  


KokoOma-hanke lyhyesti:  

  • KokoOma-hanke toteutetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja aiemmin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyönä. Hankkeen kesto on 1.9.2024–31.10.2026.
  • Hanke on osa kansallista Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL5.1 -hankeverkostoa ja Sosiaaliset innovaatiot -kokonaisuutta. Kokonaisuudessa on hankkeita parhaillaan käynnissä yli toistakymmentä, ja näitä yhdistää tavoite uudistaa lastensuojelun palvelujärjestelmä.
  • Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), ja Oma Häme vastaa 20 prosentin omarahoitusosuudesta.  

Seuraa hanketta Instagramissa: @kokoomahanke  


Sisältöjulkaisija

Uutiset


palveluasumisen yksikön piirroskuva
UUTINEN
08.07.2026

Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen

Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.

palveluasumisen yksikön piirroskuva

Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen

UUTINEN / 08.07.2026

Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.

palveluasumisen yksikön piirroskuva

UUTINEN / 08.07.2026

Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen

Attendon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo saunatiloissa. Hoivakodissa on 44 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasta.

Asumisyksikön henkilökunta toimi tilanteessa nopeasti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Savulle mahdollisesti altistuvien tilojen asukkaat evakuoitiin välittömästi rakennuksesta.
Heidät siirrettiin tilapäisesti läheiselle evakuointipaikalle. Ensihoito tarkisti evakuoidut asukkaat ja henkilökunnan. Ensihoidon tarvetta ei todettu.

Oma Häme käynnisti välittömästi varautumistoimet ja ryhtyi järjestämään asiakkaille tarvittaessa tilapäistä korvaavaa asumispalvelua muista asumisyksiköistä.

Tulipaloa sammuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoitti puolentoista tunnin sisällä tulipalon alkamisesta, että vaaraa ei enää ole. Kaikki asukkaat ovat päässeet palaamaan turvallisesti asumisyksikköön. 

Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys jalkautuu tarvittaessa antamaan kriisiapua sitä mahdollisesti tarvitseville asukkaille. Myös asukkaiden omaiset voivat olla yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen. 

– Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ennen kaikkea henkilökunnan ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta. Asukkaiden turvallisuus varmistettiin koko tilanteen ajan, ja olemme helpottuneita siitä, että asukkaat pääsivät palaamaan takaisin omaan tuttuun ympäristöönsä, sanoo palvelupäällikkö Sari Kiviranta.

Palon syttymissyytä selvittää poliisi, joka tiedottaa asiasta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero: 03 629 6560

UUTINEN
29.05.2026

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

UUTINEN / 29.05.2026

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.

UUTINEN / 29.05.2026

Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa

Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa 2026 alkaen. 

Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain. 

Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä 

Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn. 

Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä. 

Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen. 

Hakemukset löydät täältä 

Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi

Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi 

Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin 

9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina. 

Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme 

Ensilinjan logo.
UUTINEN
07.07.2026

Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa

Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.

Ensilinjan logo.

Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa

UUTINEN / 07.07.2026

Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.

Ensilinjan logo.

UUTINEN / 07.07.2026

Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa

Forssan seudun terveysaseman kiireettömässä Ensilinjassa otetaan käyttöön puheluiden automaattinen ohjaus asiakkaan puhelinnumeron perusteella.

Kun asiakas soittaa kiireettömään Ensilinjaan, järjestelmä tunnistaa puhelinnumeron perusteella, onko asiakkaalle nimetty oma lääkäri tai hoitaja. Tällöin puhelu ohjautuu suoraan terveysasemalle asiakkaan omalle tiimille. Muissa tilanteissa puheluun vastaa kiireettömän Ensilinjan hoitaja.

Muutoksesta johtuen puhelun yhdistyminen voi kestää muutamia sekunteja tavallista pidempään.
 
Numerontunnistuksen käyttöönotossa on kyse kokeilusta, jonka toivotaan parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä valintoja puhelinasioinnissa. Asiakkaat voivat edelleen ottaa myös yhteyttä omalle terveysasemalle samaan tapaan kuin aiemmin. 

Ensilinjan logo.

 

Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.
UUTINEN
02.07.2026

Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen

Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...

Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen

UUTINEN / 02.07.2026

Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...

Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

UUTINEN / 02.07.2026

Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen

Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.

Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. 
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme

Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.

– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.

– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.

Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.

Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.

Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.

Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö

Ukrainaan on lahjoitettu kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
UUTINEN
02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.

Ukrainaan on lahjoitettu kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

UUTINEN / 02.07.2026

Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.

Ukrainaan on lahjoitettu kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

UUTINEN / 02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.

– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.

Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.

Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.

Petrus Kukkonen
ARTIKKELI
28.05.2026

Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä

Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa, kuinka hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä...

Petrus Kukkonen

Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä

ARTIKKELI / 28.05.2026

Rahoitus- ja investointijohtaja kirjoittaa, kuinka hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä...

Petrus Kukkonen

ARTIKKELI / 28.05.2026

Blogi: Muuttuva labyrintti – hyvinvointialueet menettelyjen kierteessä

Hyvinvointialueiden talouden ohjaus ei enää näytä, eikä tunnu ratkaisukeskeiseltä. Enemmänkin tämä alkaa näyttää menettelyjen kierteeltä, joka vain syvenee koko ajan.

Valtio rahoittajana ja eri ministeriöt tuntuvat kehittävän uusia menettelyjä sitä tahtia, että perässä on vaikea pysyä. Meillä on jo käytössä lisärahamenettely, ennakollinen arviointimenettely, lainanottovaltuusmenettely ja varsinainen arviointimenettely. Nyt eduskunnassa valmistellaan vielä lisäaikamenettelyä.

Ymmärrän kyllä, että ohjaukseen tarvitaan välineitä. Mutta kun poikkeusmenettelyistä tulee arkea, ollaan aika kaukana normaalista. Kun tähän lisätään oikaisupyynnöt ja oikeudelliset prosessit, kokonaisuus alkaa näyttää jo aika hurjalta. Kanta-Hämekin on mukana lainanottovaltuusmenettelyssä ja meillä on avoinna kaksi oikaisupyyntöä rahoituksesta ja kuulemismenettelystä. Taas yksi menettely lisää. Samaan aikaan nämä prosessit, menettelyt ja ohjaus vievät huomiota pois siitä, minkä pitäisi olla keskiössä eli palveluiden uudistaminen ja kehittäminen.

Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani siitä, mihin tämä johtaa. Aikaa kuluu ainakin valtavasti - ministeriöissä, oikeuskanslerilla ja alueiden virkamiehillä. Tilanne muistuttaa välillä lapsuuden Muuttuva labyrintti -peliä. Hyvinvointialue yrittää rakentaa toiminnan ja talouden reittiä pala kerrallaan. Juuri kun oikea suunta alkaa löytyä, joku siirtää palikoita ja käytävä muuttuu. Ja tällä hetkellä niiden palikoiden siirtely tulee hyvinvointialueille ulkopuolelta.

Uusin muutos on lisäaikamenettely. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt ministeriössä on valmisteltu mahdollisuutta myöntää lisäaikaa jopa vuoden 2029 loppuun saakka. Lain pitäisi tulla voimaan kesäkuun alussa. Aluevaltuusto on juuri päättänyt, että Oma Häme hakee lisäaikaa, kun se tulee mahdolliseksi. 

Ajatus lisäajasta on sinänsä hyvä. Se auttaisi suunnittelemaan toimenpiteitä järkevämmin, ajoittamaan niitä paremmin ja hallitsemaan vaikutuksia. Mutta samaan aikaan lakimuutoksen valmistelu on tehty kiireellä, ja alueilta odotetaan suunnitelmia vielä nopeammalla aikataululla. 

Tässä kohtaa on pakko kysyä, mihin jäivät hyvän virkavalmistelun periaatteet? Oikeassa elämässä kunnollisten suunnitelmien tekeminen vie 6–8 kuukautta. Nyt niitä tehdään muutamassa viikossa. Meidän isoimpia muutosohjelmiamme: talouden tasapainottamisohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmaa, on valmisteltu yli puolen vuoden ajan ennen päätösesitystä. Minua on välillä sanottu nopeaksi virkamieheksi, mutta nyt alkaa Kukkonenkin jo pudota ratsailta.

Moni varmasti miettii, miksi muutostalousarvion ja lisäajan hakemisen valmistelua ei ole aloitettu aiemmin. Syy on aika yksinkertainen. Pelin palikat ovat muuttuneet viime kuukausina todella paljon. Vielä joulukuussa julkaistujen rahoituslaskelmien mukaan lisätoimenpiteitä ei olisi tarvittu. 

Huhtikuussa tilanne muuttui taas: vuosien 2027–2029 rahoituksesta leikattiin noin 90 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna katettaviin alijäämiin ja Oma Hämeen vuosittaiseen valtion rahoitukseen, joka on esimerkiksi tänä vuonna 828 miljoonaa euroa vuodessa. Siinä kohtaa hiekkaa meni aika reippaasti sekä toiminnan että talouden rattaisiin. Onneksi olimme kuitenkin valmistautuneet muutoksiin.

Otan toisen pelivertauksen, Rubikin kuution. Sitä voi pyörittää loputtomiin ilman, että ratkaisu löytyy. Mutta kun tietää oikeat liikkeet, palaset loksahtavat suht helposti paikoilleen. Nyt tätä hyvinvointialuejärjestelmää pyörittää monta tahoa yhtä aikaa. Valtio rahoittaa, ministeriöt ohjaavat ja alueet yrittävät toteuttaa. Mutta värit eivät asetu paikoilleen, vaan menevät koko ajan enemmän sekaisin. Kukahan rohkenisi tekemään ne oikeat käännöt ? Vaihtoehtoja on kyllä esitetty.

rahoitus- ja investointijohtaja
Petrus Kukkonen
Oma Häme

Lue lisää uutisia