ARTIKKELI / 13.10.2026

Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia

Omaishoitajia ja läheishoitajia kohdataan kaikkialla. On puolisoita, sisaruksia, lapsia, ystäviä ja kumppaneita, jotka kantavat vastuuta läheisensä hyvinvoinnista ja arjesta. Kun puhumme omaishoidosta, mieleen nousee usein kuva ikääntyneestä puolisosta, joka hoitaa sairastunutta kumppaniaan kotona. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi. Läheistään hoitavat eivät aina ole virallisia sopimusomaishoitajia, eivätkä aina tunnista itseään sellaisiksi. Hoivasuhde muodostuu vähitellen, kun läheisen avun tarve kasvaa ja vastuu arjesta lisääntyy. 

Omaishoidon merkitys yhteiskunnalle on valtava. Aikuisten sopimusomaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun vastaavan hoidon järjestäminen muilla palveluilla maksaisi noin 1,25 miljardia euroa. Ilman omaishoitajien panosta kustannukset olisivat moninkertaiset, mutta vielä tärkeämpää on se, että omaishoito mahdollistaa monelle turvallisen elämän omassa kodissaan läheisen ihmisen tukemansa, mikä voi ylläpitää hyvää toimintakykyä. 

Miten sitten voimme tukea omaishoitajia tässä tärkeässä auttamistehtävässä? 

Tärkeintä on tunnistaa omaishoitaja. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä palveluissa on yksinkertainen: 

”Huolehditko läheisesi hyvinvoinnista tai hänen asioistaan?” 

Tietoisuus auttaa tunnistamaan 

Omaishoidon ja läheishoidon näkyväksi tekeminen on merkityksellistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kun tietoisuus lisääntyy, yhä useampi tunnistaa oman tilanteensa ja löytää itselleen sopivan tuen äärelle varhaisemmin. 

Näin voimme lisätä ymmärrystä siitä, että läheisen auttaminen ei ole vain yksityinen asia, se on merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan kokonaisuutta. Lukemattomat läheiset mahdollistavat omalla panoksellaan sen, että moni ihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään. 

Läheistään hoitavien tarpeet ovat erilaisia. Yksi kaipaa tietoa, toinen vertaistukea, kolmas konkreettista apua arkeen. Yhteistä on kuitenkin se, että oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle ja riskit haitallisille elintavoille voivat lisääntyä. Läheisestä huolehtiminen voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Kotoa lähteminen ja toimintaan liittyminen voi haastaa ja onkin tärkeää huomioida omaishoitajien erityistarpeita hyvinvointia tukevia palveluita järjestettäessä. Omaishoitajan terveyden, jaksamisen ja voimavarojen tukeminen on samalla hoidettavan hyvinvoinnin tukemista. 

Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistä työtä 

Omaishoitajien tunnistaminen ja tukeminen on kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteinen tehtävä. Mitä aikaisemmin läheistään hoitava ihminen tunnistetaan, sitä paremmin tuki voidaan kohdentaa oikeaan aikaan. Pieni kysymys voi avata oven palveluihin, vertaistukeen ja helpompaan arkeen. 

Liian usein apua tarjotaan vasta siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat vähissä. Ennaltaehkäisevä tuki, varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut ovat tässä avainasemassa. Pohdittava onkin, miten tarjota hyvinvointia tukevaa palvelua läheistään hoitaville niin, että se mahdollistuu? 

Kunnat ja hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöt tarjoavat neuvontaa, vertaistukea, kohtaamisia ja toimintaa, joka vahvistaa voimavaroja. Parhaat tulokset voidaan saavuttaa yhteistyöllä, jossa läheistään hoitava ihminen kohdataan kokonaisuutena eikä vain palveluiden käyttäjänä. 

Kun tietoisuus lisääntyy, tunnistaminen paranee. Kun tunnistaminen paranee, tuki löytyy oikeaan aikaan. Ja kun läheistään hoitavat saavat tarvitsemansa tuen, he voivat paremmin. 

Lopulta kyse ei ole vain omaishoidosta tai läheishoidosta. Kyse on ihmisistä, jotka kantavat vastuuta läheisestään usein hiljaisesti, arjen keskellä. Heidän työnsä ansaitsee tulla nähdyksi, tunnistetuksi ja tuetuksi. 

Jokainen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai kunnallisissa palveluissa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa läheistään hoitava ihminen. Pieni kysymys voi johtaa suuriin vaikutuksiin. 

Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin hankkeessa (2025–2027) lisätään tietoisuutta hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkityksestä myös niille kohderyhmille, joita palvelut vaikeammin tavoittavat ja missä riskit piilevät. 

Hanke järjestää omaishoitoteemaisen tilaisuuden Teams-yhteydellä Omaishoitoviikolla 26.11. klo 13–15.00 sekä Tietoa ja työkaluja omaishoitoperheiden tukemiseksi verkkokurssin käyttökoulutus 20.10. klo 14–14.45. 

Lisätietoa tilaisuuksista saat hankkeen työntekijöiltä: christa.ahonen@omahame.fi ja anuliisa.salovaara@omahame.fi 

Christa Ahonen  
Projektiasiantuntija    
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke   
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   
Kanta-Hämeen hyvinvointialue

ARTIKKELI / 13.10.2026

Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä

Syksyn influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu tiistaina 20. lokakuuta. Oma Häme kannustaa asiakkaita varaamaan rokotusaikansa ensisijaisesti digitaalisesti. Digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat jo helpottaneet tuhansien kantahämäläisten asiointia ja vapauttaneet ammattilaisten työaikaa. 

Kiireisen arjen keskellä rokotusajan varaaminen saattaa muistua mieleen vasta illalla, kun puhelinpalvelu on jo suljettu. Digitaalisen ajanvarauksen ansiosta asian voi hoitaa heti itselle sopivalla hetkellä. Myös varatun ajan siirtäminen tai peruminen onnistuu useimmissa tapauksissa digitaalisesti. 

Viime vuonna Oma Hämeen kausirokotuksiin tehtiin peräti 21 480 digitaalista ajanvarausta. Tänä syksynä Oma Häme toivoo entistä useamman asiakkaan hyödyntävän digitaalisen asioinnin mahdollisuuksia. 

– Meille tärkeintä on, että asiakas saa asiansa hoidettua mahdollisimman vaivattomasti. Itsekin pikkulapsiperheen arkea tuntevana tunnistan hyvin tilanteen, jossa illalla lapsen nukahdettua muistaa yhtäkkiä, että neuvola-aika pitäisi varata. Silloin on helpottavaa, kun asian voi hoitaa saman tien eikä tarvitse odottaa seuraavaan aamuun, digitaalisen ajanvarauksen kehittämistä koordinoiva projektipäällikkö Kaisa Malmberg kertoo. 

Digiajanvaraus on jo säästänyt lähes 70 työpäivää 

Digitaalisen ajanvarauksen suosio kertoo, että asiakkaat ovat valmiita hoitamaan terveyspalveluihin liittyviä asioitaan itsenäisesti, kun siihen tarjotaan toimivat välineet. 

Vuoden 2026 aikana digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat laajentuneet muun muassa kouluterveydenhuoltoon, neuvolapalveluihin ja suun terveydenhuoltoon. 

Digitaalisesti aikoja voi varata useimpiin neuvolapalveluihin, esikoista odottavien perheiden suun terveydenhuollon ohjauskäynneille, 1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastuksiin sekä kausirokotuksiin. Lisäksi useissa palveluissa jo varattuja aikoja voi siirtää tai perua digitaalisesti. 

Tammi–elokuussa 2026 asiakkaat tekivät digitaalisesti yli 3 700 ajanvarausta, yli 3 000 ajan perumista ja yli 2 800 ajan siirtoa. 

Malmbergin mukaan erityisen ilahduttavaa on, että asiakkaat eivät ainoastaan varaa aikoja verkossa, vaan myös hallinnoivat niitä aktiivisesti. 

– Monesti digitaalisten palveluiden onnistumista arvioidaan vain ajanvarausten määrällä. Itse pidän merkittävänä sitä, että asiakkaat käyttävät aktiivisesti myös perumis- ja siirtotoimintoja. Se kertoo siitä, että palvelu koetaan kokonaisvaltaisesti aidosti hyödylliseksi. 

Hyödyt eivät rajoitu asiakkaiden arkeen. 

Kevään 2026 aikana digitaalisen ajanvarauksen arvioidaan vapauttaneen Oma Hämeen ammattilaisilta noin 549 työtuntia eli lähes 69 työpäivää. Se on aikaa, jota voidaan suunnata esimerkiksi asiakkaiden kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen. 

– Digiajanvaraus ei ole vain tekninen ratkaisu. Se on toimintatapojen uudistamista. Parhaimmillaan se vähentää turhaa hallinnollista työtä ja antaa ammattilaisille enemmän aikaa siihen, missä he ovat parhaimmillaan eli asiakkaiden kohtaamiseen, Malmberg kertoo. 

Parhaat ideat syntyvät arjen työssä

Digitaalisen ajanvarauksen kehittäminen on vaatinut yhteistyötä eri palvelualueiden ammattilaisten, esihenkilöiden, sovellusasiantuntijoiden ja järjestelmätoimittajien kesken. 

Malmberg korostaa, että toimivat digipalvelut eivät synny pelkästään teknologiaa kehittämällä. Tarvitaan myös arjen työn tuntemusta ja rohkeutta uudistaa totuttuja toimintatapoja. 

– Meillä on paljon ammattilaisia, jotka haluavat aidosti kehittää palveluita asiakkaiden näkökulmasta. Digiajanvarauksen onnistuminen on ennen kaikkea heidän ansiotaan. Projektin tehtävänä on mahdollistaa muutokset, mutta parhaat ideat syntyvät arjen työssä. 

Projektipäällikkö itse innostuu erityisesti siitä hetkestä, kun pitkän kehittämistyön tulokset näkyvät asiakkaiden arjessa. Palaverit, määrittelyt ja Excel-taulukot ovat muuttuneet palveluksi, jota ihmiset todella käyttävät. 

Vapaa-ajalla Malmberg hakee vastapainoa kehittämistyölle perheestä, luonnosta ja liikunnasta. Lenkkeily, salibandy ja golf auttavat palautumaan ja kirkastamaan ajatuksia. 

– Liikunta antaa energiaa ja jaksamista kiireiseen arkeen. Moni asia saakin ratkaisunsa lenkkipolulla, säbähallilla tai golfkentällä, kun ajatuksille on ollut tilaa. 

Digitaalisen ajanvarauksen kehittämistyö jatkuu 

Oma Häme jatkaa digitaalisen ajanvarauksen laajentamista ja kehittämistä. Tavoitteena on, että yhä useampi asia hoituisi asiakkaan näkökulmasta helposti ja sujuvasti ilman tarpeettomia yhteydenottoja tai odottelua. 

– Meidän tavoitteemme on tehdä asioinnista mahdollisimman helppoa. Asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä järjestelmiä taustalla on. Riittää, että palvelu toimii, asiat etenevät ja apu löytyy tarkoituksenmukaisesti oikeaan aikaan. Silloin olemme onnistuneet, Malmberg kiteyttää.

Varaa, siirrä tai peru aika digitaalisesti

Varaa aika syksyn influenssa- ja koronarokotuksiin 20.10. alkaen

ARTIKKELI / 13.10.2026

Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan

Sairaalassa asioidessa voi tarvita apua oikean vastaanoton löytämiseen tai kaivata hetken keskustelua. Forssan sairaalan OLKA-vapaaehtoinen Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.

Kirsi tuli mukaan OLKA-toimintaan Forssan sairaalan asiakasraadin kautta. Aiempi kokemus vapaaehtoistyöstä ja halu auttaa kannustivat osallistumaan ensimmäiseen Forssassa järjestettyyn OLKA-valmennukseen joulukuussa 2024.

Aula-avustajana Kirsi opastaa asiakkaita, auttaa automaattien käytössä ja kertoo yhdistysten tarjoamasta tuesta. Joskus tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan.

Omat kokemukset auttavat ymmärtämään

Kirsi tuntee vertaistuen merkityksen omasta elämästään. Hän on suorittanut myös Toivo-vertaistukijavalmennuksen ja toimii aula-avustajan tehtävien lisäksi vertaistukijana.

– Olen itse ja koko perheemme myös saanut muilta ihmisiltä paljon vertaistukea, mikä on auttanut jaksamaan arjessa.

Kohtaamisista saa paljon myös vapaaehtoinen itse. Kirsin mieleen on jäänyt tilanne, jossa hän saattoi ensimmäistä kertaa Forssan sairaalassa asioivat asiakkaat kuvantamistutkimuksiin. Matkalla keskusteltiin OLKA-toiminnasta. Asiakkaiden kiitokset ja halaukset jäivät lämmittämään.

Kirsi arvostaa mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä omaan elämäntilanteeseensa sopivina aikoina. Hän on kannustanut myös ystäviään mukaan.

Tukea sairaalassa asioiville ja heidän läheisilleen

OLKA-toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementin ja Oma Hämeen yhteistyönä. Toimintaa on Assissa, Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. OLKA tarjoaa kiireettömiä kohtaamisia ja tietoa yhdistysten tarjoamasta tuesta.

Vapaaehtoiseksi hakeutuvat haastatellaan, koulutetaan ja perehdytetään tehtäviinsä. Valmennukseen osallistuminen ei vielä sido aloittamaan vapaaehtoistyötä.

Seuraava OLKA-valmennus järjestetään Forssassa ke 21.10. klo 10–13. Ilmottaudu mukaan!

Haastattelun on tehnyt Eini Nurmi, järjestöpäällikkö, Hämeen Setlementti ry. Teksti on toimitettu Oma Hämeen verkkosivuille alkuperäisen jutun pohjalta.

UUTINEN / 12.10.2026

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä

Ahveniston sairaalan päivystyksessä yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.

Vesivahinko sattui kalusteasennuksen yhteydessä, kun seinään porattaessa osuttiin vahingossa vesiputkeen. Kyse ei ole sairaalan rakentamisvaiheeseen tai rakennuksen rakenteisiin liittyvästä ongelmasta.

Tilassa tehdään parhaillaan kuivaus- ja korjaustöitä. Korjaustyöt kestävät arviolta noin kuukauden. Tänä aikana hoidon tarpeen arviointi tehdään toisessa käytössä olevassa huoneessa, mikä voi hidastaa asiointia päivystyksessä.

Pyydämme soittamaan Päivystysapuun 116 117 ennen päivystykseen lähtöä. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Hätätilanteessa soita 112.

Pahoittelemme tilanteesta mahdollisesti aiheutuvaa viivettä.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista - Oma Häme

UUTINEN / 09.10.2026

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Kun harkitset lähtöä Ahveniston sairaalan eli Assin päivystykseen, soita ensin Päivystysapuun numeroon 116 117. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilanteesi ja hoidon tarpeen. Puhelimessa tehty arvio auttaa sujuvoittamaan hoidon tarpeen arviointia myös päivystyksessä.

Päivystyksessä on käytössä aikaisempaan tapaan ilmoittautumisautomaatti. Ilmoittautumisen jälkeen asiakas kutsutaan hoidon tarpeen arviointiin toiseen käytössä olevaan huoneeseen. Tämä hidastaa hieman asiointia saapumisvaiheessa.

Pahoittelemme asioinnin hidastumista. Muutos koskee saapumisvaihetta, eikä se vaikuta toimintaan varsinaisissa hoitotiloissa.

Päivystyksessä potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Kiireettömissä terveysasioissa ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai hyödynnä digitaalisia palveluja.

Hätätilanteessa soita aina 112.

Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä - Oma Häme

ARTIKKELI / 09.10.2026

Tietävätkö läheisesi elinluovutustahtosi?

Elinsiirto voi pelastaa vakavasti sairaan ihmisen hengen tai parantaa merkittävästi hänen elämänlaatuaan. Elinluovutusviikkoa vietetään 3.–10.10.2026. Viikko kannustaa pohtimaan omaa elinluovutustahtoa, kirjaamaan sen OmaKantaan ja kertomaan siitä läheisille.

Suomessa noin 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Sopivista siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, ja osalle sairastuneista elinsiirto on ainoa mahdollisuus jatkaa elämää.

Tämän vuoden elinluovutusviikon teemana on elinsiirron ihme. Onnistuneen siirron merkitys näkyy usein tavallisissa, ihmiselle tärkeissä asioissa: jaksamisessa, mahdollisuudessa palata opiskelemaan tai työelämään sekä ajassa perheen ja ystävien kanssa. Elinsiirron saanut voi elää luovutetun elimen ansiosta jopa vuosikymmeniä.

Oma tahto kannattaa tehdä näkyväksi

Elinluovutustahto kertoo, saako elimiäsi ja kudoksiasi käyttää kuolemasi jälkeen toisen ihmisen hoitamiseen.

Suomessa elinluovutukseen voidaan edetä, jos ihminen ei ole eläessään vastustanut sitä. Terveydenhuollon ammattilaisten on kuitenkin pyrittävä selvittämään vainajan tahto. Siksi oma kanta kannattaa ilmaista etukäteen.

Kerro tahdostasi myös läheisillesi. Kun asia on käyty yhdessä läpi, he voivat välittää tiedon tahdostasi tilanteessa, jossa et enää itse pysty sitä kertomaan.

Näin kirjaat elinluovutustahdon OmaKantaan

Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Valitse valikosta Elinluovutustahto.

Vastaa kysymykseen, luovutatko elimesi ja kudoksesi elinsiirtoon kuolemasi jälkeen, ja tallenna vastauksesi. Myönteiseen tahdonilmaisuun voit halutessasi lisätä tarkentavia tietoja.

OmaKantaan tallennettu elinluovutustahto on terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä. Voit myös muuttaa tahtoasi myöhemmin samassa osiossa.

Ota elinluovutustahto puheeksi läheisesi kanssa ja kirjaa oma päätöksesi talteen.

Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta
Lue lisää elinluovutuksesta ja elinluovutusviikosta