Verkosto teki kyselyn, miten järjestöavustuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat toimintaan.
Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Lisäleikkauksista järjestöavustuksiin on luovuttava
UUTINEN / 10.04.2026
Verkosto teki kyselyn, miten järjestöavustuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat toimintaan.
UUTINEN / 10.04.2026
Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Lisäleikkauksista järjestöavustuksiin on luovuttava
Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto teki maan järjestöille kyselyn, miten järjestöavustuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat niiden toimintaan. Myös Kanta-Hämeessä avustusleikkausten vaikutukset näkyvät jo laajasti. Lue alta kansallisen järjestöyhteistyön verkoston kannanotto 9.4.2026.
Suomen hallitus on päättänyt merkittävistä leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Valtion lisäksi järjestöjen toimintaa rahoittavat myös mm. kunnat ja hyvinvointialueet. Hyvinvointialueet myöntävät järjestöavustuksia vuosittain yhteensä noin 16 miljoonaa euroa.
Leikkauksilla on vaikutuksia järjestöjen toimintaan, alueiden asukkaisiin sekä alueelliseen yhteistyöhön. Hyvinvointialueiden kansallinen järjestöyhteistyön verkosto toteutti maaliskuussa järjestöille suunnatun kyselyn, jonka tarkoituksena oli kerätä hyvinvointialueittain vertailukelpoista tietoa ja tuoda näkyväksi rahoituksen muutoksia sekä vahvistaa kansallista ymmärrystä leikkausten vaikutuksista.
Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.
Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista
Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan.
Verkosto vaatii, ettei uusia lisäleikkauksia toteuteta. Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen. Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä.
Nostoja alueittain
Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat 23.3.2026 kantaa avustusleikkauksiin. Kannanotossa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä.
Kanta-Hämeessä avustusleikkausten vaikutukset näkyvät jo laajasti, ja ne ovat koskettaneet valtaosaa kyselyyn vastanneista järjestöistä. Leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti matalan kynnyksen tukeen, kuten ohjaukseen ja neuvontaan, ryhmätoimintaan sekä kohtaamispaikkatoimintaan. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti ikääntyneisiin, mielenterveys ja päihdekuntoutujiin, nuoriin sekä lapsiperheisiin. Järjestöt kertovat, että tuen heikentyminen viivästyttää avun saamista ja lisää yksinäisyyden sekä turvattomuuden kokemuksia.
Varhan alueen järjestöt kertovat joutuneensa jo nyt supistamaan toimintaansa. Supistukset johtuvat yleisestä rahoitusympäristön heikkenemisestä. Asiakasvaikutukset ovat merkittäviä: alueellinen eriarvoisuus kasvaa, turvattomuus lisääntyy ja jonot pitenevät. Tämä kehitys heijastuu Varhan palveluihin lisääntyvänä kysyntänä ja ennaltaehkäisevän työn rapautumisena.
Kymenlaakson järjestöjen mukaan kohtaamispaikkojen toiminta sekä järjestöjen päihde- ja mielenterveystyö on vaarassa supistua merkittävästi. Asukkaiden arjen tuki ja ennaltaehkäisevä työ heikkenee. Hyvinvointialueen näkökulmasta järjestöjen alueellinen epätasa-arvo kasvaa selvästi alueella sekä valtakunnallisesti alueiden kesken. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan vähenemisellä ja tulevilla lainsäädäntömuutoksilla on oleellista vaikutusta alueen järjestöjen toimintamahdollisuuksiin.
Pohjois-Pohjanmaalla yli 80 %:iin vastanneista järjestöistä on jo kohdistunut avustusleikkauksia parin viime vuoden aikana. Alle joka viides on pystynyt pitämään toiminnan ennallaan. Yli puolet pitää erittäin todennäköisenä ja yli kolmannes jokseenkin todennäköisenä, että toimintaan kohdistuu leikkauksia tulevina vuosina. Kolmanneksella leikkaukset uhkaavat toiminnan jatkuvuutta. Yli puolet arvioi vapaaehtoistoiminnan supistuvan ja viidennes lakkaavan täysin.
Pohjois-Karjalassa järjestöjen toimintoja on jo pitänyt supistaa tehtyjen avustusleikkauksien vuoksi. Kyselyyn vastanneet järjestöt pitivät erittäin todennäköisenä, että järjestöjen tulee sopeuttaa toimintaansa myös tulevina vuosina avustusleikkauksien takia. Pohjois-Karjalassa avustusleikkaukset näkyvät kyselyn mukaan erityisesti pienten paikkakuntien palvelujen romahtamisen riskinä. Pohjois-Karjalassa on jo nyt supistettu matalankynnyksen palveluita, tämä lisää alueellista epätasa-arvoa ja nostaa turvattomuuden tunnetta alueella.
Pirkanmaan hyvinvointialueella noin 85 % vastanneista järjestöistä on jo kohdannut avustusleikkauksia viimeisten parin vuoden aikana. Noin 60 % vastanneista on joutunut supistamaan toimintaansa avustusleikkausten takia. Leikkausten vaikutukset näkyvät kaikissa ikäryhmissä. Avustusten pieneneminen on jo vaikuttanut tai ennakoidaan vaikuttavan erityisesti turvattomuuden ja huolen lisääntymiseen (noin 37 % vastanneista) sekä järjestöjen palvelujen alueellisen epätasa-arvon lisääntymiseen (noin 32 % vastanneista).
Etelä-Karjalassa avustusleikkaukset ovat johtaneet järjestöjen henkilöstövähennyksiin, mikä pakottaa monet supistamaan toimintaansa tai lopettamaan sen kokonaan. Tämä heikentää erityisesti ohjauksen, neuvonnan, vertaistuen ja ennaltaehkäisevän työn saatavuutta, ja samalla myös vapaaehtoistoiminta vähenee ammatillisen koordinoinnin heikentyessä. Seurauksena haavoittuvien ryhmien turvattomuus kasvaa ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy, kun toiminta keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin. Avustusleikkaukset lisäävät myös hyvinvointialueen kuormitusta ja pitkän aikavälin kustannuksia, kun järjestöjen tuki heikkenee ja ennaltaehkäisevä työ vähenee.
Päijät-Hämeen avustusleikkaukset ovat kohdentuneet jo nyt 75 %:iin vastaajista ja 52 % on joutunut supistamaan omaa toimintaansa. Vastaajien mukaan avustusmäärän lasku näkyy ja tulee näkymään asiakkaille ennen kaikkea turvattomuuden lisääntymisenä, palvelujen heikkenemisenä ja eriarvoisuuden kasvuna, mikä heikentää hyvinvointia. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään ja osallisuutta vahvistavaan työhön, mikä lisää pitkällä aikavälillä painetta julkisille, raskaammille palveluille.
Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu (64 % vastaajista) tai keskeytetty (15 % vastaajista). Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki, kun monilla paikkakunnilla ei ole korvaavaa palvelua tai toimintaa tarjolla.
Pitkien etäisyyksien, vähäisen väestöpohjan ja resurssien niukkuuden vuoksi vapaaehtoisten rooli on Lapissa kriittisempi. Kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat jo johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Vapaaehtoistoiminnan hiipuminen vaikuttaa Lapissa syvemmin ja alueellinen epätasa-arvo kasvaa voimakkaammin.
Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Käyttämättä jäänyt aika voi viivästyttää asiakkaan omaa hoitoa.
Valtakunnallinen muutos viranomaispostissa näkyy terveyspalveluissa – Suomi.fi-viesteihin saapuneita ajanvarauksia ja ohjeita on jäänyt huomaamatta
UUTINEN / 09.09.2026
Käyttämättä jäänyt aika voi viivästyttää asiakkaan omaa hoitoa.
UUTINEN / 09.09.2026
Valtakunnallinen muutos viranomaispostissa näkyy terveyspalveluissa – Suomi.fi-viesteihin saapuneita ajanvarauksia ja ohjeita on jäänyt huomaamatta
Keväällä 2026 voimaan tullut valtakunnallinen muutos ohjaa viranomaispostia aiempaa enemmän sähköisiin Suomi.fi-viesteihin. Muutos koskee laajasti eri viranomaisia koko Suomessa. Oma Hämeen terveyspalveluissa on havaittu tilanteita, joissa Suomi.fi-viesteihin saapunut ajanvarauskirje tai siihen liittyvät valmistautumisohjeet ovat jääneet asiakkaalta huomaamatta.
Valtakunnallinen muutos tuli voimaan 14. huhtikuuta 2026. Kun täysi-ikäinen henkilö asioi tunnistautuneena julkisen hallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, esimerkiksi OmaVerossa, OmaKelassa, poliisin tai Traficomin palvelussa, hänelle tulee automaattisesti Suomi.fi-viestit käyttöön. Tämän jälkeen viranomaispostia toimitetaan hänelle sähköisesti Suomi.fi-viesteihin.
Suomi.fi-viestit koskevat viranomaispostia laajasti. Asiakas ei voi valita, minkä viranomaisen viestit hän vastaanottaa Suomi.fi-viesteihin ja minkä paperipostina. Kun Suomi.fi-viestit ovat käytössä, myös Oma Hämeen sähköisesti lähettämät ajanvarauskirjeet ja niiden liitteet toimitetaan sinne.
Jos et käytä julkisen hallinnon sähköisiä asiointipalveluja, muutos ei vaikuta sinuun, vaan saat viranomaisten lähettämän postin edelleen paperipostina. Muutos ei myöskään koske alaikäisiä, edunvalvonnassa olevia eikä henkilöitä, joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus.
– Kyseessä on suuri valtakunnallinen muutos tavassa, jolla viranomaisposti tavoittaa ihmiset. Haluamme muistuttaa asiakkaita tarkistamaan, mistä oma viranomaisposti löytyy ja että yhteystiedot sekä ilmoitusasetukset ovat ajan tasalla, sanoo projektipäällikkö Pia Vilkman Oma Hämeestä.
Apua Suomi.fi-viestien käyttöön saa Digi- ja väestötietovirastolta
Jokainen hallinnoi itse omia Suomi.fi-viestien asetuksiaan. Oma Hämeen ammattilaiset eivät pääse näkemään tai muuttamaan asiakkaan henkilökohtaisia Suomi.fi-asetuksia.
Jos et ole varma, ovatko Suomi.fi-viestit käytössäsi tai ovatko yhteystietosi ja ilmoitusasetuksesi ajan tasalla, voit tarkistaa tiedot Suomi.fi-palvelussa. Suomi.fi-viestien käyttöön ja asetuksiin liittyvissä kysymyksissä apua saa Digi- ja väestötietovirastolta.
Jos haluat palata vastaanottamaan viranomaispostisi paperisena, sinun tulee itse muuttaa viestien vastaanottotapaa Suomi.fi-palvelussa.
Ajanvarauksen lisäksi tärkeät valmistautumisohjeet voivat jäädä huomaamatta
Oma Hämeen terveyspalveluissa on havaittu tilanteita, joissa asiakas ei ole tiennyt hänelle varatusta ajasta, vaikka ajanvarauskirje on toimitettu Suomi.fi-viesteihin.
Ajanvarauskirjeessä voi olla myös tutkimuksen tai toimenpiteen kannalta tärkeitä valmistautumisohjeita. Oma Hämeessä on havaittu tilanteita, joissa asiakas on huomannut ajanvarauksesta kertovan tekstiviestin ja saapunut paikalle, mutta Suomi.fi-viesteihin toimitetun ajanvarauskirjeen mukana olevat valmistautumisohjeet ovat jääneet lukematta.
Jos tutkimus tai toimenpide edellyttää asiakkaalta etukäteisvalmistautumista eikä tarvittavia valmisteluja ole tehty, tutkimusta tai toimenpidettä ei välttämättä voida toteuttaa suunnitellusti. Tällöin asiakkaalle voidaan joutua varaamaan uusi aika.
Käyttämättä jäänyt aika voi viivästyttää asiakkaan omaa hoitoa. Samalla aikaa ei välttämättä ehditä tarjota toiselle sitä tarvitsevalle asiakkaalle.
Tarkista ajanvaraus ja lue myös siihen liittyvät ohjeet
Oma Häme muistuttaa tarkistamaan Suomi.fi-viestit erityisesti silloin, kun odottaa aikaa tutkimukseen, vastaanotolle tai muuhun terveyspalveluun.
Suomi.fi-viestit voi lukea Suomi.fi-verkkopalvelussa tai Suomi.fi-sovelluksessa. Samalla kannattaa tarkistaa, että palveluun ilmoitettu sähköpostiosoite on ajan tasalla ja ilmoitukset uusista viesteistä tulevat perille.
Ajanvarauskirje kannattaa lukea kokonaisuudessaan liitteineen, sillä mukana voi olla tutkimuksen tai vastaanoton kannalta välttämättömiä valmistautumisohjeita.
Oma Häme -sovelluksen Tulevat ajanvaraukset -kohdasta voi lisäksi tarkistaa sinulle varatut tulevat ajat.
– Jos tiedät odottavasi aikaa tutkimukseen tai vastaanotolle, tarkista Suomi.fi-viestisi tai Oma Häme-sovelluksen viestit. Ajanvarauskirje liitteineen näkyy molemmissa sovelluksissa. Lue myös ajanvarauskirjeen mukana tulevat ohjeet huolellisesti, Vilkman muistuttaa.
Jos saamasi aika ei sovi, peru tai siirrä se ajanvarauksessa annettujen ohjeiden mukaisesti mahdollisimman pian. Näin aika voidaan mahdollisuuksien mukaan tarjota toiselle asiakkaalle.
Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä terveydenhuollon vastaanottoajasta voidaan periä yli 18-vuotiaalta 73,70 euron maksu.
Lisätietoa asiakkaille: Suomi.fi-viestit - Oma Häme
Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen
Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.
Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen
UUTINEN / 04.09.2026
Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.
04.09.2026
UUTINEN / 04.09.2026
Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen
Hoitotarvikkeiden toimitukset Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin laajenevat maanantaista 7.9.2026 alkaen Forssan seudulle. Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.
Hoitotarvikkeita on toimitettu Postin pakettiautomaatteihin Riihimäen, Janakkalan ja Rengon alueella. Toimintamalli on lyhentänyt tarvikkeiden toimitusaikaa ja sujuvoittanut palvelua. Hyvien kokemusten myötä palvelua laajennetaan vaiheittain.
Hämeenlinnan seudun asiakkaille palvelu mahdollistuu loppuvuoden 2026 aikana.
Hoitotarvikkeiden tilaaminen ja noutaminen
Hoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta. Hoitotarvikejakelun ammattilainen sopii asiakkaan kanssa, mihin Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen tarvikkeet toimitetaan. Hoitotarvikejakelun puhelinnumeron 03 629 6230.
Kun lähetys on noudettavissa, asiakas saa Postilta saapumisilmoituksen ja nouto-ohjeet.
Tutustu hoitotarvikejakeluun ja tarkempiin tilausohjeisiin Oma Hämeen verkkosivuilla: Hoitotarvikejakelu - Oma Häme
Myös Hauhon hammashoitola muuttaa syyskuussa remontoituun G-taloon.
Viipurintien sote-keskuksen palvelut laajenevat syksyllä – Idänpään ja Ojoisten terveysasemat muuttavat Viipurintielle syyskuussa
UUTINEN / 03.09.2026
Myös Hauhon hammashoitola muuttaa syyskuussa remontoituun G-taloon.
UUTINEN / 03.09.2026
Viipurintien sote-keskuksen palvelut laajenevat syksyllä – Idänpään ja Ojoisten terveysasemat muuttavat Viipurintielle syyskuussa
Perusterveydenhuollon palveluissa Hämeenlinnassa tapahtuu syyskuussa useita muuttoja. Idänpään ja Ojoisten terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Viipurintien sote-keskukseen. Lisäksi sote-keskuksen sisällä muuttaa Viipurintien terveysaseman tiimi 3. Myös hammashoidossa tapahtuu muutos, kun Hauhon hoitola muuttaa Viipurintielle.
Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot ovat Viipurintien G-talossa, jonka remontti on juuri valmistunut. Vaikka terveysaseman sijainti muuttuu, säilyvät palvelut, aukioloajat ja tiimien puhelinnumerot ennallaan. Tarkista yhteystiedot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla
Asiakkaalle kerrotaan ajanvarauksen yhteydessä vastaanoton tarkka sijainti ja saapumisohjeet. Viipurintien sote-keskuksessa kyltit ja opasteet ohjaavat asiakkaita oikeisiin tiloihin. G-talon terveysasemien vastaanotoille kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita, voit siirtyä suoraan vastaanotolle saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Muuttoviikoilla palveluissa voi kuitenkin olla tavallista enemmän viivettä vähäisemmän henkilöstömäärän vuoksi. Muuton aikana asiakkaita pyydetään mahdollisuuksien mukaan ottamaan yhteyttä vain kiireellisissä asioissa.
Muuttoaikataulu:
Idänpään terveysasema on suljettuna muuton ajan 18.–23. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 24. syyskuuta.
Ojoisten terveysasema on suljettuna muuton ajan 25.–30. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 1. lokakuuta.
Viipurintien terveysaseman tiimi 3 muuttaa A- ja E-taloista G-taloon 14.-16. syyskuuta. Uudet tilat sijaitsevat G-talon ensimmäisessä kerroksessa.
Muuton aikana muut terveysasemien tiimit hoitavat muuttavien tiimien asiakkaita.
Hauhon hammashoitola muuttaa Viipurintien G-taloon viikolla 39 (21.9. alkaen).
Samaan aikaan osa Jukolan hammashoitolan henkilöstöstä siirtyy Viipurintielle väistöön Jukolan tilojen remontin vuoksi.
Muista tarkistaa vastaanottopaikka kutsukirjeestä
Muuttojen aikana on erityisen tärkeää tarkistaa ajanvarauskirjeestä, missä vastaanotto tapahtuu. Ajanvaraustiedot näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa.
Huomioithan, että voit saada ajanvarauksesi Suomi.fi -viestinä. Muista tarkistaa viestisi säännöllisesti. Saat ilmoituksen uudesta viestistä, kun lisäät Suomi.fi-palveluun sähköpostiosoitteesi tai otat Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttöön. Lakimuutos velvoittaa Oma Hämettä ja muita viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä
Jos et käytä Suomi.fi-palvelua, saat ajanvarauskirjeet paperipostina.
Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi lokakuussa
Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Viipurintien sote-keskuksen alueella 1. lokakuuta. Pysäköinti on maksullista joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan (klo 20–8) pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, tämän jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa tunnilta. Asiakas maksaa yhdeltä vuorokaudelta kuitenkin enintään 9 euroa.
Asiakkaat voivat maksaa pysäköinnin EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, pankki- ja luottokorteilla maksuautomaateilla tai verkossa osoitteessa parkkimaksu.fi 48 tunnin kuluessa pysäköinnin päättymisestä. Käteisellä pysäköintiä ei voi maksaa. Jos asiakas ei maksa pysäköintiä edellä mainituilla tavoilla, lähettää operaattori asiakkaalle laskun rekisterinumeron perusteella. Tällöin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä.
Liikuntaesteisten parkkipaikkoja löytyy pääsisäänkäynnin läheisyydestä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella (LE-lupa) pysäköiville parkkeeraus on ilmaista, mutta heidän on ilmoitettava luvasta sähköpostilla pysäköintioperaattorille. Ohje löytyy Pysäköinti-sivulta. Sivulta löytyy myös muita pysäköintiohjeita, koskien myös Assi-sairaalaa ja vanhan keskussairaalan pysköintialueita, joissa pysäköinti muuttuu maksulliseksi jo keväällä.
Hyvinvointialue ei valvo, eikä hallinnoi pysäköintiä. Pysäköinninvalvonta toteutetaan rekisterikilven tunnistukseen perustuvalla kamerajärjestelmällä. Kamerat tunnistavat ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita.
Palveluverkkomuutokset etenevät vaiheittain
Hämeenlinnan palveluverkon muutokset ovat käynnistyneet vaiheittain, ja Viipurintien sote-keskuksen suuremmat muutot toteutuvat pääosin syksyn 2026 aikana. Sosiaalipalveluiden muutot Viipurintien sote-keskukseen tapahtuvat lokakuussa ja niistä viestitään myöhemmin erikseen.
Oma Häme uudistaa palveluverkkoa vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia palvelutarpeita. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu sekä järjestää palvelut käytettävissä olevien henkilöstö- ja taloudellisten resurssien kannalta kestävällä tavalla.
Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa
Päivystyksen sisäänkäynti on tarkoitettu päivystyksen sekä synnyttämään saapuville.
Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa
/ 04.09.2026
Päivystyksen sisäänkäynti on tarkoitettu päivystyksen sekä synnyttämään saapuville.
/ 04.09.2026
Tulossa kuvantamistutkimukseen Assiin? Kulje pääovesta ja ilmoittaudu pääaulassa
Viipurintien terveysaseman röntgenin toiminta on päättynyt, ja Hämeenlinnan ja Janakkalan terveysasemilta kuvantamistutkimuksiin tulevia asiakkaita ohjataan Ahveniston sairaalan eli Assin kuvantamiseen.
Kun tulet terveysasemalta saamallasi lähetteellä kuvantamistutkimukseen Assiin, tule sairaalaan pääovesta ja ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla. Jos kuljet jalkaisin, pyörällä tai julkisella, saavu ovesta E2, osoite Ahvenistontie 24.
Assin pääovi sijaitsee osoitteessa Sairaalakatu 3B, Hämeenlinna.
Kuvantamiseen tulevien asiakkaiden ei tule kulkea päivystyksen sisäänkäynnin kautta. Päivystykseen sisäänkäynti on tarkoitettu ainoastaan päivystyksen sekä synnyttämään saapuville asiakkaille. Pääaulassa ilmoittautumisen jälkeen saat tiedon siitä, minne sinun tulee sairaalassa siirtyä.
Näin toimit, kun olet tulossa Assiin
Kun sinulla on varattu aika:
- Saavu Ahveniston sairaalaan pääoven kautta, Sairaalakatu 3B.
- Ilmoittaudu pääaulan ilmoittautumisautomaatilla.
- Saat ilmoittautumisautomaatista kuitin, jossa kerrotaan aulanumero, jonne siirtyä odottamaan vuoroasi.
Ajanvaraus ja tutkimukseen liittyvät kysymykset
Jos kuvantamistutkimuksen lähete on kirjoitettu Hämeenlinnan tai Janakkalan terveysasemalla, ota ajanvaraukseen, ajan perumiseen ja tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä yhteyttä kuvantamisen palvelunumeroon.
Kuvantamisen palvelunumeroon otetaan yhteyttä myös silloin, kun sinulla on Hattulan terveysasemalta kirjoitettu lähete ultraäänitutkimukseen.
Jos lähete on kirjoitettu erikoissairaanhoidossa tai Forssan tai Riihimäen terveysasemalla, ota yhteyttä erikoissairaanhoidon asiakaspalveluun.
Hattulan terveysasemalta röntgentutkimukseen saadulla lähetteellä asioidaan Hattulan kuvantamisessa Terveystalo Hämeenlinnassa.
Ajantasaiset yhteystiedot ja tarkemmat ohjeet löydät Oma Hämeen kuvantamisen verkkosivuilta.
Muista Assiin tullessasi: saavu pääovista → ilmoittauttaudu pääaulassa → siirry kuitissa näkyvään aulaan.
Ilmiö näkyy erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.
Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen
UUTINEN / 03.09.2026
Ilmiö näkyy erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.
UUTINEN / 03.09.2026
Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen
Kanta-Hämeessä on viime kuukausina havaittu nuorten imppauksen selvää lisääntymistä. Ilmiö on aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja myös hoidon tarvetta. Oma Häme kehottaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan imppaamisen puheeksi nuorten kanssa.
Imppauksella tarkoitetaan päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa liuottimien, aerosolien ja muiden kemikaalien hengittämistä. Kyseessä voivat olla tavalliset arjen tuotteet, mutta niiden väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, pysyviä vaurioita ja pahimmillaan äkillisen kuoleman.
Kanta-Hämeessä ilmiötä on havaittu erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.
– Imppaus on lisääntynyt merkittävästi lyhyen ajan sisällä nuorten keskuudessa Kanta-Hämeen alueella ja aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja hoidon tarvetta. Ilmiö näyttää lisääntyneen koko hyvinvointialueella ja eri-ikäisten nuorten keskuudessa, sanoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Essi Palomäki Oma Hämeestä.
Imppauksen vaikutus alkaa nopeasti, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hengityksen lamaantumista, tajuttomuutta ja tukehtumisvaaran. Jo yksi käyttökerta voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen.
Pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa aivoja, maksaa ja munuaisia sekä aiheuttaa mielialan muutoksia, muistiongelmia ja oppimisvaikeuksia. Erityisen haitallista imppaus on nuorten kehittyville aivoille, sillä osa muutoksista voi olla pysyviä.
Ilmiö ei koske vain yhtä nuorten ryhmää. Imppausta voi esiintyä monenlaisilla nuorilla, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi kokeilunhalua, vertaispaineita, ahdistusta tai väärä käsitys aineiden vaarattomuudesta. Myös sosiaalisessa mediassa leviävä sisältö voi madaltaa kokeilukynnystä ja luoda vaikutelmaa siitä, että kyse olisi harmittomasta kokeilusta.
Imppaus kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa
Vanhempien, kasvattajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten on nyt tärkeää ottaa imppaaminen puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Asiasta kannattaa keskustella rauhallisesti ja suoraan sekä kertoa, että myös tavallisten kotona tai kaupassa saatavilla olevien tuotteiden väärinkäyttö voi olla hengenvaarallista.
– Imppaus ei ole harmiton kokeilu. Nyt on erittäin tärkeää, että vanhemmat, kasvattajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottavat asian puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Nuorten turvallisuuden vuoksi ilmiöstä on tärkeää puhua ja siihen on puututtava varhain, sanoo ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Anna Kenni Oma Hämeestä.
Nuorelta voi kysyä suoraan, tietääkö hän imppauksesta, onko ilmiö tullut vastaan esimerkiksi kaveripiirissä tai sosiaalisessa mediassa ja onko hän itse kokeillut sitä. Jos nuori kertoo kokeilleensa imppaamista tai nuori tai vanhempi huolestuu päihteiden käytöstä, yhteyttä voi ottaa omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.
Jos nuori on hengittänyt päihdyttävässä tarkoituksessa kemikaaleja ja hänen vointinsa on heikentynyt, hän on tajuton, hengittää huonosti tai tilanne vaikuttaa muuten hengenvaaralliselta, soita hätänumeroon 112.
Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin
Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.
Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin
UUTINEN / 02.09.2026
Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.
UUTINEN / 02.09.2026
Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin
Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä nopeasti. Vuonna 2023 lihavia oli 30,5 prosenttia yli 20-vuotiaista kantahämäläisistä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, osuuden arvioidaan nousevan noin 40 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä THL Terveyden tulevaisuuskuvan mukaan.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lihavuuden yleistyminen on tunnistettu yhdeksi keskeisistä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista haasteista. Oma Häme haluaa puuttua kehitykseen mahdollisimman varhain ja vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan.
Lihavuuden yleistyminen näkyy sairastavuudessa ja kustannuksissa
Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan ylipaino ja lihavuus lisäävät muun muassa tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä useiden muiden pitkäaikaissairauksien riskiä.
– Kun lihavuus lisääntyy, myös sairastavuus lisääntyy. Jos kehityksen suuntaa ei saada muutettua, yhä useampi kantahämäläinen kohtaa elämänsä aikana sellaisia sairauksia, joita olisi mahdollista ehkäistä varhaisella tuella ja elintapaohjauksella, toteaa palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.
Lihavuuteen voi liittyä myös arjessa jaksamisen, toimintakyvyn, unen ja elämänlaadun haasteita. Esimerkiksi nivelkivut, hengästyminen tai väsymys voivat vaikeuttaa liikkumista ja tavallisia arjen toimintoja. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuus liittyy myös lisääntyneeseen masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden riskiin.
Lihavuuteen liittyvä sairastavuus lisää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. FinWeight-tutkimuksessa todettiin Suomessa lihavuuden aiheuttamien lisäkustannusten olevan yli 2,5 miljardia euroa vuodessa.
THL Terveyden tulevaisuuskuvan antaman arvion mukaan Kanta-Hämeessä jo nykyisen lihavuuskehityksen pysäyttämisen arvioidaan vähentävän kustannuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 15 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys jatkuu ennallaan.
Lihavuuden ehkäisy nousee Oma Hämeen strategiseksi tavoitteeksi
Oma Hämeen vuonna 2025 tekemässä toimintaympäristöanalyysissä väestön ylipaino nousi yhdeksi merkittävistä hyvinvointiin vaikuttavista riskitekijöistä. Tämän vuoksi ylipainon ehkäisy on nostettu yhdeksi vuoden 2027 strategisista tavoitteista. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain ja auttaa asukkaita tekemään terveyttä ja hyvinvointia tukevia, pysyviä muutoksia.
Tavoitteen tueksi Oma Hämeessä on käytössä yli 18-vuotiaille tarkoitettu porrastettu ylipainon hoitopolku. Sen tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat saavat yhdenmukaista ja johdonmukaista tukea koko hyvinvointialueella.
Hoitopolku auttaa ammattilaista arvioimaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena ja löytämään hänelle sopivan tuen. Asiakas voidaan tilanteensa mukaan ohjata esimerkiksi omahoidon palveluihin, elintapaohjaukseen, liikuntaneuvontaan tai ravitsemusterapiaan. Tarvittaessa arvioidaan myös lääke- tai leikkaushoidon sekä erikoissairaanhoidon tarvetta.
– Sama tuki ei sovi kaikille. Hoidossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne, valmius muutokseen, aiemmat kokemukset ja se, millaista tukea hän on jo saanut, kertoo ravitsemusterapeutti Noora Toivonen.
Parhaillaan Oma Hämeessä valmistellaan vastaavaa kokonaisuutta myös lapsille, nuorille ja perheille.
Lihavuuden ehkäiseminen ei ole vain yksilön asia
Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuuden yleistymiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi elinympäristö ja yhteiskunnan rakenteet. Esimerkiksi lisääntynyt paikallaanolo sekä ruoan saatavuus ja markkinointi vaikuttavat ihmisten arkeen ja valintoihin.
Siksi lihavuuden ehkäiseminen edellyttää yksilöiden tukemisen lisäksi myös ympäristöön ja rakenteisiin vaikuttamista. Tavoitteena on tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevista valinnoista mahdollisimman helppoja osana tavallista arkea.
Vaikka lihavuus on Kanta-Hämeessä kasvava hyvinvointihaaste, kehitykseen voidaan vaikuttaa. Oma Häme tarjoaa tukea elintapojen muuttamiseen ja painonhallintaan, eikä muutoksia tarvitse tehdä yksin.
Katso Hyvinvointisi tueksi -sivustolta tietoa ja käytännön vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen
Elintapamuutoksen etäryhmä on maksuton palvelu asiakkaille, jotka kaipaavat tukea elintapojensa muuttamiseen.
Lue elintapamuutoksen etäryhmästä ja liitty mukaan ryhmään
Lähteet
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Julkaistu 17.4.2025. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124
Pietiläinen, K. 2026. Lihavuus. Terveyskirjasto, Duodecim. Päivitetty 4.2.2026. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00042
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveyden tulevaisuuskuva-verkkoraportti.