Kirjaudu
Valikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Sisältöjulkaisija

Kuvituskuva jäävuoresta, jossa näkyy myös merenalainen osa.
ARTIKKELI
24.09.2025

Blogi: Tunteiden jäävuori – mitä pinnan alla todella tapahtuu?

Lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija muistuttaa, että syvemmät tunteet ja tarpeet jäävät arjessa usein piiloon.

Kuvituskuva jäävuoresta, jossa näkyy myös merenalainen osa.

Blogi: Tunteiden jäävuori – mitä pinnan alla todella tapahtuu?

ARTIKKELI / 24.09.2025

Lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija muistuttaa, että syvemmät tunteet ja tarpeet jäävät arjessa usein piiloon.

Kuvituskuva jäävuoresta, jossa näkyy myös merenalainen osa.

ARTIKKELI / 24.09.2025

Blogi: Tunteiden jäävuori – mitä pinnan alla todella tapahtuu?

Tunnetaidoista tai tunteidenhallinnasta keskustellaan nykyään paljon. Mutta solahtavatko tunteiden käsittely tai niistä puhuminen eri palveluihimme tai ihmisuhteisiimme sittenkään luontevasti? Tuntuu, ettei moni edelleenkään ymmärrä, millainen merkitys arjessa esiintyvillä tunteilla on jokaisen meidän hyvinvoinnille.

Sanon tämän siksi, että törmään tunteidenhallinnan ja tunteista keskustelemisen vaikeuteen sekä omassa työssä että siviilissä. Monesti en voi olla pohtimatta, mitkä kaikki haasteet ihmisten elämässä olisivat ennaltaehkäistävissä, jos ilmapiiri keskustelulle olisi vapaampi.

Sosiaalisessa mediassa asiat, kuvat ja tekstit, menevät usein filtterien ja nimimerkkien läpi. Mutta uskallanko kertoa kasvotusten, kumppanille, vanhemmalleni, lapselleni tai ammattilaiselle siitä, millaisia haasteita tunteiden suhteen on oman pään sisällä tai oman perheeni sisällä?

Onko meillä tunne lähisuhteissamme tai ammattilaisen kanssa keskustellessamme, että voin kertoa tunteistani, saati omista haasteistani niiden hallinnassa? Mitä voin saavuttaa tai menettää, jos avaan itseäni muille?

Mitkä ihmeet roolit?

Tarkastelen tätä aihetta niin lähisuhdeväkivaltatyöntekijänä kuin itse ruuhkavuosiani elävänä perheenisänä. Nämä kaksi ovat erilaisia rooleja, mutta nämä roolit vuotavat keskenään väkisinkin  – esimerkiksi tällaisesta aiheesta kirjoittaessani tai ammattilaisille koulutusta pitäessäni. Rohkenen kuitenkin väittää, että tämä on vain vahvuus.

Opimme elämässämme eri rooleistamme, keräämme vahvuuksia. Vanhemmuus vuotaa ammattilaisroolin puolelle kykynä olla paremmin läsnä, tarkastella pieniäkin yksityiskohtia. Ammattirooli tukee vanhemmuudessa kykyä ajatella asioita laajemmin. Näihinkin liittyy tunteidenhallintaa ja tasapainottelua: miten en esiinny työssäni perheenisänä enkä toisaalta kotona sosiaalisetänä. Välillä roolit sekoittuvat ja sekin on varsin inhimillistä, ihmisiähän ollaan. Töissä nyökkäilee välillä univelkoja kerryttänyt perheenisä ja kotona ohjeistaa Oma Hämeen ammattihenkilö.

Yksi itseäni pohdituttava asia liittyykin juuri rooleihin ja niiden välillä sukkulointiin. Elämässä meillä on useita rooleja, työntekijänä, puolisona, vanhempana, itse jonkun lapsena. Päädymme tarkastelemaan omia ja toisten tunteita monesta eri roolista käsin. Yhden roolin painamme helposti taka-alalle, tietoisesti tai tiedostamatta: olen jonkun lapsi.

Millaisen mallin sain tunteiden käsittelystä lapsena, omilta vanhemmiltani tai muilta aikuisilta? Koen, että tämä on tärkeä kysymys pohtia. Siksi, että se määrittää sen tason, jolta ponnistamme kohti onnistunutta tunteiden käsittelyä. Malli selittää myös sitä, millainen tarve meillä olisi esimerkiksi tuelle tunteidenhallintamme suhteen.

Tämä liittyy myös armollisuuteen ja itsemyötätuntoon: mikä minulle on tällä hetkellä riittävää ja mahdollista, mitkä tunteet itsessä tai toisessa ovat vaikeita ja miten näissä asioissa voisin turvautua ammattilaisen apuun?

Jäävuori näkyvissä

Jos saamme turvallisesti ja riittävästi pohdittua omaa taustaamme ja kipukohtiamme tunnetaitojen suhteen, on myös lähisuhteissamme mahdollisempaa paremmin ymmärtää omia ja läheisen reaktiota erilaisiin tilanteisiin ja tunteisiin.

Olen niin ammatissani kuin siviilielämässäkin seurannut, miten monesti tunteiden jäävuoren huippu voimakkaine tunteineen hämmentää ja pelottaa ihmissuhteissa. Pinnan päälle meistä saattavat näkyä primitiivisimmät tunteet ja näkymättömiin jäävät helposti syvemmät tunteet ja tarpeet. Ellemme pääse katsomaan pinnan alle, voi meihin jäädä turvattomuuden ja hämmennyksen tunteita.

Oman pinnanalaisen maailman pohtiminen luo paremmin mahdollisuutta myös toisen ihmisen ymmärtämiseen. Tässä yhteydessä on pakko nostaa esille yksi monipuolisimmin haastetta ja avuntarvetta aiheuttava tunne: häpeä. Häpeä lymyilee pinnan alla eikä tule sellaisenaan useinkaan esiin. Se kuohauttaa pinnalle mitä erilaisimpia reaktioita ja tunteita: kiukku, viha, pettymys, epätoivo, noin muutamia mainitakseni. Nämä edellä mainitut aiheuttavat sitten lisää häpeää.

Bongaatko noidankehän? Jos lanseerattaisiin kansallinen häpeänhoito-ohjelma, väittäisin että ehkäistäisiin samalla montaa negatiivista ilmiötä, väkivallan riskiä, muiden mukana.

Onkin tärkeää myös erottaa toisistaan pinnan päällä pyrskähtävät, arkeen kuuluvat tunteet ja väkivalta tai sen uhka. Omat tai toisen tunteidenhallinnan haasteet eivät oikeuta siihen, että lähisuhteissa kukaan joutuu kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Lähisuhdeväkivallan kokemuksiin on saatavissa apua. Tärkeä osa väkivaltatyötä, niin kokijan kuin tekijänkin kohdalla, onkin juuri omien tunteiden ja itsessä tapahtuvien reaktioiden pohtiminen.

Mistä tukea ja apua?

Jos oma tai läheisen turvallisuus lähisuhteessa mietityttää, voit pohtia tilannetta esimerkiksi seuraavien kysymysten läpi:

  • Millaisia erimielisyyksiä tai riitoja minulla on lähisuhteessani? Mitä riitojen jälkeen tapahtuu?
  • Käyttäytyykö läheinen minua kohtaan uhkaavasti, kovakouraisesti, mitätöi sanallisesti?
  • Onko lähisuhteen tunnelma muuttunut? Ovatko riidat pahenemassa? Pelottaako minua?
  • Tunnenko oloni luottavaiseksi ja turvalliseksi läheisteni seurassa?
  • Saanko olla oma itseni läheisteni seurassa?
  • Pelkäänkö käyttäväni väkivaltaa?

Lähisuhdeväkivaltaan on saatavilla apua, sekä tekijälle että kokijalle, yksin ei tarvitse jäädä. Mikäli oman arjen turvallisuus tai tunteiden kuohuminen pohdituttaa, Oma Hämeen Apua lähisuhdeväkivaltaan-sivusto tarjoaa tietoa ja polkuja asioiden käsittelyyn.

  • Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikön konsultaationumero 03 629 6562 palvelee arkisin klo 8-15.
  • Akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa ole aina yhteydessä hätänumeroon 112.
  • Kanta-Hämeen alueella lähisuhdeväkivallan kokijoita palvelee myös Hämeenlinnan turvakoti, 24/7 päivystysnumero 050 355 6707.

lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija
Vesa Thynell

Mainoskuva Instalive-lähetyksestä.
Instalivessä keskustelevat asiantuntija Vesa Thynell lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstä ja psykologi Ainomarja Uusi-Oukari neuvolapalveluista.

Vanhemman tunnetaitoja ja niiden merkitystä perheeseen pohditaan Instagram-livessä keskiviikkona 1. lokakuuta. Oma Hämeen asiantuntijat keskustelevat aiheesta klo 18 alkaen. Ota Oma Hämeen instatili seurantaan ja hyppää mukaan keskusteluun! 

Sisältöjulkaisija

Uutiset


Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista
UUTINEN
09.10.2026

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Hätätilanteessa soita aina 112.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

UUTINEN / 09.10.2026

Hätätilanteessa soita aina 112.

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

UUTINEN / 09.10.2026

Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista

Kun harkitset lähtöä Ahveniston sairaalan eli Assin päivystykseen, soita ensin Päivystysapuun numeroon 116 117. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilanteesi ja hoidon tarpeen. Puhelimessa tehty arvio auttaa sujuvoittamaan hoidon tarpeen arviointia myös päivystyksessä.

Päivystyksessä on käytössä aikaisempaan tapaan ilmoittautumisautomaatti. Ilmoittautumisen jälkeen asiakas kutsutaan hoidon tarpeen arviointiin toiseen käytössä olevaan huoneeseen. Tämä hidastaa hieman asiointia saapumisvaiheessa.

Pahoittelemme asioinnin hidastumista. Muutos koskee saapumisvaihetta, eikä se vaikuta toimintaan varsinaisissa hoitotiloissa.

Päivystyksessä potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Kiireettömissä terveysasioissa ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai hyödynnä digitaalisia palveluja.

Hätätilanteessa soita aina 112.

UUTINEN
09.10.2026

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon.

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

UUTINEN / 09.10.2026

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon.

UUTINEN / 09.10.2026

Oma Hämeen kotihoito Riihimäellä sai Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot

Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito nousi Kanta-Hämeen parhaiden vanhuspalveluyksiköiden joukkoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Oma Hämeen Riihimäen pohjoisen alueen kotihoito on saanut Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot THL:n valtakunnallisessa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä. 

Kotihoidossa parhaiden joukkoon ylsi myös Attendon kotihoito Riihimäellä. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa Kanta-Hämeen parhaat asiakasarviot saivat Forssassa sijaitseva Attendo Retonkihovi sekä Ikifit Oy hyvinvointikoti Hellä. 

– Tämä on hieno onnistuminen Riihimäen tiimiltä ja on hienoa, että asiakkaat ovat antaneet tällaisen palautteen. Riihimäellä on pitkään tehty asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa työtä, joka näkyy hyvin näissä tuloksissa, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala. 

Asiakkaat arvioivat muun muassa turvallisuutta ja palvelun riittävyyttä 

THL asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitetään, miten ikääntyneet asiakkaat kokevat saamansa palvelut. Arvioinnissa tarkastellaan avun ja palvelun riittävyyttä, turvallisuuden tunnetta, asiakkaan toiveiden huomioimista sekä halukkuutta suositella palvelua muille. 

Tuloksia tarkastellaan sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialueittain. THL on seurannut vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyttä vuodesta 2022 lähtien kahden vuoden välein. Jokaisella kyselykerralla vastauksia on saatu yli 40 000 asiakkaalta eri puolilta Suomea. 

Vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden heikkeneminen on pysähtynyt 

Valtakunnallisten tulosten perusteella suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta eri osa-alueiden välillä on eroja. 

Hieman yli puolet asiakkaista on täysin tyytyväisiä avun ja palvelun riittävyyteen. Turvallisuuden kokemukseen täysin tyytyväisiä on kuusi kymmenestä asiakkaasta ja omien toiveiden huomioimiseen runsaat neljä kymmenestä. 

Kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyys heikkeni vuosina 2022–2024 useilla osa-alueilla. Arviot laskivat muun muassa turvallisuuden kokemuksessa, asiakkaiden toiveiden huomioimisessa sekä avun ja palvelun riittävyydessä. 

Keväällä 2026 toteutetun kyselyn perusteella kielteinen kehitys on kuitenkin pysähtynyt, ja joillakin osa-alueilla asiakastyytyväisyys on hieman parantunut. 

Tutustu tarkemmin tuloksiin:

Oma Hämeen logo
UUTINEN
09.10.2026

Oma Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu Roope Leppänen

Leppänen siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta Kanta-Hämeeseen vuoden alussa.

Oma Hämeen logo

Oma Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu Roope Leppänen

UUTINEN / 09.10.2026

Leppänen siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta Kanta-Hämeeseen vuoden alussa.

Oma Hämeen logo

UUTINEN / 09.10.2026

Oma Hämeen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu Roope Leppänen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen uudeksi johtajaylilääkäriksi on valittu lääketieteen lisensiaatti, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Roope Leppänen. Helsinkiläinen, 50-vuotias Leppänen työskentelee tällä hetkellä erikoissairaanhoidon palvelujen johtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Hän aloittaa uudessa tehtävässään vuoden 2027 alussa.

Johtajaylilääkärin rekrytointi käynnistyi loppukesällä nykyisen viranhaltijan eläköitymisen vuoksi. Virkaa haki yhteensä 22 henkilöä, joista 20 täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluihin kutsuttiin kuusi hakijaa, joista kolmen kanssa jatkettiin keskusteluja. Kaikki kolme osallistuivat myös soveltuvuusarviointiin.

– Hakijajoukko oli erittäin korkeatasoinen. Olemme iloisia, että saamme tähän vaativaan ja hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta keskeiseen tehtävään kokeneen ammattilaisen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Johtajaylilääkäri toimii Oma Hämeen vastaavana lääkärinä ja vastaa hyvinvointialueen terveydenhuollon lääketieteellisestä johtamisesta. Strategia- ja integraatiotoimialalle sijoittuvassa tehtävässä korostuvat palvelujärjestelmän kehittäminen, strategian toimeenpano sekä terveydenhuollon laadun, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

– Kiitän Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta luottamuksesta. Hyvä rekrytointiprosessi ja työ, mitä Kanta-Hämeessä on jo tehty, vakuuttivat. Olen iloinen voidessani liittyä tähän kehittämismyönteiseen joukkoon, sanoo Roope Leppänen.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.
UUTINEN
09.10.2026

Kiinnostaako, mitä Oma Hämeen palveluissa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

Toinen asiakkaiden uutiskirje on julkaistu ja lähetetty tilaajille.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

Kiinnostaako, mitä Oma Hämeen palveluissa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

UUTINEN / 09.10.2026

Toinen asiakkaiden uutiskirje on julkaistu ja lähetetty tilaajille.

Piirroskuva megafonista, josta lentää sydämiä.

UUTINEN / 09.10.2026

Kiinnostaako, mitä Oma Hämeen palveluissa tapahtuu? Tilaa uutiskirje!

Oma Hämeen toinen asiakasuutiskirje on julkaistu ja lähetetty tilaajille. Maksuton, sähköpostiin tilattava uutiskirje kokoaa yhteen ajankohtaista tietoa hyvinvointialueen palveluista, niiden muutoksista ja kehittämisestä. Uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluista kiinnostunut.

Uutiskirje tarjoaa helposti luettavassa muodossa tietoa palveluista ja niiden muutoksista. Mukana on myös käytännön ohjeita, jotka helpottavat asiointiasi palveluissamme sekä linkkejä kiinnostaviin uutisiin. Sisältö kootaan Oma Hämeen verkkosivuilla julkaistuista uutisista ja muista ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje täydentää hyvinvointialueen muuta asiakasviestintää.

Uutiskirjeen voi lukea myös ilman sähköpostia

Oma Häme haluaa tarjota ajankohtaista tietoa myös niille asukkaille, jotka eivät käytä sähköpostia tai seuraa digitaalisia kanavia. Siksi uutiskirjeestä julkaistaan myös tulostettava, tiivistetty versio.

Tulostettavaa uutiskoostetta voivat hyödyntää esimerkiksi Oma Hämeen yksiköt, kirjastot, järjestöt ja seurakunnat. Tilaajat voivat myös halutessaan tulostaa koostetta läheisilleen tai vaikka naapurille. 

Uutiskirjeet ja niiden tulostettavat versiot ovat kaikkien luettavissa Oma Hämeen verkkosivuilla. Myös uutiskirjeen tilaaminen onnistuu samalta sivulta: Uutiskirjeen oma sivu

Henkilö saa rokotuksen.
UUTINEN
24.09.2026

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu 20. lokakuuta

Varaa rokotusaika ensisijaisesti digitaalisesti.

Henkilö saa rokotuksen.

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu 20. lokakuuta

UUTINEN / 24.09.2026

Varaa rokotusaika ensisijaisesti digitaalisesti.

Henkilö saa rokotuksen.

UUTINEN / 24.09.2026

Influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu 20. lokakuuta

Rokotukset alkavat viikolla 44 eli lokakuun viimeisellä viikolla.

Varaa rokotusaika ensisijaisesti digitaalisesti. Jos et voi käyttää digitaalisia palveluita, voit varata ajan puhelimitse. 

Tarkista ensin, kuulutko maksuttoman rokotuksen kohderyhmään 

Julkisessa terveydenhuollossa influenssa- ja koronarokotukset annetaan maksutta kansallisen rokotusohjelman mukaisille riskiryhmille. 

Jos et kuulu maksuttoman rokotuksen kohderyhmään, voit hankkia rokotuksen omakustanteisesti apteekista tai yksityiseltä lääkäriasemalta. 

Katso influenssa- ja koronarokotusten kohderyhmät

Alle kouluikäiset lapset ja heidän huoltajansa

Neuvolassa rokotetaan neuvolaikäiset lapset ja esikoululaiset sekä riskiryhmiin kuuluvat huoltajat. Neuvolassa voidaan rokottaa myös huoltaja, joka kustantaa rokotteensa itse. 

Kouluikäiset lapset ja heidän huoltajansa 

Jos sekä aikuinen että lapsi kuuluvat riskiryhmään, heidät voidaan rokottaa samalla käynnillä kouluterveydenhuollossa. 

Varaa aika ensisijaisesti digitaalisesti 

Voit varata rokotusajan digitaalisesti terveysasemalle, neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon.

Varaa aika joko Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi sivun yläreunan Kirjaudu-painikkeesta. 

Voit varata ajan myös toisen henkilön puolesta, jos sinulla on tarvittava Suomi.fi-valtuutus. Alaikäisen puolesta asioi hänen huoltajansa. 

Katso Suomi.fi-valtuutuksen ohjeet  

Jos et voi varata aikaa digitaalisesti, varaa aika puhelimitse 

Jos et voi käyttää digitaalisia palveluita, voit varata rokotusajan puhelimitse. Voit varata ajan myös toisen henkilön puolesta, jos sinulla on tarvittava Suomi.fi-valtuutus. Alaikäisen puolesta asioi hänen huoltajansa. 

Huom! Rengossa on tarjolla rajallinen määrä rokotusaikoja ensisijaisesti niille, joiden on vaikea matkustaa kauemmas rokotettavaksi. Rokotukset järjestetään Rengon kirjastossa, ja ajan voi varata vain terveysasemien keskitetyn rokotuspuhelimen kautta.

Terveysasemat 

  • Keskitetty rokotuspuhelin: 03 629 6400 
  • Palveluaika: ma–pe klo 10–14. Puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoitto. Soitamme sinulle takaisin viiden arkipäivän kuluessa. 

Hattulan terveysasema 

  • Puhelin: 050 416 6259 
  • Palveluaika: ma–pe klo 10–14. Puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoitto. Soitamme sinulle takaisin viiden arkipäivän kuluessa. 

Neuvolat 

  • Puhelin: 03 629 6200 
  • Palveluaika: ma, ke ja to klo 8–15 sekä ti ja pe klo 8–12

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 

Ota yhteyttä omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat

Kuulo- ja puhevammaiset sekä tulkkausta tarvitsevat voivat asioida tekstiviestitse.

Näin tarkistat varaamasi ajan

Voit tarkistaa varaamasi ajan Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Valitse Oma asiointi ja sen jälkeen Tulevat ajanvaraukset. 

Jos et pääsekään varaamallesi ajalle, peru tai siirrä se 

Peru tai siirrä tarpeeton rokotusaika, jotta aika vapautuu toiselle asiakkaalle. 

Voit perua tai siirtää ajan Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Löydät varauksesi kohdasta Oma asiointi ja Tulevat ajanvaraukset.  

Jos samalla varauksella on useampi henkilö: 

  • Varauksen voi perua vain varauksen tehnyt henkilö, vaikka hän ei itse olisi mukana varauksella. 
  • Kun varaus perutaan, aika peruuntuu kaikilta samalla varauksella olevilta henkilöiltä. 
  • Ryhmälle varattua aikaa ei voi siirtää.  

Jos et voi perua aikaa digitaalisesti, soita oman palvelusi yllä mainittuun rokotusnumeroon. 

Riihimäellä ja Turengissa järjestetään myös walk in -rokotuspäiviä 

Riihimäen ja Turengin terveysasemilla kokeillaan walk in -rokotuspäiviä, jolloin rokotukseen voi tulla ilman ajanvarausta. Varaudu tarvittaessa jonottamaan. 

Walk in -rokotukset on tarkoitettu ensisijaisesti Riihimäen seudulla ja Janakkalassa asuville aikuisille. Tarkista ennen rokotukseen saapumista, että kuulut rokotusten kohderyhmään. 

Riihimäen terveysasema 

Osoite: Kontiontie 77, 6. krs 

Walk in -rokotuspäivät:

  • 28.10. klo 8.30–14.00
  • 4.11. klo 8.30–14.00
  • 11.11. klo 8.30–14.00

Turengin terveysasema 

Osoite: Tapailanpiha 13 B 

Walk in -rokotuspäivät:

  • 18.11. klo 10.00–17.30 
  • 24.11. klo 10.00–17.30 

Näin valmistaudut rokotukseen 

  • Tule rokotukseen vain terveenä. 
  • Saavu paikalle ajoissa. 
  • Pukeudu niin, että olkavartesi on helppo paljastaa rokotusta varten. 
  • Ota mukaan Kela-kortti tai henkilöllisyystodistus. 
  • Varaudu odottamaan rokotuspisteellä 15 minuuttia rokotuksen jälkeen. 

Lisätietoa rokotuksista 

Ajantasaiset tiedot rokotuksista löydät Oma Hämeen päivittyvältä rokotussivulta omahame.fi/rokotuspalvelut. 

Siirry rokotuspalveluiden sivuille

Katso ohjevideo: Näin varaat rokotusajan digitaalisesti

 

 

Oma Hämeen asiakaspalvelija sinisessä työasussa kuulokkeet päässä.

UUTINEN / 09.10.2026

Kiitos palautteestasi – näin asiakkaat ovat auttaneet Oma Hämettä kehittämään palvelujaan

Oma Häme haluaa kiittää jokaista asiakasta, joka on antanut palautetta. Jokainen palaute on arvokas — olipa se kiitos, kehittämisehdotus tai kriittinen huomio.

— Palautteiden avulla tunnistamme palveluidemme vahvuuksia, löydämme kehittämiskohteita ja pystymme tekemään muutoksia, jotka parantavat asiakkaiden arkea ja asiointikokemusta, asiakaslähtöisyyden erityisasiantuntija Sanna Mäkynen kertoo.

Moni palveluiden kehittämistoimenpide on saanut alkunsa juuri asiakkaiden havainnoista ja kokemuksista. Oma Häme on saanut vuoden 2026 aikana (30.9. mennessä) yhteensä 56 668 vastausta asiakaskyselyyn ja 2033 kappaletta pääasiassa verkkosivujen kautta annettua vapaamuotoista asiakaspalautetta. Myös verkkosivujen sisällöistä on voinut antaa palautetta: näitä palautteita on tullut 2962 kappaletta. Chat-palvelun jälkeen on saatu lähes 9000 pikapalautetta.

Palautetta voi antaa eri tavoin: käyntien jälkeen asiakas saattaa saada pyynnön vastata asiakaskyselyyn tekstiviestitse. Kyselyyn vastaaminen on maksutonta ja siihen on mahdollista muutamissa palveluissa vastata myös QR-koodin avulla tai paperilomakkeella.

Vapaamuotoisesti palautetta voi antaa verkkosivujen palautelomakkeella Palaute - Oma Häme. Myös suullisesti annettu palaute on mahdollista asiakkaan luvalla kirjata ja ohjata käsiteltäväksi. Vapaamuotoinen palaute ohjautuu käsiteltäväksi yksikön esihenkilölle, joka on yhteydessä asiakkaaseen, jos palautteessa on yhteystiedot. Oma Hämeen palvelulupaus on käsitellä palaute 7 vuorokauden sisällä.

Palautteet ovat:

  • vahvistaneet tai täydentäneet jo aloitettua kehittämistä
  • johtaneet ohjeen tai toimintatavan, kuten tutkimustapojen kertaamiseen
  • johtaneet muutokseen, hankintaan tai uuteen toimintatapaan
  • johtaneet lisäkoulutukseen tai ohjaukseen
  • auttaneet korjaamaan virheen tai tunnistamaan uuden kehittämiskohteen esimerkiksi digipalveluissa tai verkkosivuilla
  • vahvistaneet toimintatapaa tai tukeneet henkilökunnan jaksamista
  • auttaneet muodostamaan asiakaskohtaamisen mallin

— Palautteiden perusteella keskitymme kehittämään nopeampaa yhteydensaantia, palvelupolkujen sujuvuutta ja asiakasohjausta sekä hoidon jatkuvuutta, Mäkynen selvittää.

— Kiitos ajastasi, näkemyksistäsi ja halustasi kehittää palvelujamme yhdessä kanssamme. Palautteet vaikuttavat aidosti toimintaamme.

Lue lisää uutisia