UUTINEN / 30.10.2024

Asiakasohjauksen vahvistaminen ja digipalvelut ovat parantaneet sote-palvelujen yhdenvertaista saatavuutta Kanta-Hämeessä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lakisääteisiin tehtäviin kuuluu vuosittain laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva asiantuntija-arvio valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. THL julkaisi hyvinvointialueiden arviot tiistaina. 

THL hyödyntää arvioihinsa sekä laadullista että määrällistä tietopohjaa. Arvioinnissa käytetyt tiedot kuvaavat valtaosin vuotta 2023 ja vuoden 2024 ensimmäistä vuosipuoliskoa. 

Oma Hämettä koskevassa arviossa todetaan, että etenkin palvelujen yhdenvertaista saatavuutta on saatu edistettyä hyvinvointialueen ensimmäisten puolentoista vuoden aikana selkeyttämällä puhelinasiointia ja laajentamalla digitaalisia asiointimahdollisuuksia. Oma Häme on kehittänyt asiakasohjausta muun muassa avaamalla keskitetyn Ensilinjan ikäihmisten, suun terveydenhuollon ja neuvolan asiakkaille. Uusimpana kiireellisen hoidon Ensilinja aloittaa toimintansa tällä viikolla. 

Etäasiointia on puolestaan helpotettu avaamalla useita chat-palveluita, jolla voi hoitaa nopeasti hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita. Tällä hetkellä käytössä on chat-palvelut aikuissosiaalityöhön, asiakaspalveluun, fysioterapeutille, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, neuvolapalveluihin, sairaanhoitajalle ja suunterveydenhuoltoon. Oma Häme -sovellus on ollut käytössä vuoden ja sen on ladannut jo noin 20 000 asukasta. THL nostaa esiin myös yhtenäistyvät asiakas- ja potilastietojärjestelmät, jotka omalta osaltaan vahvistavat palvelujen yhdenvertaisuutta.

Tutustu THL:n asiantuntija-arvioon Kanta-Hämeen hyvinvointialueesta

THL:n tiedote: Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet sote-palvelujen uudistamisen, mutta tarvitsevat taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa

Perusterveydenhuollossa 93 prosenttia pääsee hoitoon kahdessa viikossa

Asiantuntija-arviossa nostetaan esiin henkilöstön saatavuus, joka on kohentunut Oma Hämeessä edellisvuodesta koko sosiaali- ja terveyshuollossa. THL:n mukaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue on onnistunut parantamaan myös henkilöstön pysyvyyttä. Oma Hämeen henkilöstömäärä on kasvanut lähes 7 200:aan THL:n arviointihetkestä.

Vuokratyövoiman käyttöä on vähennetty vahvistamalla hyvinvointialueen omaa vakituista varahenkilöstöä. Kriittisille ammattiryhmille on perustettu veto- ja pitovoimatyöryhmiä. Lisäksi Oma Häme panostaa henkilöstön työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitoon ja henkilöstöjohtamiseen. THL suosittelee näiden toimien jatkamista sairauspoissaolojen vähentämiseksi sekä työurien pidentämiseksi.

THL.n mukaan hoitoon pääsyssä terveyskeskuksiin oli viiveitä Kanta-Hämeessä keskimääräistä enemmän: alkuvuonna 2024 hieman keskimääräistä suurempi osuus asiakkaista joutui odottamaan pääsyä lääkärin vastaanotolle yli kaksi viikkoa.

–  Tilanne on huomattavasti parantunut arviointihetkestä. Tällä hetkellä perusterveydenhuollossa, kaikki ammattiryhmät huomioiden, asiakkaista hoitoon pääsee 93 prosenttia kahdessa viikossa, kertoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen. 

THL antaa asiantuntija-arvioissaan hyvinvointialueille myös suosituksia toiminnan kehittämisestä. Oma Häme on selkeyttänyt palvelujärjestelmäänsä ja vahvistanut perustason palveluja. THL suosittelee hyvinvointialuetta jatkamaan tätä kehitystyötä. 

Ikäihmisiltä saatu hyvää palautetta kevyemmistä palveluista

Ikäihmisten palvelut saavat THL:n arviossa kiitosta etenkin palveluketjujen sujuvoittamisesta, mihin on vaikuttanut etenkin koko hyvinvointialueen yhteinen matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus. Kotiin vietäviä terveyspalveluja on lisätty samoin kuin hoivateknologian käyttöä. 

– Monet muutokset toimintatavoissa näkyvät myönteisinä asiakkaille. Keskeinen tavoitteemme on mahdollistaa ikäihmisten asuminen omissa kodeissaan toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Se edellyttää, että onnistumme tarjoamaan oikeaan aikaan asiakkaan tarvitsemat palvelut. On tärkeää, että tarjoamme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kevyitä ja toimintakykyä tukevia palveluita, toteaa ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen.

Haapasen mukaan sekä etähoivan että lääkeannosautomaattien käyttö on lisääntynyt Oma Hämeessä kuluneen vuoden aikana, mistä on saatu hyvää palautetta asiakkailta. Etähoivaa tarjotaan niille asiakkaille, kenelle se sopii. Samalla tavalla, tarpeen mukaan, tarjotaan muitakin uusia palveluja.

– Hyvä esimerkki kevyemmästä palvelusta, jonka olemme tänä vuonna ottaneet käyttöön, on lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen, jossa kuntoutus on vahvasti mukana. Ensimmäisten kuukausien kokemukset siitä ovat erittäin myönteisiä. Samoin asiakasohjauksessa käyttöönotettu yksi yhteinen puhelinnumero koko hyvinvointialueelle eli keskitetty neuvontatiimi on lähtenyt liikkeelle hyvin, jatkaa Haapanen.

Valtakunnallisessa arviossaan THL toteaa, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet kuluneen vuoden aikana turvaamaan pääosin asukkaidensa tarvetta vastaavat lakisääteiset palvelut. Näin huolimatta käynnissä olevista toimintaa ja taloutta tasapainottavista muutosohjelmista. THL:n mukaan vain harvalla hyvinvointialueella on realistiset mahdollisuudet tasapainottaa taloutensa vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä on niille asetettu tavoite. 

Kanta-Hämeen osalta THL toteaa, että alueella on lähtökohdat tasapainottamiseen ovat haasteelliset. Tähän vaikuttaa muun muassa alijäämäkertymä sekä talouden muutosohjelmien toimeenpanoon liittyvät riskit. Kanta-Hämeessä kustannusrakenteessa näkyy edelleen maakunnan hajanainen lähtötilanne. Lisäksi Kanta-Hämeessä väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia.