Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.
Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä
UUTINEN / 08.07.2024
Oma Häme on edelläkävijä palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa.
UUTINEN / 08.07.2024
Asiakaskeskeinen ajattelutapa parantaa sote-palveluja ja mahdollistaa kustannussäästöt Kanta-Hämeessä
Oma Hämeessä on käynnissä merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuteen ja asiakasohjauksen parantamiseen keskittyvä kehitystyö. Kanta-Hämeessä halutaan ohjata asiakkaat kerralla oikeaan sosiaali- tai terveyspalveluun ja ehkäistä siten kustannusten kasvua. Samalla palvelujen vaikuttavuutta seurataan yksilötasolla, jotta voidaan varmistua resurssien oikeasta kohdentumisesta.
Perinteisesti palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Lisäksi usein toiminnan tehokkuutta tai resurssien käyttöä on arvioitu yksikkökohtaisesti tai tuotantokeskeisesti. Oma Hämeessä toimintaa ja suunnittelua ohjaa nyt asiakaskeskeinen ajattelutapa ja vaikuttavuusperusteinen johtaminen.
– Aiemmin ei ole ollut kattavaa tietoa missä muualla sinne tullut asiakas on asioinut tai millaisia muita tarpeita asiakkaalla olisi. Asiakkaat ovat asioineet palveluiden hallinnollisesta hajautumisesta johtuen pistemäisesti siellä ja täällä ja asiakkaita on myös jouduttu lähettämään toisiin yksiköihin, mikä on kuormittanut usean yksikön resursseja ja aiheuttanut paljon selvitystyötä, kertoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
– Vaikuttavuusperusteisessa ajattelussa etsitään keinoja, jolla ihminen saadaan kerralla kuntoon ja mahdollisimman oikein. Silloin turhat yhteydenotot ja lisäkäynnit jäävät toteutumatta. Se säästää paitsi asiakkaan aikaa ja vaivaa, myös hyvinvointialueen kustannuksia, painottaa Antikainen.
Hyvinvointialueuudistus on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa nimenomaan hallitsemattomasti nousevien kustannusten vuoksi. Oma Hämeessä nähdään kustannusten kasvun hillitsemiselle olennaisena keinona vaikuttavuusperusteinen johtaminen, asiointiprosessien ja asiakassegmenttien kautta. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen vaatii paljon tietoa ja niiden analysointia. Kehitystyön saaminen käytäntöön vaatii myös muutoksia asenteissa ja työkulttuurissa. Oma Hämeessä ollaan päästy jo hyvää alkuun.
Pois poislähettämisen kulttuurista
Kuten muutkin hyvinvointialueet, myös Oma Häme on tehnyt paljon toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Asiakaskeskeisen ajattelutavan ja palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin nähdään Oma Hämeessä vaikuttavan kantahämäläisten palveluihin ja niiden kehittymiseen lopulta enemmän kuin esimerkiksi paljon julkisuudessa esillä olleet palveluverkkomuutokset.
– Meillä Kanta-Hämeessäkin asiointipaikat tulevat lähivuosina muuttumaan. Usein muutokset koetaan huononnuksina, vaikka asiat paranisivatkin. Haluamme keskittää osaamisen ja palvelut paikkoihin niin, että ne tuottavat varmasti parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaalle, kerralla. Ei niin, että hän kiertää pienemmistä yksiköistä isompiin, kunnes apu löytyy, selittää Antikainen.
Sote-ammattilaisilta uusi ajattelutapa vaatii totuttelua ja rohkeutta.
– Usein esimerkiksi erikoissairaanhoidossa koetaan, että joku asia olisi pitänyt hoitaa perusterveydenhuollossa. Ja taas perusterveydenhuollon kiirevastaanotolla on ajateltu, että asiakkaan vaiva hoituu paremmin päivystyksessä. Irtautumista poislähettämisen kulttuurista tuetaan meillä niin, että palveluiden käytöstä ja parhaista käytännöistä kerätään dataa, jolloin päätös hoitopaikasta tai -muodosta perustuu vaikuttavuusarviointiin, muistuttaa Antikainen.
Uuden ajattelu- ja toimintamallin vieminen käytäntöön on helppoa juuri Kanta-Hämeen kokoisella hyvinvointialueella.
– Meillä ei ole yliopistosairaalaa, joka korostaisi erikoissairaanhoidon roolia. Lisäksi Kanta-Hämeessä ei ole taustalla maakunnallista sote-kuntayhtymää, jonka rakenteista pitäisi pyrkiä eroon. Voimme nyt luoda uutta yhdessä. Muualla Suomessa ei olla ehkä niin vielä rohjettu tarttua vaikuttavuuteen, miettii Antikainen.
Antikainen (kuvassa) on väitellyt hyvinvointialueiden vaikuttavuuden arvioinnista. Aiemmin Eksotessa työskennellessään Antikainen pääsi kokeilemaan sote-palvelujen vaikuttavuuden arviointia.
– Kymmenisen vuotta sitten Eksote oli mukana silloisessa kuntakokeilussa, joka mahdollisti tämän tyyppisen datan hyödyntämisen. Mutta sitä mallia ei ole voitu hyödyntää oikein missään muualla sen jälkeen, koska hyvinvointialueuudistus viivästyi. Oma Hämeen panostukset vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuusperusteiseen johtamiseen houkuttelivat minut Kanta-Hämeeseen, sanoo Antikainen.
Vaikuttavuus perustuu tietoon ja sen analysointiin
Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta pystytään kunnolla arvioimaan, tarvitaan tietoa palveluista ja niiden käyttäjistä. Oma Hämeessä on käytössä yksi merkittävimmistä tiedolla johtamisen työkaluista: tietoallas. Se on data-alusta, jonne voi kerätä ja tallentaa eri muotoista dataa useasta eri lähteestä - esimerkiksi tekstistä, kuvista ja signaaleista. Tietoallas kykenee käsittelemään suuria tietomääriä ja mahdollistaa niiden analytiikan sekä tiedolla johtamisen.
Tietoallas toimii tiedon kokoajana ja yhdistelijänä sekä alustana tekoälyn hyödyntämiselle. Tällöin voidaan esimerkiksi tunnistaa etukäteen asiakkaan mahdollisia palvelutarpeita ja löytää niihin parhaat mahdolliset palvelumuodot.
– Tietoallas kerää kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kirjattua ja tuotettua tietoa. Niitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedot ja niihin liittyvät palvelutiedot, kuten käynti- ja osastojaksotiedot. Tietoja ovat myös palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannus- ja hintatiedot sekä palveluiden tuottamiseen liittyvät laatutiedot, kuten asiakastyytyväisyyskyselyt, Antikainen selvittää.
Oma Hämeessä on varmistettu, että tietojen käyttö noudattaa tietosuoja- ja tietoturvalakeja sekä eettisiä periaatteita asiakkaiden oikeuksien suojelemiseksi. Tietojen käyttö hyödyttää asiakkaita, koska se auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.
– Tiedolla autamme heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamalla heitä auttavia ihmisiä. Tietojohtaminen on onnistunut, kun esimerkiksi kotihoitajalle jää kirjaamisen sijaan enemmän aikaa ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Tai kun lääkäri saa potilastietojen yhteenvedon sujuvasti ja ehtii paremmin kuunnella potilasta, sanoo Antikainen.
Asiakasohjauksen selkeytyminen säästää kaikkien aikaa
Palvelujen vaikuttavuuteen liittyy olennaisesti asiakasohjaus, jota Oma Hämeessä kehitetään tällä hetkellä muun muassa selkiyttämällä asiakkaiden ensikontaktia palveluihin. Tällä halutaan helpottaa asiakkaan ohjautumista oikean ammattilaisen tai palvelun äärelle sekä itsehoidon pariin.
Ensikontaktilla tarkoitetaan asiakkaan yhteydenottoa, josta käynnistyy hänen uuden vaivansa tai asian hoitaminen hyvinvointialueen palveluissa. Yhteydenotto voi tulla puhelimitse, digipalvelujen kautta tai toimipisteessä asioidessa. Ensikontaktissa annetaan muun muassa asiakas- ja palveluohjausta, tehdään hoidon arviointeja tai varataan aikoja. Pitkäaikaissairaiden ja muiden asiakkaiden, joilla on jo olemassa oleva hoito- tai palvelusuhde, kuuluu jatkuvuuden turvaamiseksi asioida omien, tuttujen työntekijöiden kanssa.
Ensikontaktipalveluita on lähdetty kehittämään Oma Hämeessä ensin puhelinasioinnista. Muutokset näkyvät palveluissa vaiheittain, syksyn aikana tullaan asioinnin selkeyttämiseksi keskittämään ja vähentämään tuntuvasti Oma Hämeen palveluiden puhelinnumeroita, esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Ensikontaktipalvelujen yhtenäistämisellä tavoitellaan myös alueellista yhdenvertaisuutta asiakkaiden ohjautumisessa.
Keskitettyihin puheluihin vastaavat osaavat ammattilaiset, jotka ratkaisevat asiakkaan asian kerralla kuntoon tai ottavat asian haltuun. Tavoitteena on, ettei asiakkaan tarvitse olla enää ensimmäisen kontaktin jälkeen yhteydessä itse muihin ammattilaisiin tai palveluihin, vaan ammattilainen ohjaa hänet oikealle polulle.
– Asiakkaiden yhteydensaanti ja pääsy sote-palveluihin tarvetta vastaavalla tavalla on jo pidemmän aikaa ollut haaste koko Suomessa. Selkeyttämällä asiakkaan ohjautumista palveluissamme vältämme turhaa työtä ja ajanhukkaa kaikilta osapuolilta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asiakas joutuu kolkuttelemaan erilaisia ovia saadakseen apua ongelmiinsa. Asia on ratkaistava ammattilaisten päässä, painottaa Oma Hämeen asiakkuusjohtaja Heli Aalto.
Palvelujen keskittäminen ja asiakkaan tarpeen mukainen ohjautuminen tukevat toiminnan vaikuttavuutta. Ideana on tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan.
Kokemuksia ja tuloksia jaetaan muille hyvinvointialueille
Käytännön kehitystyön lisäksi Oma Hämeessä tehdään palvelujen vaikuttavuudesta myös tutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi joulukuussa 2023 Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lähes miljoonan euron tuen vaikuttavuustutkimukselle, joka liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Oma Hämeen tutkimus on osa Sisä-Suomen yhteistyöalueen tutkimushanketta, jolle haettiin yhteisrahoitusta ministeriöltä. Kanta-Hämeen lisäksi hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Tutkimushankkeessa kehitettävän arviointimallin pitäisi tuoda esille sellaiset vaikuttavat palvelut ja toiminnot, joilla saadaan kustannustehokkaasti paras hyvinvointi alueen asukkaille.
– Jos otetaan esimerkiksi yksi meidän kansansairauksistamme, diabetes. Asiakkaalla voi olla tarve paljon muullekin kuin terveyspalveluille, mikä kannattaisi huomioida sekä asiakkaan hyvinvoinnin että kustannusten näkökulmasta. Esimerkiksi tarve säännölliselle kotihoidolle, asunnon muutostöille tai muulle pitkäkestoisille sosiaalihuollon palveluille on jäänyt aiemmin helposti diabeteksen hoidon ulkopuolelle. Tämä on voinut aiheuttaa päällekkäistä tekemistä tai palveluaukkoja asiakkaalle. Nyt koko sote-palvelujen kokonaisuus saadaan näkyväksi, sanoo Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
Oma Hämeessä kehitettävää vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hyödyntää muillakin hyvinvointialueilla sekä strategisen että operatiivisen johdon tukena. Malli myös tukee päätöksentekoa ja auttaa muuttamaan sote-palvelujärjestelmän painopistettä raskaammista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin.
Malli on jo herättänyt kiinnostusta – yhteistyötä tehdään useiden muiden hyvinvointialueiden kanssa sekä kansallisella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kokemuksia ja tuloksia jaetaan mielellään, jotta tulokset saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi.
Hyvinvointialueiden velvoitteet palveluiden vaikuttavuuden seuraamiseen ovat kuitenkin kasvamassa. Nykyisellään hyvinvointialueiden yleiskatteisesta rahoituksesta suurin osa perustuu väestön palvelutarpeeseen. Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja esimerkiksi väestön sairastavuudessa, mikä heijastuu palvelutarpeen kautta rahoitukseen.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on kuitenkin muuttumassa. Avoinna on kuitenkin vielä, milloin ja miten se muuttuu. Rahoituksen uudistaminen vaatii myös kansallisen tason muutoksen tiedon hyödyntämisessä ja ajattelumallissa.
– Tällä hetkellä rahoitusmalli on palvelutarveperusteinen, eli itse asiassa palvelutuotanto-keskeinen. Eli mitä enemmän väestö sairastaa, niin sitä enemmän saadaan rahaa. Olisi kaikkien kannalta järkevämpää, että rahoitusmalli olisi vaikuttavuusperusteinen ja että tuettaisiin hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja asukkaiden hyvinvointia, pohtii Antikainen.
– Meillä Oma Hämeessähän näin toimitaan jo. Voisi ajatella, että me ollaan ymmärretty hyvinvointialueuudistuksen ydin esimerkillisesti, ehkä parhaiten koko maassa. Vaikuttavuuden kasvua ja kustannusten parempaa hallintaahan uudistuksella nimenomaan haettiin, kehaisee Antikainen.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Hämeenlinnan Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8. alkaen
Ajanvaraukseton vastaanotto palvelee jatkossa arkisin klo 8–9.
Hämeenlinnan Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8. alkaen
Ajanvaraukseton vastaanotto palvelee jatkossa arkisin klo 8–9.
Hämeenlinnan Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8. alkaen
Hämeenlinnan perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden Noppa-vastaanoton aukioloaika muuttuu 31.8.2026 alkaen.
Noppa eli ajanvaraukseton vastaanotto palvelee jatkossa arkisin klo 8–9 osoitteessa Viipurintie 1–3, D-rakennus, 3. kerros. Aiemmin vastaanotto on ollut avoinna arkisin klo 9–12.
Noppa on ajanvaraukseton vastaanotto mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Vastaanotolla asiakkaat palvellaan vuoronumerojärjestyksessä. Palvelussa arvioidaan hoidon tarvetta ja ohjataan asiakas oikean palvelun piiriin.
Jos olet hakeutumassa mielenterveys- ja päihdepalveluihin, ole ensisijaisesti yhteydessä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinjaan puhelimitse tai chatin kautta.
Muutos koskee Hämeenlinnan mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä Hattulan päihdepalveluihin hakeutuvia asiakkaita. Nykyisten asiakkaiden ei tarvitse tehdä muutoksen vuoksi mitään. Muutos ei vaikuta yksikön muihin vastaanottoihin.
Muutoksen tavoitteena on turvata asiakkaiden yhdenmukainen ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy koko hyvinvointialueella sekä parantaa hoidon saatavuutta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinja
Puhelin: 03 629 69571
Puhelinpalvelu arkisin klo 9–12
Chat arkisin klo 9–15
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
Useimpien asiakkaiden palvelu jatkuu ennallaan, muutoksista ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
UUTINEN / 16.07.2026
Useimpien asiakkaiden palvelu jatkuu ennallaan, muutoksista ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
UUTINEN / 16.07.2026
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
Oma Häme uudistaa kotihoidon palvelusetelisääntökirjat 1.9.2026 alkaen. Muutokset koskevat sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä. Aluehallitus hyväksyi uudistetut palvelusetelisääntökirjat huhtikuussa 2026. Muutos koskettaa noin 300 sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon asiakasta.
Nykyisille palveluseteliasiakkaille on tiedotettu muutoksista heinäkuun alussa. Tiedote on lähetetty asiakkaalle joko kirjeenä tai Suomi.fi-viestinä sen mukaan, onko asiakkaalla Suomi.fi-palvelu käytössä.
Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?
Muutoksen vuoksi nykyisille asiakkaille laaditaan uudet palvelusetelipäätökset ennen muutosten voimaantuloa. Useimmilla asiakkailla palvelu jatkuu normaalisti, eikä asiakkaan tarvitse tehdä mitään. Jos muutokset edellyttävät asiakkaalta toimenpiteitä tai vaikuttavat palvelun järjestämiseen, asiakkaaseen ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Hyvinvointialue määrittelee palvelusetelin arvon jatkossakin. Säännöllisessä kotihoidossa palveluseteli säilyy tulosidonnaisena, mutta palvelusetelin arvo on jatkossa sama koko hyvinvointialueella, eikä taajama- ja haja-asutusalueita enää erotella.
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvo jakautuu jatkossa kolmeen eri hintaluokkaan palvelun toteuttamisajankohdan mukaan:
- arkipäivisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 34 €/tunti
- arki-iltaisin klo 18–22 sekä lauantaisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 41 €/tunti
- lauantai-iltaisin, arkipyhien aattoina, sunnuntaisin, arkipyhinä sekä yöaikaan klo 22–7: palvelusetelin enimmäisarvo 68 €/tunti
Tilapäisessä kotihoidossa palvelusetelin arvo on 30 euroa tunnilta.
Tilapäinen kotihoito myönnetään pääsääntöisesti enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Palveluseteli kattaa asiakkaan luona toteutettavan palveluajan, ja vähimmäislaskutusaika on 15 minuuttia.
Jos asiakkaan hoito edellyttää kahden työntekijän samanaikaista käyntiä, tarve arvioidaan palveluohjauksessa ja huomioidaan palvelusetelissä etukäteen. Tällöin käynti voidaan laskuttaa kahden työntekijän mukaisesti.
Asiakas voi edelleen valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Mikäli nykyinen palveluntuottaja ei jatka palvelusetelituottajana uusien sääntöjen mukaisesti, asiakkaalle annetaan aikaa ja tukea uuden palveluntuottajan valintaan.
Muutoksia myös palveluntuottajien hyväksymiseen
Uusissa sääntökirjoissa täsmennetään kotihoidon palveluntuottajille asetettavia vaatimuksia.
Palveluntuottajalla tulee olla sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun rekisteröinnin lisäksi terveydenhuollon rekisteröinti kotisairaanhoidon osalta.
Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla valmius tuottaa kotihoidon kokonaisuutta, sillä pelkkä sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu ilman mahdollisuutta vastata kotihoidon tarpeisiin ei ole riittävä peruste palvelusetelituottajaksi hyväksymiselle. Myös alihankkijoiden tulee olla asianmukaisesti rekisteröityjä tuotettavien palvelujen osalta.
Lisätietoja: Ikääntyneiden ensilinja puh. 03 629 6620 (ma–pe klo 9–15)
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen
Tilapäisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
UUTINEN / 08.07.2026
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
UUTINEN / 08.07.2026
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo saunatiloissa. Hoivakodissa on 44 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasta.
Asumisyksikön henkilökunta toimi tilanteessa nopeasti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Savulle mahdollisesti altistuvien tilojen asukkaat evakuoitiin välittömästi rakennuksesta.
Heidät siirrettiin tilapäisesti läheiselle evakuointipaikalle. Ensihoito tarkisti evakuoidut asukkaat ja henkilökunnan. Ensihoidon tarvetta ei todettu.
Oma Häme käynnisti välittömästi varautumistoimet ja ryhtyi järjestämään asiakkaille tarvittaessa tilapäistä korvaavaa asumispalvelua muista asumisyksiköistä.
Tulipaloa sammuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoitti puolentoista tunnin sisällä tulipalon alkamisesta, että vaaraa ei enää ole. Kaikki asukkaat ovat päässeet palaamaan turvallisesti asumisyksikköön.
Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys jalkautuu tarvittaessa antamaan kriisiapua sitä mahdollisesti tarvitseville asukkaille. Myös asukkaiden omaiset voivat olla yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
– Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ennen kaikkea henkilökunnan ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta. Asukkaiden turvallisuus varmistettiin koko tilanteen ajan, ja olemme helpottuneita siitä, että asukkaat pääsivät palaamaan takaisin omaan tuttuun ympäristöönsä, sanoo palvelupäällikkö Sari Kiviranta.
Palon syttymissyytä selvittää poliisi, joka tiedottaa asiasta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero: 03 629 6560
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
UUTINEN / 29.05.2026
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
UUTINEN / 29.05.2026
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa 2026 alkaen.
Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain.
Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä
Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn.
Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä.
Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.
Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi
Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi
Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin
9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina.
Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
UUTINEN / 07.07.2026
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
07.07.2026
UUTINEN / 07.07.2026
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Forssan seudun terveysaseman kiireettömässä Ensilinjassa otetaan käyttöön puheluiden automaattinen ohjaus asiakkaan puhelinnumeron perusteella.
Kun asiakas soittaa kiireettömään Ensilinjaan, järjestelmä tunnistaa puhelinnumeron perusteella, onko asiakkaalle nimetty oma lääkäri tai hoitaja. Tällöin puhelu ohjautuu suoraan terveysasemalle asiakkaan omalle tiimille. Muissa tilanteissa puheluun vastaa kiireettömän Ensilinjan hoitaja.
Muutoksesta johtuen puhelun yhdistyminen voi kestää muutamia sekunteja tavallista pidempään.
Numerontunnistuksen käyttöönotossa on kyse kokeilusta, jonka toivotaan parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä valintoja puhelinasioinnissa. Asiakkaat voivat edelleen ottaa myös yhteyttä omalle terveysasemalle samaan tapaan kuin aiemmin.
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
UUTINEN / 02.07.2026
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
UUTINEN / 02.07.2026
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.
Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun.
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme
Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.
– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.
– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.
Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.
Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.
Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.
Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö