Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030.
Aluevaltuuston strategiaseminaari kokosi päättäjät Hämeenlinnaan – yhteinen suunta korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ennakointia
UUTINEN / 07.05.2026
Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030.
UUTINEN / 07.05.2026
Aluevaltuuston strategiaseminaari kokosi päättäjät Hämeenlinnaan – yhteinen suunta korostaa asiakaslähtöisyyttä ja ennakointia
Kanta-Hämeen aluevaltuusto kokoontui strategiaseminaariin Hämeenlinnaan 24. huhtikuuta pohjustamaan uuden strategian päätöksentekoa. Keskusteluissa nousi esiin laaja yhteinen näkemys siitä, että tulevien vuosien keskeisiä ratkaisuja ovat asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisy sekä talouden kestävä tasapaino.
Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan uutta strategiaa vuosille 2026–2030. Tavoitteena on rakentaa ennakoiva, yhdenvertainen ja vaikuttava hyvinvointialue, joka vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Aluevaltuusto hyväksyi jo lokakuussa hyvinvointialueen merkityksen, arvot ja strategiset painopisteet, ja palvelustrategia on tulossa valtuuston käsittelyyn toukokuussa.
Hyvinvointialueen toimintaa ohjaavat arvot – vaikuttavuus, rohkeus, yhdenvertaisuus ja asiakaslähtöisyys – näkyivät vahvasti myös seminaarikeskusteluissa. Strategian painopisteet kiteytyvät siihen, että palvelut järjestetään vaikuttavasti, asiakkaita ohjataan sujuville palvelupoluille, toimintaa ennakoidaan ja luottamusta vahvistetaan.
Seminaarissa valtuutetut kuulivat virkajohdon katsaukset taloustilanteesta ja strategiavalmistelun etenemisestä. Sen jälkeen valtuutetut pohtivat työryhmiin jaettuina palvelustrategian sisältöjä ja tavoitteita.
Valmistelun taustalla vaikuttavat samanaikaisesti useat haasteet: tiukka taloustilanne, väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet. Näihin vastaaminen edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että toimintatapojen uudistamista.
Asiakaslähtöisyys ja ennaltaehkäisy yhdistävät päättäjiä
Valtuustoryhmien puheenjohtajien mukaan onnistumisen ytimessä on palveluiden rakentaminen aidosti asukkaiden tarpeista.
– Meidän pitää rakentaa aidosti asiakaslähtöiset palvelupolut ja onnistua ennaltaehkäisyssä. Samalla tarvitaan verkostomaista yhteistyötä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Lehkonen.
Hänen mukaansa kehityssuunta on jo nyt monin mittarein oikea, ja parempi kuin ennen hyvinvointialueuudistusta.
SDP:n Kaisa Lepola painottaa muutoksen pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta.
– Tarvitsemme vastuullista ja pitkäjänteistä muutostyötä. Asiakkaan pitää olla keskiössä kaikessa tekemisessä, aluehallituksen puheenjohtaja painottaa.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mirka Soinikoski nostaa esiin ennaltaehkäisyn ja yhteistyön merkityksen – ne ovat tärkeitä, jos halutaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
– Meidän on päästävä eroon siiloista ja rakennettava moniammatillista yhteistyötä.
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Heini Ristavaara korostaa tiedolla johtamista ja palveluiden saatavuutta.
– On tärkeää, että pystymme hyödyntämään tietoa monipuolisesti ja varmistamaan palveluiden saatavuuden tasavertaisesti. Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat tässä keskeisiä. Palvelut tulisi järjestää asiakasvirtojen mukaisesti ja tuotantotapoja pitäisi arvioida jatkuvasti osana toimintaa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Lartama muistuttaa talouden reunaehdoista.
– Meidän on selvittävä tiukasta taloustilanteesta ja alijäämien kattamisesta. Se edellyttää palvelurakenteiden uudistamista niin, että asiakkaat ja asukkaat huomioidaan aidosti.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima painottaa myös asukkaiden osallistamista ja käytännön toteutusta.
– Muutoksia on tehtävä kuunnellen ammattilaisia ja asukkaita. Strategia onnistuu vain, jos se perustuu ihmisten todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Elise Oikari puolestaan nostaa esiin kohtaamisen merkityksen.
– Inhimillinen kohtaaminen ja asiakkaista välittäminen ovat keskiössä. Samalla tarvitaan huolellista taloudenpitoa ja ennakointia.
Onnistuminen mitataan arjessa – strategian on näytettävä palveluissa
Puheenjohtajat ovat pohtineet myös sitä, miten strategian onnistumista arvioidaan. Keskeisiksi mittareiksi koetaan palveluiden saatavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus sekä talouden tasapaino.
– Onnistumme, jos asiakas kokee saavansa hyvää palvelua ja hoitoon pääsee, Kokoomuksen Lehkonen sanoo.
Hoitoon pääsyä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti pidetään tärkeänä.
– Onnistumisen mittarina tulisi pitää sitä, saammeko säilytettyä erityisesti peruspalveluiden saavutettavuuden hyvällä tasolla, kehitymmekö innovatiivisissa ratkaisuissa tarkasta taloudenpidosta huolimatta, kokeeko henkilöstö onnistumista ja iloa työssään sekä toteutuuko välittäminen asiakastyössä, Oikari (kd.) listaa.
– Palveluiden järjestäminen suuremmissa yksiköissä voi tarjota asukkaille yhdenvertaisemmat ja laadukkaammat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimintatapojen ravistelu on voinut tuntua kovaltakin, mutta toivottavasti hoitopolkujen yhtenäistäminen parantaa hoitoon pääsyä toiminnan tehostumisen lisäksi, jatkaa Lartama (ps.).
Useat puheenjohtajat korostavat, että strategian arvo ratkaistaan sen toimeenpanossa.
– Strategia ei saa jäädä paperiksi, vaan sen pitää näkyä arjessa. Lisäksi keskustelua palveluista täytyisi käydä aidosti vuoropuheluna eri tahojen kanssa ja asiakkaita täytyisi aidosti kuunnella, tiivistää Ristavaara (kesk.).
– Seuratkaa niitä päättäjiä, jotka ovat saaneet päätösvaltaa äänillänne vaaleissa. Strategia on pelkkää paperia ja kauniita lupauksia, elleivät päättäjät huolehdi myös niiden toimeenpanosta, muistuttaa Reima (vas.).
Valtuustoryhmien viesti kantahämäläisille on varovaisen luottavainen. Sosialidemokraattien Lepolan mukaan strategia antaa yhteisen suunnan:
– Strategia linjaa yhdessä tekemisen suunnan ja se on tehty hyvin osallistaen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella annetaan asukkaiden tarpeista käsin palveluita nykyaikaisesti. Hyvinvointialueen asemaa puolustetaan ja tavoitteemme on säilyttää itsenäinen hyvinvointialue myös jatkossa, Lepola muistuttaa.
– Vaikka talouden hallinta ei ole täysin meidän käsissämme, ja meitä painostetaan jatkuvasti leikkaamaan valtion taholta, me huolehdimme, että jokainen ihminen ja perhe saa apua. Hädässä autetaan nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, vierellä kulkien, lisää Soinikoski (vihr.).
Aluevaltuusto päättää strategiakokonaisuudesta toukokuussa.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
Useimpien asiakkaiden palvelu jatkuu ennallaan, muutoksista ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
UUTINEN / 16.07.2026
Useimpien asiakkaiden palvelu jatkuu ennallaan, muutoksista ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.
UUTINEN / 16.07.2026
Kotihoidon palvelusetelisääntökirjat uudistuvat syyskuun alussa
Oma Häme uudistaa kotihoidon palvelusetelisääntökirjat 1.9.2026 alkaen. Muutokset koskevat sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä. Aluehallitus hyväksyi uudistetut palvelusetelisääntökirjat huhtikuussa 2026. Muutos koskettaa noin 300 sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon asiakasta.
Nykyisille palveluseteliasiakkaille on tiedotettu muutoksista heinäkuun alussa. Tiedote on lähetetty asiakkaalle joko kirjeenä tai Suomi.fi-viestinä sen mukaan, onko asiakkaalla Suomi.fi-palvelu käytössä.
Mitä muutokset tarkoittavat asiakkaalle?
Muutoksen vuoksi nykyisille asiakkaille laaditaan uudet palvelusetelipäätökset ennen muutosten voimaantuloa. Useimmilla asiakkailla palvelu jatkuu normaalisti, eikä asiakkaan tarvitse tehdä mitään. Jos muutokset edellyttävät asiakkaalta toimenpiteitä tai vaikuttavat palvelun järjestämiseen, asiakkaaseen ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.
Hyvinvointialue määrittelee palvelusetelin arvon jatkossakin. Säännöllisessä kotihoidossa palveluseteli säilyy tulosidonnaisena, mutta palvelusetelin arvo on jatkossa sama koko hyvinvointialueella, eikä taajama- ja haja-asutusalueita enää erotella.
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvo jakautuu jatkossa kolmeen eri hintaluokkaan palvelun toteuttamisajankohdan mukaan:
- arkipäivisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 34 €/tunti
- arki-iltaisin klo 18–22 sekä lauantaisin klo 7–18: palvelusetelin enimmäisarvo 41 €/tunti
- lauantai-iltaisin, arkipyhien aattoina, sunnuntaisin, arkipyhinä sekä yöaikaan klo 22–7: palvelusetelin enimmäisarvo 68 €/tunti
Tilapäisessä kotihoidossa palvelusetelin arvo on 30 euroa tunnilta.
Tilapäinen kotihoito myönnetään pääsääntöisesti enintään kolmen kuukauden ajaksi kerrallaan. Palveluseteli kattaa asiakkaan luona toteutettavan palveluajan, ja vähimmäislaskutusaika on 15 minuuttia.
Jos asiakkaan hoito edellyttää kahden työntekijän samanaikaista käyntiä, tarve arvioidaan palveluohjauksessa ja huomioidaan palvelusetelissä etukäteen. Tällöin käynti voidaan laskuttaa kahden työntekijän mukaisesti.
Asiakas voi edelleen valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Mikäli nykyinen palveluntuottaja ei jatka palvelusetelituottajana uusien sääntöjen mukaisesti, asiakkaalle annetaan aikaa ja tukea uuden palveluntuottajan valintaan.
Muutoksia myös palveluntuottajien hyväksymiseen
Uusissa sääntökirjoissa täsmennetään kotihoidon palveluntuottajille asetettavia vaatimuksia.
Palveluntuottajalla tulee olla sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun rekisteröinnin lisäksi terveydenhuollon rekisteröinti kotisairaanhoidon osalta.
Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla valmius tuottaa kotihoidon kokonaisuutta, sillä pelkkä sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu ilman mahdollisuutta vastata kotihoidon tarpeisiin ei ole riittävä peruste palvelusetelituottajaksi hyväksymiselle. Myös alihankkijoiden tulee olla asianmukaisesti rekisteröityjä tuotettavien palvelujen osalta.
Lisätietoja: Ikääntyneiden ensilinja puh. 03 629 6620 (ma–pe klo 9–15)
Säännöllisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen
Tilapäisen kotihoidon palvelusetelisääntökirja 1.9.2026 alkaen
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
UUTINEN / 08.07.2026
Attendon yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo.
UUTINEN / 08.07.2026
Humppilan Attendo Ukko-Pekan asukkaat ovat turvassa tulipalon jälkeen
Attendon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä Ukko-Pekassa Humppilassa syttyi keskiviikkoaamuna tulipalo saunatiloissa. Hoivakodissa on 44 Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakasta.
Asumisyksikön henkilökunta toimi tilanteessa nopeasti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti. Savulle mahdollisesti altistuvien tilojen asukkaat evakuoitiin välittömästi rakennuksesta.
Heidät siirrettiin tilapäisesti läheiselle evakuointipaikalle. Ensihoito tarkisti evakuoidut asukkaat ja henkilökunnan. Ensihoidon tarvetta ei todettu.
Oma Häme käynnisti välittömästi varautumistoimet ja ryhtyi järjestämään asiakkaille tarvittaessa tilapäistä korvaavaa asumispalvelua muista asumisyksiköistä.
Tulipaloa sammuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoitti puolentoista tunnin sisällä tulipalon alkamisesta, että vaaraa ei enää ole. Kaikki asukkaat ovat päässeet palaamaan turvallisesti asumisyksikköön.
Oma Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys jalkautuu tarvittaessa antamaan kriisiapua sitä mahdollisesti tarvitseville asukkaille. Myös asukkaiden omaiset voivat olla yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
– Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ennen kaikkea henkilökunnan ripeän ja ammattitaitoisen toiminnan ansiosta. Asukkaiden turvallisuus varmistettiin koko tilanteen ajan, ja olemme helpottuneita siitä, että asukkaat pääsivät palaamaan takaisin omaan tuttuun ympäristöönsä, sanoo palvelupäällikkö Sari Kiviranta.
Palon syttymissyytä selvittää poliisi, joka tiedottaa asiasta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero: 03 629 6560
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
UUTINEN / 29.05.2026
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana.
UUTINEN / 29.05.2026
Sosiaalihuollon tiedot näkyvät jatkossa OmaKannassa
Oma Häme uudistaa sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä vaiheittain vuoden 2026 aikana. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon tiedot alkavat näkyä vaiheittain OmaKannassa 2026 alkaen.
Asiakas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi nähdä OmaKannassa esimerkiksi päätöksiä, asiakassuunnitelmia ja omatyöntekijän yhteystietoja. Kaikki tiedot eivät tule näkyviin kerralla, vaan niitä siirtyy OmaKantaan vaiheittain.
Viiveitä täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä
Uudistuksen yhteydessä sosiaalihuollon sähköisiä hakemuslomakkeita päivitetään. Tämä vaikuttaa täydentävän toimeentulotuen ja vammaispalvelujen hakemusten käsittelyyn.
Hakemusten käsittelyssä on päivitystyön vuoksi käyttökatko 3.–8.6.2026. Tänä aikana lähetettyjen hakemusten käsittely voi viivästyä.
Hakemuslomakkeet ovat käyttökatkon aikana normaalisti käytettävissä Oma Hämeen verkkosivuilla, ja hakemuksia voi lähettää myös käyttökatkon aikana. Hakemusten käsittely jatkuu normaalisti 9.6.2026 alkaen.
Kiireellisissä tilanteissa asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä aikuissosiaalityön Ensilinjalle p. 036 296 566 ma-pe klo 9-11 tai sähköpostitse taloudellinentuki(at)omahame.fi
Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä myös vammaissosiaalityön Ensilinjalle: p. 03 6296578, tekstiviestinumero 040 6296255, ma-pe klo 9-12 tai lähettää hakemuksen sähköpostilla vammaissosiaalityo.ensilinja(at)omahame.fi
Sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin
9.6.2026 alkaen sosiaalihuollon päätöksiä voidaan lähettää Suomi.fi-viesteihin niille asiakkaille, joilla palvelu on käytössä. Muut asiakkaat saavat päätökset edelleen paperipostina.
Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön tunnistautumalla palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä Suomi.fi-viestit - Oma Häme
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
UUTINEN / 07.07.2026
Numerontunnistus otetaan käyttöön 8.7.2026 alkaen.
07.07.2026
UUTINEN / 07.07.2026
Puheluiden numerontunnistus käyttöön Forssan seudun terveysasemien kiireettömässä Ensilinjassa
Forssan seudun terveysaseman kiireettömässä Ensilinjassa otetaan käyttöön puheluiden automaattinen ohjaus asiakkaan puhelinnumeron perusteella.
Kun asiakas soittaa kiireettömään Ensilinjaan, järjestelmä tunnistaa puhelinnumeron perusteella, onko asiakkaalle nimetty oma lääkäri tai hoitaja. Tällöin puhelu ohjautuu suoraan terveysasemalle asiakkaan omalle tiimille. Muissa tilanteissa puheluun vastaa kiireettömän Ensilinjan hoitaja.
Muutoksesta johtuen puhelun yhdistyminen voi kestää muutamia sekunteja tavallista pidempään.
Numerontunnistuksen käyttöönotossa on kyse kokeilusta, jonka toivotaan parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Tavoitteena on, että asiakkaan ei itse tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä valintoja puhelinasioinnissa. Asiakkaat voivat edelleen ottaa myös yhteyttä omalle terveysasemalle samaan tapaan kuin aiemmin.
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
UUTINEN / 02.07.2026
Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti...
UUTINEN / 02.07.2026
Valtiovarainministeriö myönsi Oma Hämeelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Valtiovarainministeriö on myöntänyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen katettavanaan edelleen 85 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää. Alijäämien kattaminen edellyttää jo päätettyjen tasapainottamistoimien onnistumista sekä todennäköisesti myös uusia toimenpiteitä.
Aluehallitus ja aluevaltuusto päättivät keväällä hakea lisäaikaa, koska se helpottaisi talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun.
Aluevaltuusto hyväksyi strategian ja päätti lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen - Oma Häme
Myönnetty lisäaika mahdollistaa talouden tasapainottamisen nykyisessä toimintaympäristössä hallitummalla aikataululla. Sen ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voidaan pienentää noin 57 miljoonasta eurosta noin 35 miljoonaan euroon. Samalla noin 30 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion kohdentamattomista sopeuttamistoimista voidaan siirtää vuosien 2027–2029 ylijäämillä katettavaksi. Valtiovarainministeriön 30. huhtikuuta julkaisemat uudet rahoituslaskelmat ja niiden seurauksena pienentynyt valtionrahoitus tekivät välttämättömäksi jatkaa talouden tasapainottamisohjelmaa myös vuoteen 2029.
– Lisäaika antaa meille mahdollisuuden toteuttaa talouden tasapainottaminen hallitummin ja realistisemmalla aikataululla. Tarve sopeuttaa taloutta ei kuitenkaan vähene. Alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä edellyttää edelleen erittäin tiukkaa taloudenpitoa sekä onnistumista samanaikaisesti monilla eri osa-alueilla. Valtiovarainministeriön päätös osoittaa luottamusta siihen, että Kanta-Häme pystyy tekemään tarvittavat ratkaisut. Siitä meillä on jo näyttöä sekä päätöksenteossa että toimeenpanossa. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että haastava taloustilanne edellyttää myös uusia tasapainottamistoimia. Arvioimme tilannetta uudelleen lukujen valossa elokuussa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Talouden sopeuttamista on edelleen jatkettava, ja lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun mennessä on edelleen vähintään 67 miljoonaa euroa.
– Lisäajan saaminen tarkoittaa myös sitä, että toukokuussa hyväksytty ehdollinen muutostalousarvio astuu voimaan ja päätetyt sopeuttamistoimet voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Myönnetystä lisäajasta huolimatta alijäämien kattaminen on edelleen haastavaa, mutta mahdollista, sanoo Oma Hämeen talousjohtaja Sampo Salo.
Uusi laki alijäämien kattamisesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026, ja hyvinvointialueet ovat voineet hakea lisäaikaa valtiovarainministeriöltä siitä lähtien. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan siitä päättää valtiovarainministeriö hakemuksen perusteella.
Aiemman lainsäädännön mukaan vuosien 2023–2025 alijäämät olisi pitänyt kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Uusi sääntely mahdollistaa kattamisajan pidentämisen vuoden 2029 loppuun asti valtiovarainministeriön päätöksellä.
Kertyneiden alijäämien kattamista vaikeutti myös se, että valtiovarainministeriö tarkensi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen laskelmia keväällä 2026. Tarkennus heikensi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusnäkymiä merkittävästi. Valtionrahoituksen supistuminen vaikeuttaa alijäämien kattamista ja kasvatti lisäajan tarvetta arviolta noin vuodella.
Valtiovarainministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset hyvinvointialueiden alijäämän kattamiskauden jatkamisesta - Valtiovarainministeriö
Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.
Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
UUTINEN / 02.07.2026
Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä.
UUTINEN / 02.07.2026
Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta
Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.
– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.
Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.
Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.
Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.