
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kuntoutuksen asioita.

Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
UUTINEN / 12.08.2025
Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kuntoutuksen asioita.
12.08.2025

UUTINEN / 12.08.2025
Aluehallituksen syyskausi käynnistyi
Aluehallitus kokoontui maanantaina 11. elokuuta syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa, jossa käsiteltiin muun muassa kuntoutuksen asioita.
Aluehallitus hyväksyi lääkinnällisen kuntoutuksen, lymfaterapian ja jalkaterapian palvelusetelisääntökirjaan tehdyt tarkennukset, jotka astuvat voimaan 1. syyskuuta alkaen. Uudessa sääntökirjassa eläinavusteinen terapia on sisällytetty osaksi toimintaterapiaa ja fysioterapiaa. Lisäksi tulkkausohjetta ja terapioiden sisältöjä on tarkennettu vastaamaan omaa toimintaa.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi muutokset kuntoutuksen avaintuloksiin. Avaintulokset liittyvät hyvinvointialueen käyttämään OKR-malliin (objectives and key results), johon kuuluu toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet. Ideana on määrittää yhteisesti tavoitteet, jotka kertovat, mitä kohti mennään sekä seurata ja mitata avaintuloksia, jotka puolestaan kertovat, ollaanko maaliin päästy toivotulla tavalla.
Tulosalueiden avaintulokset sisältyvät vuoden 2025 käyttösuunnitelmaan ja niiden muutokset vaativat käsittelyn aluehallituksessa. Muutokset kuntoutuksen avaintuloksiin eivät madalla tavoitteita tai muuta niitä. Kyse on tavoitteiden seurannasta ja mittareista.
Irtaimiston myynnille uudet ohjeet
Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli myös hyvinvointialueen irtaimen omaisuuden myyntiä ja lahjoittamista koskevia periaatteita. Tarve periaatteille ja yhteisille ohjeille on tullut palveluverkkomuutosten myötä. Jos kalusteille tai laitteille ei löydy jatkokäyttöä sisäisen kierrätyksen kautta, on ne voitava myydä tai lahjoittaa. Nyt hyväksytyt periaatteet linjaavat, mitä tavaroita voidaan milläkin perusteella myydä ja millä perusteella lahjoittaa.
Aluehallitus päätti lisäksi perustaa viisi kotiutusohjaajan virkaa ikäihmisten palveluihin. Muutos ei lisää kustannuksia, koska nykyiset työsuhteiset ohjaajat siirtyvät virkasuhteisiin ilman hakumenettelyä, suostumuksella. Muutos johtuu uudistuksista ikäihmisten asumispalveluissa ja perusterveydenhuollon sairaalapalveluissa.
Aluehallitus jätti pöydälle kaksi edustajien nimeämisiin liittyvää asiaa. Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön hallitukseen tai Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiön hallitukseen ei vielä nimetty hyvinvointialueen edustajia. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 25. elokuuta.
Sisältöjulkaisija
Uutiset

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle lisäajan hakemista alijäämien kattamiseksi
Myös muutostalousarvio ja uusi strategia etenevät valtuustokäsittelyyn.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle lisäajan hakemista alijäämien kattamiseksi
UUTINEN / 12.05.2026
Myös muutostalousarvio ja uusi strategia etenevät valtuustokäsittelyyn.

UUTINEN / 12.05.2026
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle lisäajan hakemista alijäämien kattamiseksi
Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli pitkässä kokouksessaan paljon talousasioita sekä hyvinvointialueen uutta strategiaa. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialue hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Samalla aluehallitus hyväksyi alijäämien kattamissuunnitelman sekä vuoden 2026 muutostalousarvion, joka myös etenee valtuuston päätettäväksi.
Voimassa olevassa talousarviossa tavoitellaan tälle vuodelle jopa 95,5 miljoonan euron ylijäämää, jotta vuosina 2023 ja 2024 kertyneet, mittavat alijäämät saataisiin katettua määräajassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole realistista nykyisessä toimintaympäristössä. Valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi kattamisajan pidentämisen, mutta lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan päätöksen siitä tekee valtiovarainministeriö. Mahdollinen lisäaika helpottaisi Oma Hämeen talouden sopeuttamisen aikataulua ja mahdollistaisi kestävien ratkaisujen suunnittelun. Se ei kuitenkaan poista tarvetta tasapainottaa taloutta. Lisäsopeutustarve vuoden 2029 loppuun on vähintään 67 miljoonaa euroa.
Muutostalousarvioesitys sisältää sekä teknisluonteisia että ehdollisia muutoksia. Teknisiä muutoksia ovat muun muassa valtionrahoituksen tarkistukset ja investointeihin liittyvät päivitykset, eikä niillä ole vaikutusta tilikauden tulokseen. Ehdolliset muutokset puolestaan vaikuttavat talouden kokonaisuuteen ja muuttaisivat vuoden 2026 tuloksen noin 35 miljoonan euron ylijäämäiseksi. Esityksen mukaan nämä muutokset astuisivat voimaan vain, jos hyvinvointialueelle myönnetään lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Muussa tapauksessa ne raukeaisivat ja niitä tarkasteltaisiin uudelleen myöhemmin.
Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta 19. toukokuuta
Muutostalousarvio sisältää 60,5 miljoonan euron lisämäärärahat, joilla pyrittäisiin turvaamaan palvelut ja vähentämään toiminnan riskejä. Suurimmat muutokset kohdistuisivat terveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Lisäksi palveluiden ja määrärahojen siirtoja valmisteltaisiin uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ikäihmisten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyystavoitetta nostettaisiin 5,5 prosentista 5,75 prosenttiin. Muutostalousarvio ei sisällä uusia vuoden 2026 säästötoimia, vaan talouden tasapainottamista valmisteltaisiin vuosille 2027–2029.
Aluehallitus hyväksyi osaltaan ehdottomat talousarviomuutokset esityslistan liitteen 1 mukaisesti ja ehdolliset muutokset liitteen 2 mukaisesti, johon aluehallitus teki joitakin tekstimuutoksia. Samalla aluehallitus hyväksyi lisäajan hakemiseen liittyvän suunnitelman alijäämien kattamisesta. Suunnitelman toimenpiteitä täsmennetään ja arvioidaan vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Ministeriön edellyttämässä alijäämien kattamisen suunnitelmassa on esitetty noin 68 miljoonan euron säästöjä vuosille 2027–2029. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät automaation hyödyntämiseen, lastensuojelun ja ikäihmisten palvelujen uudistamiseen sekä ulkopuolisten sairaalapalvelujen käytön vähentämiseen. Lisäksi kehittämiskohteiksi on listattu organisaatiorakenne, ICT- ja tukipalvelujen uudistaminen sekä oman palvelutuotannon lisääminen esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Terveydenhuollosta esille on nostettu esimerkiksi Assi-sairaalan vetovoiman kasvattaminen ja muiden hyvinvointialueiden palvelujen käytön vähentäminen.
Aluevaltuusto päättää muutostalousarviosta ja lisäajan hakemisesta 19. toukokuuta. Tämän hetken tiedon mukaan uusi laki alijäämien kattamisesta voi astua voimaan aikaisintaan 1. kesäkuuta ja hakemuksen voisi toimittaa ministeriöön välittömästi lain astuttua voimaan. Hakemuksien käsitteleminen kestää valtionvarainministeriön arvion mukaan 1-2 kuukautta.
Strategia ja palvelustrategia etenivät valtuustoon
Aluehallitus hyväksyi osaltaan myös hyvinvointialueen uuden strategian toimeenpanosuunnitelman sekä palvelustrategian vuosille 2026–2030 ja esittää niitä aluevaltuustolle hyväksyttäväksi.
Palvelustrategiaan lisättiin aluehallituksen yksimielisellä päätöksellä kirjaus, jonka mukaan talouden tasapainottamistoimet ja mahdolliset leikkaukset tulee kohdentaa siten, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asukkaiden asema turvataan, eikä asukkaiden yhdenvertaisuus tai tasa-arvo heikkene. Palvelustrategia on hyvinvointialueen lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pitkällä aikavälillä.
Erillistä selviämisasemaa ei perusteta Kanta-Hämeeseen
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös päihdepalvelujen järjestämistä ja päätti esittää aluevaltuustolle, ettei Kanta-Hämeeseen perusteta erillistä selviämisasemaa. Ratkaisun taustalla ovat tiloihin ja talouteen liittyvät syyt sekä aiemmasta pilotista saadut kokemukset.
Aluehallituksen hyväksymän esityksen mukaan päihde- ja selviämishoitoa kehitetään jatkossa osana nykyisiä terveys- ja sosiaalipalveluja. Hämeenlinnan yhteispäivystys ja Ahveniston sairaalan katkaisu- ja vieroitushoito muodostaisivat jatkossa palvelukokonaisuuden ytimen. Lisäksi kevyempää selviämishoitoa tarjottaisiin Riihimäellä Tiilikadun asumisyksikössä.
Päihdepalveluita kehitetään muun muassa lisäämällä henkilöstön päihdeosaamista, vahvistamalla sosiaaliohjausta päivystyksessä sekä parantamalla potilaiden ohjautumista jatkohoitoon.
Aluehallitus kuitenkin edellyttää korvaavien toimintamallien selvittämistä. Hyvinvointialueen on kartoitettava yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tuottaa palvelua sekä pyydettävä lausunto poliisilta, ensihoidolta sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseltä selviämistilojen ja palvelujen tarpeesta. Selvitys tuodaan päätöksentekoon viimeistään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä.
Erityisasuntosäätiön palvelut hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi?
Aluehallitus linjasi tavoitteeksi, että Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiön palvelutuotanto siirtyisi hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta alkaen. Samalla käynnistetään jatkovalmistelu, jossa arvioidaan säätiön kiinteistöjen omistukseen, hallintaan ja investointeihin liittyviä vaihtoehtoja. Valmistelua jatketaan yhteistyössä säätiön johdon, henkilöstön, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on turvata palvelujen jatkuvuus ja asukkaiden asuminen siirtymävaiheen aikana.
Aluehallitus ilmoitti ennakkokantanaan, ettei hyvinvointialue hyväksyisi järjestelyä, jossa säätiön palveluliiketoiminta luovutettaisiin ulkopuoliselle toimijalle pitkäaikaisilla käyttö- tai vuokrasopimuksilla tavalla, joka rajoittaisi hyvinvointialueen mahdollisuuksia päättää palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa.
Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö tuottaa asumispalveluja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Säätiön palveluihin kuuluvat ympärivuorokautinen ja yhteisöllinen asuminen sekä kotiin vietävät palvelut. Säätiö on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tytäryhteisö, ja hyvinvointialue nimeää enemmistön sen hallituksen jäsenistä.
Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien raportoinnin vuodelta 2025 sekä alkuvuoden 2026 kvartaaliraportin. Pykälä 196 poistettiin kokouksen esityslistalta. Muut asiat hyväksyttiin esityslistan mukaisesti. Aluevaltuusto kokoontuu 19. toukokuuta ja aluehallitus seuraavan kerran 25. toukokuuta.

Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin
Palveluiden muutoksista tiedotetaan lisää maanantaina 11. toukokuuta.

Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin
UUTINEN / 08.05.2026
Palveluiden muutoksista tiedotetaan lisää maanantaina 11. toukokuuta.

UUTINEN / 08.05.2026
Virastokeskus Veturi käyttökieltoon Riihimäellä – vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin
Oma Hämeen henkilöstö ja palvelut ovat toistaiseksi siirtyneet pois Virastokeskus Veturin tiloista Riihimäellä. Veturi on asetettu käyttökieltoon perjantaista 8.5.2026 klo 16 alkaen. Veturi sijaitsee osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4.
Käyttökielto tarkoittaa, ettei rakennusta saa käyttää ennen kuin tarvittavat lisäselvitykset on tehty ja käyttökiellon poistamisesta on päätetty. Kulku rakennukseen on estetty.
Rakennuksen omistaa KOY Riihimäen Yritystalo, ja Oma Häme toimii tiloissa vuokralaisena. Käyttökielto perustuu perjantaina 8. toukokuuta tehtyihin mittauksiin, joissa havaittiin rakennuksen vierustalla maan painumista ja perustuspaaluissa liikettä. Lue lisää Riihimäen kaupungin tiedotteesta
Kiinteistössä työskenteleviä Oma Hämeen työntekijöitä on informoitu tilanteesta. Hyvinvointialue on aloittanut kartoittamaan korvaavia tiloja palveluilleen.
Oma Häme tiedottaa palveluiden muutoksista maanantaina 11. toukokuuta tai myöhemmin, kun lisätietoja on saatavilla.
Veturissa sijaitsee muun muassa vammaissosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluja, perheoikeudelliset palvelut sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja. Lisäksi tiloissa työskentelee muuta ikäihmisten palveluiden ja perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden henkilöstöä.

Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa
Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti.

Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa
UUTINEN / 08.05.2026
Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti.
08.05.2026

UUTINEN / 08.05.2026
Palveluihin pääsy pääosin tavoiteajoissa Kanta-Hämeessä – kehittämistyö jatkuu useissa palveluissa
Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeen hyvinvointialueella alkuvuonna 2026, ja useissa palveluissa on saavutettu lakisääteiset tavoiteajat. Erityisesti erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa kehitys on ollut selvästi myönteistä. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy toteutuu kokonaisuutena hyvin, ja aikuisväestön osalta tavoiteajat saavutetaan käytännössä kaikissa tapauksissa. Myös monissa sosiaali- ja ikäihmisten palveluissa on päästy hyvälle tasolle tai kehitys on ollut oikeansuuntaista.
Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin. Samalla tarkentunut tieto osoittaa, että kaikissa palveluissa lakisääteiset tavoitteet eivät vielä täysin täyty ja kehittämistyö jatkuu aktiivisesti.
Oma Häme seuraa lakisääteisten palveluiden toteutumista säännöllisesti. Seuranta kattaa muun muassa palveluihin pääsyn, käsittelyajat, tavoittamisajat ja henkilöstömitoituksen. Tilannekuvaa verrataan hyvinvointialueen aloitusvaiheeseen ja aiempiin raportointijaksoihin.
Tammikuussa palveluihin pääsystä kerrottiin näin: Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa - Oma Häme
Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa.
Parannusta erikoissairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on säilynyt aikuisväestön osalta erinomaisella tasolla: 100 prosenttia asiakkaista pääsee hoitoon kolmen kuukauden määräajassa. Alle 23-vuotiailla tilanne on pysynyt melko lailla ennallaan. Lääkärivastaanotoille pääsy parani 82 prosentista 83 prosenttiin ja hoitajavastaanotoille pääsy tippui 98 prosentista 95 prosenttiin. Vertailussa ovat loppuvuoden 2025 luvut ja tammi-maaliskuun luvut.
Yhteydensaanti perusterveydenhuoltoon kiireettömässä hoidossa on heikentynyt, kun verrataan vuoden 2025 lukuja alkuvuoden lukuihin. Samana päivänä toteutuneiden yhteydenottojen osuus laski 99,1 prosentista 89 prosenttiin.
Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy on taas parantunut, kun verrataan viime vuoden lopun lukuja tämän vuoden ensimmäisen neljännekseen. Tammi-maalikuussa yli 23-vuotiaiden osalta hoitoon pääsi 99 prosenttia asiakkaista (Q4/2025: 97 %) ja alle 23-vuotiaiden osalta 94 prosenttia (Q4/2025: 89 %). Fysioterapiassa kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu edelleen kolmessa kuukaudessa täysimääräisesti (100 %).
Erikoissairaanhoidossa kehitys on ollut paikoin erittäin myönteistä. Kuulokeskuksessa hoitoon pääsy parani merkittävästi: vuoden 2025 alussa 68 prosenttia asiakkaista pääsi hoitoon 180 vuorokauden määräajassa, kun alkuvuonna 2026 vastaava osuus oli 100 prosenttia. Lähetteet pystytään edelleen käsittelemään vaaditussa 21 vuorokauden määräajoissa kaikilla erityisaloilla.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoitoon pääsy toteutui lakisääteisissä määräajoissa sataprosenttisesti niin nuorilla kuin aikuisillakin.
Sosiaalipalveluissa kehitys vaihtelevaa
Sosiaalipalvelujen käsittelyajoissa kehitys on ollut kaksijakoista: aikuisten palveluissa käsittelyajat ovat hiukan pidentyneet, kun taas lapsiperheiden palveluissa ne ovat lyhentyneet.
Toimeentulotukihakemuksista 91,2 prosenttia käsiteltiin 7 arkipäivän määräajassa (Q1/2025: 94,9 %), ja työikäisten palveluissa palvelutarpeen arviointi toteutui kolmen kuukauden määräajassa 90,1 prosentissa tapauksista (Q1/2025: 93,2 %). Lapsiperheiden palveluissa kehitys on ollut myönteistä: palvelutarpeen arviointi tehtiin kolmen kuukauden kuluessa 83,1 prosentille asiakkaista – viime vuoden lopulla se tehtiin määräajassa 81,4 prosentille.
Vammaispalveluissa hakemusten käsittely 7 arkipäivässä onnistui 82,6 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa käsittely määräajassa onnistui vain 75,6 prosentille. Palvelutarpeen arviointi on sen sijaan hidastunut: nyt alkuvuonna kolmen kuukauden määräaika toteutuu 81,4 prosentille asiakkaista, kun vuoden 2025 alussa luku oli 92,7 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyprosentti vaaditussa 7 vuorokauden ajassa on pysynyt ennallaan noin 82 prosentissa.
Käsittelyaikoihin vaikuttaa edelleen kahden asiakastietojärjestelmän samanaikainen käyttö, joka hidastaa prosesseja.
Oppilashuollon psykologimitoitus on parantunut merkittävästi: nyt alkuvuonna yhtä psykologia kohden oli 760 oppilasta (vaade max 780), kun vielä loppuvuonna 2025 oppilasmäärä oli 847 yhtä psykologia kohden. Sen sijaan kuraattorimitoitus on aavistuksen heikentynyt, ja oppilasmäärä kuraattoria kohden ylittää lakisääteisen rajan (670 oppilasta/kuraattori).
Lastensuojelussa henkilöstömitoitus on pysynyt lain rajoissa, mutta lasten määrä työntekijää kohden on kasvanut hieman sekä avo- että sijaishuollossa.
Ikäihmisten palveluissa vahva taso ja parannusta
Ikäihmisten palveluissa tilanne on pääosin hyvä. Omaishoidon tuen hakemukset on saatu käsiteltyä määräajassa (kriteerit täyttävälle hakemuskuukauden alusta) sataprosenttisesti, samoin ikäihmisten palvelutarpeen arviointi toteutuu kaikille kolmen kuukauden määräajassa. Kotihoito ja tukipalvelut käynnistyvät edelleen pääsääntöisesti seitsemän vuorokauden sisällä ja kiireellisissä tilanteissa välittömästi.
Asumispalveluissa henkilöstömitoitus parani 86,7 prosentista 93,9 prosenttiin, mutta ei vielä täysin saavuta lakisääteistä tasoa.
Yhteisölliseen asumiseen pääsyä odotti tammi-maalikuussa yli 90 vuorokautta noin 13 prosenttia asiakkaista. Pitkä odotusaika liittyi kuitenkin useimmiten asiakkaiden omiin valintoihin, eikä palvelujen saatavuuteen.
Pelastus- ja ensihoitopalveluissa kehitys pääosin myönteistä
Pelastuspalveluissa lakisääteinen toimintavalmius on pystytty turvaamaan koko alueella myös rakenteellisten muutosten ja taloudellisten reunaehtojen keskellä. Pelastustoiminnassa toimintavalmiusaika jää alle lakisääteisen 9 minuutin vaateen. Toimintavalmiusaika, joka kuvaa yksiköiden saapumista onnettomuuspaikalle hätäilmoituksen jälkeen.
Ensihoidossa vasteajat ovat lyhentyneet verrattuna alkuvuoteen 2025, mutta ovat yhä hieman vaatimuksia pidempiä: ydinkeskustassa 6 min 21 sek (vaade 6 min) ja haja-asutusalueella 16 min 22 sek (vaade 15 min). Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alkuvuosi painottuu talviaikaan, jolloin olosuhteet ovat haastavammat kuin kesäkaudella.
Tilannekuva tarkentunut – kehittämistyö jatkuu
Lakisääteisten palveluiden toteutumisen seuranta tuo aiempaa tarkemmin esiin palvelujen väliset erot sekä niiden taustalla olevat syyt. Haasteita aiheuttavat muun muassa henkilöstön saatavuus, tietojärjestelmien toimivuus sekä ruuhkahuiput palveluissa.
Palveluihin pääsyn sujuvuus näkyy myös asiakkaiden kokemuksissa. Tammi-maaliskuussa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden NPS-suositteluindeksi 83,7. Myös Ensilinjapalveluiden NPS oli korkea samalla aikajaksolla ollen 77,5. NPS-indeksi voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä.
Useilla osa-alueilla kehitys on ollut selvästi myönteistä, ja hyvinvointialue jatkaa toimenpiteitä palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa palveluissa.
Lakisääteisten palveluiden toteutuminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tammi-maalikuu 2026

Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa
Seminaarissa oli mukana pääluottamusedustajien ajankohtaiskatsaus.

Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa
UUTINEN / 08.05.2026
Seminaarissa oli mukana pääluottamusedustajien ajankohtaiskatsaus.
08.05.2026

UUTINEN / 08.05.2026
Aluehallitus käsitteli seminaarissaan talouden tasapainottamista ja strategian toimeenpanoa

Aluehallitus kokoontui torstaina 7. toukokuuta seminaariin Riihimäelle. Päivän aikana aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen talouden tasapainottamista, muutostalousarviota sekä strategian toimeenpanoa tulevaa päätöksentekoa varten.
Seminaarin tavoitteena oli muodostaa aluehallitukselle yhteinen tilannekuva hyvinvointialueen taloudesta, strategiatyöstä ja valmisteltavista asioista.
– Päivä avasi yhteistä ymmärrystä ja antoi aluehallitukselle yhteisen tilannekuvan strategian valmistelusta ja siirtymisestä päätöksentekoon. Keskustelu oli erittäin tärkeää talouden tilanteesta ja muutostalousarviosta. Käsittelyn avulla muodostui yhteinen käsitys myös lisäajan hakemisesta alijäämien kattamiseen ja prosessin etenemisestä, aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) toteaa.
Seminaarissa myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusedustajat antoivat katsauksensa henkilöstön ajankohtaisiin asioihin. Pääluottamusedustajat korostivat poikkeuksellisen hyvää yhteistyötään työnantajan kanssa sekä jatkuvasti käytävää yhteistä vuoropuhelua. Esillä keskusteluissa ovat jatkuvien muutosten vaikutukset henkilöstöön, kuten esim. palkkausjärjestelmän kehittäminen, työvuorosuunnittelu, Assi-sairaalan käyttöönotto sekä toiminnan uudelleenorganisointi.
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esitteli aluehallitukselle hyvinvointialueiden rahoitusennusteiden suuria muutoksia kevään aikana sekä niiden vaikutuksia talouden suunnitteluun. Seminaarissa käytiin keskustelua myös valtiovarainministeriölle valmisteltavasta lisäaikahakemuksesta alijäämien kattamiseen kestävällä tavalla.
Seminaarissa käsiteltiin lisäksi toimialojen suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi. Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa palvelurakenteen kehittäminen, teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen, palveluiden tuotantotapojen tarkastelu sekä henkilöstöresurssien joustava käyttö.
Talousjohtaja Sampo Salo esitteli muutostalousarvion valmistelua. Muutostalousarvio ja siihen liittyvät talouden tasapainottamistoimet etenevät aluehallituksen päätöksentekoon maanantaina 11. toukokuuta.
Iltapäivän strategiaosuudessa aluehallitus käsitteli strategian ja palvelustrategian valmistelun etenemistä sekä toimeenpanon tiekarttaa. Strategiakokonaisuus etenee niin ikään aluehallituksen päätöksentekoon 11. toukokuuta.
– Seminaarin tavoite on, että päätöksenteko helpottuu, kun taustavalmistelusta on voitu keskustella yhdessä ennen varsinaisia päätöksiä. Päivä antoi aluehallitukselle hyvät valmiudet tulevaan päätöksentekoon, Lepola sanoo.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta
Keskitetty asiakaspalvelu hoitaa puhelimitse ja chatissa muun muassa ajanvarausmuutoksia sekä lähetekyselyitä.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta
UUTINEN / 04.05.2026
Keskitetty asiakaspalvelu hoitaa puhelimitse ja chatissa muun muassa ajanvarausmuutoksia sekä lähetekyselyitä.

UUTINEN / 04.05.2026
Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu aloittaa toimintansa 6. toukokuuta
Erikoissairaanhoidon keskitetty asiakaspalvelu aloittaa toimintansa keskiviikkona 6. toukokuuta. Uusi palvelu sujuvoittaa asiakkaiden asiointia ja tukee erikoissairaanhoidon yksiköitä keskittämällä asiakasyhteydenottoja yhteen palvelukanavaan. Ensivaiheessa muutos koskee kuvantamista, tutkimusyksikköjä ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa (pois lukien lapsettomuuspoliklinikka, Sydänsairaala, psykiatria, kuntoutus).
Uuden asiakaspalvelun tehtävänä on hoitaa muun muassa ajanvarauksiin ja lähetteisiin liittyviä yhteydenottoja. Tavoitteenamme on, että hoidamme yhteydenotot saman päivän aikana. Aiemmin asiakkaalle on soitettu seuraavalla vapaalla soittoajalla, joka voi olla vasta seuraavien päivien aikana.
– Keskitetty asiakaspalvelu tuo selkeyttä ja nopeutta asiointiin. Tarjoamme laajennetut aukioloajat, sekä uutena ominaisuutena erikoissairaanhoidon chatin. Jahka saamme polkaistua toiminnan hyvin alkuun, muutoksen pitäisi tuoda positiivisia vaikutuksia niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti, kertoo projektipäällikkö Jenni Ylisaari.
Palvelukanavina puhelin ja chat
Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelu palvelee numerossa 03 629 6262 arkisin klo 7.30–16.30. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä myös chatin kautta, joka on käytettävissä samoina aukioloaikoina.
Asiakkaita kannustetaan käyttämään erityisesti chat-palvelua, jossa jonottaminen on maksutonta ja ruuhkat usein pienempiä. Palveluun kirjaudutaan vahvasti tunnistautumalla joko Oma Häme -sovelluksen kautta tai verkkosivuilla Kirjaudu-toiminnon kautta.
Jos asiointi chatin kautta tai soittamalla ei ole mahdollista, on käytössä tekstiviestinumero 040 629 6390 (kuulovammaiset ja tulkin tarpeessa olevat).
Mitä asioita asiakaspalvelu hoitaa?
Asiakaspalvelu käsittelee muun muassa:
• ajan siirtoja ja peruutuksia (vaativammat muutokset ohjataan yksiköihin)
• hoito-ohjeiden tarkennuksia
• jono- ja lähetetiedusteluja
Ota yhteyttä suoraan hoitavaan yksikköön, jos sinua on niin ohjeistettu tai kyse on:
• uusista oireista
• voinnin heikkenemisestä
• komplikaatioista

Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapuun 116 117.

Lifecare-potilastietojärjestelmässä on käyttökatko – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16. toukokuuta
UUTINEN / 08.05.2026
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapuun 116 117.

UUTINEN / 08.05.2026
Lifecare-potilastietojärjestelmässä on käyttökatko – palveluissa mahdollisia viiveitä lauantaina 16. toukokuuta
Oma Häme päivittää potilastietojärjestelmänsä lauantaina 16.5.2026. Päivityksen aikana Lifecare-järjestelmässä on käyttökatko, mikä voi näkyä ajoittaisina viiveinä terveyspalveluissa.
Käyttökatkon aikana terveyspalveluissa voi esiintyä tilapäistä ruuhkaa tai asioinnin viiveitä. Asukkaita pyydetään huomioimaan tämä ja hakeutumaan hoitoon vain kiireellisissä tapauksissa. Kiireettömissä asioissa suositellaan asiointia ennen tai jälkeen päivityksen.
Päivityksen yhteydessä järjestelmään tehdään teknisiä parannuksia sekä korjauksia ja tuovat uusia työkaluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön.
Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle:
- Hoida kiireettömät terveysasiasi arkisin
- Ennen päivystykseen tai kiirevastaanotolle hakeutumista, soita Päivystysapu 116 117-Ensilinjaan.
- Ota henkilökohtainen lääkelistasi mukaan tai päivitä se Oma Häme -sovellukseen
- Potilastietojärjestelmä ei ole käytettävissä päivityksen aikana, joten palveluissa voi esiintyä viiveitä tai ruuhkaa
- Terveyttä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, soita 112
Oma Häme pahoittelee mahdollisesta käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa ja kiittää asukkaita ymmärryksestä.
Kiirevastaanottojen ja päivystyksen aukioloajat: