Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla.
”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa
ARTIKKELI / 10.07.2025
Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström on ollut perustamassa Perhehoitoyksikkö Kanervaa 2010-luvulla.
ARTIKKELI / 10.07.2025
”Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle” – Riitta Fagerström eläköityy vuosikymmenien työstään lasten ja perheiden kanssa
Kun sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström kesäkuussa jäi eläkkeelle, jäivät häntä kaipaamaan Perhehoitoyksikkö Kanervan työkaverit. Ja suuri joukko sijais- ja tukiperheitä Kanta-Hämeessä.
Riitta on ollut mukana perustamassa Kanervaa Kanta-Hämeeseen 2010-luvulla. Sittemmin hän on kehittänyt sijais- ja tukiperheiden toimintaa ja kohdannut ihmisiä tavalla, joka ei koskaan ollut vain työtä.
– Ajattelen, että tämä työ vaatii sitä, että olet ihminen ihmiselle. Vaikka joutuisit tekemään vaikeita päätöksiä, on kohdattava ihmiset inhimillisesti. Silloin heidän on helpompi ottaa apua vastaan. Toisaalta se tekee tästä välillä raskaasta työstä merkityksellistä.
Riitan ura sosiaalialalla alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Sosionomiksi opiskellut Fagerström työskenteli ennen Kanta-Hämeen vuosiaan muun muassa Helsingin ensikodissa 14 vuotta. Siellä hän kohtasi perheitä aivan erityisessä vaiheessa – lapsen syntymän kynnyksellä tai kriisin keskellä.
– Työ ensi- ja turvakodissa oli arvokasta aikaa. Siellä opin näkemään perheiden moninaisuuden, mikä jäi selkärankaan.
Riitta työskenteli ennen Kanta-Hämettä maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa Keski-Uudellamaalla.
– Mä tulin tänne sijaishuoltoon vuonna 2011, ja sitten alettiin valmistella Kanervaa. Meitä oli silloin perustamisvaiheessa kolme työntekijää. Toiminta alkoi tammikuussa 2012.
Kanta-Häme on onnistunut perhehoidossa
Koko Kanervassa työskentelyn ajan Riitan punaisena lankana on ollut perusajatus, että lapsi kuuluu perheeseen. Jos lapsen asuminen syntymäperheessään ei jostain syystä ole mahdollista, on sijaisperhe parempi kuin laitospaikka. Kanta-Häme onkin onnistunut poikkeuksellisen hyvin perhehoidossa: jopa 66 prosenttia lapsista sijoitetaan perheisiin, mikä on merkittävän korkea osuus valtakunnallisessakin vertailussa.
– Se on ihan mieletön luku. Me ollaan pystytty sijoittamaan lähes kaikki lapset perheisiin. Toki joissakin tilanteissa esimerkiksi erityistarpeet tai vaikea teini-ikä edellyttävät laitospaikkaa, kertoo Fagerström.
Perhehoidolla tarkoitetaan käytännössä sijaisperhetoimintaa, jossa lapset ja nuoret saavat kasvaa turvallisessa ja perhekeskeisessä ympäristössä. Se on tarkoitettu lastensuojelutoimien piirissä olevalle lapselle tai nuorelle, joka ei voi asua huoltajansa kanssa eikä tuettuna. Ennen sijaisperhettä lapsi saattaa olla sijoitettuna kriisiperheeseen, jos hänen tilanteensa sitä vaatii. Päätöksen lapsen sijoittamisesta perhehoitoon tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Tukiperhe on taas perhe, jossa lapsi on hoidossa yhden viikonlopun kuussa ja sovitusti lomien aikana. Tukiperhetoiminta on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen, joilla on voimassa oleva asiakkuus lapsiperheiden sosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tavoitteena on lisätä lapsen perheen voimavaroja ja tarjota lapselle turvallisia aikuissuhteita. Tukiperheelle maksetaan tehtävästä palkkio ja kulukorvaus.
– Perheitä on erilaisia ja tukiperheenä voi toimia myös yksi aikuinen. Toki suurin osa on pariskuntia tai lapsiperheitä. Mutta myös isovanhempien ikäiset voivat hyvin olla tukiperhe, muistuttaa Riitta.
Riitta on tehnyt työtä sijaisperheiden kanssa, mutta viimeiset kolme vuotta hän on toiminut Kanervassa kokopäiväisesti tukiperhetyöntekijänä. Hän on etsinyt ja valmentanut tukiperheitä, ja sen jälkeen etsinyt lapselle sopivan tukiperheen. Se vaatii tietynlaista silmää ja kokemusta.
– Kun etsimme matcheja, emme tapaa lapsia, vaan heidän paperinsa. Mutta tukiperheet olemme tavanneet ja heihin tutustuneet valmennuksen aikana. Tiedämme perheen arvot, tavat ja arjen, minkä kautta voimme arvioida millainen lapsi siihen perheeseen sopii. Kun löydämme oikean perheen oikealle lapselle, voi siitä syntyä jotain tosi hienoa ja kestävää, iloitsee Riitta.
Tukiperheitä Kanervassa on paljon, mutta heitä myös tarvitaan. Kaikille lapsille ei löydy sopivaa perhettä, ellei valikoima ole riittävän laaja.
– Pitää olla erilaisia perheitä, koska lapsetkin on erilaisia. Ei riitä, että on yksi malli. Täytyy olla perheitä eri elämäntilanteista, eri sijainneista, eri rakenteilla. Siitä se yhteensopivuus syntyy.
Sydämellä rakennettu yhteisö
Perhehoitoyksikkö Kanerva vastaa perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä etsii lapsille sopivat perheet, tarpeen mukaan sijais-, tuki- tai kriisiperheeksi. Lisäksi Kanervan ammattilaiset toimivat perhehoitajien tukena sijoituksen aikana. Kriisi-, sijais- ja tukiperheille järjestetään myös koulutusta, virkistystä ja vertaisryhmätoimintaa.
Riitalle erityisen rakkaita ovat olleet juuri vertaistukiryhmät, joita hän on saanut vuosien varrella rakentaa. Vertaistuki ei ole ollut sivujuonne – vaan osa työn ydintä.
– Mä oon perustanut ryhmiä kaikille: tukiperheille, sijaisvanhemmille, isovanhemmille, kriisiperheille, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ne on paikkoja, joissa voi puhua asioista, joista ei muualla voi. Se on älyttömän tärkeää.
Yksi merkityksellisimmistä on ollut Voikukka-ryhmä, huostaanotettujen lasten vanhemmille. Ryhmän kautta vanhemmille useimmiten syntyy ymmärrys siitä, miksi ollaan tähän tilanteeseen tultu ja miten siitä mennään eteenpäin.
– Siellä puhutaan paljon myös työntekijöistä, mutta pääsääntöisesti se, että joku on kohdannut vanhemman ihmisenä, muuttaa kaiken.
Työvuosien aikana Riitta on myös nähnyt muutoksen perheissä ja lasten erityisyyksissä.
– Ei ole enää niin, että haetaan tukiperhettä lettipäiselle tytölle. On enemmän neurokirjoa, erityistarpeita ja haasteita. Mutta se on säilynyt, että kun lapset tulevat tukiperheeseen, he unohtavat murheensa. Ne pelaa lautapelejä, ovat vaan. Perhearjen rauha vaikuttaa valtavasti.
Riitta on toiminut myös itse tukiperheenä.
– Muistan, että itsekin vähän jännitin yhteistä aikaa ja mietin, mitä pitäisikään puuhata. Mutta sitten tukipoika pyysi, että ollaan vaan ja että hieroisin hänen jalkojaan. Se oli konkreettinen muistutus itsellekin, mikä on tärkeää: yhteinen aika ja läsnäolo.
Matka kohti uusia vaiheita – mutta ei kauas
Hyvinvointialueuudistus, järjestelmämuutokset ja resurssipaineet eivät ole sammuttaneet Riitan paloa, mutta antavat sopivan hetken siirtyä sivuun.
– Onhan tämä työ muuttunut ja monimutkaistunut. En ole enää tässä kaikkia uusimpia kommervenkkejä edes opiskellut. Mutta mä oon sanonut, että jos valmennuksissa on hätä, niin kyllä mä tulen. Ihan kokonaan en halua vielä irrottautua.
Riitta aikookin jatkaa lasten ja perheiden parissa tekemällä keikkatyötä. Eläkeaika saattaa viedä myös ulkomaille, koska Riitan poika asuu Hongkongissa.
– Mä oon sanonut, että voin tulla au pairiksi! Siellä on vajaan vuoden ikäinen lapsenlapsi, ja se olisi aikamoinen kokemus.
Riitan elämäntyö on arvokas: hän on antanut osaamistaan ja sydämensä niille perheille, jotka kaipaavat tukea ja varsinkin niille lapsille, jotka ovat usein hiljaa.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Tavoitteena on turvata vaikuttavat ja yhdenvertaiset palvelut sekä vahvistaa omaa palveluntuotantoa.
Oma Häme suunnittelee vammaispalveluiden vahvaa kehittämistä – myös palveluverkkoon esitetään muutoksia
UUTINEN / 16.10.2026
Tavoitteena on turvata vaikuttavat ja yhdenvertaiset palvelut sekä vahvistaa omaa palveluntuotantoa.
UUTINEN / 16.10.2026
Oma Häme suunnittelee vammaispalveluiden vahvaa kehittämistä – myös palveluverkkoon esitetään muutoksia
Oma Häme suunnittelee vammaispalveluiden laajaa kehittämistä. Tavoitteena on turvata vammaisille henkilöille laadukkaat, vaikuttavat ja yhdenvertaiset palvelut, hillitä kustannusten kasvua sekä vahvistaa omaa palveluntuotantoa. Suunnitelmat lisäisivät Oma Hämeen omaa vammaispalvelujen asumispalvelutuotantoa yhteensä noin 75 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikalla. Elämänkaarilauta käsittelee asiaa lokakuussa.
Samalla myös palveluverkkoon esitetään useita muutoksia, joilla olisi vaikutusta myös ikäihmisten asumispalveluihin. Osa esityksistä muuttaisi syksyllä 2025 tehtyjä palveluverkkopäätöksiä. Aluehallitus ja aluevaltuusto käsittelee esityksiä loppuvuoden aikana.
Palveluntarve kasvaa ja omaa tuotantoa halutaan vahvistaa
Vuoden 2025 alussa voimaantullut uusi vammaispalvelulaki on lisännyt palvelujen kysyntää ja kustannuksia muun muassa siksi, että palveluja järjestetään aiempaa vahvemmin vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen perusteella. Lakiin sisältyy myös uusia palveluja. Oma Hämeessä kustannukset kasvavat erityisesti henkilökohtaisessa avussa, asumisen tuessa ja vaativassa moniammatillisessa tuessa.
Kasvavaan palvelutarpeeseen halutaan vastata lisäämällä Oma Hämeen omaa vammaispalvelujen asumispalvelutuotantoa. Palveluverkkoa tarkasteltaessa on tunnistettu mahdollisuuksia lisätä omaa tuotantoa erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Samalla voidaan vähentää ostopalvelujen tarvetta ja saada palveluille nykyistä tarkoituksenmukaisempia tiloja. Myös Forssan seudun asumispalveluita tarkastellaan osana kehittämissuunnitelmaa.
Riihimäellä toimintoja aiotaan siirtää sairaalan viidenteen kerrokseen Veturin kiinteistön käyttökiellon ja Penttilänkadun pääterveysaseman tilaongelmien vuoksi. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa Tapailakodin toiminta Janakkalassa jatkuisi ennallaan. Vammaispalvelujen omaa asumispalvelutuotantoa lisättäisiin muuttamalla Janakkalan sairaalan tilat ja Hämeenlinnan Keinukamari asumisyksiköiksi sekä rakentamalla Hämeenlinnaan uusi asumisyksikkö vuoteen 2028 mennessä.
Palveluverkkomuutosten osalta asiat menevät päätettäväksi aluehallitukselle ja aluevaltuustolle loppuvuoden aikana. Päätöksistä ja niiden vaikutuksista palveluihin viestitään asukkaille ja asiakkaille erikseen.
Myös palvelujen sisältöä kehitetään
Vammaispalvelujen kehittämisessä suunnitellaan myös työ- ja päivätoiminnan kehittämistä uusilla tilaratkaisuilla ja esimerkiksi ottamalla käyttöön erilaisia etäpalveluja.
Lisäksi Oma Häme selvittää erityisen vaativan hoivan yksikön perustamista ikääntyneille, joilla on esimerkiksi muistisairauteen liittyviä vaikeita käytösoireita ja jotka tarvitsevat erityisen intensiivistä hoivaa.
Oma Häme kehittää yhteistä mallia hyvään asiakaskohtaamiseen
Tavoitteena on varmistaa, että jokainen asiakas saa tarvitsemansa avun.
Oma Häme kehittää yhteistä mallia hyvään asiakaskohtaamiseen
UUTINEN / 16.10.2026
Tavoitteena on varmistaa, että jokainen asiakas saa tarvitsemansa avun.
UUTINEN / 16.10.2026
Oma Häme kehittää yhteistä mallia hyvään asiakaskohtaamiseen
Oma Häme on tunnistanut asiakaspalautteiden perusteella, että asiakkaiden kokemukset palvelusta voivat vaihdella eri palveluissa ja asiointikanavissa. Vaikka palautteissa kerrotaan paljon hyvästä palvelusta, ystävällisestä kohtaamisesta ja ammattilaisten osaamisesta, asiakkaat toivovat palveluilta myös nykyistä enemmän selkeyttä, sujuvuutta sekä varmuutta siitä, miten oma asia etenee.
— Laadukkaan asiakaskokemuksen tueksi olemme valmistelleet asiakaspalautteiden ja ammattilaisten osaamisen pohjalta yhteistä asiakaskohtaamisen toimintamallia, asiakkuusjohtaja Heli Aalto kertoo.
Tavoitteena on varmistaa, että jokainen asiakas tulee kohdatuksi arvostavasti, saa tarvitsemansa avun tai selkeän jatkosuunnitelman ja tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu riippumatta siitä, missä palvelussa tai kanavassa asioi.
— Toimintamallilla pyrimme myös vähentämään tilanteita, joissa asiakas joutuu ottamaan yhteyttä useita kertoja saman asian hoitamiseksi, asiakaslähtöisyyden erityisasiantuntija Sanna Mäkynen selvittää.
Toimintamallia pilotoidaan yhdessä Ensilinjan puhelinpalvelussa 1.10.-30.11.2026. Pilotin aikana kerätään kokemuksia sekä asiakkailta että henkilöstöltä, ja mallia kehitetään edelleen palautteen perusteella.
— Otamme toimintamallin osaksi jokaisen asiakaskohtaamistyötä tekevän ammattilaisen työn tueksi vaiheittain pilotin jälkeen, Mäkynen jatkaa.
Oma Hämeen saamien noin 35 000:n asiakaspalautteen pohjalta hyvä asiakaspalvelu koostuu näistä tekijöistä:
- Kuulluksi tuleminen ja arvostava kohtaaminen
- Selkeä ja ymmärrettävä viestintä
- Asian ratkaisu ilman pompottelua
- Nopea, sujuva ja saavutettava asiointi
- Ammatillisuus ja turvallisuuden tunne
Nyt Oma Häme haluaa kuulla asukkailta, puuttuuko listasta jotain. Mitkä tekijät ovat sinulle kaikkein tärkeimpiä hyvässä asiakaskohtaamisessa? Mitä tulisi huomioida toimintamallissa, jotta asiointi olisi mahdollisimman sujuvaa?
Kerro ajatuksistasi lyhyen kyselyn kautta anonyymisti tämän linkin kautta 30.10.2026 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/0CEB1655FD0F47DF
Heikentynyt taloustilanne ja rahoituksen epävarmuus voivat edellyttää uusia säästötoimia loppuvuonna.
Oma Häme esittää yhteistoimintaneuvotteluja – taustalla valtiovarainministeriölle laadittu alijäämien kattamissuunnitelma
UUTINEN / 15.10.2026
Heikentynyt taloustilanne ja rahoituksen epävarmuus voivat edellyttää uusia säästötoimia loppuvuonna.
UUTINEN / 15.10.2026
Oma Häme esittää yhteistoimintaneuvotteluja – taustalla valtiovarainministeriölle laadittu alijäämien kattamissuunnitelma
Oma Häme esittää aluehallitukselle yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä noin 6 000 työntekijälle. Neuvottelujen tavoitteena on valmistella toiminnallisia muutoksia, joilla tavoitellaan noin 4,2 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Aluehallitus käsittelee asiaa maanantaina 19. lokakuuta.
Neuvottelujen taustalla on toukokuussa 2026 hyväksytty alijäämien kattamissuunnitelma, jonka valtiovarainministeriö edellytti lisäajan myöntämiseksi hyvinvointialueen alijäämien kattamiseen. Oma Häme sai ministeriöltä kesällä lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun. Suunnitelman mukaisia kustannusten hillitsemiseen tähtääviä toimenpiteitä tarkennetaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä.
Nyt esitettävät yt-neuvottelut on käynnistettävä, jotta mahdollisia henkilöstövaikutuksia voidaan käsitellä lain edellyttämällä tavalla ennen ensi vuoden talousarvioesityksen antamista. Neuvottelut koskisivat kaikkia Oma Hämeen toimialoja, ja niiden piirissä olisi noin 6 000 työntekijää.
Suunnitellut toiminnalliset muutokset liittyvät muun muassa automaation ja puheentunnistuksen hyödyntämiseen, ikäihmisten asumisen tehostamiseen, kotihoidon toiminnan kehittämiseen sekä varahenkilöstön järjestämistapojen arviointiin.
Henkilöstövaikutukset tarkentuvat neuvotteluissa
Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa tarvittavat säästöt ensisijaisesti ilman irtisanomisia. Keinoina tarkastellaan muun muassa eläköitymisten ja muun luonnollisen henkilöstövaihtuvuuden hyödyntämistä, tehtävien ja toimenkuvien muutoksia sekä työn uudelleenorganisointia. Neuvotteluissa voidaan käsitellä myös palvelussuhteen ehtojen muutoksia ja osa-aikaistamisia.
– Tiedämme, että tieto neuvotteluista aiheuttaa henkilöstössä huolta ja epävarmuutta. Tavoitteemme on löytää ratkaisuja, joilla suunnitellut toiminnalliset muutokset ja tarvittavat säästöt voidaan toteuttaa mahdollisimman vähäisin henkilöstövaikutuksin. Yksittäisiä henkilöstöä koskevia ratkaisuja ei ole tehty, vaan eri vaihtoehtoja arvioidaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, sanoo henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.
Alustavan arvion mukaan toimenpiteiden henkilöstövaikutukset voisivat vastata enintään noin 84 henkilötyövuotta, mikäli muita kustannuksia vähentäviä ratkaisuja ei löydetä. Kyse on enimmäisarviosta, ei päätetystä henkilöstövähennyksestä.
Mahdolliset vaikutukset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen ja saatavuuteen arvioidaan osana toimenpiteiden valmistelua.
Jos aluehallitus hyväksyy esityksen, neuvottelut käynnistetään henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen joulukuun alkuun mennessä, jotta niiden tulokset voidaan huomioida vuoden 2027 talousarvioesityksessä. Henkilöstölle on viestitty neuvottelujen esittämisestä – niiden käynnistämisestä ja etenemisestä tiedotetaan vielä erikseen.
Heikentynyt tulos kasvattaa lähivuosien säästötarvetta
Oma Hämeen taloustilanne on heikentynyt ennakoitua enemmän tämän vuoden aikana. Valtiovarainministeriön myöntämän lisäajan ansiosta vuoden 2026 ylijäämätavoitetta voitiin alentaa alkuperäisestä 87 miljoonasta eurosta 35 miljoonaan euroon. Viimeisin tilinpäätösennuste on kuitenkin vain noin 10 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
– Tämä kasvattaa tulevien vuosien säästötarvetta. Vuosille 2027–2029 on jo aiemmin siirretty 52 miljoonan euron sopeutustarve, muistuttaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Vuoden 2026 tilinpäätösennuste tarkentuu merkittävästi, kun syyskuun taloustiedot valmistuvat. Samalla ensi vuoden talousarvioon valmistellaan noin 14,9 miljoonan euron sopeutustoimia, joista yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävien toiminnallisten muutosten arvioitu säästövaikutus on noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahoituksen tarkentuminen voi tuoda uusia sopeutustarpeita
Lähivuosien taloussuunnitteluun liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Valtiovarainministeriön odotetaan julkaisevan lokakuun aikana tarkentuvat rahoituslaskelmat vuosille 2028–2029.
Rahoituksen tasoon vaikuttavat erityisesti vuoden 2025 diagnoositiedot, joiden perusteella hyvinvointialueiden sairastavuuskertoimet päivitetään. Hyvinvointialueilla oli elokuun 2026 loppuun saakka aikaa tarkistaa omat tietonsa.
Oma Hämeen rahoituksen kehitys riippuu siitä, miten alueen diagnoosimäärät ovat muuttuneet suhteessa muihin hyvinvointialueisiin. Jos muiden alueiden diagnoosimäärät ovat kasvaneet Oma Hämettä nopeammin, hyvinvointialueen suhteellinen rahoitusosuus pienenee. Jos ne ovat kasvaneet hitaammin, rahoitus voi puolestaan kasvaa.
Nykyiseen taloussuunnitelmaan verrattuna rahoitus voisi pienentyä enimmillään noin 11 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 27 miljoonaa euroa vuonna 2029. Lopulliset vaikutukset selviävät vasta uusien laskelmien valmistuttua. Kuluvan vuoden ennakoitua heikomman talouskehityksen ja lähivuosien rahoituksen epävarmuuden vuoksi on mahdollista, että loppuvuoden aikana ilmenee vielä uusia sopeutustarpeita.
– On hyvä, että valtiovarainministeriö aikaisti painelaskelmansa julkaisua. Päätöksistä tuloksessa asti näkyviin muutoksiin on tyypillisesti 8–12 kuukauden mittainen toimeenpanoviive, eli tämä auttaa ennakoinnissa. Silti on pakko todeta, ettei tunnu oikeudenmukaiselta eikä järkevältä tehdä sopeutusratkaisuja sillä perusteella, miten diagnoosit on tallennettu järjestelmiin eri puolilla Suomea. Vaikka se onkin nyt lain mukaan niin, painottaa Naukkarinen.
OmaSuu-toimintamallissa hammashoitoa tehdään kerralla enemmän
Malli otetaan käyttöön Hämeenlinnassa Jukolan hammashoitolassa maaliskuussa 2027.
OmaSuu-toimintamallissa hammashoitoa tehdään kerralla enemmän
UUTINEN / 14.10.2026
Malli otetaan käyttöön Hämeenlinnassa Jukolan hammashoitolassa maaliskuussa 2027.
UUTINEN / 14.10.2026
OmaSuu-toimintamallissa hammashoitoa tehdään kerralla enemmän
Oma Häme ottaa Hämeenlinnan Jukolan hammashoitolassa käyttöön OmaSuu-toimintamallin maaliskuun alussa 2027. Tavoitteena on tehdä asiakkaan tarvitsemaa kiireetöntä perushammashoitoa mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä ja vähentää erillisten hoitokäyntien tarvetta.
OmaSuu-toimintamallissa asiakkaan hoito etenee yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hammaslääkäri tekee suun tutkimuksen ja tarvittavia toimenpiteitä, kuten paikkauksia. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan asiakas pääsee saman käynnin aikana myös suuhygienistille esimerkiksi hammaskiven poistoon ja saa ohjausta suun omahoitoon.
Toimintamallin tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojaksoja ja käyttää vastaanottoaikoja aiempaa joustavammin. Kun samalla käynnillä voidaan tehdä enemmän, asiakas säästää aikaa ja matkakuluja. Myös erillisten hoitokäyntien tarve vähenee.
Tavoitteena on, että vähintään puolet OmaSuuhun tulevista asiakkaista saadaan hoidettua valmiiksi jo ensimmäisellä käynnillä.
– OmaSuussa asiakkaan tarvitsemaa kiireetöntä perushammashoitoa voidaan tehdä mahdollisimman valmiiksi jo ensimmäisellä käynnillä. Asiakas voi saada samalla kertaa sekä hammaslääkärin että suuhygienistin hoitoa oman hoitosuunnitelmansa mukaisesti. Näin hoito etenee sujuvasti ja erillisten käyntien tarve vähenee, kertoo erikoishammaslääkäri Joanna Lius.
Aiemmasta kokeilusta saatiin hyviä kokemuksia
OmaSuu-toimintamallia kokeiltiin Jukolan hammashoitolassa 1.3.–31.12.2024. Kuukausitulosten perusteella 38–57 prosenttia asiakkaista saatiin hoidettua valmiiksi yhdellä käynnillä.
Aiemmassa kokeilussa OmaSuussa hoidettiin myös päivystyspotilaita. Päivystyshoitoon voi sisältyä esimerkiksi juurihoitoa, jota ei aina voida tehdä valmiiksi yhdellä käynnillä. Maaliskuussa 2027 käynnistyvä OmaSuu keskittyy kiireettömään perushammashoitoon, minkä vuoksi yhdellä käynnillä valmiiksi hoidettujen asiakkaiden osuuden arvioidaan voivan nousta aiempaa korkeammaksi.
Kokeilun aikana toteutettuun henkilöstökyselyyn vastasi puolet OmaSuussa työskennelleistä ammattilaisista. Vastaajat kokivat työnsä arvokkaaksi ja arvioivat, että työtehtävistä suoriutumiseen oli riittävästi aikaa. Vastauksissa korostuivat myös työssä viihtyminen ja myönteinen kokemus töihin tulemisesta.
Maaliskuussa alkava toiminta toteutetaan perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalla. Toiminta käynnistyy tämänhetkisen suunnitelman mukaan pienemmällä huonemäärällä, ja sitä on tarkoitus laajentaa myöhemmin enimmillään viiteentoista hoitohuoneeseen. OmaSuussa työskentelee hammaslääkäri–hammashoitaja -työpareja sekä suuhygienistejä.
OmaSuussa asiakkaiden hoidon tarpeet, käytettävissä olevat ammattilaiset ja vapaat hoitohuoneet sovitetaan joustavasti yhteen. Näin vastaanottoaikoja voidaan käyttää tehokkaasti ja asiakkaan tarvitsemaa hoitoa tehdä mahdollisimman paljon saman käynnin aikana.
Toimintamallilla tavoitellaan myös henkilöstön työhyvinvoinnin parantamista ja suun terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Kun saman asiakkaan tarvitsemia toimenpiteitä yhdistetään yhdelle käynnille, myös välinehuollon ja kertakäyttöisten tarvikkeiden tarve voi vähentyä.
Kenelle OmaSuu sopii?
OmaSuu on tarkoitettu Oma Hämeen aikuisille asiakkaille, jotka tarvitsevat kiireetöntä perushammashoitoa. Palvelu toimii Hämeenlinnassa Jukolan hammashoitolassa, joten sen arvioidaan palvelevan pääasiassa hämeenlinnalaisia.
Myös muiden Kanta-Hämeen kuntien asukkaat voivat tiedustella mahdollisuutta asioida OmaSuussa. Palvelu ei ole tarkoitettu esimerkiksi päivystyshoitoon, oikomishoitoon tai muuhun erikoishammashoitoon.
OmaSuu voi sopia asiakkaalle, joka
- pystyy vastaanottamaan tekstiviestejä
- voi saapua hammashoitolaan joustavasti
- voi varata asiointiin noin kaksi tuntia
- ei tarvitse hoitoa varten esimerkiksi antibioottisuojaa tai rauhoittavaa esilääkitystä
- pystyy siirtymään hoitotilojen välillä itsenäisesti ilman liikkumisen apuvälineitä.
Suun terveydenhuollon ensilinjassa arvioidaan ajanvarauksen yhteydessä, soveltuuko OmaSuu asiakkaan hoidon tarpeeseen.
Jos OmaSuu ei sovellu asiakkaalle, hän saa tarvitsemansa hammashoidon perinteisellä vastaanotolla. Myös liikkumisen apuvälineitä tarvitseville asiakkaille voidaan tarjota perinteisellä vastaanotolla mahdollisuus saada kerralla enemmän hoitoa.
Tarkempi vastaanottoaika ilmoitetaan tekstiviestillä
Asiakas saa etukäteen tekstiviestillä tunnin aikaikkunan, jonka sisällä hoito alkaa. Tarkempi vastaanottoaika ilmoitetaan tekstiviestillä 30 minuuttia ennen hoidon alkamista.
Varsinainen hoito kestää arviolta tunnista puoleentoista tuntiin. Asiakkaan kannattaa varata koko asiointiin noin kaksi tuntia.
Näin pääset OmaSuuhun
Jos olet kiinnostunut OmaSuusta, ota yhteyttä Oma Hämeen suun terveydenhuollon kiireettömään Ensilinjaan. Ammattilainen arvioi kanssasi, sopiiko toimintamalli hoidon tarpeeseesi.
Suun terveydenhuollon kiireetön Ensilinja:
arkisin klo 8–15 p. 03 629 6301
Terveys-chat arkisin klo 8–14
Lue lisää kiireettömästä hammashoidosta ja siirry Terveys-chatiin
Ylilääkäri Petri Nokisalmi rohkaisee kaikkia kutsun saaneita osallistumaan seulontoihin.
Kansallinen syöpästrategia korostaa ehkäisyä ja varhaista toteamista – myös Kanta-Hämeessä asukkaan omilla valinnoilla ja ajoissa toimimisella on merkitystä
UUTINEN / 14.10.2026
Ylilääkäri Petri Nokisalmi rohkaisee kaikkia kutsun saaneita osallistumaan seulontoihin.
UUTINEN / 14.10.2026
Kansallinen syöpästrategia korostaa ehkäisyä ja varhaista toteamista – myös Kanta-Hämeessä asukkaan omilla valinnoilla ja ajoissa toimimisella on merkitystä
Kansallinen syöpästrategia vuosille 2026–2035 tähtää syöpien ehkäisyyn, varhaisempaan toteamiseen sekä yhdenvertaiseen ja vaikuttavaan hoitoon kaikkialla Suomessa.
Kanta-Hämeessä tavoitteet näkyvät käytännössä muun muassa syöpäseulonnoissa, oireiden varhaisessa tunnistamisessa sekä syövän tutkimuksessa ja hoidossa.
Oma Hämeen ylilääkäri Petri Nokisalmen mukaan strategian toimenpidesuosituksia tarkastellaan jo Kanta-Hämeen näkökulmasta.
– Strategia sisältää lukuisia toimenpidesuosituksia ja siksi olemme jo aloittaneet työn painopistealueiden määrittelemiseksi Kanta-Hämeessä. Esimerkiksi keväällä 2026 alkanut yhteistyö perusterveydenhuollon geriatrien kanssa mahdollistaa jatkossa tarkemman arvion potilaan yksilöllisestä toimintakyvystä. Pelkkä ikä ja lista sairauksista sekä lääkityksistä ei kerro todellista toimintakykyä, vaan tarvitsemme tarkempia työkaluja, Nokisalmi kertoo.
Seulontakutsu kannattaa käyttää
Syöpäseulonnoilla pyritään löytämään syöpä tai sen esiaste mahdollisimman varhain, usein jo ennen oireiden ilmaantumista. Suomessa järjestetään kansallisia seulontoja rintasyövän, kohdunkaulan syövän ja suolistosyövän havaitsemiseksi.
Oma Häme kannustaa seulontakutsun saavia osallistumaan tutkimukseen.
– Rohkaisen kaikkia kutsun saaneita osallistumaan seulontoihin, vaikka mitään erityisiä oireita ei olisikaan. Varhaisessa vaiheessa todetun syövän hoitomahdollisuudet ovat usein paremmat ja hoitaminen yksinkertaisempaa kuin laajemmin levinneen. Esimerkiksi pienen paikallisen suolistosyövän hoidoksi riittää leikkaus ja tällöin voidaan välttää muita raskaita hoitoja kuten solunsalpaajia, Nokisalmi sanoo.
Pitkittynyt tai poikkeava oire kannattaa tutkia
Seulonnat koskevat vain tiettyjä syöpiä ja ikäryhmiä. Siksi myös oman kehon muutosten tunnistamisella on merkitystä.
Oireen taustalla on useimmiten jokin muu syy kuin syöpä, mutta uuden, pitkittyvän tai poikkeavan oireen syy kannattaa selvittää.
– Erilaiset vaihtelevat oireet ovat yleisiä ja osa ihmisten normaalia elämää. Suurin osa niistä on hyvänlaatuisia ja ohimeneviä, mutta toisaalta hyvänlaatuisten oireiden erottaminen vakavista on meille kaikille haasteellista. Itse kerron yleensä potilailleni, että jos oire on selvästi uusi ja jatkunut pitkään (käytännössä useamman viikon), oire on poikkeuksellisen voimakas (kuten kipu tai huimaus), oire pahentuu jatkuvasti tai uuteen oireeseen ei ole selkeää muuta selitystä, niin yhteydenotto terveydenhuoltoon on aiheellinen, Nokisalmi kertoo.
Syöpäriskiin voidaan vaikuttaa myös arjessa
Kaikkiin syövän riskitekijöihin ei voida vaikuttaa, mutta osa syövistä on ehkäistävissä elintapoihin liittyvillä valinnoilla. Tupakoimattomuus, alkoholin käytön vähentäminen, liikkuminen, monipuolinen ravinto, painonhallinta ja ihon suojaaminen liialliselta UV-säteilyltä vähentävät useiden syöpien riskiä.
Kansallinen syöpästrategia nostaa ehkäisyn vahvasti osaksi syöpätyötä.
– On jo vuosia tiedetty, että noin joka kolmas syöpä olisi ehkäistävissä puuttumalla edellä mainittuihin riskitekijöihin. Oleellista on painottaa yksilön omaa vastuuta terveydestään ja riskitekijöiden vähentämisessä. Samalla vähennetään riskiä sairastua myös moneen muuhunkin sairauteen kuten sydänsairauksiin, neurologisiin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Lisäksi kansallisessa rokotusohjelmassa olevilla HPV-rokotteilla voidaan merkittävästi estää tiettyjen syöpien ilmaantuvuutta, Nokisalmi sanoo.
Mitä asukas voi tehdä?
Seulontakutsun saadessasi osallistu tutkimukseen, vaikka sinulla ei olisi oireita. Jos huomaat uuden, pitkittyvän tai poikkeavan oireen, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Omassa arjessa voit puolestaan pienentää syöpäriskiä terveyttä tukevilla valinnoilla.
Lisätietoa syöpäseulonnoista, terveyspalveluihin hakeutumisesta ja hyvinvoinnin tueksi tarjolla olevista palveluista löydät Oma Hämeen verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia
Projektiasiantuntija Christa Ahonen kirjoittaa blogitekstissään omaishoidon ja -hoitajien merkityksestä.
Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia
ARTIKKELI / 13.10.2026
Projektiasiantuntija Christa Ahonen kirjoittaa blogitekstissään omaishoidon ja -hoitajien merkityksestä.
ARTIKKELI / 13.10.2026
Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia
Omaishoitajia ja läheishoitajia kohdataan kaikkialla. On puolisoita, sisaruksia, lapsia, ystäviä ja kumppaneita, jotka kantavat vastuuta läheisensä hyvinvoinnista ja arjesta. Kun puhumme omaishoidosta, mieleen nousee usein kuva ikääntyneestä puolisosta, joka hoitaa sairastunutta kumppaniaan kotona. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi. Läheistään hoitavat eivät aina ole virallisia sopimusomaishoitajia, eivätkä aina tunnista itseään sellaisiksi. Hoivasuhde muodostuu vähitellen, kun läheisen avun tarve kasvaa ja vastuu arjesta lisääntyy.
Omaishoidon merkitys yhteiskunnalle on valtava. Aikuisten sopimusomaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun vastaavan hoidon järjestäminen muilla palveluilla maksaisi noin 1,25 miljardia euroa. Ilman omaishoitajien panosta kustannukset olisivat moninkertaiset, mutta vielä tärkeämpää on se, että omaishoito mahdollistaa monelle turvallisen elämän omassa kodissaan läheisen ihmisen tukemansa, mikä voi ylläpitää hyvää toimintakykyä.
Miten sitten voimme tukea omaishoitajia tässä tärkeässä auttamistehtävässä?
Tärkeintä on tunnistaa omaishoitaja. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä palveluissa on yksinkertainen:
”Huolehditko läheisesi hyvinvoinnista tai hänen asioistaan?”
Tietoisuus auttaa tunnistamaan
Omaishoidon ja läheishoidon näkyväksi tekeminen on merkityksellistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kun tietoisuus lisääntyy, yhä useampi tunnistaa oman tilanteensa ja löytää itselleen sopivan tuen äärelle varhaisemmin.
Näin voimme lisätä ymmärrystä siitä, että läheisen auttaminen ei ole vain yksityinen asia, se on merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan kokonaisuutta. Lukemattomat läheiset mahdollistavat omalla panoksellaan sen, että moni ihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään.
Läheistään hoitavien tarpeet ovat erilaisia. Yksi kaipaa tietoa, toinen vertaistukea, kolmas konkreettista apua arkeen. Yhteistä on kuitenkin se, että oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle ja riskit haitallisille elintavoille voivat lisääntyä. Läheisestä huolehtiminen voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Kotoa lähteminen ja toimintaan liittyminen voi haastaa ja onkin tärkeää huomioida omaishoitajien erityistarpeita hyvinvointia tukevia palveluita järjestettäessä. Omaishoitajan terveyden, jaksamisen ja voimavarojen tukeminen on samalla hoidettavan hyvinvoinnin tukemista.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistä työtä
Omaishoitajien tunnistaminen ja tukeminen on kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteinen tehtävä. Mitä aikaisemmin läheistään hoitava ihminen tunnistetaan, sitä paremmin tuki voidaan kohdentaa oikeaan aikaan. Pieni kysymys voi avata oven palveluihin, vertaistukeen ja helpompaan arkeen.
Liian usein apua tarjotaan vasta siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat vähissä. Ennaltaehkäisevä tuki, varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut ovat tässä avainasemassa. Pohdittava onkin, miten tarjota hyvinvointia tukevaa palvelua läheistään hoitaville niin, että se mahdollistuu?
Kunnat ja hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöt tarjoavat neuvontaa, vertaistukea, kohtaamisia ja toimintaa, joka vahvistaa voimavaroja. Parhaat tulokset voidaan saavuttaa yhteistyöllä, jossa läheistään hoitava ihminen kohdataan kokonaisuutena eikä vain palveluiden käyttäjänä.
Kun tietoisuus lisääntyy, tunnistaminen paranee. Kun tunnistaminen paranee, tuki löytyy oikeaan aikaan. Ja kun läheistään hoitavat saavat tarvitsemansa tuen, he voivat paremmin.
Lopulta kyse ei ole vain omaishoidosta tai läheishoidosta. Kyse on ihmisistä, jotka kantavat vastuuta läheisestään usein hiljaisesti, arjen keskellä. Heidän työnsä ansaitsee tulla nähdyksi, tunnistetuksi ja tuetuksi.
Jokainen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai kunnallisissa palveluissa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa läheistään hoitava ihminen. Pieni kysymys voi johtaa suuriin vaikutuksiin.
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin hankkeessa (2025–2027) lisätään tietoisuutta hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkityksestä myös niille kohderyhmille, joita palvelut vaikeammin tavoittavat ja missä riskit piilevät.
Hanke järjestää omaishoitoteemaisen tilaisuuden Teams-yhteydellä Omaishoitoviikolla 26.11. klo 13–15.00 sekä Tietoa ja työkaluja omaishoitoperheiden tukemiseksi verkkokurssin käyttökoulutus 20.10. klo 14–14.45.
Lisätietoa tilaisuuksista saat hankkeen työntekijöiltä: christa.ahonen@omahame.fi ja anuliisa.salovaara@omahame.fi
Christa Ahonen
Projektiasiantuntija
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
