Mitä Japani voisi oppia Suomelta ikäihmisten hoidosta? Tätä kysymystä pohdittiin perjantaina Riihimäellä.
“Pidetään huolta, että kaikki saavat elää hyvää elämää” – japanilaisryhmä kävi Riihimäellä hakemassa oppeja ikäihmisten yksilöllisestä hoidosta
ARTIKKELI / 04.09.2025
Mitä Japani voisi oppia Suomelta ikäihmisten hoidosta? Tätä kysymystä pohdittiin perjantaina Riihimäellä.
ARTIKKELI / 04.09.2025
“Pidetään huolta, että kaikki saavat elää hyvää elämää” – japanilaisryhmä kävi Riihimäellä hakemassa oppeja ikäihmisten yksilöllisestä hoidosta
Mitä Japani voisi oppia Suomelta ikäihmisten hoidosta? Tätä kysymystä pohdittiin perjantaina Riihimäellä, kun kuuden henkilön japanilaisryhmä saapui tutustumaan Oma Hämeen keväällä avattuun uuteen ikäihmisten arviointi- ja kuntoutusyksikköön.
Ryhmä koostui eri puolilta Japania tulevista entisistä virkamiehistä, jotka halusivat kerätä oppeja erityisesti asiakkaiden yksilöllisestä hoidosta ja siitä, miten vanhuksia voisi hoitaa kunnioittavasti. Japanista järjestetään erilaisia hyvinvointiteemoihin tutustuttavia matkoja Suomeen. Ennen Riihimäen yksikössä vierailua ryhmä oli käynyt tutustumassa myös Lasitehtaan kouluun, jossa erityisopetuksen järjestäminen ja riittävät resurssit herättivät ihastusta, ja jatkoivat matkaa vielä Lasimuseoon. Suomen lisäksi he piipahtivat hakemassa oppeja Tanskasta.
Rouva Sugimoto ja rouva Satou esittivät runsaasti kysymyksiä vierailun aikana.
Riihimäen arviointi- ja kuntoutusyksikössä lähijohtaja Susanna Kajanto ja asumispalveluiden palvelupäällikkö Ville Kirkonpelto kierrättivät vieraita tiloissa ja kertoivat hyvinvointialueen sekä vasta perustetun yksikön taustoja. Riihimäen arviointi- ja kuntoutusyksikkö sijaitsee Riihimäen sairaalan 3. kerroksessa, mutta on vielä loppuvuoden 2025 väistötiloissa sairaalan 5. kerroksessa. Yksikköön rakennetaan väistön aikana esimerkiksi sprinkleröinti. Lyhytaikaiseen arviointi- ja kuntoutusyksikköön tullaan sairaalasta, ja sen tarkoituksena on aktivoida ja parantaa asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, jotta hänet voidaan ohjata yksiköstä oikeaan paikkaan, esimerkiksi kotihoitoon tai muuhun palveluun. Keskitetyllä palvelulla saadaan samalla säästöjä ja esimerkiksi sairaanhoitajia voidaan vapauttaa muihin tehtäviin hyvinvointialueella.
Arviointikriteetit ja asiakkaan kuuntelu herätti kysymyksiä
Japanilaisia vieraita kiinnosti kuulla erityisesti siitä, miten asiakkaita ja heidän hoidontarvettaan arvioidaan yksilöllisesti ja millaisia kriteerejä arviointiin käytetään. Japanissa ikäihmisten hoidossa on vasta viime aikoina herätty ajatukseen, että potilaat tulisi nähdä yksilöllisemmin - kuten Suomessa. Perinteisesti hoito on ollut hyvin lääkäri- ja hoitajakeskeistä, jossa kaikille potilaille on tarjottu samoja toimenpiteitä ja aktiviteettejä.
– Meille tullaan sairaalasta ja iso osa pääsee kotiutumaan yksiköstä kotiinsa. Hoitoaika on keskimäärin noin kolme viikkoa. Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan päivä ja viikko kerrallaan ja arvioinneissa käytetään erilaisia arvioinnin mittareita. Suunnitelmat tehdään sen mukaan, ja katsotaan kotihoidon tarpeita myös kotiutumisen jälkeen. Arviointijakso kestää noin pari kuukautta, Susanna kertoi ryhmälle.
Susanna Kajanto esitteli yksikköä ryhmälle. Takana fysioterapeutti Mari Metsälä. Mukana oli myös kotiutushoitaja Anne Autio.
Jatkokysymyksinä rouva Sugimoto halusi tietää, miten ihmisten toiveita kuunnellaan ja entä jos on arvioitu, että asiakas pärjää kotona, mutta ei pärjääkään?
– Käymme jatkuvasti palavereja ja keskustelemme asiakkaan kanssa hänen voinnistaan ja pärjäämisestään. Jos voinnissa tapahtuu muutoksia, voimme ottaa hänet takaisin. Kotihoito huolehtii asiakkaasta kotiutumisen jälkeen, Susanna jatkoi.
“Hienoa, miten yksilölliset tarpeet otetaan huomioon”
Vierailun aikana suurinta ihastusta herätti kotihoidon laajasti käytössä oleva turvaranneke, joka mahdollistaa nopean pääsyn sairaalaan, jos asiakas ei itse pysty itselleen soittamaan apua. Fysioterapeutti Mari Metsälä näytti, miten yllättävän aivoverenvuodon saanut henkilöä kuntoutetaan. Asiakas oli päässyt nopeasti hoitoon turvarannekkeen hälytyksen ansiosta ja kuukauden jälkeen ottaa jo askeleita avustetusti. Hän sai kuntoutumisestaan vierailta aplodit.
– Turvaranneke kuulostaa tosi hyvältä idealta ja turvalliselta, kun se on koko ajan mukana, ja siten pääsee nopeasti sairaalaan, rouva Sugimoto pohti.
Myös yksikön kuntosali herätti ihastusta ja vertailua Japanin vastaaviin paikkoihin. Ryhmä kertoi, että Japanissa on todella paljon pelkästään ikäihmisille tarkoitettuja kuntosaleja, mutta erona Suomeen on se, että niissä täytyy harjoitella itsenäisesti, kun arviointi- ja kuntoutusyksikössä niihin saa ammattilaisen tukea.
– Laitteet näyttävät kuitenkin hyvin samanlaisilta, totesi herra Taguchi (kuvassa).
Kahvitauolla maisteltiin suomalaisia herkkuja, kuten Jaffa-keksejä ja Fazerin suklaata, ja pohdittiin yhteiskunnallisiakin aiheita. Oma Hämeen työntekijät saivat vastata kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten hoitajapula on Suomessa ratkaistu, ketkä saavat Suomessa hoitoa, suositaanko tiettyjä maantieteellisiä alueita ja miten nopea hoitoonpääsy on varmistettu.
Ihmettelyä herätti se, ettei terveyspalvelut olekaan Suomessa täysin ilmaisia ja keskustelua käytiin siitä, mitä kaikkea esimerkiksi kotihoidon tai yhteisöllisen asumisen maksuihin kuuluu. Yksilöllinen tilanne maksuissa tai arviointi- ja kuntoutusyksikön kriteereissä kuten ikärajassa ihastutti vieraita. Parin tunnin vierailun päätteeksi vieraat lähtivät matkaan vihkot täynnä muistiinpanoja sekä uusia ajatuksia ikäihmisten hoidosta.
– Oli tosi hienoa kuulla, miten potilaiden yksilölliset tarpeet ja toiveet otetaan huomioon myös yksiköstä kotiutumisen jälkeen. Pidetään huolta, että kaikki saavat elää hyvää elämää. On myös hienoa, että valtio tukee vanhuksia ja tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sekä rahallista tukea. Myös erilaisia hoitajia eri tarpeisiin on paljon, rouva Satou kiteytti tilaisuuden päätteeksi.
Matkanjohtaja ojensi yksikölle lahjaksi origamipapereita. Lahjan vastaanotti Susanna Kajanto.
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia
Projektiasiantuntija Christa Ahonen kirjoittaa blogitekstissään omaishoidon ja -hoitajien merkityksestä.
Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia
ARTIKKELI / 13.10.2026
Projektiasiantuntija Christa Ahonen kirjoittaa blogitekstissään omaishoidon ja -hoitajien merkityksestä.
ARTIKKELI / 13.10.2026
Blogi: Omaishoitajien monet kasvot – tunnistamisesta kohti hyvinvointia
Omaishoitajia ja läheishoitajia kohdataan kaikkialla. On puolisoita, sisaruksia, lapsia, ystäviä ja kumppaneita, jotka kantavat vastuuta läheisensä hyvinvoinnista ja arjesta. Kun puhumme omaishoidosta, mieleen nousee usein kuva ikääntyneestä puolisosta, joka hoitaa sairastunutta kumppaniaan kotona. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi. Läheistään hoitavat eivät aina ole virallisia sopimusomaishoitajia, eivätkä aina tunnista itseään sellaisiksi. Hoivasuhde muodostuu vähitellen, kun läheisen avun tarve kasvaa ja vastuu arjesta lisääntyy.
Omaishoidon merkitys yhteiskunnalle on valtava. Aikuisten sopimusomaishoidon kustannukset ovat arviolta 418 miljoonaa euroa vuodessa, kun vastaavan hoidon järjestäminen muilla palveluilla maksaisi noin 1,25 miljardia euroa. Ilman omaishoitajien panosta kustannukset olisivat moninkertaiset, mutta vielä tärkeämpää on se, että omaishoito mahdollistaa monelle turvallisen elämän omassa kodissaan läheisen ihmisen tukemansa, mikä voi ylläpitää hyvää toimintakykyä.
Miten sitten voimme tukea omaishoitajia tässä tärkeässä auttamistehtävässä?
Tärkeintä on tunnistaa omaishoitaja. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä palveluissa on yksinkertainen:
”Huolehditko läheisesi hyvinvoinnista tai hänen asioistaan?”
Tietoisuus auttaa tunnistamaan
Omaishoidon ja läheishoidon näkyväksi tekeminen on merkityksellistä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kun tietoisuus lisääntyy, yhä useampi tunnistaa oman tilanteensa ja löytää itselleen sopivan tuen äärelle varhaisemmin.
Näin voimme lisätä ymmärrystä siitä, että läheisen auttaminen ei ole vain yksityinen asia, se on merkittävä osa hyvinvointiyhteiskunnan kokonaisuutta. Lukemattomat läheiset mahdollistavat omalla panoksellaan sen, että moni ihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään mahdollisimman pitkään.
Läheistään hoitavien tarpeet ovat erilaisia. Yksi kaipaa tietoa, toinen vertaistukea, kolmas konkreettista apua arkeen. Yhteistä on kuitenkin se, että oma hyvinvointi jää helposti taka-alalle ja riskit haitallisille elintavoille voivat lisääntyä. Läheisestä huolehtiminen voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa, mutta myös kuormittavaa. Kotoa lähteminen ja toimintaan liittyminen voi haastaa ja onkin tärkeää huomioida omaishoitajien erityistarpeita hyvinvointia tukevia palveluita järjestettäessä. Omaishoitajan terveyden, jaksamisen ja voimavarojen tukeminen on samalla hoidettavan hyvinvoinnin tukemista.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistä työtä
Omaishoitajien tunnistaminen ja tukeminen on kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteinen tehtävä. Mitä aikaisemmin läheistään hoitava ihminen tunnistetaan, sitä paremmin tuki voidaan kohdentaa oikeaan aikaan. Pieni kysymys voi avata oven palveluihin, vertaistukeen ja helpompaan arkeen.
Liian usein apua tarjotaan vasta siinä vaiheessa, kun voimavarat ovat vähissä. Ennaltaehkäisevä tuki, varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen palvelut ovat tässä avainasemassa. Pohdittava onkin, miten tarjota hyvinvointia tukevaa palvelua läheistään hoitaville niin, että se mahdollistuu?
Kunnat ja hyvinvointialueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöt tarjoavat neuvontaa, vertaistukea, kohtaamisia ja toimintaa, joka vahvistaa voimavaroja. Parhaat tulokset voidaan saavuttaa yhteistyöllä, jossa läheistään hoitava ihminen kohdataan kokonaisuutena eikä vain palveluiden käyttäjänä.
Kun tietoisuus lisääntyy, tunnistaminen paranee. Kun tunnistaminen paranee, tuki löytyy oikeaan aikaan. Ja kun läheistään hoitavat saavat tarvitsemansa tuen, he voivat paremmin.
Lopulta kyse ei ole vain omaishoidosta tai läheishoidosta. Kyse on ihmisistä, jotka kantavat vastuuta läheisestään usein hiljaisesti, arjen keskellä. Heidän työnsä ansaitsee tulla nähdyksi, tunnistetuksi ja tuetuksi.
Jokainen kohtaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai kunnallisissa palveluissa tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa läheistään hoitava ihminen. Pieni kysymys voi johtaa suuriin vaikutuksiin.
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin hankkeessa (2025–2027) lisätään tietoisuutta hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkityksestä myös niille kohderyhmille, joita palvelut vaikeammin tavoittavat ja missä riskit piilevät.
Hanke järjestää omaishoitoteemaisen tilaisuuden Teams-yhteydellä Omaishoitoviikolla 26.11. klo 13–15.00 sekä Tietoa ja työkaluja omaishoitoperheiden tukemiseksi verkkokurssin käyttökoulutus 20.10. klo 14–14.45.
Lisätietoa tilaisuuksista saat hankkeen työntekijöiltä: christa.ahonen@omahame.fi ja anuliisa.salovaara@omahame.fi
Christa Ahonen
Projektiasiantuntija
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin -hanke
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä
Projektipäällikkö Kaisa Malmberg innostuu siitä, kun digipalvelut helpottavat asiakkaiden arkea.
Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä
ARTIKKELI / 13.10.2026
Projektipäällikkö Kaisa Malmberg innostuu siitä, kun digipalvelut helpottavat asiakkaiden arkea.
13.10.2026
ARTIKKELI / 13.10.2026
Rokotusaika vaikka kotisohvalta – Oma Häme kannustaa varaamaan syksyn kausirokotusajat diginä
Syksyn influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus avautuu tiistaina 20. lokakuuta. Oma Häme kannustaa asiakkaita varaamaan rokotusaikansa ensisijaisesti digitaalisesti. Digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat jo helpottaneet tuhansien kantahämäläisten asiointia ja vapauttaneet ammattilaisten työaikaa.
Kiireisen arjen keskellä rokotusajan varaaminen saattaa muistua mieleen vasta illalla, kun puhelinpalvelu on jo suljettu. Digitaalisen ajanvarauksen ansiosta asian voi hoitaa heti itselle sopivalla hetkellä. Myös varatun ajan siirtäminen tai peruminen onnistuu useimmissa tapauksissa digitaalisesti.
Viime vuonna Oma Hämeen kausirokotuksiin tehtiin peräti 21 480 digitaalista ajanvarausta. Tänä syksynä Oma Häme toivoo entistä useamman asiakkaan hyödyntävän digitaalisen asioinnin mahdollisuuksia.
– Meille tärkeintä on, että asiakas saa asiansa hoidettua mahdollisimman vaivattomasti. Itsekin pikkulapsiperheen arkea tuntevana tunnistan hyvin tilanteen, jossa illalla lapsen nukahdettua muistaa yhtäkkiä, että neuvola-aika pitäisi varata. Silloin on helpottavaa, kun asian voi hoitaa saman tien eikä tarvitse odottaa seuraavaan aamuun, digitaalisen ajanvarauksen kehittämistä koordinoiva projektipäällikkö Kaisa Malmberg kertoo.
Digiajanvaraus on jo säästänyt lähes 70 työpäivää
Digitaalisen ajanvarauksen suosio kertoo, että asiakkaat ovat valmiita hoitamaan terveyspalveluihin liittyviä asioitaan itsenäisesti, kun siihen tarjotaan toimivat välineet.
Vuoden 2026 aikana digitaaliset ajanvarauspalvelut ovat laajentuneet muun muassa kouluterveydenhuoltoon, neuvolapalveluihin ja suun terveydenhuoltoon.
Digitaalisesti aikoja voi varata useimpiin neuvolapalveluihin, esikoista odottavien perheiden suun terveydenhuollon ohjauskäynneille, 1. ja 7. luokan aloittavien terveystarkastuksiin sekä kausirokotuksiin. Lisäksi useissa palveluissa jo varattuja aikoja voi siirtää tai perua digitaalisesti.
Tammi–elokuussa 2026 asiakkaat tekivät digitaalisesti yli 3 700 ajanvarausta, yli 3 000 ajan perumista ja yli 2 800 ajan siirtoa.
Malmbergin mukaan erityisen ilahduttavaa on, että asiakkaat eivät ainoastaan varaa aikoja verkossa, vaan myös hallinnoivat niitä aktiivisesti.
– Monesti digitaalisten palveluiden onnistumista arvioidaan vain ajanvarausten määrällä. Itse pidän merkittävänä sitä, että asiakkaat käyttävät aktiivisesti myös perumis- ja siirtotoimintoja. Se kertoo siitä, että palvelu koetaan kokonaisvaltaisesti aidosti hyödylliseksi.
Hyödyt eivät rajoitu asiakkaiden arkeen.
Kevään 2026 aikana digitaalisen ajanvarauksen arvioidaan vapauttaneen Oma Hämeen ammattilaisilta noin 549 työtuntia eli lähes 69 työpäivää. Se on aikaa, jota voidaan suunnata esimerkiksi asiakkaiden kohtaamiseen ja palveluiden kehittämiseen.
– Digiajanvaraus ei ole vain tekninen ratkaisu. Se on toimintatapojen uudistamista. Parhaimmillaan se vähentää turhaa hallinnollista työtä ja antaa ammattilaisille enemmän aikaa siihen, missä he ovat parhaimmillaan eli asiakkaiden kohtaamiseen, Malmberg kertoo.
Parhaat ideat syntyvät arjen työssä
Digitaalisen ajanvarauksen kehittäminen on vaatinut yhteistyötä eri palvelualueiden ammattilaisten, esihenkilöiden, sovellusasiantuntijoiden ja järjestelmätoimittajien kesken.
Malmberg korostaa, että toimivat digipalvelut eivät synny pelkästään teknologiaa kehittämällä. Tarvitaan myös arjen työn tuntemusta ja rohkeutta uudistaa totuttuja toimintatapoja.
– Meillä on paljon ammattilaisia, jotka haluavat aidosti kehittää palveluita asiakkaiden näkökulmasta. Digiajanvarauksen onnistuminen on ennen kaikkea heidän ansiotaan. Projektin tehtävänä on mahdollistaa muutokset, mutta parhaat ideat syntyvät arjen työssä.
Projektipäällikkö itse innostuu erityisesti siitä hetkestä, kun pitkän kehittämistyön tulokset näkyvät asiakkaiden arjessa. Palaverit, määrittelyt ja Excel-taulukot ovat muuttuneet palveluksi, jota ihmiset todella käyttävät.
Vapaa-ajalla Malmberg hakee vastapainoa kehittämistyölle perheestä, luonnosta ja liikunnasta. Lenkkeily, salibandy ja golf auttavat palautumaan ja kirkastamaan ajatuksia.
– Liikunta antaa energiaa ja jaksamista kiireiseen arkeen. Moni asia saakin ratkaisunsa lenkkipolulla, säbähallilla tai golfkentällä, kun ajatuksille on ollut tilaa.
Digitaalisen ajanvarauksen kehittämistyö jatkuu
Oma Häme jatkaa digitaalisen ajanvarauksen laajentamista ja kehittämistä. Tavoitteena on, että yhä useampi asia hoituisi asiakkaan näkökulmasta helposti ja sujuvasti ilman tarpeettomia yhteydenottoja tai odottelua.
– Meidän tavoitteemme on tehdä asioinnista mahdollisimman helppoa. Asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä järjestelmiä taustalla on. Riittää, että palvelu toimii, asiat etenevät ja apu löytyy tarkoituksenmukaisesti oikeaan aikaan. Silloin olemme onnistuneet, Malmberg kiteyttää.
Varaa, siirrä tai peru aika digitaalisesti
Varaa aika syksyn influenssa- ja koronarokotuksiin 20.10. alkaen
Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan
Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.
Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan
ARTIKKELI / 13.10.2026
Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.
ARTIKKELI / 13.10.2026
Kirsi auttaa Forssan sairaalassa löytämään perille ja pysähtyy kuuntelemaan
Sairaalassa asioidessa voi tarvita apua oikean vastaanoton löytämiseen tai kaivata hetken keskustelua. Forssan sairaalan OLKA-vapaaehtoinen Kirsi auttaa käytännön asioissa ja antaa aikaa kohtaamiselle.
Kirsi tuli mukaan OLKA-toimintaan Forssan sairaalan asiakasraadin kautta. Aiempi kokemus vapaaehtoistyöstä ja halu auttaa kannustivat osallistumaan ensimmäiseen Forssassa järjestettyyn OLKA-valmennukseen joulukuussa 2024.
Aula-avustajana Kirsi opastaa asiakkaita, auttaa automaattien käytössä ja kertoo yhdistysten tarjoamasta tuesta. Joskus tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan.
Omat kokemukset auttavat ymmärtämään
Kirsi tuntee vertaistuen merkityksen omasta elämästään. Hän on suorittanut myös Toivo-vertaistukijavalmennuksen ja toimii aula-avustajan tehtävien lisäksi vertaistukijana.
– Olen itse ja koko perheemme myös saanut muilta ihmisiltä paljon vertaistukea, mikä on auttanut jaksamaan arjessa.
Kohtaamisista saa paljon myös vapaaehtoinen itse. Kirsin mieleen on jäänyt tilanne, jossa hän saattoi ensimmäistä kertaa Forssan sairaalassa asioivat asiakkaat kuvantamistutkimuksiin. Matkalla keskusteltiin OLKA-toiminnasta. Asiakkaiden kiitokset ja halaukset jäivät lämmittämään.
Kirsi arvostaa mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä omaan elämäntilanteeseensa sopivina aikoina. Hän on kannustanut myös ystäviään mukaan.
Tukea sairaalassa asioiville ja heidän läheisilleen
OLKA-toimintaa toteutetaan Kanta-Hämeessä Hämeen Setlementin ja Oma Hämeen yhteistyönä. Toimintaa on Assissa, Forssan ja Riihimäen sairaaloissa sekä Viipurintien terveysasemalla. OLKA tarjoaa kiireettömiä kohtaamisia ja tietoa yhdistysten tarjoamasta tuesta.
Vapaaehtoiseksi hakeutuvat haastatellaan, koulutetaan ja perehdytetään tehtäviinsä. Valmennukseen osallistuminen ei vielä sido aloittamaan vapaaehtoistyötä.
Seuraava OLKA-valmennus järjestetään Forssassa ke 21.10. klo 10–13. Ilmottaudu mukaan!
Haastattelun on tehnyt Eini Nurmi, järjestöpäällikkö, Hämeen Setlementti ry. Teksti on toimitettu Oma Hämeen verkkosivuille alkuperäisen jutun pohjalta.
Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä
Yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.
Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä
UUTINEN / 12.10.2026
Yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.
UUTINEN / 12.10.2026
Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä
Ahveniston sairaalan päivystyksessä yksi hoidon tarpeen arviointiin käytettävistä huoneista on tilapäisesti pois käytöstä vesivahingon vuoksi.
Vesivahinko sattui kalusteasennuksen yhteydessä, kun seinään porattaessa osuttiin vahingossa vesiputkeen. Kyse ei ole sairaalan rakentamisvaiheeseen tai rakennuksen rakenteisiin liittyvästä ongelmasta.
Tilassa tehdään parhaillaan kuivaus- ja korjaustöitä. Korjaustyöt kestävät arviolta noin kuukauden. Tänä aikana hoidon tarpeen arviointi tehdään toisessa käytössä olevassa huoneessa, mikä voi hidastaa asiointia päivystyksessä.
Pyydämme soittamaan Päivystysapuun 116 117 ennen päivystykseen lähtöä. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan. Hätätilanteessa soita 112.
Pahoittelemme tilanteesta mahdollisesti aiheutuvaa viivettä.
Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista - Oma Häme
Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista
Hätätilanteessa soita aina 112.
Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista
UUTINEN / 09.10.2026
Hätätilanteessa soita aina 112.
UUTINEN / 09.10.2026
Soita 116 117 ennen Assin päivystykseen hakeutumista
Kun harkitset lähtöä Ahveniston sairaalan eli Assin päivystykseen, soita ensin Päivystysapuun numeroon 116 117. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilanteesi ja hoidon tarpeen. Puhelimessa tehty arvio auttaa sujuvoittamaan hoidon tarpeen arviointia myös päivystyksessä.
Päivystyksessä on käytössä aikaisempaan tapaan ilmoittautumisautomaatti. Ilmoittautumisen jälkeen asiakas kutsutaan hoidon tarpeen arviointiin toiseen käytössä olevaan huoneeseen. Tämä hidastaa hieman asiointia saapumisvaiheessa.
Pahoittelemme asioinnin hidastumista. Muutos koskee saapumisvaihetta, eikä se vaikuta toimintaan varsinaisissa hoitotiloissa.
Päivystyksessä potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Kiireettömissä terveysasioissa ota yhteyttä omaan terveysasemaasi tai hyödynnä digitaalisia palveluja.
Hätätilanteessa soita aina 112.
Hoidon tarpeen arviointi voi tilapäisesti hidastua Assin päivystyksessä - Oma Häme
Tietävätkö läheisesi elinluovutustahtosi?
Kirjaaminen auttaa varmistamaan oman tahdon toteutumisen
Tietävätkö läheisesi elinluovutustahtosi?
ARTIKKELI / 09.10.2026
Kirjaaminen auttaa varmistamaan oman tahdon toteutumisen
09.10.2026
ARTIKKELI / 09.10.2026
Tietävätkö läheisesi elinluovutustahtosi?
Elinsiirto voi pelastaa vakavasti sairaan ihmisen hengen tai parantaa merkittävästi hänen elämänlaatuaan. Elinluovutusviikkoa vietetään 3.–10.10.2026. Viikko kannustaa pohtimaan omaa elinluovutustahtoa, kirjaamaan sen OmaKantaan ja kertomaan siitä läheisille.
Suomessa noin 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Sopivista siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, ja osalle sairastuneista elinsiirto on ainoa mahdollisuus jatkaa elämää.
Tämän vuoden elinluovutusviikon teemana on elinsiirron ihme. Onnistuneen siirron merkitys näkyy usein tavallisissa, ihmiselle tärkeissä asioissa: jaksamisessa, mahdollisuudessa palata opiskelemaan tai työelämään sekä ajassa perheen ja ystävien kanssa. Elinsiirron saanut voi elää luovutetun elimen ansiosta jopa vuosikymmeniä.
Oma tahto kannattaa tehdä näkyväksi
Elinluovutustahto kertoo, saako elimiäsi ja kudoksiasi käyttää kuolemasi jälkeen toisen ihmisen hoitamiseen.
Suomessa elinluovutukseen voidaan edetä, jos ihminen ei ole eläessään vastustanut sitä. Terveydenhuollon ammattilaisten on kuitenkin pyrittävä selvittämään vainajan tahto. Siksi oma kanta kannattaa ilmaista etukäteen.
Kerro tahdostasi myös läheisillesi. Kun asia on käyty yhdessä läpi, he voivat välittää tiedon tahdostasi tilanteessa, jossa et enää itse pysty sitä kertomaan.
Näin kirjaat elinluovutustahdon OmaKantaan
Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Valitse valikosta Elinluovutustahto.
Vastaa kysymykseen, luovutatko elimesi ja kudoksesi elinsiirtoon kuolemasi jälkeen, ja tallenna vastauksesi. Myönteiseen tahdonilmaisuun voit halutessasi lisätä tarkentavia tietoja.
OmaKantaan tallennettu elinluovutustahto on terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä. Voit myös muuttaa tahtoasi myöhemmin samassa osiossa.
Ota elinluovutustahto puheeksi läheisesi kanssa ja kirjaa oma päätöksesi talteen.
Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta
Lue lisää elinluovutuksesta ja elinluovutusviikosta