Strateginen valmiussuunnitelma kuvaa varautumisen periaatteet, tavoitteet ja vastuut.

1.1. Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden hallinta

Tässä kohdassa kuvataan organisaation turvallisuuskulttuurin periaatteet ja toimintamallit. Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan organisaation arvoja, asenteita ja sitoutuneisuutta turvallisuuteen sekä kykyä ja tahtoa edistää turvallista toimintaa ja ehkäistä uhkia.

1. 2. Elintärkeät toiminnot

Palveluntuottajan tulee tunnistaa omat elintärkeät toimintonsa eli ne toiminnot, jotka ovat kriittisiä palvelutuotannon jatkuvuuden kannalta. Kohdassa kuvataan nämä toiminnot ja niiden merkitys palveluntuotannolle.

1.3. Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoitteet ja toimintamallit

Tässä kuvataan varautumisen tavoitteet sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toimintamallit, joilla turvataan toiminnan jatkuvuus ja häiriötilanteiden hallinta.

1.4. Valmiussuunnitelman ylläpito

Valmiussuunnittelun tulee olla jatkuva prosessi. Tässä kohdassa kuvataan suunnitelman päivitysperiaatteet ja vastuut sekä eri osioiden tarkasteluvälit.

1.5. Lainsäädäntö ja ohjeet

Kuvataan keskeinen varautumista koskeva lainsäädäntö ja miten hyvinvointialueen velvoitteet liittyvät palveluntuottajan toimintaan.

1.6. Organisaation riskien arviointi

Kuvataan riskien arvioinnin toteuttaminen, vastuut ja poikkeusolojen riskien arviointi. Varsinainen riskiarvio voidaan liittää suunnitelman liitteeksi.

1.7 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelma

Tässä kohdassa kuvataan varautumisen kehittämisen keskeiset painopisteet sekä ne toimenpiteet, joilla varautumisen toimintamalleja kehitetään. Kehittämistarpeet voivat perustua esimerkiksi riskinarvioihin tai muihin toiminnassa esiin nousseisiin havaintoihin.

1.8 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat

Tässä kohdassa kuvataan linjaukset siitä, miten varautuminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen huomioidaan osana palveluntuottajan normaalia toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua.

1.9 Valmiuskoulutukset ja -harjoitukset

Tässä kohdassa kuvataan palveluntuottajan osallistuminen valmiuskoulutuksiin ja -harjoituksiin sekä niihin liittyvät toimintamallit. Valmiuskoulutusten ja -harjoitusten tarkoituksena on perehdyttää henkilöstö varautumisen toimintamalleihin ja testata niitä käytännössä, jolloin esiin voi nousta myös kehittämistarpeita.

1.10 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt

Tässä kohdassa kuvataan varautumisen ja valmiussuunnittelun vastuut sekä vastuuhenkilöt. Varautumisen vastuut ovat lähtökohtaisesti niillä, jotka vastaavat myös palveluntuottajan toiminnan johtamisesta. Lisäksi kuvataan vastuuhenkilöiden tehtävät, mukaan lukien valmiussuunnitelman päivittämisen vastuu.

1.11 Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palveluntuotannossa

Tässä kohdassa kuvataan, miten palveluntuotannon jatkuvuus varmistetaan sopimusperusteisessa toiminnassa. Koska hyvinvointialueen palvelut kuuluvat lainsäädännössä varautumisvelvoitteiden piiriin, tulee myös palveluntuottajan toiminnan jatkua häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Mikäli palveluntuottajan toiminnassa on alihankkijoita, tulee heidän toimintansa jatkuvuus tarvittaessa varmistaa sopimuksin.

1.12 Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen

Tässä kohdassa kuvataan varautumiseen liittyvä yhteistoiminta ulkoisten toimijoiden kanssa. Varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa perustuvat suurelta osin yhteistyöhön, jota tarvitaan esimerkiksi riskien arvioinnissa ja häiriötilanteen aikaisen tilannekuvan muodostamisessa.

1.13 Organisaation valmiussuunnitelman yhteensovittaminen

Tässä kohdassa kuvataan, miten palveluntuottajan eri toiminta‑alueiden valmiussuunnitelmat yhteensovitetaan organisaation sisällä. Mikäli organisaation laajuus edellyttää erillisten valmiussuunnitelmien laatimista, tulee ne yhteensovittaa esimerkiksi riskien arvioinnissa, toimenpiteiden määrittelyssä ja resurssien kohdentamisessa häiriötilanteen aikana.

Operatiivinen valmiussuunnitelma kuvaa häiriötilanteiden hallinnan käytännön toimintamallit ja menettelytavat palveluntuottajan toiminnassa.

2.1 Häiriötilanteen hallinnan tehtävät ja tavoitteet

Tässä kohdassa kuvataan häiriötilanteen hallinnan keskeiset tehtävät ja tavoitteet. Tavoitteena on turvata elintärkeiden toimintojen ja palvelujen jatkuvuus, minimoida häiriötilanteen vaikutukset sekä varmistaa tilannekuvan muodostaminen ja tiedonkulku.

2.2 Riskiarvioiden keskeiset tulokset

Tässä kohdassa esitetään tiivistetysti keskeiset riskiarvioiden tulokset. Laajempi riskiarvio voidaan tarvittaessa liittää valmiussuunnitelman liitteeksi.

2.3 Johtamisjärjestelmä normaalioloissa

Tässä kohdassa kuvataan palveluntuottajan organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä normaalioloissa sekä niiden toiminta häiriötilanteiden hallinnan tukena.

2.4 Organisaation johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis‑ ja informointijärjestelyt

Tässä kohdassa kuvataan menettelytavat, joilla johto ja avainhenkilöt hälytetään ja informoidaan häiriötilanteissa. Lisäksi kuvataan hälyttämisen perusperiaatteet, vastuut ja käytössä olevat järjestelyt.

2.5 Tehostetun johtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa

Tässä kohdassa kuvataan, miten tehostettu johtaminen ja tilanteen seuranta käynnistetään häiriötilanteessa. Kuvauksessa huomioidaan tiedonkulku, kokoontumisjärjestelyt, vastuut sekä tilanteen dokumentointi.

2.6 Johtaminen ja tilannetietoisuus häiriötilanteessa

Tässä kohdassa kuvataan tilannekuvan muodostamisen prosessi sekä käytössä olevat viesti‑ ja tietoliikenneyhteydet ja järjestelmät. Lisäksi kuvataan tilannetiedon jakaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

2.7 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset

Tässä kohdassa kuvataan häiriötilanneviestinnän peruslinjaukset ja toimintamallit. Tarvittaessa viitataan erilliseen kriisiviestintäsuunnitelmaan.

2.8 Vastuut ja tehtävät häiriötilanteen hallinnassa

Tässä kohdassa kuvataan häiriötilanteen hallintaan liittyvät vastuut ja tehtävät yleisellä tasolla. Tarkemmat toimintakortit ja tehtäväkohtaiset kuvaukset voidaan liittää suunnitelman liitteiksi.

2.9 Toiminnan yhteensovittaminen

Tässä kohdassa kuvataan häiriötilanteen aikainen toiminnan yhteensovittaminen eri toimijoiden kanssa sekä yhteistyöhön liittyvät menettelytavat ja yhteyshenkilöt.

2.10 Valmiussuunnitelman perehdyttäminen

Tässä kohdassa kuvataan, miten valmiussuunnitelmaan perehdytetään henkilöstö eri organisaatiotasoilla ja miten varmistetaan, että henkilöstö tuntee omaan tehtäväänsä liittyvät toimintamallit häiriötilanteissa.

Poikkeusolojen valmiussuunnitelma kuvaa palveluntuottajan varautumista poikkeusoloihin ja niistä aiheutuviin muutoksiin toiminnassa.

3.1 Poikkeusolojen vaikutukset organisaation toimintaan ja toimintaedellytyksiin

Tässä kohdassa kuvataan, millaisia vaikutuksia poikkeusoloilla voi olla palveluntuottajan toimintaan ja palvelujen tuottamiseen. Kuvauksessa huomioidaan mahdolliset muutokset palvelutuotannon laajuudessa, henkilöstöön liittyvät järjestelyt sekä muut toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät.

3.2 Organisaation hallinto poikkeusoloissa

Tässä kohdassa kuvataan, miten poikkeusolot vaikuttavat palveluntuottajan hallinto- ja johtorakenteeseen sekä päätöksentekoon. Tarvittaessa kuvataan poikkeusoloissa noudatettavat erityiset hallinnolliset menettelyt.

3.3 Valmiustoiminta poikkeusoloissa

Tässä kohdassa kuvataan palveluntuottajan valmiustoiminta poikkeusoloissa sekä eri valmiustasot ja niiden merkitys toiminnalle. Lisäksi kuvataan, mitkä tekijät aiheuttavat valmiuden kohottamisen tai laskemisen ja mitä toimenpiteitä eri valmiustasot edellyttävät.

3.4 Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut

Tässä kohdassa kuvataan poikkeusoloihin liittyvät varausjärjestelyt ja vastuut. Kuvauksessa huomioidaan henkilöstön, kiinteistöjen, ajoneuvojen ja muun kaluston varaamiseen liittyvät menettelyt ja vastuut.

3.5 Väestönsuojelutehtävät ja väestönsuojeluorganisaatio

Tässä kohdassa kuvataan palveluntuottajalle kuuluvat väestönsuojelutehtävät sekä vastuut väestönsuojeluun liittyvissä järjestelyissä. Lisäksi kuvataan, miten väestönsuojelutehtävät huomioidaan osana poikkeusoloihin varautumista.