Nuoren keskittymisvaikeuksien palvelupolku

Nuoren keskittymisvaikeuksien palvelupolku

Keskittymisvaikeudet voivat näkyä arjessa esimerkiksi koulutehtävien aloittamisen tai loppuun saattamisen haasteina, unohteluna, tavaroiden hukkaamisena, ajanhallinnan vaikeuksina sekä vaikeutena ylläpitää keskittymistä koulutyöhön. Oireiluun voi liittyä myös kuormittuneisuutta, ahdistuneisuutta, mielialan laskua tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä haasteita.

Polulta löydät tietoa keskittymisvaikeuksista, siitä millaista apua ja tukea on saatavilla sekä miten tilanteessa voi edetä.

Keskittymisvaikeudet voivat näkyä kotona esimerkiksi asioiden välttelynä, unohteluna, jatkuvana muistuttelun tarpeena tai vaikeutena saada asioita tehtyä. Aikaa voi kulua paljon digilaitteilla, omiin oloihin vetäytyminen voi lisääntyä tai olo voi tuntua jatkuvasti kuormittuneelta.

Koulussa keskittymisvaikeudet voivat näkyä esimerkiksi tekemättä jäävinä tehtävinä, poissaoloina, myöhästelynä tai vaikeutena seurata opetusta ja ylläpitää opiskelumotivaatiota. Keskittymisvaikeuksiin voi liittyä myös levottomuutta, vetäytymistä, väsymystä tai ahdistuneisuutta.

Jos keskittyminen, koulunkäynti tai jaksaminen herättää huolta, ensimmäinen askel on ottaa asia puheeksi koulussa. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi luokanvalvojaan, aineenopettajaan, erityisopettajaan, kuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan. Yhdessä arvioidaan, millaista tukea tarvitaan ja mitä tukitoimia voidaan vahvistaa.

Tilanteen kartoittamiseksi voi ottaa yhteyttä kuraattoriin, kouluterveydenhoitajaan tai muuhun tilanteessa mukana olevaan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiseen.

Yhteydenoton jälkeen tilannetta arvioidaan yhdessä ja tarvittavaa tukea voidaan suunnitella.

Yhteys- ja lisätietoja: 

Kouluterveydenhuolto

Opiskeluhuollon kuraattorit

Opiskeluhuollon psykologit

Tilannetta arvioidaan yhdessä nuoren, huoltajien, koulun ja ammattilaisten kanssa. Arvioinnissa voidaan keskustella esimerkiksi:

  • unesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja palautumisesta
  • ruutuajasta ja pelaamisesta
  • energiajuomien ja kofeiinin käytöstä
  • koulunkäynnin sujumisesta
  • sosiaalisista suhteista
  • mielialasta, ahdistuneisuudesta ja kuormittuneisuudesta
  • päihteiden käytöstä
  • vahvuuksista ja voimavaroista

Keskittymisvaikeuksien alkukartoituksen tekee pääsääntöisesti opiskeluhuollon työntekijä. Kartoituksen perusteella mietitään yhdessä, millaisesta tuesta voisi olla apua. 

Interventionavigaattori

Interventionavigaattori on digitaalinen kysely, jonka avulla kartoitetaan elämäntilannetta, oireita, koulunkäyntiä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Sitä voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun keskittymisvaikeuksien lisäksi on esimerkiksi ahdistuneisuutta, mielialan laskua tai kuormittuneisuutta.

Jos täytät kyselyn, ota lopussa näkyvä henkilökohtainen koodi talteen mahdollista jatkokäsittelyä varten.

Täytä Interventionavigaattori

Lisätukea arkeen

Keskittymisvaikeuksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Tukea arkeen voi löytyä myös vertaistuesta, järjestöjen palveluista sekä hyvinvointia tukevasta toiminnasta.

Hyvinvointisi tueksi -sivuston palveluhaun kautta löydät keskittymisvaikeuksiin liittyviä järjestöjen palveluja, vertaistukea ja muuta arkea tukevaa toimintaa. Sivustolta löydät myös tietoa, vinkkejä ja palveluja arjen sujuvuuden sekä hyvinvoinnin tueksi.

Tukimuodot valitaan aina nuoren yksilöllisen tilanteen perusteella. 

Keskittymisvaikeuksien digipolku

Tulossa oleva digipolku tarjoaa tietoa, itsearviointeja ja käytännön keinoja arjen hallinnan, opiskelun, ajanhallinnan ja hyvinvoinnin tueksi.

Keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma

Ohjelmasta saat tietoa ja käytännön keinoja keskittymisen, opiskelun, ajanhallinnan ja hyvinvoinnin tukemiseen. Voit käyttää ohjelmaa itsenäisesti tai pyytää sen käyttöön tukea kuraattorilta.

Aloita omahoito-ohjelma:

Keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma - Mielenterveystalo

Ryhmätoiminta

Ryhmätoiminta voidaan valita silloin, kun nuori hyötyy vertaistuesta tai tarvitsee lisätukea esimerkiksi tunnetaitoihin, opiskelutaitoihin tai arjen hallintaan. 

Koulun tukitoimet käynnistyvät välittömästi ja niitä arvioidaan koko prosessin ajan. 

Monialainen arviointi 

Jos koulun ja kodin tukitoimet eivät yksin riitä tai nuoren haasteet näyttävät jatkuvan, tilannetta tarkastellaan moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä voi olla mukana opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja, psykologi sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Ryhmän tehtävänä on katsoa kokonaisuutta eri näkökulmista ja arvioida, onko käytössä olevia tukikeinoja tarpeen vahvistaa tai laajentaa. Samalla mietitään, tarvitseeko lapsen tilanne lisäselvityksiä esimerkiksi oppimisvaikeuksista, aistisäätelystä tai toiminnanohjauksesta.  

Kun nuoren tilanteessa nousee esiin tarve tarkemmalle selvitykselle, nuori voidaan ohjata psykologin tutkimuksiin.   

Psykologi arvioi lapsen oppimista, tarkkaavuutta ja toimintakykyä silloin, kun epäillään oppimisvaikeuksia.   

Tutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että arkea tuetaan lapsen tarpeiden mukaiseksi. 

Kun alkuvaiheen tukitoimia on kokeiltu ja niiden vaikutuksia seurattu riittävästi, kouluterveydenhoitaja kokoaa yhteen tilanteesta kertyneet olennaiset tiedot.

Vastaanotolla tarkastellaan terveydentilaa, hyvinvointia ja toimintakykyä. Tarvittaessa nuori, huoltajat ja opettajat täyttävät tarkkaavuuden arviointiin liittyviä kyselylomakkeita.

Terveydenhoitaja tekee kokonaisarvion ja varaa tarvittaessa ajan Oma Suunta -vastaanotolle lääkärin arviota varten.

Oma Suunta -vastaanotolla lääkäri arvioi tilannetta aiemmin kerättyjen tietojen perusteella. Vastaanotolle tullaan, kun koulun tukitoimia, alkuvaiheen ohjausta ja muuta tarvittavaa tukea on toteutettu ja niiden vaikutuksia arvioitu.

Lääkäri arvioi, mistä keskittymisvaikeudet voivat johtua ja tarvitaanko diagnoosia, lääkitystä tai muuta jatkotukea.

Tarvittava tuki suunnitellaan yksilöllisen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Tuki voi koostua esimerkiksi koulun tukitoimista, opiskeluhuollon palveluista, kuntoutuksesta, ryhmätoiminnasta tai mielenterveyspalveluista.

Jos keskittymisvaikeuksien taustalla todetaan esimerkiksi ADHD, tukeen voi kuulua myös lääkitys, ohjaus tai valmennuksellinen tuki. Tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja tukea muutetaan tarpeen mukaan.