Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta

Lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta

Lapsiperheiden palveluohjauksesta ja neuvonnasta saat kiireetöntä apua ja tukea. Tarjoamme ohjausta ja neuvontaa lapsiperheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen. Palvelu on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen lapsi ja/tai lapsi syntymässä.

Palveluohjauksen tehtävä on kartoittaa lyhyesti yhdessä perheesi ja verkostosi kanssa, minkälaisesta tuesta perheesi voisi hyötyä ja ohjata perheesi parhaiten auttaviin tukipalveluihin kuten lapsiperheiden kotipalveluun, varhaisen tuen perhetyöhön, perheneuvolaan, lapsiperheiden sosiaalityöhön tai lastensuojeluun.

Joskus myös keskustelu palveluohjaajan kanssa tai ohjaus pika-ajoille on riittävä apu tilanteeseenne. Jos taas perheenne tilanne vaatii laajempaa selvittelyä, ohjaamme perheen palvelutarpeen arviointiin.

Tarpeen tullen teemme yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten järjestöjen, yhdistysten ja hyvinvointialueen muiden toimialojen kanssa.

Palveluohjaus on vapaaehtoista.

Voit ottaa yhteyttä lapsiperheiden palveluohjaukseen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • olet huolissasi jaksamisestasi vanhempana
  • tarvitsette apua parisuhteeseen liittyvissä ongelmissa
  • sinulla on lapsen kasvatukseen tai erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä
  • perheenjäsenillä on pulmia keskinäisessä vuorovaikutuksessa
  • kohtaat äkillisen elämäntilanteen muutoksen
  • olet kohdannut lähisuhdeväkivaltaa

Toimi näin

Palveluohjaukseen ja neuvontaan voit olla yhteydessä itse tai yhteyttä voi ottaa myös perheesi kanssa työskentelevä ammattilainen. Annamme ohjausta ja neuvontaa kiireettömissä asioissa. Otamme myös vastaan kiireettömät lastensuojeluilmoitukset sekä tuen tarpeen ilmoitukset.

Palveluohjaaja selvittää tilannetta ja tuen tarvetta yhdessä sinun ja perheesi kanssa. Hän myös neuvoo ja ohjaa sinut tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Ota yhteyttä sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse.

Viranomaiset tekevät tuen tarpeen ilmoituksen ja kiireettömän lastensuojeluilmoituksen aina sähköisellä lomakkeella, tarvittaessa voi konsultoida palveluohjaajaa puhelinajalla ennen sitä.

Lapsiperheiden palveluohjauksen ja neuvonnan puhelinasiointi

Lapsiperheiden palveluohjauksen puhelinasiointi tarjoaa ohjausta ja neuvontaa lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin sosiaalipalveluihin liittyen.

Palveluohjaukseen voivat soittaa sekä yksityiset henkilöt että ammattilaiset. Palvelu on tarkoitettu kaikille Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perheille, joissa on ainakin yksi alaikäinen. Palveluohjaus on maksutonta ja vapaaehtoista.

Mikäli puheluusi ei ehditä vastata puhelinajalla, jää numerosi meille talteen ja soitamme sinulle takaisin.

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä Sosiaali- ja kriisipäivystykseen puh 03 6296560. Henkeä uhkaavassa tilanteessa on aina otettava yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi päivystyksellisen sosiaalityön tarpeen.

Normaalit aukioloajat

Palveluohjaaja tavoitettavissa:
  • Maanantai - Torstai 09:00 - 12:00

Kunnat:

Ypäjä, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Loppi, Hattula, Riihimäki, Jokioinen, Hämeenlinna, Forssa, Tammela

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiakasnumerosta vastataan ympäri vuorokauden (24/7). Mikäli olemme kiireellisellä työtehtävällä, emme pysty vastaanottamaan asiakaspuheluita.

Kiireellistä apua vaativassa tilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Hätäkeskus välittää sosiaali- ja kriisipäivystykselle yleiseen hätänumeroon 112 tulleista yhteydenotoista sellaiset, joissa hätäkeskuspäivystäjän arvion mukaan tarvitaan sosiaalitoimen kiireellisiä toimenpiteitä.

  • Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys puh. 036296560
  • Hätäkeskukseen soitetaan kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella. puh. 112

Normaalit aukioloajat

Päivystävä sosiaalityöntekijä Avoinna ympäri vuorokauden.
Hätäkeskus Avoinna ympäri vuorokauden.

Kunnat:

Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa, Humppila, Hattula, Tammela, Janakkala, Hausjärvi, Loppi, Ypäjä, Jokioinen

Lastensuojeluilmoitus ja lapsiperheiden tuen tarpeen ilmoitus

Tällä lomakkeella voit ilmoittaa huolesta, joka liittyy alaikäiseen lapseen tai lapsiperheeseen. Yhteydenottolomakkeen perusteella kartoitamme henkilön sosiaalihuollon tuen ja palvelujen tarvetta.

Asiakkuus ja palvelu

Jos olet jo jonkin palvelun asiakkaana, ota ensisijaisesti yhteyttä omaan työntekijääsi.

Emme palvele numerotiedusteluissa tai ajanvaraus- ja peruutusasioissa.

Kiireelliset tai henkeä uhkaavat tilanteet

Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen numeroon 03 6296560. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita aina hätänumeroon 112.

Sisältöjulkaisija

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

UUTINEN / 18.03.2024

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

Oma Häme vahvisti digitaalisten palveluidensa valikoimaa 23.1., kun asiakaspalvelu-chatin toiminta pyörähti käyntiin.

Näissä asioissa asiakaspalvelu-chat auttaa

Chat-palvelussa asukkaat voivat kysyä palveluneuvonnan ammattilaisilta esimerkiksi verkkosivuihin, Oma Häme -sovellukseen tai yhteystietoihin liittyviä asioita. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita eikä anneta ohjausta ja neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.

 Asiakaspalvelu-chat on osoittanut tarpeellisuutensa jo ensimmäisten viikkojen aikana: siellä on palveltu maaliskuun alkuun mennessä jo yli 700 asiakasta. 

– Kysymyksiä on tullut laidasta laitaan, esimerkiksi yhteystiedoista ja digitaalisista lomakkeista. Palveluneuvonnan ammattilaiset vielä hieman harjoittelevat asiakaspalvelua uuden kanavan kautta. Pyrimme muun muassa asiakaspalautteiden pohjalta kehittämään palvelua mahdollisimman toimivaksi, projektipäällikkö Tiina Nikkanen kertoo. 

Avoinna arkisin klo 9–15

Palvelu on avoinna arkisin klo 9–15 ja siihen pääsee sovelluskaupasta ladattavan Oma Häme -sovelluksen kautta tai aloittamalla chatin osoitteessa omahame.fi. Jonotusaika chatiin on keskimäärin kolme minuuttia ja chat-keskustelun kesto keskimäärin hieman yli yhdeksän minuuttia. 

Oma Häme kehittää digitaalisia palveluitaan aktiivisesti vuoden 2024 aikana: Digitaalisen sote-keskuksen palvelut laajenevat mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden chateilla. Lisäksi sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennetaan kevään aikana. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata fyysisiä vastaanottoja, vaan ne toimivat vaihtoehtoisina väylinä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 07.03.2024

Päätöksenteko palveluverkkomuutoksista alkaa laajan keskustelu- ja kuulemiskierroksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 07.03.2024

Päätöksenteko palveluverkkomuutoksista alkaa laajan keskustelu- ja kuulemiskierroksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

UUTINEN / 07.03.2024

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

Aluehallitus käsittelee Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa kokouksessaan 11. maaliskuuta ja todennäköisesti myös 18. maaliskuuta. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita esitetään muutettavaksi Kanta-Hämeessä lähivuosina. Palvelurakenteiden muutosta viedään eteenpäin rinnakkain palveluverkkomuutosten kanssa. Nyt päätöksentekoon tuleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Suunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen palvelukeskukset sijaitsevat asiakkaille tutuissa toimipisteissä, joissa asukkaat ovat jo tottuneet asioimaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakkaille tarjotaan jatkossa yhä enemmän liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluja. Myös etä- ja digipalvelujen kehittämistä jatketaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Emme yritä korvata kaikkea palvelua digitaalisilla tai uusilla palvelumuodoilla. Ne on tuotava mukaan tähän kokonaisuuteen, jotta kykenemme annetuilla resursseilla järjestämään palvelut, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtionrahoitukseen ja hyvin pieneltä osin asiakasmaksuihin. Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta. Lain mukaan Oma Hämeen on katettava vuosina 2023 ja 2024 syntyvät alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Hyvinvointialuejohtajat viestivät hyvin selkeästi jo vuosi sitten, että hallittu ja riskit huomioiva muutos vaatii pari vuotta enemmän aikaa kuin meillä nyt on. Ymmärrän valtiontalouden erittäin hankalan tilanteen, enkä kiistä sitä, etteikö menoja voisi leikata. Kuitenkin teemme nyt samanaikaisesti prosessien muutoksia, järjestämistavan muutoksia ja palveluverkkomuutoksia hallinnollisten muutosten ollessa vielä kesken, joten riskit entisestään kasvavat. Tämän kaiken keskellä on syytä korostaa, että toimeenpanovaiheessa palveluiden saatavuuden turvaaminen on ensisijainen asia, painottaa Naukkarinen.

Oma Hämeen tasapainotustarve vuosina 2024–2026 on vähintään 130 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätös jäänee alustavan arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoden talousarvio puolestaan on noin 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Samaan aikaan talouden ensimmäisen tasapainotusohjelman säästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla ja kustannusten nousu on jatkunut voimakkaana, mikä on vaikeuttanut tasapainottamisen toteutumista.

Talouden saaminen tasapainoon lainsäädännön edellyttämässä määräajassa vaatii merkittäviä muutoksia ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja palveluihin. Oma Häme tasapainottaa talouttaan muiden keinojen lisäksi palveluverkkosuunnitelmalla.

 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kuvattuna asukasinfon verkkolähetyksessä.

Palveluja tarjolla uusissa paikoissa ja uusilla tavoilla

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen on tehnyt päätösesityksen aluehallitukselle palveluverkkosuunnitelmasta. Sen mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne perustuu kiinteisiin, liikkuviin, siirrettäviin sekä etä- ja digipalveluihin. Aluehallitukselle esitetään, että se esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä noin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Suunnitellut muutokset koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuotoja, saatavuutta ja toimipisteitä. Palveluita siirretään uusiin paikkoihin ja niitä tarjotaan uusilla tavoilla laadukkuutta ja kustannustehokkuutta tavoitellen.

– Eri sidosryhmät ja asiantuntijat ovat esittäneet aiheellisesti huolensa palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista. Yritämme saada aikaan annetussa rahoituskehyksessä ja hyvin tiukassa aikataulussa muutoksia, joista olisi mahdollisimman vähän haittaa asukkaille ja asiakkaille, sanoo hyvinvointialuejohtaja.

– Kiitän valmistelijoita ja päättäjiä asiallisesta prosessista tähän asti. Seuraava kuukausi on varmasti aktiivisen keskustelun aikaa. Viranhaltijat eivät lähde esityksissään siitä ajatuksesta, että paljonko milläkin seudulla tehdään muutoksia palveluihin, vaan esitys nojautuu vahvasti aiemmin hyväksyttyihin määrittelyperiaatteisiin, jatkaa Naukkarinen.

Saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella esitetään erillistä palvelukonseptia haavoittuvassa asemassa olevalle väestönosalle. Palveluiden piirissä on rajallinen määrä asiakkaita Kanta-Hämeessä, joiden hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voisi vaikeutua palvelupisteen tai palvelukeskuksen etäisyyden, julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi, eikä palvelua voida muuten tarjota asiakkaalle.

Palvelukonsepti otettaisiin käyttöön vuoden 2026 alusta. Palvelu voidaan toteuttaa kiinteissä tai siirrettävissä pisteissä, kuitenkin siten, että niissä ei ole päivystysluontoista vastaanottoa eivätkä pisteet ole terveydenhuoltolain 47 §:n tarkoittaman kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnanvapauden piirissä.

– Halusin tämän lisäyksen tuoda erityisesti saapuneen palautteen ja vaikutusarvioiden vuoksi, toteaa Naukkarinen.

Kolme palvelukeskusta, seitsemän palvelupistettä

Hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan Oma Hämeessä kiinteinä toimipisteinä toimisivat palvelukeskukset ja palvelupisteet. Tarkoituksena on, että hyvinvointialue perustaa kolme palvelukeskusta: Forssaan sairaalaan ja pääterveysasemalle, Hämeenlinnaan Ahvenistonmäelle, sekä Riihimäelle sairaalaan ja Penttilänkadun terveysasemalle. Riihimäen palvelukeskusta on suunniteltu myös uuteen sote-keskukseen, joka on vielä tarveselvitysvaiheessa.

Palvelukeskuksissa on tarjolla laajasti palveluita usealta toimialalta. Palvelukeskukset tarjoavat kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa sekä apua ja tukea monialaisia palveluita tarvitseville asiakkaille. Esityksen mukaan palvelukeskuksen toimintaa varten vuokrattuja toimitiloja voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää ilman erillisiä toimielinten päätöksiä.

Lisäksi Oma Häme perustaisi seitsemän palvelupistettä, joiden tarkemmista sijainneista taajamissa tai kunnissa päättäisi aluehallitus. Palvelupisteet sijaitsisivat

  • Jokioisissa
  • Kalvolassa (Hämeenlinna)
  • Lopella
  • Oitissa (Hausjärvi)
  • Parolassa (Hattula)
  • Tuuloksessa (Hämeenlinna)
  • Turengissa (Janakkala)

– Kun olemme valmistelussa miettineet palvelupisteiden sijaintia, emme ole pohtineet kuntarajoja, vaan asukkaiden palvelutarpeita sekä asukaskeskittymiä ja etäisyyksiä. Nyt esitetyssä mallissa 80 prosenttia väestöstä asuu alle 10 kilometrin etäisyydellä palveluista ja 93 prosenttia alle 15 kilometrin etäisyydellä. Koko esityksen taustalla on henkilöstön saatavuus, asukkaiden palvelutarve sekä rahoitus. Myös kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta tämän päivän palvelumalleihin on arvioitu, sanoo Naukkarinen.

Uutisen loppuun on koottu tarkemmin esityksiä palveluverkkomuutoksista toimialoittain.

Aluevaltuusto päättää muutoksista 26. maaliskuuta

Palveluverkkomuutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään tuottamaan nykyisellä rahoituksella. Toimipisteisiin ja palvelumuotoihin on tehtävä muutoksia myös siksi, että henkilöstö riittäisi. Muutoksilla halutaan niin ikään vastata ikäihmisten määrän kasvun ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Tämänhetkisen esityksen toteutuessa Oma Häme saavuttaisi vuoteen 2030 mennessä yli 100 miljoonan euron kumulatiiviset kustannussäästöt.

Suunnitelman luonnos julkaistiin tammikuussa, ja tavoitteena oli, että suunnitelmista käydään avointa keskustelua ennen päätöksentekoa. Helmikuussa on kerätty näkemyksiä ja kommentteja asiakkailta, asukkailta, henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja kunnilta. Aluehallitus esitti lausuntopyynnön kokouksessaan 29. tammikuuta ja lausuntokierros päättyi 23. helmikuuta. Lisäksi suunnitelmien vaikutuksia on arvioitu monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Hyvinvointialueen hallinto on käynyt läpi kaikki lausunnot ja asukkailta saadut kommentit, ja ne toimitetaan myös aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.

Maaliskuun päätöksen jälkeen palveluverkon muutokset toteutuvat vaiheittain lähivuosina, ei yhdellä kertaa. Isoin osa muutoksista alkaa näkyä asiakkaiden palveluissa vuoden 2025 loppupuolella. Käytännön muutoksia ryhdytään valmistelemaan päätösten jälkeen yhdessä henkilöstön kanssa. Myös asukkaiden osallistuminen jatkuu kevään aikana.

Forssan pääterveysasema on esityksen mukaan jatkossa osa Forssan sote-palvelukeskusta. 

Palveluverkkomuutoksia tarkemmin toimialoittain

Aluehallituksen 11.3.2024 kokouksen esityslista

Terveydenhuolto

Perusterveydenhuollon avopalveluja tullaan tarjoamaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä hoidon jatkuvuus varmistaen. Perusterveydenhuollon sairaalapalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, ja toiminnan laajuutta arvioidaan jatkuvasti yhteisenä kokonaisuutena vuodeosastotoiminnan ja kotisairaalatoiminnan kanssa. Janakkalan vuodeosaston tilanne arvioidaan erikseen vuonna 2025.

Kuvantamisen palvelut kootaan palvelukeskuksiin. Laboratoriopalveluja tarjotaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Näytteenottopalveluita tuotetaan tarvittavilta osin liikkuvana tai siirrettävänä palveluna.

Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan palvelukeskuksissa ja keskussairaalassa. Palvelukeskuksessa erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan lähi-, etä- tai konsultaatiopalveluna. Erikoissairaanhoidon osastohoito ja anestesiassa tehtävä leikkaustoiminta keskittyvät keskussairaalaan Assiin.

Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, palvelupisteissä ja keskussairaalan yhteydessä. Tarkoituksena on perustaa Oma Hämeelle oma selviämisasema vieroitus- ja korvaushoitoyksikön yhteyteen. Lisäksi perustettavaksi esitetään oma mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikkö.

Suun terveydenhuollon toiminta siirretään vaiheittain 2030 mennessä kolmeen palvelukeskukseen. Muut palvelut toteutetaan siirrettävissä palvelupisteissä tai tiloissa, joiden kustannukset vastaavat siirrettävää palvelupistettä.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palveluissa lyhytaikainen, ympärivuorokautinen palveluasuminen esitetään keskitettäväksi ensi vaiheessa kuuteen yksikköön: Forssan alueella Intalankartanoon ja Heikanrinteeseen, Hämeenlinnan alueella Voutilakeskukseen ja Ilveskotiin, Janakkalassa Tapailakotiin ja Riihimäen alueella sairaalan tiloihin. Tavoitteena on, että palvelurakennemuutoksen edetessä lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön vuoteen 2028 mennessä.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut

Sosiaalipalveluita, vammaissosiaalityötä sekä lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluita tarjotaan jatkossa palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimisi jatkossakin pääosin koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Neuvolapalveluja olisi tarjolla palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Lisäksi hyvinvointialue kokeilee lähivuosina jalkautuvaa neuvolamallia, ensiksi haja-asutusalueella. Jalkautuva neuvola hyödyntää alueen toimipisteitä ja tekee yhteistyötä perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Sosiaalipalvelut tulevat tekemään yhteistyötä vuoden 2025 alusta aloittavien työllisyysalueiden kanssa. Palveluita tarjotaan asiakkaille yhteiskäyttöisissä palvelupisteissä. Vammaispalvelun uutta, vaativan asumispalvelun yksikköä esitetään perustettavaksi Ilveskodin tiloihin. Ennen perustamista tulee varmistaa, että yksikön kustannukset ovat nykyistä palvelumallia edullisemmat.

Hallinto ja pelastustoimi

Hyvinvointialueen hallinto aiotaan sijoittaa hyvinvointialueen omistamiin tiloihin.

Pelastustoimen palveluverkosto koostuisi jatkossakin sekä päätoimisen henkilöstön että sopimuspalokuntien miehittämistä paloasemista. Nykyinen verkosto on täydentymässä Assi-sairaalan yhteyteen rakennettavalla paloasemalla. Nyt esitetään, että Oitin ja Hikiän paloasemien yhdistämisestä Hausjärvellä käynnistettäisiin esiselvitys.

Pieni reppu naulakossa ja seinällä ohje pukemisjärjestykseen

Arjen kesytys auttaa lapsiperheitä hankalissa tilanteissa – nyt myös Riihimäen ja Forssan seuduilla

UUTINEN / 05.03.2024

Kesyttämöstä lapsiperheet saavat matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja.

Pieni reppu naulakossa ja seinällä ohje pukemisjärjestykseen

Arjen kesytys auttaa lapsiperheitä hankalissa tilanteissa – nyt myös Riihimäen ja Forssan seuduilla

UUTINEN / 05.03.2024

Kesyttämöstä lapsiperheet saavat matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja.

Pieni reppu naulakossa ja seinällä ohje pukemisjärjestykseen

UUTINEN / 05.03.2024

Arjen kesytys auttaa lapsiperheitä hankalissa tilanteissa – nyt myös Riihimäen ja Forssan seuduilla

Arjen kesytyksen toimintamalli on otettu käyttöön koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Kesyttämöstä lapsiperheet saavat matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja. Toimintamalli on kehitetty Kanta-Hämeessä.

Arjen kesyttämö on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2021. Myönteisten kokemusten vuoksi toiminta päätettiin ulottaa koko hyvinvointialueelle. Kesyttämöt on nyt avattu myös Riihimäelle ja Forssaan. Ne palvelevat myös naapurikuntien asukkaita. 

3–9-vuotiaiden lasten huoltajat saavat Arjen kesyttämöstä matalan kynnyksen palvelua ilman jonoja. Tarjolla on vinkkejä, ohjausta ja konkreettista materiaalia arjen hallinnan tueksi. Kesyttämössä lapsiperheen arki on pilkottu pieniin osiin eli aamu- ja iltatoimiin, ruokailuun, arkipuuhiin kuten kaupassa käymiseen ja siivoamiseen, ennakointiin, siirtymätilanteisiin sekä tunne- ja rauhoittumistaitoihin. 

– Kesyttämökäynnin aluksi huoltajat arvioivat, mihin tilanteisiin he toivovat muutosta. Sen perusteella työntekijä kertoo, kuinka tilannetta voisi jäsentää uudella tavalla ja antaa mukaan materiaalia, jota voi hyödyntää kotona, kertoo neuropsykiatrinen valmentaja Suvi Will Oma Hämeen perhekeskuksesta. 

– Esimerkiksi ruokapöydässä nirsoilevaa lasta voi auttaa ruokarekka ja illalla hulinoivaa lasta iltatoimitaulukko. Siirtymätilanteiden jäsentämiseen puolestaan auttaa lähtöavustin. Kaikki materiaalit ovat helppokäyttöisiä ja kuvitettuja niin, että lapsi kiinnostuu niistä. 

Suvi Will on kehittänyt arjen kesytyksen toimintamallin yhdessä Hämeenlinnan kaupungin varhaiserityiskasvatuksessa työskentelevän varhaisen tuen valmentajan Anne Hannukkalan kanssa. Will ja Hannukkala ovat kysyttyjä puhujia myös Kanta-Hämeen ulkopuolella, sillä toimintamalli kiinnostaa laajasti. 

– Parhaimmillaan arjen kesytys auttaa perheitä varhaisessa vaiheessa niin, että tarvetta raskaammille palveluille ei pääse syntymään, Will iloitsee. 

Arjen kesyttämöissä on tarjolla pika-aikoja, joita huoltajat voivat varata osoitteesta: nettiaika.fi/perhekeskus.

Lisätietoja ja tulostettavaa materiaalia löytyy Oma Hämeen sivuilta