Navigointivalikko

Kotihoidon palvelupolku

Kotihoidon palvelupolku

Olet tullut palvelupolulle, johon olemme koonneet tueksesi kotihoitoon liittyvää tietoa. Saat polulta tietoa muun muassa kotihoidon palveluista, niiden hakemisesta, myöntämisperusteista sekä näihin liittyvistä tukipalveluista.

Palvelupolku auttaa hahmottamaan hoidon ja tuen kokonaisuutta.

Palvelupolku kuvaa, miten kotihoidon palvelut ja tuki yleensä etenevät sekä millaista apua on tarjolla eri vaiheissa.

Päivitetty 1.9.2026

Ikääntyvän aktiivinen arki ja ennakointi

Hyvinvointia ja toimintakykyä kannattaa tukea jo ennen kuin arjessa ilmenee avun tarvetta. Liikkuminen, ravitsemus, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, turvallinen asuminen sekä omien asioiden ennakointi tukevat kotona asumista ja itsenäistä arkea.
Tutustu ikäihmisille suunnattuihin hyvinvointisisältöihin, oman alueesi toimintaan ja järjestöjen palveluihin:

Ikäihmisten hyvinvointi - Hyvinvointisi tueksi

Palveluhaku - Hyvinvointisi tueksi

Hyvinvointisi tueksi

Puolesta asiointi

Jos läheisesi tarvitsee apua asioiden hoitamiseen, voit valtuuttaa luotettavan henkilön asioimaan puolestasi. Valtuutus mahdollistaa esimerkiksi sähköisen asioinnin ja yhteydenpidon sosiaali- ja terveyspalveluihin.

On hyvä varautua tulevaisuuteen myös laatimalla edunvalvontavaltuutus silloin, kun siihen kykenee itse.

Lisätietoja:

Puolesta asiointi

Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen - Digi- ja väestötietovirasto

Valtuuksien käyttöönottaminen - Suomi.fi

Huoli kotona pärjäämisestä?

Kun toimintakyky, muisti, turvallisuus tai arjessa selviytyminen herättää huolta, ota yhteyttä ikäihmisten asiakasohjaukseen. Saat neuvontaa ja ohjausta sekä tarvittaessa arvion palvelujen tarpeesta.

Ota ensisijaisesti yhteyttä ikäihmisten ensilinjaan. 

Palveluohjaaja selvittää yhdessä sinun ja läheistesi kanssa tilannettasi ja tuen tarvetta. Hän myös neuvoo ja ohjaa sinut oikean palvelun piiriin. Palveluohjaaja kertoo sinulle tarkemmin palveluiden myöntämisen perusteista, palveluiden hinnoista sekä yhteystiedoista. Neuvonta on sinulle maksutonta.

Tarvittaessa sinulle järjestetään palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuvat tarpeen mukaiset palvelut. Palvelutarpeen arviointi ei aina johda palveluiden aloittamiseen.

Palveluiden myöntäminen perustuu palveluille asetettuihin myöntämisperusteisiin. Neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin avulla sinulle varmistetaan tarvittavien palveluiden oikea-aikainen saatavuus. Asiakasohjauksesta saat tietoa, ohjausta ja neuvontaa muun muassa:

  •  hyvinvointisi edistämisestä
  • kolmannen sektorin toiminnoista ja palveluista
  •  varhaisen tuen palveluista
  • kotiin saatavista tukipalveluista
  • kotihoidosta
  • omaishoidosta
  • asumispalveluista

Saat tietoa niin hyvinvointialueen kuin yksityisten palveluntuottajienkin tuottamista palveluista.

Yhteystiedot:

Asiakasohjaus

Sosiaali- ja kriisipäivystys (kiireellinen tarve)

Kotihoidon tiimien yhteystiedot

Kotihoidon työtä tehdään tiimeissä, alueellisia tiimejä on useita.

Jos et ole vielä kotihoidon asiakas, ota yhteyttä ikäihmisten asiakasohjaukseen. Kotihoidon tarpeesi arvioi asuinalueesi mukainen palveluohjaaja tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kotihoidon tiimit

Palvelutarpeen arviointi 

  • Jos kotona pärjäämisesi on vaikeutunut, voit itse tai läheisesi voi olla yhteydessä ikäihmisten asiakasohjaukseen.  
  • Palveluntarpeen selvittämisestä vastaa iäkkään tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilö, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta ja joka toimii yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa. 

Hyvinvointialueen on aloitettava palvelutarpeen arviointi viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta 

  • 75 vuotta täyttäneelle ja 
  • Kelan eläkkeensaajan erityishoitotuen saajalle. 

Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee asiakkaita, jotka: 

  • eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä 
  • ovat palvelujen piirissä, mutta palvelun tarve muuttuu. 

Palvelutarpeen arviointi tehdään yleensä omassa kodissasi ja siitä sovitaan aina etukäteen. Palvelutarpeen arviointi on maksuton. 

  • Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään RAI-toimintakyvynarviointia, jolla pystytään selvittämään yhdessä ikääntyneen kanssa kokonaisvaltainen tilanne laajasti ja monipuolisesti. RAI-arviointijärjestelmässä selvitetään muun muassa arjesta suoriutuminen, psyykkinen tila ja kognitiiviset taidot, sosiaalinen toimintakyky ja hyvinvointi, terveydentila, kipu ja ravitsemus. RAI-arviointijärjestelmä antaa monipuolisen kuvan voinnistasi. 
  • Arvioinnissa pohdit ja tarvittaessa läheinen voi pohtia yhdessä asiakasohjauksen ammattilaisen kanssa, minkälainen tuki ja minkälaiset palvelut ovat tarpeen ja miten järjestettynä ne vastaavat parhaiten palveluntarpeeseesi.  
  • Palvelutarpeen arviointi ei aina johda palveluiden aloittamiseen. 
  • Palvelutarpeen arvioinnissa annetaan ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista hyvinvointialueen ja yksityisten palveluntuottajien sekä järjestöjen tarjoamista palveluista. 
  • Arvioinnissa kartoitetaan omia voimavarojasi ja tukiverkostoasi. 
  • Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä arvioidaan, voidaanko palveluiden järjestämisessä hyödyntää teknologiaa.  

Lisätietoja:

RAI-arviointi - THL. 

Yhteystiedot:

Asiakasohjaus 

Asiakassuunnitelma

Palvelutarvearviota täydennetään asiakassuunnitelmalla, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi toimii asiakassuunnitelman pohjana. Suunnitelman laatii sosiaalihuollon viranomainen yhdessä sinun ja tarvittaessa omaisesi tai laillisen edustajasi kanssa. 

Sinulla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Palvelupäätökset tekee sosiaalihuollon viranomainen.  

Ikäihmisten palveluiden myöntäminen perustuu Oma Hämeen palveluiden myöntämisperusteisiin, joiden tulee täyttyä palveluita myönnettäessä.  

Lisätietoja:

Ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteet

Omatyöntekijä  

Jos sinulle myönnetään sosiaalihuollon palveluita, nimetään sinulle omatyöntekijä asiakkuuden ajaksi. Useimmiten omatyöntekijä nimetään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos sinulle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. 

  • Omatyöntekijä on sosiaalihuollon ammattihenkilö tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jos se on palvelukokonaisuuden kannalta perusteltua.  
  • Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalityöntekijä.  
  • Omatyöntekijän tehtävänä on seurata palveluiden toteutumista ja toimia yhteyshenkilönä. 

Mikäli olet jo sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkaana, otathan ensisijaisesti yhteyttä hoitavaan tahoosi tai omatyöntekijääsi liittyen palveluihisi ja etuuksiisi. 

Terveydentilaan liittyvissä asioissa olethan yhteydessä terveysasemallesi tai hoitavaan tahoosi. 

Kotihoidon tukipalvelut

Sosiaalihuoltolain mukaan tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään sellaisia olosuhteita, että voit suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissasi.  Tukipalvelujen avulla voit saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämääsi.

Tukipalveluja järjestetään henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi tukipalveluja järjestetään henkilölle, joka tarvitsee niitä erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Tukipalvelujen järjestämisessä noudatetaan yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta. Palvelujen järjestämistapaan kuitenkin vaikuttavat maantieteelliset olosuhteet ja käytettävissä olevat muut palvelut. Tukipalvelujen järjestämisessä on kuntakohtaisia eroja. Tukipalveluja voidaan myöntää ennalta ehkäisevästä näkökulmasta myös niille, joilla ei ole vielä säännöllisen kotihoidon palveluja, mikäli niiden avulla turvataan asiakkaan itsenäistä kotona selviytymistä. Kotihoidon tukipalvelut myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Lisätietoja: 

Sosiaalihuoltolaki - Finlex

Ikäihmisten palveluiden myöntämisperusteet

Yhteystiedot

Asiakasohjaus

Asiointi ja kauppapalvelu

Asiointi- ja kauppapalvelun järjestäminen on ensisijaisesti sinun ja läheistesi turvin hoidettava asia tai yksityiseltä palveluntarjoajalta hankittava palvelu.

Asiointi- ja kauppapalvelu voidaan myöntää pääsääntöisesti äkillisissä ja kriisitilanteissa tukipalveluna tai yksittäisenä tilapäisenä käyntinä. Käytännössä puhutaan tilanteista, joissa omaisten tai markkinoiden avuin palvelua ei ehditä organisoimaan esimerkiksi kotiutuessa sairaalasta tai tilanteista, joissa päävastuullinen toimija sairastuu äkillisesti tai on muutoin estynyt toimittamaan asiaa.   

Ateriapalvelu (kotiin toimitettu ateria)

Ateriapalvelu suositellaan järjestämään ensisijaisesti yksityisten palveluntarjoajien palvelua, jos sellaista on alueellasi tarjolla.

Kotiin kuljetettu ateriapalvelu on tarkoitettu kotona asuville asiakkaille, jotka eivät kykene sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi valmistamaan aterioitaan, eivätkä kykene myöskään ruokailemaan kodin ulkopuolisissa ruokailupaikoissa. Ateriapalvelu voidaan myöntää myös , jos asiakkaalla on  ali- tai virheravitsemuksen riski.

Kuljetuspalvelu

Päivätoimintaan liittyy hyvinvointialueen järjestämä kuljetuspalvelu asiakkaan sitä tarvitessa. Kuljetuspalvelusta peritään tällöin erikseen määritelty asiakasmaksu. 

Liikkumista tukeva palvelu

Sinua ohjataan käyttämään ensisijaisesti paikallista palveluliikennettä. Lisätietoja palveluliikenteestä on koottu polun kohtaan Ikääntyvän aktiivinen arki.

Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua (taksimatkat) voidaan myöntää tapauskohtaisesti asiointi- ja virkistysmatkoihin, mikäli et pysty käyttämään joukkoliikennevälineitä tai omaa autoa ja sinulla on pitkäaikaista toimintakyvyn laskua, sairaus tai vamma, jonka takia tarvitset apua arjen asiointiin.

Liikkumista tukevaa palvelua myönnettäessä noudatetaan tulo- ja varallisuusharkintaa.

Palvelua ei ole tarkoitettu lääkärissäkäynti-, sairaala- tai kuntoutusmatkoihin, joihin on mahdollisuus hakea korvausta Kelasta.

Turvapalvelut

Turvapalvelu sisältää turvapuhelinlaitteen ja -rannekkeen sekä turvahälytystehtävien vastaanoton ja auttamistoiminnan.

Turvapalvelu, voidaan myöntää, jos sinulla on heikentynyt terveydentila, jonka takia tarvitset tarvittaessa nopeasti saatavaa apua. Tai sinulla on kaatumisia tai kaatumisen uhkaa tai koet turvattomuutta. Myös sosiaalisen verkoston puute on peruste turvapalvelun myöntämiselle.

Vaatehuoltopalvelu

Lähtökohtaisesti sinun tai läheisesi tulee järjestää vaatehuoltopalvelut itse tai yksityistä palveluntarjoajaa apuna käyttäen. Jos asumisolosuhteesi ovat sellaiset, että vaatehuolto ei omassa kodissasi onnistu, niin se voidaan järjestää viimesijaisena tukipalveluna kodin ulkopuolella. 

Arviointi- ja kuntoutusjakso

Arviointi- ja kuntoutusjakso toteutetaan silloin kun asiakkaalla arvioidaan olevan säännöllistä kotihoidon palveluiden tarvetta.  Arviointi- ja kuntoutusjaksolle ohjaudutaan aina asiakasohjauksen kautta. Yhteydenoton asiakasohjaukseen voi tehdä asiakas, läheinen, sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tai muu taho. Palveluohjaaja arvioi kokonaisvaltaisesti asiakkaan palveluiden tarpeen ennen arviointi- ja kuntoutusjakson aloitusta.  Palvelutarpeen arviointi tehdään useimmiten omassa asuinympäristössä, mutta sairaalasta kotiutuessa tilannetta arvioidaan jo sairaalassa. 

Kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla selvitetään tarkemmin yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa asiakkaan voimavaroja, toimintakykyä, kuntoutumismahdollisuuksia ja arvioidaan aktiivisesti asiakkaan palveluntarvetta.  

Kuntouttava arviointijakso toteutetaan asiakkaan kotona, jokainen käynti perustuu kuntouttavaan työotteeseen. Arviointijaksolle laaditaan suunnitelma, jonka harjoitteiden avulla asiakkaan fyysistä toimintakykyä pyritään parantamaan jakson aikana. Asiakasta tuetaan ja autetaan niissä arkielämän toiminnoissa, joihin hänen voimavaransa eivät riitä. Arviointi- ja kuntoutusjakson tavoitteena on, että asiakkaan toimintakyky pysyisi ennallaan tai kohenisi. Toimintakyvyn parantuessa voi kotihoidon palveluiden tarve vähentyä tai toimintakyky kohentua niin, ettei arviointi- ja kuntoutusjakson päätyttyä kotihoidon palveluille ole enää tarvetta. Arviointi- ja kuntoutusjakson toteuttaa kotihoidon monialainen osaava henkilöstö, johon kuuluu muun muassa lähihoitajia, sairaanhoitajia sekä fysioterapeutteja.   

Arviointi- ja kuntoutusjakson käyntejä voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan teknologisten laitteiden avulla esimerkiksi videovälitteisellä kuvapuhelinpalvelulla. Jokainen asiakkaan luokse tehtävä käynti on arvioiva käynti. Arviointi- ja kuntoutusjakson kesto on enintään 4 viikkoa. 

Toimintakyvyn arvioinnissa hyödynnetään RAI-järjestelmää ja lisäksi tarvittaessa käytetään muita toimintakykymittareita. Arviointien tuloksia hyödynnetään jatkohoitoa suunniteltaessa.   

Arviointi- ja kuntoutusjakson lopussa asiakkaan tarvitsemat palvelut, tukipalvelut, kolmannen sektorin palvelut ja muut tukiverkostot kartoitetaan ja asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma. Mikäli kotihoidon palvelut päättyvät, saa asiakas jatko-ohjeet omatoimiseen harjoitteluun.  Mikäli jakson jälkeen alkaa säännöllinen kotihoito, fyysisen toimintakyvyn harjoitukset jatkuvat edelleen. 

Yhteystiedot:

 Asiakasohjaus 

Kotihoidon asiakkuuden alkaminen 

Kotihoidon palvelukokonaisuus koostuu useista tiimeistä, jotka ovat alueelliset kotihoitotiimit, etä- ja digipalvelut, keskitetty työjärjestely, varahenkilöstö, arviointi-, kuntoutus- ja kotiutustiimit, lyhytaikainen yhteisöllinen asuminen, sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen sekä päivätoiminta. 

Säännöllinen kotihoito 

Lähtökohtana säännöllisen kotihoidon myöntämiselle on, että hoitosi ja huolenpitosi vaativat pääsääntöisesti päivittäistä tai useita kertoja viikossa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista.  

Kotona asumistasi tuetaan erilaisten tuki- ja turvapalveluiden sekä teknologisten ratkaisujen avulla ja pitkäaikaissairaille myönnettävillä hoitotarvikkeilla. Kotihoito toteutetaan aina tilanteeseesi sopivimmalla tavalla ja hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään palveluiden tuottamisessa. Käynti suoritetaan ensisijaisesti etäpalveluna, mikäli se on mahdollista. Etäpalveluiden palvelukäynnit lasketaan välittömään asiakasaikaan. Etäpalvelukäynnin mahdollistavasta laitteesta ei peritä sinulta kuukausimaksua. 

Ohjaudut kotihoidon palveluihin aina arviointi- ja kuntoutusjakson kautta. Toimintakykysi ja palveluiden tarpeesi arvioidaan arviointi- ja kuntoutustiimiin toimesta.  Jos jaksolla todetaan, että tarvitset hyvinvointialueen kotihoidon palveluita, siirryt oman asuinalueesi kotihoidon asiakkaaksi. 

Tilapäinen kotihoito 

Sinulle voidaan myöntää tilapäistä kotihoitoa, jos toimintakykysi on väliaikaisesti heikentynyt ja tarvitset hoitoa tilapäisesti, enintään kolme kuukautta. Edellytyksenä on, että hoitosi toteuttaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamista, etkä pysty itse tai saattajan turvin hakeutumaan terveydenhuollon palveluihin. Palvelutarpeesi pitkittyessä palveluiden tarve arvioidaan uudestaan. 

Kotihoidon palvelut eivät ole mahdollisia:  

  • Sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin (esim. ompeleiden poisto, haavahoito tai verinäytteiden otto), jos pääset asioimaan kodin ulkopuolelle. 
  • Jos tarvitsevat ainoastaan lääkkeiden jakamisen, siivous-, pyykkihuolto, kauppa- tai muita asiointipalveluja, näissä tilanteissa sinut ohjataan tukipalveluiden piiriin.  
  • Palvelutarpeen arvioinnin perusteella jokin muu palvelumuoto on sinulle oikea  

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Jos tarvitset hyvinvointialueen tuottamaa säännöllistä kotihoitoa tai tukipalvelua, sinulle tehdään yksilöllisten tarpeidesi mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Halutessasi suunnitelman tekoon voi osallistua myös läheisesi. Sinun toivotaan kertovan, minkälaisia tavoitteita sinulla on oman elämäsi, vointisi ja kuntoutumisesi suhteen.  

Jos olet tehnyt hoitotahdon, niin siitä on hyvä kertoa omalle hoitajallesi ja hoitavalle lääkärillesi, koska hoitotahdosta tehdään merkintä asiakastietojärjestelmään ja se kirjataan kotihoidon suunnitelmaan.  

Kotihoidon suunnitelman sisältöä, keinoja ja tavoitteita muutetaan vointisi muuttuessa. Palvelua voidaan lisätä, vähentää tai päättää, jos tarvetta palvelulle ei enää ole. Kotihoidon suunnitelmassa sovitaan käyntimääristä- ja suuntaa antavista käyntiajoista.  

Kotihoidon tiimi ja omahoitajuus

Kotihoidon työtä tehdään moniammatillisissa tiimeissä. Tiimeissä työskentelee lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Kotihoidossa on myös fysioterapeutteja, jotka osallistuvat hoitosi suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kotihoidon henkilöstön työtä tukee kotihoidon lääkäri sekä erityistyöntekijät, joita konsultoidaan tarvittaessa. Yhteistyö asiakasohjauksen ammattilaisten kanssa jatkuu koko kotihoidon asiakkuuden ajan. Kotihoito ja palveluohjaaja arvioivat palveluntarvettasi säännöllisesti.  

Kotihoidossa sinulle nimetään omahoitaja, joka suunnittelee hoitosi yhdessä sinun ja tiimin kanssa.  Omahoitajasi vastaa pääosin hoitosi toteuttamisesta työvuorossa ollessaan. Omahoitaja tekee sinulle RAI- toimintakykyarvioinnin yhdessä sinun ja mahdollisuuksien mukaan läheistesi kanssa ja laatii sinulle hoito- ja palvelusuunnitelman. Omahoitaja vastaa pääosin sinua koskevasta tiedonkulusta, tietojesi päivittämisestä sekä tiedon välittämisestä voinnissasi tapahtuneista muutoksista läheisille ja kotihoidon tiimin jäsenille.  

Kotihoidon lääkäripalvelut

Kun olet säännöllisen kotihoidon asiakkaana, niin kotihoidon lääkärillä on kokonaisvastuu lääketieteellisestä hoidostasi sekä hoitoosi liittyvistä päätöksistä kotihoidon palveluiden aikana. Lääkehoitosi kokonaisvastuu on kotihoidon lääkärillä ja sairaanhoitajalla. Kotihoito huolehtii lääkehoidostasi lääkärin ohjeen mukaan niiltä osin kuin et itse siihen turvallisesti kykene. Kotihoidon tehtävänä on antaa sinulle tarvittava lääkehoidon neuvonta sekä seurata ja arvioida lääkehoidon vaikuttavuutta.

Hoitotarvikkeet ja -välineet

Voit saada hoitotarvikkeita ja -välineitä, jos hoidat sairauttasi kotona ja tarvikkeet ovat sairautesi hoidon tai sen jälkitilan vuoksi tarpeellisia. Maksuttoman hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Poikkeuksena ovat diabetes-, dialyysi- ja avanneasiakkaiden hoidossa käytettävät tarvikkeet, jotka saat heti, kun sairaus todetaan. Muita jaettavia hoitotarvikkeita ovat muun muassa haavanhoito- ja katetrointitarvikkeet sekä vaipat henkilöille, joiden virtsan- tai ulosteenpidätyskyky on keskivaikeasti tai vakavasti heikentynyt. 

Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja kokonaistilanteesi arviointiin. Arvioinnin ja päätöksen tarvitsemistasi hoitotarvikkeista tekee terveydenhuollon ammattihenkilö, joka kirjoittaa sinulle lähetteen hoitotarvikejakeluun. Tieto kirjataan myös hoitosuunnitelmaasi. Saat hoitotarvikejakelusta niitä tarvikkeita, joita on kirjattu hoitosuunnitelmaasi. Hoitotarvikkeiden saamisen yhteydessä saat myös opastusta tarvikkeiden käyttämiseen. Myös läheisesi voi saada opastusta tarvittaessa. 

Lisätietoja:

Hoitotarvikejakelu

Mobiili ovenavaus

Kotihoidon asiakkuuden alussa asuntosi ulko-oveen saatetaan asentaa avaimeton eli mobiili ovenavausjärjestelmä. Järjestelmä koostuu huoneiston ulko-oven sisäpuolelle kiinnitettävästä ovenavauslaitteesta ja henkilökunnan käyttämästä mobiilisovelluksesta ovien avaamiseen. Mobiililukot lisäävät avainturvallisuuttasi ja sujuvoittavat kotihoidon työtä.

Mobiililukko on mahdollista asentaa myös taloyhtiön yhteisiin tiloihin, esimerkiksi kerrostalojen alaoviin, jolloin työntekijä pääsee helposti ja nopeasti sisälle rappukäytävään. Ovenavauslaitteen asentaminen yhteisiin tiloihin tehdään aina yhteistyössä asiakkaan taloyhtiön ja isännöintitoimiston kanssa.

Mobiiliovenavauksen käyttöönoton edellytykset arvioidaan aina kotihoidon palvelun alkaessa.

Mobiilikäyttöisen lukon asennus ei vaikuta oven avaamiseen tai lukitsemiseen tavallisilla avaimilla. Taloyhtiön yleisavaimet toimivat kuten ennenkin eli sinun ei tarvitse muuttaa omaa toimintaasi oven avaamiseen liittyen millään tavalla.

Kotihoidon henkilökunta käyttää mobiili ovenavausjärjestelmää henkilökohtaisten tunnusten avulla, joten mobiililukon käyttäjistä jää aina seurantatieto järjestelmään.

Ovenavauslaitteen asentaminen ja myöhempi poistaminen on kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiöille maksutonta. Laitteen asentamisesta tai poistamisesta ei jää jälkiä oveen. Asennuksen ja poiston tekee valtuutettu lukkoliike.

Asiakasmaksut

Hyvinvointialue saa asiakasmaksulain mukaan periä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta (kotihoito) kuukausimaksun, joka määräytyy palvelupäätökseen kirjattujen palvelutuntien määrän, asiakkaan maksukyvyn ja perheen koon mukaan.

Kotihoidon käyntejä voidaan tehdä myös etähoitokäynteinä, nämä lasketaan myös välittömään asiakasaikaan ja kotihoidon tunteihin.

Lisätietoja:

Asiakasmaksujen ohjekirja

  • Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettava palvelun (kotihoito) maksuperusteet löydät sivuilta 27–29.
  • Kotihoidon tukipalveluiden maksuista voit lukea sivuilta 24–26.
  • Rintamaveteraaneilta ja sotainvalideilta, joilla on vähintään 10 % haitta-aste ja jotka ovat vahingoittuneet tai sairastuneet vuosien 1939–1945 sotien johdosta, ei muun muassa kotihoidosta ja kotiin annettavista tukipalveluista peritä asiakasmaksua. Sotainvalidien ja rintamaveteraanien maksuista saat lisätietoa sivuilta 5–6.

Maksun alennuksen tai vapautuksen hakeminen

Hyvinvointialue voi alentaa asiakasmaksuasi tai jättää sen perimättä, jos maksu vaarantaa sinun tai perheesi toimeentuloa tai lakisääteistä elatusvelvollisuutta.

Lisätietoja:

Asiakasmaksut  

Asiakasmaksujen alentaminen ja perimättä jättäminen

Säännöllisen kotihoidon toimintakäytänteet 

Tavoitteenamme on tukea itsenäistä toimintaasi ja ylläpitää elämänlaatuasi kokonaisvaltaisesti. Kotihoidon palvelulla autamme ja tuemme sinua niissä arkielämän toiminnoissa, joissa sinulla on toimintakyvyn rajoitteita. Ohjaamme ja kannustamme sinua tekemään niitä asioita itsenäisesti, mihin kykenet vointisi puitteissa. Lisäksi tuemme omatoimisuuttasi asianmukaisilla apuvälineillä ja soveltuvalla teknologialla. Etähoito on ensisijainen tapa toteuttaa kotihoitoa.  

Työntekijä näkee kaiken oleellisen tiedon päivän asiakaskäynteihin liittyen suoraan puhelimen mobiilisovelluksesta.  Kotikäynnin aikana työntekijä voi tarkistaa sovelluksesta hoitoosi liittyviä tietoja. Vointiasi, toimintakykyäsi ja kotitilannettasi arvioidaan aina kotikäyntien aikana.  Hoitaja kirjaa pääsääntöisesti jokaisen käynnin aikana mobiililaitteellaan vointiisi ja toimintakykyysi liittyviä tietoja sekä mittaustuloksia.  Mobiilikirjaamisen avulla merkinnät saadaan tehtyä suoraan asiakastietojärjestelmään, josta ajantasainen tieto on sinua hoitavien ammattilaisten hyödynnettävissä välittömästi.  

Etähoito 

Etähoito on kotihoidon etäpalvelua, jossa sinä ja kotihoidon hoitaja olette kuva– ja ääniyhteydessä. Sinulla on kotona käytössäsi etähoidon mahdollistava laite ja hoitajalla on käytössään mobiililaite tai tietokoneyhteys. Saat laitteen maksutta käyttöösi. Etähoito on yksi tapa tuottaa kotihoidon palvelua ja se rinnastetaan kotihoidon fyysiseen käyntiin. Kotiin annettava palvelu voidaan toteuttaa joko pääsääntöisesti tai osittain etähoitona. 

Jos vointisi ja toimintakykysi sekä sovittu käynnin sisältö mahdollistavat etäpalvelun käytön, toteutetaan käynti ensisijaisesti etähoitona. Etähoidon sisältö voi olla esimerkiksi 

  • voinnin seurantaa  
  • lääkehoidon varmistamista  
  • ruokailusta ja muista arjen toimista muistuttamista ja niissä tukemista   
  • etäjumppaa ja kuntoutusta  

Etähoitoa toteutetaan etukäteen sovittuna ajankohtana. 

Etähoidon asiakkaana läheisellesi voidaan luoda tunnukset, jotta hän voi käyttää palvelua soittaakseen kuvapuheluja sinulle. Läheinen saa tekstiviestillä ohjeet ja salasanan sovelluksen lataamiseen. Sovellukseen voidaan liittää niin monta läheistä kuin haluatte ja yhteydenotto laitteeseen onnistuu myös ulkomailta.  

Kotihoidon palvelun yleiset periaatteet 

  • Asiakkaana tai läheisenä et voi valikoida hoitohenkilökuntaa. Kotihoidon henkilöstön ammattitaito ja heidän soveltuvuutensa työhön on työnantajan toimesta tarkistettu.
  • Työntekijän koskemattomuuden ja turvallisuuden tulee toteutua kotikäynnin aikana. Palvelutarpeen arvioinnissa, kotihoidon palveluita myönnettäessä ja toteuttamisen suunnitelmaa tarkennettaessa on huomioitava mahdolliset asiakkaan ja hänen läheistensä uhkaavaan käyttäytymiseen, päihteiden käyttöön, tupakointiin, kotieläimiin tai asiakkaan kodin olosuhteisiin liittyvät riskitekijät. Jos kotihoidon toteuttamisen arvioidaan olevan hoitavalle henkilökunnalle hallitsematon työturvallisuusuhka ja asiakas ei suostu tai kykene muuttamaan hoito-olosuhteita, kotihoito voidaan lopettaa ja/tai asiakas ohjataan hänen tarpeitaan vastaaviin muihin palveluihin tai hoito järjestetään kodin ulkopuolella.
  • Mikäli asiakas on voimakkaasti päihteiden vaikutuksen alaisena kotihoidon kotikäynnillä, voidaan varsinainen käynti siirtää myöhemmäksi turvallisuussyistä. Kuitenkin päihtyneen asiakkaan yleistila tarkistetaan, mikäli sen voi tehdä turvallisesti.
  • Läheisiä pyydetään ilmoittamaan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailujensa aikana hoitavat asiakkaan, eikä kotihoidon käyntiä tarvita.
  • Lähtökohtaisesti kotihoito ei kanna puita tai lämmitä asuntoa puilla.
  • Postit haetaan postilaatikosta, jos asiakas ei siihen itse kykene.
  • Lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät kuulu kotihoidon tehtäviin.
  • Kotihoidon henkilöstö ei kuljeta asiakkaita omilla autoillaan. Hoitajan asioidessa asiakkaan kanssa, käytetään julkista kulkuneuvoa tai taksia, jonka kustannuksista vastaa asiakas.
  • Kotihoito kiinnittää huomiota myös kodin laiteturvallisuuteen. Pelastuslain mukaan hyvinvointialueen toimijoiden on velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan palo- tai onnettomuusvaarasta alueen pelastusviranomaiselle.

Liikkumisen edistäminen

Kotihoitoa toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jossa keskeisenä ajatuksena on tukea sinua selviytymään mahdollisimman itsenäisesti arjen askareista ja päivittäisistä toiminnoista. Sinua ohjataan ja kannustetaan tekemään niitä asioita itsenäisesti, mihin kykenet toimintakykysi puitteissa.  Arkiliikkumisen toteutuksesta sovitaan myös läheistesi kanssa. Sinua ohjataan yksilöllisesti tekemään erilaisia voimistelu- ja lihaskuntoliikkeitä. Kotiympäristösi esteettömyys ja turvallisuus  huomioidaan. Sinua ohjataan ja motivoidaan osallistumaan mahdollisuuksiesi mukaan kodin ulkopuoliseen toimintaan esimerkiksi päiväryhmätoimintaan, erilaisiin liikuntaryhmiin ja ulkoiluun. Tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää, että sinä, läheisesi ja hoitohenkilökunta sitoudutte toimimaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sinulle huolehditaan tarvitsemasi apuvälineet ja ohjataan niiden käytössä. Kotihoito konsultoi tarvittaessa asiantuntijoita, esimerkiksi fysioterapeuttia, toiminta-, puhe- tai ravitsemusterapeuttia ja muistihoitajaa. Liikkumisen avustamisestasi kodin ulkopuolella vastaa ensisijaisesti läheisesi tai muut toimijat. 

Akuutti tehostettu kotikuntoutus

Sinulle voidaan aloittaa akuutti tehostettu kotikuntoutusjakso säännöllisessä kotihoidossa silloin, kun fysioterapeutti yhdessä kotihoidon tiimin kanssa on arvioinut sen tarpeelliseksi. Tehostetun kotikuntoutusjakson aikana fysioterapeutti ohjaa sinua fyysisten harjoitteiden suorittamisessa kahdesta kolmeen kertaa viikossa kuntoutusjakson kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi suoritat jaksolla mahdollisia muita harjoitteita kotihoidon hoitajien ohjaamina. Fysioterapeutti voi ohjata sinut myös kuntosalilla tapahtuvaan voima- ja tasapainoryhmään. 

Sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen

Hoitajat kannustavat sinua pitämään yllä ihmissuhteitasi ja harrastuksiasi niin, että sinulla säilyisi voimavarojesi ja toiveidesi mukainen mielekäs kanssakäyminen ja toiminta mahdollisimman pitkään. Palveluohjaajat sekä kotihoidon hoitajat pyrkivät löytämään sinulle sopivia vapaaehtoistoimijoita, jos koet yksinäisyyttä. 

Ravitsemus

Sinua ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Mikäli et itse pysty valmistamaan aterioitasi, mietitään kanssasi yhdessä vaihtoehtoinen tapa ruokailla. Sinua ohjataan esimerkiksi ruokailemaan mieluisaan ruokapaikkaan tai lähimpään toimintakeskukseen. Sinulle voidaan tilata ateriapalvelu/ateria-automaatti ja/tai hankitaan valmiita eineksiä kauppapalvelun kautta.

Käyntien yhteydessä huolehditaan aamu-, väli- ja iltapalan laitosta, riittävän nesteen saannista sekä valmiin ruoan lämmityksestä yhdessä kanssasi. Kotihoito seuraa ruoan tuoreutta ja menekkiä säännöllisesti ja heittää pilaantuneet ruoat pois. Ruokailun toteutumista seurataan erityisesti muistioireisilla. Painoasi seurataan säännöllisesti ja hoitaja kirjaa mittaustulokset asiakastietojärjestelmään.  Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa mitataan säännöllisesti MNA-testin avulla. Ravitsemuksen haasteisiin reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata ravitsemusterapiaan.

Sairaanhoito ja lääkäripalvelut

Kotihoidon sairaanhoidollinen tehtävä on huolehtia erityisesti terveyden- ja sairauden hoidosta silloin, jos et pysty käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluja.   Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat esimerkiksi verensokerin seuranta, haavahoito, avannehoito, katetrointi, virtsanäytteiden otto, ompeleiden poisto, korvahuuhtelut sekä tarvittavien rokotteiden anto. Verinäytteitä otetaan kotona vain siinä tapauksessa, jos et kykene asioimaan itse tai avustajan kanssa laboratoriossa. Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat myös verenpaineen, verensokerin ja painon mittaukset sekä voinnin, kivun, turvotusten, muistin ja henkisen tilan seuranta.  

Osa sairaanhoidollisista tehtävistä ei välttämättä vaadi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan pätevyyttä, vaan tehtävät voi tietyillä edellytyksillä hoitaa lähihoitajan tai vastaavan koulutuksen saanut henkilö, jolla on asiaankuuluva perehdytys ja osaaminen ko. tehtävien hoitamiseen. 

Hoitoasi toteutetaan lääkärin antamien kirjallisten ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Sairaanhoitaja tai lähihoitaja konsultoi lääkäriä hoitoosi liittyvistä asioista. Tarvittaessa sinulle järjestetään lääkärin tapaaminen kotonasi, vastaanotolla tai etävastaanottona. 

Kotihoidossa pyritään sairauksien ja voinnin laskun ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn sekä nopeaan reagointiin, jos vointisi äkillisesti heikkenee. Kotihoidosta voidaan tarvittaessa konsultoida kotisairaalaa ja akuutti tilanteesi hoidetaan yhteistyöllä ensisijaisesti kotona. Tarpeetonta sairaalaan lähettämistä pyritään välttämään. 

Lääkehoito

Kun olet säännöllisen kotihoidon asiakas, niin lääkehoitosi kokonaisvastuu on kotihoidon lääkärillä ja sairaanhoitajalla. Kotihoito huolehtii lääkehoidostasi lääkärin ohjeen mukaan niiltä osin kuin et siihen itse turvallisesti kykene. Kotihoito seuraa lääkehoitosi turvallista toteutumista kotona. Kotihoidon tehtävänä on antaa sinulle tarvittava lääkehoidon neuvonta sekä seurata ja arvioida lääkehoitosi vaikuttavuutta. Lääkehoitoa toteuttavalla kotihoidon työntekijällä on lääkehoitosuunnitelman mukainen tutkinto, lääkehoidon koulutus ja lääkeluvat. 

Kotihoidossa lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti koneellisena annosjakeluna tai dosettijakeluna, jos lääkitys ei sovellu annosjakeluun. Sinulle avataan apteekkitili ja tehdään laskutussopimus sopimusapteekkiin. Kotihoito huolehtii lääketilauksista, lääkkeiden annosta, reseptien uusinnoista sekä yhteistyöstä lääkkeiden sopimusapteekkien kanssa.  Kotona lääkkeitäsi säilytetään tarvittaessa lukittavassa lääkelaatikossa. 

Jos et halua lääkkeiden koneellista annosjakelupalvelua, sinulla on oikeus järjestää lääkkeenjako itse haluamallasi tavalla, vastaat myös kustannuksista itse. Tällöin sinun tai läheistesi tehtävänä ja vastuulla on niin reseptien uusiminen, lääkkeiden tilaaminen ja noutaminen sekä lääkkeiden annostelu.  Vastaat lääkehoidostasi itse tai yhdessä läheistesi kanssa.  

Lääkeautomaatti

Lääkehoidon tukena kotihoito hyödyntää automaattisia lääkeannostelijoita eli lääkeautomaatteja. Laitteen avulla tuetaan ja toteutetaan itsenäistä ja turvallista lääkkeenottoa. Laitteet muistuttavat sinua lääkkeenotosta ja annostelevat lääkkeet sinulle oikea- aikaisesti. Lääkeautomaattipalvelu korvaa hoitajan kotikäynnin, mikäli käynnin sisältönä on lääkkeenottosi varmistaminen. Laitteen käyttö voi edellyttää lääkkeiden koneellista annosjakelua. Kotihoito arvioi lääkeautomaatin soveltuvuutta asiakaskohtaisesti.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on palvelu, jossa saat annosjakeluun soveltuvat, säännöllisesti käytettävät tablettisi ja kapselisi pakattuina muovisiin kerta-annospusseihin yleensä kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Henkilökohtainen hygienia

Sinua ohjataan ja avustetaan tarvittaessa päivittäisissä pienpesuissa, wc-toiminnoissa, intiimihygienian hoidossa, avanteen hoidossa, suuhygieniassa, pukeutumisessa sekä riisuuntumisessa. Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluu myös ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen suihkussa omia voimavarojasi hyödyntäen kerran viikossa.  Erityisten terveydellisten perusteiden, kuten ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi, suihkupesuja voidaan tehdä useammin. Kotihoito ei saunota asiakkaita. Saunan lämmityksestä ja saunassa avustamisessa tulee huolehtia läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja.  

Tarvittaessa kotihoito huolehtii ihosi perusrasvauksen, parranajon ja kynsien leikkauksen. Kotihoito voi auttaa kuulolaitteesi huoltamisessa ja paikalleen asettamisessa ja avustaa sinua tukisukkien/proteesien laitossa.  

Turvateknologia

Kotisi asumisturvallisuutta voidaan tukea erilaisen teknologian turvin. Hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstö arvioi kanssasi kotisi turvallisuutta ja turvateknologian tarvetta ja ohjaa, mistä niitä voi hankkia. Kaikkea kodin turvallisuuteen liittyvää palvelua ei ole saatavissa hyvinvointialueen tarjoamana palveluna vaan sinua voidaan ohjata, mistä turvateknologialaitteita tai -palveluja voi hankkia.

Palovaroittimien kuntoa tulee testata säännöllisesti. Asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvoite on rakennuksen omistajilla. Kotihoidon työntekijät eivät vaihda palovaroittimen pattereita. Tarvittaessa kotihoito voi ilmoittaa rakennuksen omistajalle palovaroittimen viasta tai pariston vaihdon tarpeesta. 

Turvapalvelu sisältää turvapuhelinlaitteen ja -rannekkeen sekä turvahälytystehtävien vastaanoton ja auttamistoiminnan. Turvapalvelu, voidaan myöntää, jos sinulla on heikentynyt terveydentila, jonka takia tarvitset tarvittaessa nopeasti saatavaa apua. Tai sinulla on kaatumisia tai kaatumisen uhkaa tai koet turvattomuutta. Myös sosiaalisen verkoston puute on peruste turvapalvelun myöntämiselle. 

Sinua voidaan auttaa hankkimaan keittiöön liesivahti, jolla voidaan ehkäistä lieden ylikuumentumisesta johtuva paloturvallisuusriski. Kodin oviin ja ikkunoihin voidaan myös asentaa erilaisia hälyttimiä, jos kodista poistumiseen liittyy riskiä esimerkiksi eksymisen muodossa.

Tekstiili- ja pyykkihuolto

Pyykkihuoltosi sekä liinavaatteiden vaihto ja vuodevaatteiden tuuletuksesta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti lähipiirillesi tai yksityisille palveluntuottajille, jos et itse pysty niistä huolehtimaan.  

Kotihoito huolehtii vaatehuollosta vain mikäli et itse, eivätkä läheisesi kykene pyykkihuoltoon eikä tarjolla ole yksityisiä palveluntuottajia/pesulapalvelua. Tällaisessa tilanteessa voidaan käyttö- ja liinavaatteista koostuva pyykkisi pestä kotihoidon käynnin yhteydessä joko omalla koneellasi tai jos et omista pyykkikonetta, niin pyykit voidaan pestä taloyhtiösi koneella. Toimintakykysi huomioiden sinua kannustetaan osallistumaan pyykkihuoltoon yhdessä kotihoidon hoitajan kanssa. 

Pyykinpesua kotonasi voidaan toteuttaa, mikäli sinulta tai omaiseltasi on saatu kirjallinen lupa, että pyykkikone voidaan jättää päälle hoitajan poistuessa kotikäynniltä. 

Asiointi- ja saattoapu

Kauppa-asioinnista vastaat itse, läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja.

Pankkiasioinnin hoidat itse tai jos tämä ei ole mahdollista, niin omainen tai uskottu henkilösi (edunvalvoja) hoitaa pankkiasiat puolestasi. Kotihoidon hoitajat eivät osallistu tai hoida millään tavalla raha-asioitasi. Hoitajat eivät käsittele rahojasi tai pankkikorttiasi. Tarvittaessa kotihoidolla on velvollisuus tehdä ilmoitus digi- ja väestötietovirastolle mahdollisesta edunvalvonnan tarpeestasi.

Jos tarvitset saattoapua terveydenhuollon palveluihin, niin se tulee järjestää ensisijaisesti läheisten, vapaaehtoistyöntekijän tai yksityisen palveluntuottajan turvin. Mikäli terveytesi ja jatkohoitosi kannalta saattoapu on välttämätöntä, eikä se ole edellä kuvatulla tavalla mahdollista, kotihoito järjestää saattamisen.

Ylläpitosiivous

Jos toimintakykysi puolesta on mahdollista, niin sinun tulee huolehtia siivouksesta itse.  Mikäli tarvitset apua kodin perus- tai suursiivouksessa, niin siitä vastaa läheisesi tai yksityinen palveluntuottaja. Jos toimintakykysi ei mahdollista päivittäisten kodinhoidollisten tehtävien tekemistä itsenäisesti, voi kotihoito toteuttaa ylläpitosiistimistä mm. pyyhkii eritteet pinnoilta ja pesee tarvittaessa wc – tiloja, sijaa vuoteen, tiskaa käyttämäsi astiat, siistii ruokailutilan ja keittiön työtasot ja vie roskat ulos tarvittaessa päivittäin. Jääkaappi siistitään säännöllisesti ja pilaantuneet ruuat hävitetään. Pakastimen sulatus tulee tehdä lähipiirin tai yksityisen palveluntuottajan toimesta. 

Yöaikainen hoito

Voit saada yöaikaista hoitoa, jos sinun kotona asumisesi sitä edellyttää. Yöaikainen hoito voidaan järjestää myös teknologiaa apuna käyttäen. Yöhoidon tarvetta ja sisältöä arvioidaan säännöllisesti. Säännöllisen kotihoidon myöntämisperusteet pätevät myös yöaikaisen hoidon tarpeeseen.

Jos olet kotiutunut sairaalasta tai olet kotiutuskokeilussa, niin sinulle voidaan tarvittaessa järjestää tilapäisesti yöhoitoa, jos se lisää kotiutuksen turvallisuutta.

Yöhoidon tehtäviä ovat mm.

  • wc-käynneissä avustaminen (portatiivin ja muiden apuvälineiden käyttömahdollisuus on selvitetty)
  • vaipanvaihto (käytettävissä olevat vaippavaihtoehdot eivät riitä ja ihon kunto edellyttää sitä)
  • katetrointi (muut hoitovaihtoehdot on selvitetty)
  • asentohoito (asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa ja joilla on painehaavauman vaara)
  • tarvittaessa yöaikaan huolehditaan myös palliatiivisessa tai saattohoidossa olevan asiakkaan oireenmukaista hoidosta, oirelääkkeiden annosta

Kotisaattohoito

Saattohoito on palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon viimeinen vaihe. Kotihoidossa on mahdollisuus toteuttaa kotisaattohoitoa. Kotihoidossa hoito suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa.  

Kotihoidon yksiköt ovat osa palliatiivista hoitoketjua ja tavoite on, että kotihoidossa voidaan hoitaa palliatiivista hoitoa tarvitsevia asiakkaita kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Tarvittaessa hoito toteutetaan yhteistyössä alueen kotisairaalan kanssa.  

Kun hoidossasi valmistaudutaan saattohoitovaiheeseen, hoitava lääkäri tekee hoitosi suunnittelua varten saattohoitopäätöksen ja saattohoidon linjaukset, sinä ja halutessasi myös läheinen voi olla mukana. Jos olet tehnyt hoitotahdon, se päivitetään saattohoitopäätöstä tehdessä. On tärkeää selvittää, miten toivot hoidon järjestettävän ja mitkä ovat läheisten mahdollisuudet osallistua hoitoosi. Sinulle tehdään yksilöllinen saattohoitosuunnitelma, jonka mukaan hoitoasi toteutetaan. Ennakoiva hoitosuunnitelma on kotisaattohoidossa erityisen tärkeää. Oireiden pahenemistilanteisiin varaudutaan ja lääkäri antaa niihin hoito-ohjeet etukäteen. Tarpeetonta siirtymistä päivystykseen vältetään. Sinulle järjestetään hoidon tarpeesi mukaiseen yksikköön tukiosastopaikka, mihin voit kotoa tarvittaessa siirtyä, jos hoitosi kotona ei ole mahdollista esimerkiksi oireiden etenemisen vuoksi.  

Jatkuva terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi

Kotihoidon toiminnan tavoitteena on turvata ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään tukemalla asiakkaan omatoimisuutta.   

Jokainen kotihoidon käynti on arvioiva käynti. Käynneillä arvioidaan kokonaisvaltaisesti terveydentilaasi ja toimintakykyäsi. Hoitaja seuraa vointiasi ja tekee havainnoistaan kirjauksia asiakastietojärjestelmään mobiililaitetta tai tietokonetta hyödyntäen käynnin aikana. 

Kirjaaminen on merkittävä osa hoitoasi ja se kuuluukin aina käynnin sisältöön. Sinun toivotaan kertovan voinnissasi ja toimintakyvyssäsi havaitsemistasi muutoksista, jotta niistä voidaan kirjata sinun tietoihisi ja näin ollen tieto siirtyy koko hoitoketjussa. Sinulla on aina oikeus saada tietää, mitä voinnistasi kirjataan. 

Hoitoasi toteutetaan lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Sairaanhoitaja tai lähihoitaja konsultoi lääkäriä hoitoosi liittyvistä asioista. 

Toimintakykyäsi arvioidaan kaksi kertaa vuodessa tehtävällä RAI- arvioinnilla.  

RAI-järjestelmän avulla  

  • selvitetään palvelutarpeesi  
  • kohdennetaan palvelusi oikein ja tarpeenmukaisesti. 
  • päivitetään hoito- ja palvelusuunnitelmasi 

Teknologian soveltuvuuden arviointi

Sinulla on voinut olla jo palveluiden alusta alkaen käytössäsi kotihoidon tarjoamaa kotona asumista tukevaa teknologiaa, kuten lääkeautomaatti tai etähoidon mahdollistava etähoitolaite. Myös teknologian hyödynnettävyyttä ja soveltuvuutta palveluidesi toteuttamiseen palvelutarvettasi vastaavaksi arvioidaan säännöllisesti sekä kotihoidon käyntien yhteydessä ja aina hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitettäessä.  

Kotihoidon käynnit voidaan muuttaa etähoitokäynneiksi, jos toimintakyvyn muutosten arvioinnin myötä se katsotaan sinulle soveltuvaksi. Lääkehoidon tueksi voidaan aloittaa lääkeautomaattipalvelu, jos lääkityksesi muuttuu sen kaltaiseksi, että siinä voidaan hyödyntää automaattia.  

Yhtä tärkeää on myös tehdä havaintoja, jos teknologia ei enää vastaa sinun palveluntarvettasi. Tällöin yhdessä kanssasi mietitään, miten palvelut jatkossa toteutetaan, jos teknologiatuettu palvelu ei enää toimi. Tällöin kyseeseen voi tulla etähoitokäyntien muuttaminen fyysisiksi kotihoidon käynneiksi. 

Voinnin äkillinen heikkeneminen

Kotihoidossa pyritään sairauksien ja voinnin laskun ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn sekä nopeaan reagointiin tilanteissa, joissa vointisi äkillisesti heikkenee. Ensijaisesti kotihoidon lähihoitaja tai sairaanhoitaja konsultoi lääkäriä, joka antaa toimintaohjeet hoitajille.  Kotona on mahdollista tehdä alkututkimukset voinnin laskun syyn selvittämiseksi. Tarvittaessa kotihoidosta voidaan konsultoida kotisairaalaa ja pyritään hoitamaan akuutti tilanteesi yhteistyöllä ensisijaisesti kotona. Tarpeetonta sairaalaan lähettämistä pyritään välttämään. 

Ikäihmisten asumispalvelut 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikäihmisten asumispalveluja järjestetään omana tuotantona, ostopalveluna ja palvelusetelillä.   

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen 

Yhteisöllinen asuminen on uusi palvelumuoto, joka korvaa lainsäädännössä entisen palveluasumisen ja se on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sekä hoidon ja huolenpidon tarve kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi.  

Yhteisöllisessä asumisessa asut esteettömässä, turvallisessa asumisyksikössä omassa vuokra- asunnossasi. Hoivapalvelut tuotetaan kotihoidon palveluina ja tukipalveluina sinulle tehdyn palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Yksikössä on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.  

Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen 

Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään siinä tapauksessa, jos tarvitset päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai sellaista vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai etusi mukaista.   

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen myöntäminen perustuu aina palvelutarpeesi arviointiin. Palvelutarpeen arviointi sisältää laaja-alaisen toimintakyvyn arvioinnin. Toimintakyvyn arviointimenetelminä toimivat havainnointi, haastattelu ja erilaiset arviointimittarit kuten RAI-toimintakyvyn arviointimittari. Palveluohjaaja tutustuu tilanteeseesi ja sen kehittymiseen sekä huomioi arkiympäristösi, selvittää palveluiden saavutettavuuden ja läheistesi auttamismahdollisuudet.  

Palvelutarpeen arvioinnin osana pääsääntöisesti toteutetaan arviointi- ja kuntoutusjakso, joko kotonasi tai hyvinvointialueen palveluasumisen yksikössä. Jakson aikana selvitetään, onko toimintakykyäsi ja arkeasi mahdollista tukea asumispalveluiden sijaan kotiisi tarpeiden mukaan räätälöidyllä palvelukokonaisuudella. 

Läheinen

Läheisen rooli on todella tärkeä ja merkityksellinen niin kotihoidon asiakkaalle kuin hoitohenkilökunnallekin. Omaiset, läheiset ja muu lähipiiri ovat apuna ikääntyneen hyvinvoinnin tukemisessa ja tärkeä voimavara hoidon kokonaisuudessa. Omaisilla voi olla tarve olla asiakkaan lähellä ja osallistua hoitoon konkreettisella tavalla. Palvelutarpeen arviointikäynnin yhteydessä kartoitetaan, miten läheisillä on mahdollisuus osallistua asiakkaan tukemiseen. 

Omaisyhteistyö on lakisääteistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa ja muiden tärkeiden ihmisten osallistumisen palvelua koskevaan päätöksentekoon sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Omaisten avulla ikäihmisen ääni kuuluu hoidon suunnittelussa silloinkin, kun hän ei enää pysty itse ilmaisemaan tahtoaan tai kertomaan ajatuksistaan ja toiveistaan. 

Omaisyhteistyö tukee hyvinvointia

Omaisyhteistyön keskeisin tavoite on kotihoidon asiakkaan hyvä elämä, eli hänen itsemääräämisoikeutensa tukeminen sekä toimivan arjen turvaaminen. Toimivan omaisyhteistyön avulla luottamus annettavaan hoitoon vahvistuu ja yhteistyön edistäminen tukee asiakkaan ja lähipiirin hyvinvointia sekä lisää kuulluksi tulemisen kokemusta.  

Omaisten merkitys korostuu silloin, kun iäkkäällä on avuntarve lisääntynyt. Läheiset tuovat iäkkään elämään sisältöä, jatkuvuutta ja merkityksellisyyttä.  

Yhteydenpito läheisten kanssa

Asiakasta koskevia tietoja ei saa pääsääntöisesti antaa omaisille ilman asiakkaan suostumusta.  Omaisyhteistyöhön haasteita tuovat ne tilanteet, joissa asiakkaat kieltävät omaisen ja hoitajan välisen yhteydenpidon. Asiakkaat saattavat pyytää, ettei omaisia informoida joistakin asioista, vaikka hoitajat pitäisivät omaisten informointia tarpeellisena. 

Yhteydenpito läheisten ja kotihoidon kesken tapahtuu yleensä puhelimitse. Kotihoidon omahoitaja on  yhteydessä ensisijaiseksi yhteyshenkilöksi sovitun omaisen kanssa asiakkaan hoitoon liittyvissä asioissa.  

Jos kotihoidon palvelua toteutetaan etähoitona, on läheisellä mahdollisuus ottaa käyttöönsä mobiilitunnus, jonka avulla hän voi olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa etähoitolaitteen kautta. Tämän käyttöönotto on maksutonta. Kuva- ja ääniyhteys etähoitolaitteen avulla mahdollistaa tapaamiset tarvittaessa useamman läheisen kanssa yhtä aikaa. Tarvittaessa läheinen voi myös lähettää  viestejä laitteen kautta. Asiakkaan etähoitolaitteeseen voidaan myös asentaa erikseen sovitusti ns. soittopyyntönappi, jolloin sitä painaessaan asiakas kertoo omaiselle, että toivoo tämän soittavan. 

Asiakkaan voinnin äkillinen heikkeneminen

Jos huomaat, että kotihoidon asiakkaana olevan läheisesi vointi on jostakin syystä äkillisesti heikentynyt, on hyvä ottaa heti yhteys kotihoidon tiimin hoitajaan. 

Kotona on mahdollista tehdä alkututkimukset voinnin laskun syyn selvittämiseksi. Hoitaja konsultoi kotihoidon lääkäriä ja saa toimintaohjeet, kuinka asiakkaan kohdalla hoitoa jatketaan. Tarvittaessa kotihoidosta voidaan konsultoida kotisairaalaa ja pyritään hoitamaan akuutti tilanne yhteistyöllä ensisijaisesti kotona. Tarpeetonta sairaalaan lähettämistä pyritään välttämään. 

Kotihoidon tiimien yhteystiedot

Kanta- Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon tiimit

Ilmoitus haitta- tai vaaratapahtumasta

Aina asiointi ei suju toivotulla tavalla, ja asiakkaalle saattaa aiheutua hoidosta tai palvelusta haittaa. Vastuu turvallisesta asioinnista on aina hoitavilla työntekijöillä, ja siksi on tärkeää selvittää, mitä on tapahtunut.

Näitkö tai koitko sinä tai läheisesi hoidon tai palvelun aikana vaara- tai läheltä piti -tilanteen?
Hyvinvointialueella on käytössä vaaratilanneilmoituskanava, johon asiakkaat ja läheiset voivat ilmoittaa havaitsemiaan vaaratilanteita hoiva- ja hoitoprosesseissa. Jos koit asioidessasi Oma Hämeen toimintayksiköissä läheltä piti- tai vaaratilanteen, täytä tästä vaaratilanneilmoitus.

Ilmoitukset käsitellään yksiköissä ja mietitään ratkaisuja, joilla pystyttäisiin estämään vastaavat tilanteet jatkossa. Tämän lisäksi ilmoituksista koottuja raportteja käsitellään erilaisissa yhteistyöryhmissä ja johtoryhmissä turvallisempien toimintatapojen kehittämiseksi. Tavoitteena on vaaratilanteesta oppiminen ja vastaavien tilanteiden välttäminen tulevaisuudessa.

Huomioithan, että ilmoitusten käsittelyssä painopiste on potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Henkilökohtaista hoitoa koskevia kysymyksiä ei käsitellä vaaratilanneilmoitusjärjestelmän kautta. Vaaratilanneilmoitukset tallentuvat sähköiseen järjestelmään, josta asiakas- ja potilasturvallisuuskoordinaattorit ohjaavat ne käsiteltäväksi yksikköön, jota ilmoitus koskee. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti.

Muut kotona asumista tukevat palvelut

Kotihoidon asiakkuuden lisäksi sinulla voi olla sitä täydentäviä palveluita. Palvelut eivät kuitenkaan aina välttämättä vaadi kotihoidon asiakkuutta. Palveluiden myöntäminen perustuu asiakkaan hakemukseen sekä tehtyyn palvelutarpeen arviointiin.

Ota yhteyttä asiakasohjaukseen jos koet asumista tukevia palveluita. 

Asiakasohjaus

Kuntouttava päivätoiminta

Kuntouttava päivätoiminta on ennaltaehkäisevä palvelu kotona asuville ikääntyneille henkilöille. Kuntouttava päivätoiminta sisältää itsenäistä elämää tukevaa kuntouttavaa sekä sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoiminnan alkaessa tehdään asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on asiakkaan omista tarpeista lähtevä ja yksilöllinen. Asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan kuntoutumisen tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuntouttava päivätoiminta edistää ikäihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä; fyysistä kuntoa, liikkumiskykyä, omatoimisuutta, henkistä vireyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa sosiaalista kanssakäymistä ja ihmissuhteita.

Lisätietoja:

Kuntouttava päivätoiminta

Omaishoito

Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen. Omainen auttaa yhä enemmän läheistään joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei enää selviydykään ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena. Omaishoidon tuki on lakisääteinen yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu, jota voidaan hakea asiakasohjauksesta. Omaishoidon tuen päätöksen tekeminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti arjessa tarvittavan avun määrä sekä hoidon sitovuus ja jatkuvuus. Myös hoidettavan kodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla hoitoon sopiva. Omaishoidon tuen kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, hoidettavalle annettavista palveluista ja omaishoitajaa tukevista palveluista.

Omaishoidon tuen toimintaohjeeseen voit tutustua tästä Oma Hämeen sivujen linkistä.

Omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien valmennus on hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Omaishoitoliiton paikallisyhdistysten järjestämä Ovet-valmennus ei korvaa hyvinvointialueiden järjestämää valmennusta, mutta täydentää sitä. Omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat ovat tervetulleita Ovet-valmennukseen sen jälkeen, kun he ovat saaneet hyvinvointialueen valmennuksen tai sopineet sen toteutumisesta.

Ovet- valmennus tukee omaishoitajuutta. Valmennuksen tavoitteena on omaishoitajien vahvuuksien tukeminen ja uusien voimavarojen löytäminen yhdessä toisten omaishoitajien kanssa. Se on osallistujille maksutonta ryhmätoimintaa, jossa käsitellään alustusten, keskustelun ja harjoitusten avulla keskeisiä omaishoitajuuteen liittyviä asioita.

Omaishoidon valmennusta ja muuta tukea omaishoitajille tarjoavia järjestöjä Kanta-Hämeen alueella on kolme.

Lisätietoja:

Omaishoidon tuen toimintaohje

Ovet valmennus

Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry (Riihimäki, Hausjärvi, Loppi ja Janakkalan kunnasta Tervakoski) 

Hämeenlinnan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry (Hämeenlinna, Hattula, Janakkalan kunnasta Turenki, Forssa, Tammela) 

Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry (Ypäjä, Jokioinen, ja Humppila) 

Perhehoito

Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa.

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle hänen tarpeidensa mukainen hoiva ja huolenpito perheenjäsenenä sekä mahdollisuus läheisiin ihmissuhteisiin. Hoivalla ja huolenpidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpitoa kuntoutuksen periaatteita hyödyntäen sekä vahvistaen perhehoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Hoidon perustana ovat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun.

Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa: ryhmäkoko on pieni ja hoitaja pysyy samana. Perhehoidossa hoidettavaa tuetaan osallistumaan perheen arkeen omien voimavarojen ja halun mukaan, joka tukee hänen toimintakykyään ja edistää elämänlaatua. Perheessä eläminen antaa ikäihmiselle virikkeitä. Perhehoito antaa hyvät mahdollisuudet käyttää yhteisöllisyyttä sekä yhdessä tekemistä ja kokemista hoivan ja huolenpidon perustana.

Lisätietoja:

Perhehoidon toimintaohje

Hyvää perhehoitoa ikäihmisille: Tietoa perhehoidon järjestämisestä.- Perhehoitoliiton video

Lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen

Lyhytaikaista palveluasumista voidaan myöntää tilapäisenä tai säännöllisenä palveluna. Hoito voidaan järjestää palveluasumisyksikössä tai perhehoitokodissa.

Tilapäinen (kertaluonteinen) tarve voi syntyä:

  • Kotiutumistilanteet, asiakas kotiutuu esim. sairaalasta.
  • Kriisitilanteet, esim. asiakas ohjautuu sosiaalipäivystyksen kautta.
  • Asiakkaan toimintakyky on tilapäisesti laskenut.
  • Asiakkaalla ei ole sairaalahoidon tarvetta, mutta asiakas ei selviydy kotona tukipalvelujen tai kotihoidon turvin.
  • Omaishoidettavan omaishoitaja on sairastunut tai kuollut.

Säännöllistä lyhytaikaista palveluasumista myönnetään:

  • Ensisijaisesti omaishoidettavalle omaishoitajan vapaapäivien ajaksi, omaishoitaja on oikeutettu omaishoidon lakisääteisiin vapaisiin. Myös läheishoitajalla on mahdollisuus omaishoitajan vapaisiin. Läheishoitajalla tarkoitetaan omaishoitajaa, joka on oikeutettu omaishoidon tukeen, mutta ei halua sitä.
  • Voidaan myöntää myös omaishoitoa tukevana palveluna.

Kotisairaala

Kotisairaalan tavoitteena on tarjota kotiin turvallista ja laadukasta sairaalatasoista hoitoa silloin, kun hoito ei edellytä muutoin sairaalassa olemista.

Kotisairaalan asiakkaaksi tullaan lääkärin lähetteellä ja hoidosta vastaa lääkäri sekä sairaanhoitajat. Kotisairaala hoitaa muun muassa suonensisäistä antibioottihoitoa vaativia infektioita sekä tarjoaa kotiin vietävää palliatiivista hoitoa. Kotisairaalan turvin palliatiivisessa hoidossa oleva asiakas pystyy olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotisairaalan tarjoama hoito toteutetaan usein yhteistyössä omaisten ja kotihoidon kanssa. Kotisairaalan käynnit ovat maksullisia, paitsi säännöllisen kotihoidon, ympärivuorokautisen palveluasumisen ja tilapäisen palveluasumisen sekä perhehoidon asiakkaille. Kotisairaalahoito kerryttää terveydenhuollon maksukattoa.

Kotihoidon tarve päättyy

  • Olet kuntoutunut arviointi- ja kuntoutusjakson aikana, etkä tarvitse enää kotihoidon palveluja.
  • Palvelutarpeen arvioinnin perusteella kotihoidon myöntämisperusteet eivät kohdallasi enää täyty.
  • Kotihoito katsotaan riittämättömäksi avun tarpeeseesi nähden.

Jos asiakkuus päättyy asiakkaan kuolemaan, sovitaan kotihoidon päättymiseen liittyvistä asioista, kuten välineiden ja avainten palautuksesta yhdessä omaisen tai asioita hoitavan viranomaisen kanssa.

Laitteiden palauttaminen

Kotihoidolta lainassa olleet laitteet palautetaan pääsääntöisesti asiakkaan tai läheisten toimesta kotihoidon toimistolle sovitusti.

  • Etähoitoon käytettävä laite sekä lääkeautomaatti palautetaan kotihoidon toimistolle.
  • Kotihoidon käytössä olleet avaimet palautetaan asiakkaalle tai hänen edustajalleen, joka kuittaa ne saaduksi. 
  • Mobiiliovenavausjärjestelmä poistetaan sovitusti asunnon ovesta, kun kotihoito on päättynyt.

Apuvälineiden palauttaminen

Sinulle myönnetyt henkilökohtaiset apuvälineet jäävät sinun käyttöösi kotihoidon päättyessä, jos niille edelleen on tarvetta.

Palauta kotihoidon päättyessä tarpeettomat apuvälineet puhtaana ja ehjänä mieluiten sinne yksikköön mistä olet apuvälineen saanut käyttöösi. Henkilökohtaisia apuvälineitä ei tarvitse palauttaa.

Katso tarkemmat apuvälinepalveluyksikkökohtaiset palautusohjeet palveluyksikön tiedoista tai lainaussopimuksesta.

Isommista apuvälineistä, kuten henkilönostimista ja vuoteista tehdään kuljetuspyyntö kotihoidon fysioterapeutin toimesta.  

Yhteys- ja lisätietoja: 

Apuvälinepalvelut