UUTINEN / 24.07.2026

Tekoälyä hyödyntävä toimintamalli tukee lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä

Oma Häme on kehittänyt tekoälyä hyödyntävän toimintamallin, joka auttaa tunnistamaan lasten ja nuorten tarpeen mielenterveyspalveluille ja tuelle aiempaa varhemmin. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) rahoittamassa MieliReitti-hankkeessa kehitetty malli kokoaa eri tietolähteistä saatavaa tietoa ammattilaisten työn tueksi ja muodostaa aiempaa paremman kokonaiskuvan lapsen tai nuoren tilanteesta.

Tekoäly ei tee päätöksiä lapsen tai nuoren palveluista, vaan auttaa ammattilaista tunnistamaan tilanteita, joissa tuen tarvetta voi olla syytä selvittää tarkemmin. Lopullisen arvion tekee aina ammattilainen yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viime vuosina. Tuen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä voi olla vaikea havaita ajoissa, koska tietoa on hajallaan eri järjestelmissä.

Oma Häme panostaa tekoälyn hyödyntämiseen 

MieliReitti-hankkeessa kehitettiin tekoälypohjaisen analyysin lisäksi toimintatapaa, jossa eri toimijat tukevat lasta, nuorta ja perhettä yhdessä. Auttamisverkostoon voivat kuulua kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syvenemistä mahdollisimman varhain. 

MieliReitti on yksi neljästä Sitran rahoittamasta hyvinvointialueiden kokeilusta, joissa kehitetään dataa ja tekoälyä hyödyntäviä ennakoivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Oma Hämeessä ratkaisu on edennyt kehittämisestä käytännön testaukseen perhekeskuspalveluissa ja syksyllä käynnistyy varsinainen pilotti. Ratkaisu on suunniteltu siten, että se voidaan ottaa käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla.

MieliReitti on osa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pitkäjänteistä työtä tekoälyn hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Oma Häme on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt tekoälyassistentin laajan käyttöönoton sote-kirjaamisen tukena. Lisäksi tekoälyä pilotoidaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa ikäihmisten omaishoidossa ja vammaispalveluissa. 

– Oma Häme haluaa olla suunnannäyttäjä siinä, miten tekoälyä hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalveluissa vastuullisesti ja vaikuttavasti. MieliReitti osoittaa, että data, tutkimustieto ja ammattilaisten osaaminen voidaan yhdistää tavalla, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Tekoäly hyödyntää tutkimustietoa ja hyvinvointialueen dataa

Kesäkuussa 2025 käynnistyneen hankkeen sovelluskehitystyöstä vastasivat Oma Hämeen kehittämisyksikkö ja tietojohtamisen asiantuntijat yhdessä ulkoisten teknologiakumppaneiden kanssa. Tekoälymallin pohjana hyödynnettiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoaltaan dataa sekä tutkimustietoa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.

MieliReitti kokoaa tietoa väestötietojärjestelmästä sekä hyvinvointialueen potilas- ja asiakastietojärjestelmistä. Malli tunnistaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä varhaisia signaaleja, kuten pitkittyneitä koulupoissaoloja, kiusaamista, yksinäisyyttä tai kuormittavia elämäntilanteita.

Lisäksi malli huomioi lähipiiriin liittyviä tekijöitä, joiden tiedetään tutkimusten perusteella vaikuttavan lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huostaanotto, vanhemman päihdeongelma tai läheisen vakava sairastuminen.

Kun useita huolta herättäviä tekijöitä kertyy samanaikaisesti, tekoälymalli antaa ammattilaiselle herätteen. Sen perusteella ammattilainen voi selvittää lapsen tai nuoren tilannetta tarkemmin. Heräte ei käynnistä automaattisesti toimenpiteitä, vaan tilanne arvioidaan aina yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa.

Ratkaisu on toteutettu tietosuoja huomioiden. Arkaluonteisia tietoja käsitellään turvallisesti, eikä tekoäly tee automaattisia päätöksiä. Tietoja näytetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille vain heidän käyttöoikeuksiensa mukaisesti.

Tavoitteena oikea-aikainen tuki

MieliReitti ei keskity pelkästään varhaisten huolenaiheiden tunnistamiseen, vaan ennen kaikkea lasta ja nuorta suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Turvalliset ihmissuhteet, osallisuus, harrastukset, koulun ja varhaiskasvatuksen tuki sekä yhteistyö perheiden ja muiden toimijoiden kanssa ovat keskeinen osa toimintamallia.

– Vaikuttava ennaltaehkäisy ja varhainen tuki perustuvat siihen, että elämäntilanne tunnistetaan riittävän varhain ja suojaavia tekijöitä vahvistetaan jo ennen oireilun alkamista. Kun lapsen tai nuoren tilanteessa tarvitaan useamman toimijan tukea, hänen ympärilleen voidaan Oma Hämeessä koota monialainen Omatiimi. Verkostolle tulee luoda yhteiset toimintatavat ja suunnitelma, jonka toteutumista sekä tuen vaikuttavuutta on seurattava yhdessä, kertoo Antikainen.

MieliReitti tukee Oma Hämeessä käyttöön otettua Omatiimi-toimintamallia. Omatiimiin voi kuulua hyvinvointialueen ja kunnan ammattilaisia, järjestöjä, seurakunta, läheisiä tai muita perheelle tärkeitä toimijoita. Tiimi kootaan aina asiakkaan suostumuksella. Tavoitteena on tarjota lapselle, nuorelle ja perheelle sujuvaa, oikea-aikaista ja yhteen sovitettua tukea sen sijaan, että perhe joutuisi asioimaan erikseen useiden toimijoiden kanssa.

Pilotointi tehdään arkityössä

Hankkeessa kehitetty ratkaisu on tulossa käyttöön Oma Hämeen perhekeskuspalveluissa. Ensimmäisiä testauksia herätteistä on tehty perhekeskuksen Ensilinjassa. Syksyllä alkavaan pilotointiin osallistuu myös kouluterveydenhuollon ja neuvoloiden ammattilaisia. 

Pilotoinnissa arvioidaan tekoälypohjaisen mallin antamien herätteiden oikea-aikaisuutta ja käytettävyyttä sekä sitä, miten ne tukevat ammattilaisten päivittäistä työtä. Tulosten perusteella toimintamallia kehitetään edelleen, ja sen käyttöä voidaan jatkossa laajentaa myös muihin palveluihin ja asiakasryhmiin.

Tavoitteena vähentää raskaampien palvelujen tarvetta

MieliReitti on osa Sitran valtakunnallista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. Neljä hyvinvointialueilla toteutettua kokeilua päättyivät kesäkuussa 2026.

Oma Hämeessä MieliReitti on ollut päänavaus tekoälyn ja tiedon hyödyntämiselle ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa tarkasteltiin Kanta-Hämeen 0–23-vuotiasta väestöä ja keskityttiin erityisesti noin 48 000:een alle 18-vuotiaaseen. Mallin perusteella noin 15 prosentilla havaittiin kohonnut tuen tarve tai tarve selvittää tilannetta tarkemmin. Kyse ei kuitenkaan ole diagnoosista eikä automaattisesta palvelutarpeen arviosta.

Toimintamallin varsinaista vaikuttavuutta voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Mittareina voidaan käyttää esimerkiksi lasten ja nuorten koettua hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden tunnetta, koulunkäyntiä, työllisyyttä, elämänhallintaa ja mielenterveyden oireilua. Lisäksi voidaan seurata muutoksia koulupoissaoloissa, kiusaamiskokemuksissa ja lastensuojelun tarpeessa. 

Hyvinvointialueen näkökulmasta keskeinen kysymys on, vähentääkö ennaltaehkäisevä toiminta raskaampien palvelujen tarvetta. Seurattavia asioita voivat olla esimerkiksi erikoissairaanhoidon käyttö, päivystyskäynnit, lastensuojelun sijoitukset ja pitkäkestoisten sosiaalipalvelujen tarve.

– Ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuus voidaan tiivistää yhteen kysymykseen: lisääkö toiminta hyvinvointia, vahvistaako se suojaavia tekijöitä ja vähentääkö se korjaavien palvelujen tarvetta myöhemmin? Tätä seuraamme nyt, kun pohdimme mallin laajentamista muille asiakasryhmille ja muihin palveluihin, sanoo tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Antikainen.

Lue aiempi uutinen: Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve

UUTINEN / 02.07.2026

Yhteistyöllä merkittävä lahjoitus Ukrainaan – kahdeksan rekallista sairaalatarvikkeita vanhasta keskussairaalasta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat yhteistyössä toimittaneet Ukrainaan kahdeksan rekallista vanhan Kanta-Hämeen keskussairaalan käytöstä poistettuja lääkintälaitteita, sairaalakalusteita ja hoitotarvikkeita. Avustuskuljetukset on toteutettu kevään ja alkukesän aikana yhteistyössä vapaaehtoisten ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lahjoitettavat tarvikkeet ovat peräisin vanhasta keskussairaalasta, jonka tiloja on tyhjennetty uuden Assi-sairaalan toiminnan käynnistyttyä. Mukana on sairaalakalusteita, hoitovälineitä ja muuta terveydenhuollossa tarvittavaa materiaalia, joka voi edelleen palvella potilaiden hoidossa Ukrainassa. Lahjoituksiin on sisältynyt myös Sydänsairaalan ja Fimlabin käytöstä poistuneita laitteita ja kalusteita.

– Yhteistyön ansiosta käyttökelpoiset laitteet ja tarvikkeet saadaan sinne, missä niille on tällä hetkellä suuri tarve. Samalla vanhan keskussairaalan tilojen tyhjentäminen etenee suunnitellusti. Tämä on ollut hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan, kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja voimansa, sanoo tilapalvelupäällikkö Eeva Rikkilä-Kettunen.

Avustustarvikkeita on toimitettu Hämeenlinnan ystävyyskaupunki Sumyyn sekä Vinnytsjan, Harkovan, Zaporižžjan ja Umanin alueiden sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä Lutskin sairaalaan.

Merkittävä osa hankkeesta on toteutettu vapaaehtoisvoimin. Avustustarvikkeiden keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen osallistui 78 vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 74 työpäivää. Työ toteutui ilman työtapaturmia.

Hankkeen onnistuminen on perustunut laajaan yhteistyöhön. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on koordinoinut vapaaehtoistyötä, jonka merkitys on ollut keskeinen lahjoitettavan materiaalin keräilyssä, lajittelussa ja pakkaamisessa. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut hankkeeseen muun muassa kuljetuskustannusten kautta. Keväällä hanketta tukivat myös Panssariprikaatin varusmiehet osallistumalla vanhan keskussairaalan sairaalatarvikkeiden tyhjennystyöhön.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta kiittävät lämpimästi kaikkia vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, joiden työ mahdollisti avustuskuljetusten toteutumisen. Erityiskiitos Panssariprikaatille, Renta Hämeenlinnalle, K-Rauta Hämeenlinnalle ja Konditoria R. Kokolle arvokkaasta tuesta hankkeen aikana.

ARTIKKELI / 25.06.2026

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut”

Lastensuojelun Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma) kouluttaa nuoria kokemusasiantuntijoita lastensuojelulaitosten kummeiksi ja vertaistukihenkilöiksi.  

Jokioislainen Janika Korhonen, 22, ja hämeenlinnalainen Eetu Uschanov, 23, hakivat välittömästi mukaan valmennukseen, kun kuulivat KokoOma-hankkeen järjestämästä mahdollisuudesta kouluttautua lastensuojelun kokemusasiantuntijaksi. Omat kokemukset ovat auttaneet heitä ymmärtämään, mitä vaikeassa tilanteessa oleva nuori tarvitsee. Siksi päätös hakea mukaan oli helppo. 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme 

Vertaisuudella Eetu ja Janika haluavat antaa nuorille sellaisia kokemuksia, joita he ehkä itsekin olisivat kaivanneet: tunnetta selviämisestä, turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja itseensä. 

– On tärkeää, että nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolle voi puhua. Koen merkitykselliseksi, jos pystyn olemaan sellainen ihminen, jota ei omassa nuoruudessani ollut. Olisin kaivannut enemmän turvaa omaankin laitoselämään, nyt jälkihuollossa oleva Janika sanoo. 

– Haluan näyttää omalla esimerkilläni, että vaikka nyt tuntuisi huonolta, tulevaisuus voi näyttää ihan toisenlaiselta. Minulla on aikaisemmin ollut tosi vaikea luottaa aikuisiin – mutta tiedän, että jos nuori saa edes yhden luotettavan ihmisen, kenelle jutella, se voi avata mahdollisuuksia ja uskallusta puhua muillekin, Eetu lisää. 

Kokemusasiantuntija toimii sillanrakentajana 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen KokoOma-hankkeessa on tunnistettu tarve inhimillisempään ja läsnä olevaan kohtaamiseen lastensuojelussa. Keväällä järjestettiin valmennus, jossa koulutettiin nuoria sekä kummeiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksiköihin että vertaistukihenkilöiksi yksittäisille nuorille. Kevään valmennukseen osallistui kahdeksan nuorta. Samalla neljä ammattilaista kouluttautui vetämään vastaavaa toimintaa myös tulevaisuudessa. 

Ajatus nuorten tukemisesta syntyi yhdessä Oma Hämeen RIOT! -nuorten kehittäjäryhmän kanssa, josta myös kaikki nuoret löytyivät koulutukseen. Valmennuksesta kiinnostuneita olisi ollut jopa enemmän kuin oli mahdollisuuksia ottaa mukaan. Valmennus sisälsi esimerkiksi arvo- ja kohtaamistyöskentelyä, tietoa lastensuojelussa toimimisesta ja luottamuksellisuuden merkityksestä sekä oman elämäntarinan käsittelyä. 

– Valmennus oli hyvin tasa-arvoinen tilanne, jossa myös vetäjät jakoivat omat tarinansa, nuoret kiittelevät.  

Kummitoiminnassa nuoret käyvät sovitussa sijaishuollon yksikössä säännöllisesti. 

Kohtaavaan hengaamiseen perustuva toiminta voi olla mitä vain keskustelusta kummien ohjaamaan puuhasteluun. Nuorilla on mahdollisuus toimia myös vertaistukihenkilönä yhdelle nuorelle kerrallaan. Tuki voi olla hyvin arkista tai toiminnallista – vaikka kuntosalilla käymistä tai asuntojen etsimistä – sellaista toimintaa, jossa voi toisen kanssa saada positiivisia ja vahvistavia kokemuksia ihmisistä sekä yhteiskunnasta.   

 – Kokemusasiantuntijat voivat toimia siltana nuorten ja ammattilaisten välillä. He ymmärtävät kokemuksen kautta asioita, joita ei välttämättä näe pelkästään työntekijän näkökulmasta. Hankkeessa meillä on tavoitteena lisätä lastensuojeluun inhimillisyyttä ja uusia tapoja kohdata nuoria. Parhaimmillaan toiminta voi vähentää syrjäytymisriskiä, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo. 

Lastensuojeluun on nimetty kaksi koordinaattoria, jotka huolehtivat mm. vertaistukihenkilötoiminnasta ja tukevat kokemusasiantuntijoita tehtävissään, mutta myös ammattilaisia lastensuojelun kehittämisessä kokemustiedon avulla, kun KokoOma-hanke päättyy lokakuussa. Varsinainen kummitoiminta pyritään käynnistämään heti kesän aikana. Hankkeessa on kehitetty nuorten toiminnan lisäksi myös uudenlaista vanhempien vertaistoimintaa.

– Esimerkiksi Riihimäellä Mäkikujan perhetukikeskuksessa Juttutuvista on tullut jo säännöllisiä kohtaamispaikkoja vanhemmille, kertoo kokemustaustainen hanketyöntekijä Jaana Litokorpi. 

"Nuorten ääntä pitää kuulla enemmän" 

Eetu ja Janika haluavat rakentaa kummitoimintaa ennen kaikkea nuorten toiveiden pohjalta. Heille tärkeintä on viedä läsnäoloa ja hyväksyntää sinne, missä nuoret sitä kaipaavat. RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmään osallistuessaan he ovat päässeet vaikuttamaan laajemminkin nuoria koskeviin asioihin, osallistumalla palveluiden kehittämiseen tai ottamalla kantaa esimerkiksi lastensuojelun kansalliseen uudistamiseen. 

– Lastensuojeluun pitäisi saada enemmän mukaan nuorten omaa näkökulmaa. Nuoria pitäisi kuulla enemmän ja kohdata yksilöinä, Janika ja Eetu sanovat. 

Heille tärkeintä on kuitenkin se, että he voivat välittää eteenpäin sitä tukea, jota ovat itse saaneet. Eetua on hänen omassa matkassaan eniten auttanut itseluottamuksen vahvistuminen. 

– Sitä olen saanut ohjaajalta, kavereilta, läheisiltä ihmisiltä ja omalta työntekijältäni. Jos luotat itseesi, olet oman elämäsi johtaja ja kaikki polut ovat valideja. Haluan antaa tätä viestiä nuorille, joiden tulevaisuus näyttää epätoivoiselta. 

Jaana Litokorpi (vasemmalla) toimii hankkeessa kokemustaustaisena työntekijänä vanhemmalta vanhemmalle –toimintamallissa. Hanketiimiin kuuluu lisäksi Minna Väinölä ja Tuukka Pajuniemi.

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke (KokoOma): 

Kokemus innovaatioiksi ja oppimiseksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa -hanke eli KokoOma-hanke kehittää Kanta-Hämeen lastensuojeluun uusia toimintamalleja, jotka vahvistavat asiakkaiden ja heidän läheistensä osallisuutta, vertaistukea ja kokemustiedon hyödyntämistä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa kokeillaan käytännön ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa ja kehitetään niiden pohjalta pysyviä toimintatapoja lastensuojeluun. Hanke jatkuu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lokakuuhun 2026 asti. 

KokoOma-hanke Instagramissa: https://www.instagram.com/kokoomahanke  

RIOT! kehittämistä kokemustiedolla -kehittäjäryhmä Instagramissa: https://www.instagram.com/riot_kehittajaryhma/  

Lue myös: KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme