Uutiset
Kaikki uutiset
Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta
Lisärahoituksen tarvetta arvioidaan myöhemmin uudelleen. Talouden suunta on vakaan myönteinen.
Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta
UUTINEN / 12.06.2025
Lisärahoituksen tarvetta arvioidaan myöhemmin uudelleen. Talouden suunta on vakaan myönteinen.
UUTINEN / 12.06.2025
Hyvinvointialuejohtaja: Oma Häme ei hae tässä vaiheessa lisärahoitusta valtiolta
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen esittää maanantaille kokoontuvalle aluehallitukselle, ettei Oma Häme tässä vaiheessa hae lisärahoitusta valtiolta. Päätösesitys perustuu hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen myönteiseen kehitykseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Aluehallitus käsittelee lisärahoituksen hakemista vuoden 2026 talousarvioraamin ja suunnittelukehyksen yhteydessä. Uudelle aluevaltuustolle on esitelty Oma Hämeen taloustilannetta valtuustoseminaarissa torstaina 12. kesäkuuta.
Aluevaltuusto on aiemmin päättänyt, että lisärahoituksen hakemista valmistellaan keväällä 2025, jos Oma Hämeen taloustilanne sitä edellyttää. Aluevaltuuston päätöksen mukaan lisärahoitusta haetaan, jos toimintaympäristön muutokset tuovat lisää menoja, joita ei talousarviossa ole voitu ennakoida tai jos rahoituspohjassa on nähtävissä muutoksia negatiiviseen suuntaan.
Tällä hetkellä tällaisia muutoksia ei ole tunnistettavissa, eikä vuoden 2026 talousarvion laadintaohjeessa ole nähty perusteltua tarvetta hakea lisärahoitusta. Tilintarkastajalla ei ole myöskään ollut huomautettavaa Oma Hämeen tilinpäätöksestä tilikaudelta 2024.
Talousluvut tammi-maaliskuulta osoittavat, että Oma Hämeen taloustilanne kehittyy edelleen suunnitellusti ja positiiviseen suuntaan. Toimintakate on supistunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, mikä on hyvinvointialuekentässä poikkeuksellisen hyvä kehitys. Talouden tasapainottamisohjelmat ovat kääntäneet talouden suunnan loppuvuonna 2024, ja alkuvuoden toteuma vahvistaa suotuisan kehityksen jatkumisen.
– Suunnitelmamme näyttää nyt toimivan. Saattaa olla, että joudumme vielä palaamaan tähän asiaan, mutta katsotaan, millaiseksi tilinpäätös muodostuu. Nyt näyttää hyvältä, sanoo hyvinvointialuejohtaja.
– On tärkeää ymmärtää, ettei lisärahoitusta myönnetä alijäämien kattamiseen. Sitä myönnetään tilanteessa, jossa lakisääteiset palvelut laajasti vaarantuvat. Meillä lähes kaikki palvelut ovat saatavuuden ja asiakastyytyväisyyden näkökulmasta parantuneet, vaikka rahaa on kulunut hieman vähemmän, toteaa Naukkarinen.
Alijäämät hallinnassa – merkittävä ylijäämä tälle vuodelle
Hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätökseen kertyi konsernitasolla alijäämää 48,1 miljoonaa euroa. Yhteensä vuosien 2023 ja 2024 alijäämää on konsernitaseessa 106,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 talousarvio on 28,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarvio näyttää tämän hetken taloustietoihin perustuen toteutuvan vuodelta 2025 arvioitua parempana. Arvioon liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta.
Lain mukaan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteena on toteuttaa vuosien 2025 ja 2026 tilinpäätökset merkittävästi ylijäämäisinä. Vuosien 2026–2028 suunnittelukehys on rakennettu niin, että vuoden 2026 lopussa talous on tasapainossa ja suunnittelukauden alijäämä käännetään ylijäämäiseksi. Vaikka valtion rahoituslain muutokset tuovat vielä epävarmuutta, on Oma Hämeen talouskehys kestävällä pohjalla.
Tilannetta arvioidaan uudelleen talousarvion yhteydessä, jolloin lisärahoituspäätös tulisi helmikuussa 2026. Talousarvioraamia ja suunnittelukehystä voidaan tarvittaessa tarkentaa muuttuvan rahoituspohjan mukaisesti. Aluehallitukselle esitetään nyt hyväksyttäväksi talousarvioraamia ja suunnittelukehystä, jotka mahdollistavat alijäämien kattamisen vaaditussa ajassa.
Lyhyt sähkökatko Kanta-Hämeen keskussairaalassa – ei vaikutusta toimintaan
Sähkökatko tapahtui keskiviikkoiltana 11.6. noin kuuden aikaan.
Lyhyt sähkökatko Kanta-Hämeen keskussairaalassa – ei vaikutusta toimintaan
UUTINEN / 11.06.2025
Sähkökatko tapahtui keskiviikkoiltana 11.6. noin kuuden aikaan.
UUTINEN / 11.06.2025
Lyhyt sähkökatko Kanta-Hämeen keskussairaalassa – ei vaikutusta toimintaan
Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli keskiviikkona 11.6. noin kuuden aikaan illalla lyhyt, noin kahden sekunnin mittainen sähkökatko. Katkon syy ja laajuus eivät ole vielä tiedossa.
– Joku asiakas saattoi ehtiä huolestua, vaikka sähkökatko oli lyhyt. Itse asiassa niin lyhyt, ettei automaattinen varavoiman syöttö ehtinyt kytkeytyä päälle. Sähköt palautuivat normaalisti muutamassa sekunnissa, kertoo Oma Hämeen tukipalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ville Vuorijärvi.
Sähkökatkon syytä selvitetään yhteistyössä energiayhtiön kanssa. Lyhyt sähkökatko ei aiheuttanut häiriöitä tai vaaratilanteita sairaalassa. Katkolla ei siten ole ollut vaikutuksia keskiviikkoillan työhön.
Aluehallitus päätti yhteisöllisen asumisen kilpailutuksesta ja hyväksyi omavalvontaraportin
Aluehallitus käsitteli myös ikäihmisten perhehoitoa ja omaishoidon tuen toimintaohjeita.
Aluehallitus päätti yhteisöllisen asumisen kilpailutuksesta ja hyväksyi omavalvontaraportin
UUTINEN / 10.06.2025
Aluehallitus käsitteli myös ikäihmisten perhehoitoa ja omaishoidon tuen toimintaohjeita.
10.06.2025
UUTINEN / 10.06.2025
Aluehallitus päätti yhteisöllisen asumisen kilpailutuksesta ja hyväksyi omavalvontaraportin
Maanantaina 9. kesäkuuta koolla ollut aluehallitus päätti käynnistää yhteisöllisen asumisen hankinnan ikäihmisten palveluissa. Oma Hämeen tavoitteena on lisätä vuosittain vähintään 50 uutta yhteisöllisen asumisen paikkaa vuoteen 2030 asti. Tällä hetkellä hyvinvointialueen omissa yksiköissä ei ole riittävästi tilaa yhteisölliseen asumiseen, minkä vuoksi hankinta tehdään.
Tarkoituksena on hankkia yhteisöllisen asumisen palveluita perustamalla toimittajarekisteri, johon hyväksytään jatkuvalla ilmoittautumismenettelyllä uusia palveluntuottajia. Tarjouspyynnöt lähetetään toimittajarekisteriin hyväksytyille palveluntuottajille. Hankinnan kokonaisarvo neljän vuoden aikana on noin 13 miljoonaa euroa. Palvelua ostetaan joustavasti vain tarpeeseen, ja valvonta toteutetaan samalla mallilla kuin alueen omissakin yksiköissä.
Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen vuoden 2024 omavalvontaraportin. Raportti kattaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja kuvaa muun muassa palvelujen saatavuutta, laatua, turvallisuutta ja asiakkaiden kokemuksia. Omavalvonnan tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueen asukkaat saavat tarpeidensa mukaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut.
Ikäihmisten perhehoitoon yhtenäinen malli
Aluehallitus hyväksyi osaltaan ikäihmisten perhehoidon suunnitelman, jonka pohjalta voidaan tarjota vaikuttavaa ja tehokasta perhehoitoa koko hyvinvointialueella. Perhehoito tarjoaa ikääntyneille vaihtoehtoisen ja kodinomaisen tavan saada tarvitsemaansa hoivaa.
Ikäihmisten perhehoitoa tarjotaan Kanta-Hämeessä melko vähän, lisäksi toiminnan ja yhdenvertaisten palvelujen kehittäminen on vielä kesken. Ikäihmisten perhehoidon suunnitelman käyttöönotto vaatii vielä aluevaltuuston päätöksen. Lisäksi aluehallitus päätti Tarja Filatovin (sd.) esityksestä, että tarkemmat toimintaohjeet ja myöntämisen kriteerit tuodaan erikseen päätettäväksi aluehallitukseen talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Lisäksi aluehallitus käsitteli omaishoidon tuen toimintaohjeen päivityksiä. Aluevaltuusto hyväksyi ohjeen toukokuussa 2024, mutta loppuvuoden aikana tuli ilmi päivitys- ja täsmennystarpeita ohjeeseen. Päivityksillä ei ole vaikutusta omaishoidon tuen myöntämisen perusteisiin, eikä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Muutokset pohjautuvat omaishoidon kentältä kerättyyn palautteeseen.
Keskustelun aikana aluehallituksen jäsen Aapo Reima (vas.) teki Johanna Häggmanin (kesk.) kannattamana muutosesityksen, että aluehallitus hyväksyisi päivitykset toimintaohjeeseen elämäkaarilautakunnan esityksen mukaisesti. Elämänkaarilautakunta päätyi kannattamaan sitä, että sijaisomaishoitajana voi toimia lapsen tai nuoren huoltaja tai työikäisen henkilön samassa taloudessa asuva vanhempi. Lisäksi elämänkaarilautakunta esitti omaishoitajille laajempia mahdollisuuksia sovitella omien vapaiden aikaista hoitoa kuin mitä aluehallitus lopulta hyväksyi. Tosin elämänkaarilautakunnan esittämällä tavalla pidetyt vapaat eivät olisi kerryttäneet omaishoitajien lakisääteisiä vapaita.
Reiman muutosesitys kaatui äänestyksessä äänin 8–2, yksi tyhjä. Joten aluehallituksen pohjaesitys tuli hyväksytyksi, ja omaishoidon tuen toimintaohjeen päivitykset astuvat voimaan 1.7. alkaen esityslistan liitteen mukaisesti.
Sydänsairaalalle vuokratilat Assista
Hämeenlinnassa kokoontunut aluehallitus päätti lisäksi vuokrata Sydänsairaalalle tilat Assi-sairaalasta. Uusien, noin 1 400 neliömetrin tilojen tarkoituksena on varmistaa erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus ja tukea hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Vuokrakustannukset kattavat täysimääräisesti tilojen pääoma- ja ylläpitokustannukset. Sydänsairaalan toimijat vastaavat tiloissa tarjottavista palveluista. Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut sairaala, jolla on tilat nykyisessäkin keskussairaalassa. Kanta-Hämeen hyvinvointialue on yksi Sydänsairaalan omistajista.
Aluehallitus päätti myös esittää 17.6. kokoontuvalle uudelle valtuustolle, että päätöksenteko jatkuu Oma Hämeessä nykyisessä muodossaan. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se valitsee keskuudestaan 13 jäsentä aluehallitukseen ja sen puheenjohtajiston. Lisäksi valtuuston tulee valita itselleen puheenjohtajisto sekä jäsenet ja puheenjohtajat hyvinvointialueen viiteen lautakuntaan, yksilöasioiden jaostoon sekä integraatiovaliokuntaan.
Lisäksi aluehallitus päätti perustaa kaksi uutta virkaa perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluihin. Perhekeskuspalveluihin perustetaan vastaavan kuraattorin virka sekä lastensuojeluun uuden lähijohtajan virka.
Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelisääntökirjan päivitys palautettiin uudelleen valmisteltavaksi hyvinvointialuejohtajan esityksestä. Muut asiat aluehallitus hyväksyi esityslistan mukaisesti. Seuraava kokous on 16. kesäkuuta.
Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa Oittiin elokuussa
Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa elokuussa Hausjärvellä uusiin tiloihin. Jelppilän 13...
Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa Oittiin elokuussa
UUTINEN / 06.06.2025
Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa elokuussa Hausjärvellä uusiin tiloihin. Jelppilän 13...
UUTINEN / 06.06.2025
Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa Oittiin elokuussa
Vammaisten asumispalveluyksikkö Jelppilä muuttaa elokuussa Hausjärvellä uusiin tiloihin. Jelppilän 13 asiakasta muuttaa Ryttylästä Oittiin, Lehtimajojen Helmikodille.
Muuton myötä vammaisten asumispalvelut sijaitsevat jatkossa Hausjärvellä saman katon alla. Paavolantien asukkaat muuttivat Lehtimajojen kiinteistöön joulukuussa. Uudessa sijainnissa palvelut ovat lähellä, ja tilat ovat esteettömät ja toimintaa tukevat.
- Tavoitteena on siirtää palveluja parempikuntoisiin kiinteistöihin sekä keskittää alueen vammaispalveluiden asumisyksiköt samaan rakennukseen. Tämä mahdollistaa toimivammat ja tarkoituksenmukaisemmat tilat asiakkaille ja henkilöstölle, selittää vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Johanna Pulkkinen.
Muutos on kerrottu omaisille Jelppilässä, omaisten illassa 5. kesäkuuta. Asiakkaiden kanssa on keskustelu muutosta ja heillä on mahdollisuus osallistua muuton suunnitteluun. Asiakkaat myös pääsevät tutustumaan tiloihin ennen muuttoa. Tilat remontoidaan ennen ja valmistelut tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden, omaisten ja läheisten kanssa.
Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025
Takuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia.
Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025
UUTINEN / 06.06.2025
Takuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia.
UUTINEN / 06.06.2025
Lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan 1.5.2025
Terapiatakuu koskee alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveysongelmia. Lain mukaan lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä:
- terveydenhuollon palveluihin 28 vuorokauden kuluessa ja
- sosiaalihuollon palveluihin 30 vuorokauden kuluessa ohjauksen tarpeen toteamisesta.
Käytännön toteutus
Kanta-Hämeessä terapiatakuun mukaiset ohjaus- ja hoitomenetelmät on valittu yhteistyössä Sisä-Suomen yhteistyöalueen kanssa. Valinnassa on hyödynnetty kansallisia suosituksia (Palko, Käypä hoito) sekä Itlan tekemiä vaikuttavuusarviointeja.
Vaikuttaviksi todettuja psykososiaalisia menetelmiä ovat esimerkiksi:
- kognitiivinen lyhytterapia
- Cool Kids -hoitomalli, joka on suunnattu lasten ja nuorten ahdistuksen hallintaan.
Kanta-Hämeessä terapiatakuun mukaisia mielenterveyspalveluja on toteutettu laajasti jo ennen lain voimaantuloa. Uusi laki ei siis tuo suuria muutoksia käytännön toimintaan, vaan vahvistaa jo olemassa olevia käytäntöjä.
Palveluihin hakeudutaan lapsen tai nuoren iän mukaan seuraavien tahojen kautta:
- neuvola
- oppilashuolto
- lapsiperheiden palveluohjaus ja neuvonta
- oma terveysasema.
18–22-vuotiaat voivat ottaa yhteyttä myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinjaan.
Lähtökohtana on aina lapsen tai nuoren voinnin arviointi ja ohjaus tarpeenmukaiseen palveluun tai interventioon.
Neuvolan 1-vuotistarkastusten ajanvaraus aukeaa digitaalisesti 9. kesäkuuta
Digitaalisten ajanvarausten kehittäminen etenee vaiheitta Oma Hämeen palveluissa.
Neuvolan 1-vuotistarkastusten ajanvaraus aukeaa digitaalisesti 9. kesäkuuta
UUTINEN / 05.06.2025
Digitaalisten ajanvarausten kehittäminen etenee vaiheitta Oma Hämeen palveluissa.
UUTINEN / 05.06.2025
Neuvolan 1-vuotistarkastusten ajanvaraus aukeaa digitaalisesti 9. kesäkuuta
Oma Hämeen asiakkaat voivat jatkossa varata 1-vuotiaiden määräaikaistarkastuksen ajan digitaalisesti. Uusi asiointitapa otetaan käyttöön 9. kesäkuuta mobiilisovelluksessa että verkkosivuilla kirjautumisen kautta.
Asiakas voi varata ajan 1-vuotiaan lapsen määräaikaistarkastukseen, joka sijoittuu 1 viikon päähän ennen lapsen syntymäpäivää ja enintään 3 kuukautta syntymäpäivän jälkeen. Aikoja voi varata kolme kuukautta eteenpäin. Asiointi edellyttää huoltajalta mahdollisuutta asioida lapsen puolesta.
Ajan peruminen tai siirtäminen tehdään toistaiseksi puhelimitse tai neuvolan chatin kautta. Kesällä neuvoloiden kesäsulut vaikuttavat varattavien aikojen määrään.
Neuvolapalveluiden 1-vuotistarkastuksen ajanvaraus toimii pilottina, kun Oma Häme kehittää digitaalista ajanvaraustaan. Jatkossa ajanvaraustoimintoja otetaan käyttöön myös muissa palveluissa. Samalla kehitetään vaiheittain mahdollisuutta perua ja siirtää aikoja digitaalisesti.
Oma Häme seuraa asiointitavan käyttöönottoa tarkasti ja kerää asiakaspalautetta kehitystyönsä tueksi.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia
Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.
Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia
ARTIKKELI / 12.06.2025
Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet.
ARTIKKELI / 12.06.2025
Uusi alku kirurgian osastolla – yhdessä kohti tulevaa – ja Assia
Kirurgian osastolla puhaltavat uudistumisen tuulet. Yksikön vetovastuuseen ovat tarttuneet keväällä osastonhoitaja Kati Kaihovirta ja apulaisosastonhoitaja Pirjo Ali-Tuomola. Uudet yksikön vetäjät tuovat mukanaan vahvaa kehittämisotetta, psykologisen turvallisuuden vahvistamista ja tahtoa rakentaa selkeää, opiskelijamyönteistä ja yhteen hiileen puhaltavaa työyhteisöä. Tulevaisuutta rakennetaan yhteisesti – pieni askel kerrallaan, suurella sydämellä.
Sekä Kati että Pirjo ovat tuoneet tiimiin kokemusta, näkemystä ja intoa kehittämiseen. Heidän tiensä kirurgiselle osastolle ovat kulkeneet eri reittejä, mutta nyt ne kohtaavat juuri oikeaan aikaan. Katin tausta on vahvasti kehittämistyössä, ja hän oli jo aiemmin mukana yksikössä kehittäjäroolissa. Kun osastonhoitajan paikka avautui, se tarjosi mahdollisuuden jatkaa hyväksi koettua yhteistyötä ja rakentaa toimintaa pitkäjänteisesti, erityisesti Assi-muuton näkökulmasta. Pirjo puolestaan siirtyi kirurgialle päivystyksestä, jossa hän työskenteli lähes 18 vuotta – viime vuodet apulaisosastonhoitajan sijaisuudessa. Paluu kirurgialle tuntui jollain tapaa myös symboliselta: sieltä hänen hoitotyönsä aikanaan alkoi.
– Tämä tuntui sopivalta hetkeltä hypätä mukaan. Kun virka aukesi, näin siinä mahdollisuuden vaikuttaa – ja päästä kulkemaan mukana myös Assiin muutossa, Pirjo sanoo. – Olen tehnyt pitkään töitä päivystyksessä, ja tässä työssä saan toteuttaa itseäni uudella tavalla.
– On todella inspiroivaa saada työpari, jonka kanssa jakaa yhteinen suunta. Arvostan sitä, että Pirjo innostuu kehittämisestä samalla tavalla kuin minä, Kati kertoo.
Yhdessä tehty arki – selkeyttä, turvallisuutta ja suuntaa
Kehittämistyössä katse on suunnattu tulevaan, erityisesti Assiin siirtymisen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Ensimmäiset toimet ovat kohdistuneet arjen selkeyttämiseen ja toimivien rakenteiden vahvistamiseen.
– Arjen työkalut ja rakenteet vaikuttavat suoraan hoitotyön sujuvuuteen. Ne pitää saada kuntoon, jotta henkilöstö voi keskittyä olennaiseen, Pirjo painottaa.
– Käymme yhdessä henkilöstön kanssa läpi, mitkä toimintamallit ovat toimivia ja missä voisi vielä parantaa. Ehjää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta toimimattomat prosessit haluamme korjata.
Kati korostaa, että Assiin muutto tarjoaa luontevan mahdollisuuden arvioida ja kirkastaa käytäntöjä yhdessä.
– Muutos antaa meille tilaisuuden kehittää toimintaamme entistä selkeämmäksi – ja rakentaa samalla vahvaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta, joka kantaa uuteen ympäristöön.
Kohtaamisen kulttuuri näkyväksi
Työyhteisön ilmapiiri ja avoimuus ovat uuden johtotiimin keskiössä. Molemmat uskovat, että yhteisöllisyyden vahvistaminen tapahtuu arjen pienissä teoissa ja selkeässä viestinnässä.
– Nostamme onnistumisia näkyville, selkeytämme käytäntöjä ja kuuntelemme aktiivisesti. Kohtaamisella on väliä, Kati sanoo.
– Kaikkea ei voi eikä tarvitse uudistaa kerralla. Mutta kun pysähdytään yhdessä äärelle, ymmärretään paremmin mitä arjessa oikeasti tapahtuu ja mitä kannattaa kehittää, Pirjo lisää.
Psykologinen turvallisuus on molemmille johtajille perustavanlaatuinen arvo.
– Työyhteisön pitää olla paikka, jossa uskaltaa kysyä, erehtyä ja iloita onnistumisista yhdessä. Jokaisen pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi, Pirjo korostaa.
Opiskelijat osana yhteisöä – nyt ja tulevaisuudessa
Myös opiskelijoiden kokemukseen halutaan panostaa. Ohjauksen ja perehdytyksen kehittäminen nähdään tärkeäksi osaksi työyhteisön vahvistamista, ei vain osastolla, vaan koko alalla.
– Opiskelijakokemuksen kehittäminen on laajemminkin sote-alalla keskiössä. Me haluamme olla tässä aktiivisesti mukana, Kati sanoo.
– Toivon, että opiskelijat kokevat tulevansa osaksi työyhteisöä, eivät vain ohjattaviksi. Esihenkilöt ovat täällä myös opiskelijoita varten, Pirjo täydentää.
– Harjoittelu antaa meillä valmiuksia potilaan kohtaamiseen, kädentaitoihin ja kirurgian laaja-alaisuuteen. Samalla se tarjoaa turvallisen ympäristön oppia ja kasvaa, Kati kertoo.
Katse eteenpäin – potentiaalia on kaikkialla
Assiin muutto tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaa uusin silmin. Kati ja Pirjo haluavat nostaa esiin osaston osaamisen ja työyhteisön vahvuudet, sekä sisäisesti että ulospäin.
– Toivon, että henkilöstö itse huomaa, miten suurella sydämellä he tekevät töitä joka päivä. Potentiaalia on paljon, ja meidän tehtävämme on mahdollistaa sen esiin nouseminen, Pirjo sanoo.
– Vuoden päästä haluaisin kuulla, että tänne on mukava tulla töihin ja että opiskelija kokee oppineensa meillä taitoja, jotka kantavat pitkälle, Kati summaa.
Arvot ohjaavat – ja näkyvät arjessa
Yhteinen arvopohja yhdistää Katin ja Pirjon johtajuutta: yhdenvertaisuus, avoimuus, rohkeus ja tiimityö näkyvät heidän työssään päivittäin.
– Työyhteisö rakentuu luottamuksesta, yhdessä oppimisesta ja vastuusta. Kun uskalletaan kohdata vaikeatkin asiat avoimesti, syntyy tila kasvulle, Kati sanoo.
– Tavoitteeni on olla rakentamassa ympäristöä, jossa jokainen tietää olevansa tärkeä osa yhteisöä – ja jossa on hyvä tehdä merkityksellistä työtä yhdessä, Pirjo päättää.
Kirurgian osasto on uuden äärellä. Uusien yksikön vetäjien myötä rakennetaan kulttuuria, jossa jokainen työntekijä ja opiskelija voi kasvaa, oppia ja voida hyvin – yhdessä.
Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä
Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä.
Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä
ARTIKKELI / 05.06.2025
Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä.
05.06.2025
ARTIKKELI / 05.06.2025
Sairaala-apteekin arjen sankari – Terhi Osmala varmistaa turvallisen lääkehoidon joka päivä
Kun potilas saa tarvitsemansa lääkkeen oikeaan aikaan ja turvallisesti, taustalla on usein Terhi Osmalan ja hänen kollegoidensa tarkkaa ja osaavaa työtä.
Terhi on farmaseutti Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaala-apteekissa ja täysin omassa elementissään, jo 25 vuoden ajan.
Vuonna 1999 vastavalmistunut farmaseutti sai yllättävän puhelun apteekkarilta – kiinnostaisiko työ sairaalassa? Sairaalamaailma oli Terhille tuolloin vieras, mutta uteliaisuus vei voiton ja tänä päivänä Terhi on yksi sairaala-apteekin vakiokalustosta.
– Täällä ollaan vieläkin, joten työ ja työpaikka ovat olleet minulle todella mieluisia, Terhi hymyilee.
Monipuolinen ja merkityksellinen arki
Terhin päivät kuluvat pääasiassa lääkkeenvalmistuksessa ja solunsalpaajavalmistuksessa. Aamupäivisin tehdään kiireelliset solunsalpaajavalmisteet, jotka lähtevät tarvittaessa myös Forssaan ja Riihimäelle.
– Valmistuksia tehdään osastojen tilausten mukaisesti ja aina kiireellisimmät ensisijalla.
Sairaala-apteekki toimii tiiviissä yhteistyössä osastojen kanssa, ja tärkeänä osana Terhin työtä on myös lääkeneuvonta muille ammattilaisille sekä lääkkeiden jakelu.
– Tämä ei ole työ, jonka oppii koulussa. Työssä oppiminen vie aikaa ja vaatii hyvän perehdytyksen, joten osaavista työntekijöistä on syytä pitää kiinni.
Terhi muistaa lähiajalla tilanteen, jossa potilaalle piti nopeasti saada elintärkeä lääke, jota ei saanut valmiina. Moniammatillinen tiimi toimi saumattomasti, tilaus lähti, raaka-aine toimitettiin taksilla, analysoitiin, valmistettiin ja toimitettiin osastolle muutamassa tunnissa.
– Kaikki tiesivät oman roolinsa ja yhteistyö toimi täydellisesti. Siitä tuli hyvä mieli.
Positiivisuutta ja puutarhaterapiaa
Vaikka arki voi olla kiireistä, Terhi kantaa ilon ja rauhallisuuden mukanaan työpaikalle.
– Olen luonteeltani positiivinen ja tykkään työstäni, se varmasti näkyy.
Työyhteisö koostuu noin 20 apteekkilaisesta sekä useista eri rooleissa toimivista kollegoista. Yhteistyö on tiivistä ja monialaisuus rikkaus. Myös kollegat kuvailevat Terhiä lämmöllä.
– Terhi on luonteeltaan erittäin mukava, iloinen, tunnollinen, ratkaisukeskeinen ja auttaa uusia perehtymään ilomielin. Hän on todellinen työnsä asiantuntija ja apteekin pisimpään palvellut henkilö!
Vapaa-aikana Terhi rentoutuu luonnossa, lenkkeillen ja kirjoja lukien. Kesäisin kasvimaa ja kukkapenkit tarjoavat mukavaa puuhaa.
– Kolmen lapsen harrastukset pitävät arjen vauhdissa, mutta teen sitä mielelläni. Erityisen palkitsevia hetkiä ovat asiakkaiden kiitokset ja onnistuneet yhteiset ponnistukset. Meillä keskustellaan ja jaetaan ilot keskenämme. Yhteistyössä onnistumisen tunne moninkertaistuu.
Terhin tavoitteena on kehittää edelleen omaa ammattitaitoaan ja pysyä mukana muutoksissa. Assi-sairaalan valmistuminen tuo mukanaan uutta automatiikkaa sairaala-apteekkiin.
– Se vaatii perehtymistä, mutta vapauttaa aikaa uudenlaiseen työhön.
Terhi näkee oman roolinsa osana laajempaa hyvinvointia.
– Vaikka sairaala-apteekin työ on usein näkymätöntä, se on välttämätöntä. Olemme taustalla varmistamassa, että hoito on turvallista ja vaikuttavaa joka päivä.
Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön.
Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä
ARTIKKELI / 03.06.2025
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön.
ARTIKKELI / 03.06.2025
Uusi tutkimus parantaa potilasturvallisuutta Kanta-Hämeessä
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen laitehallinta-asiantuntija Kauro Mulari on tehnyt merkittävän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tutkimus käsittelee lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtamista hyvinvointialueen kontekstissa ja tuo esiin keinoja kehittää osaamista systemaattisesti.
Opinnäytetyö Lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen hyvinvointialueella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2025) perustuu 11 tulosaluejohtajan haastatteluun ja laadulliseen tutkimusotteeseen. Tulokset osoittavat, että lääkinnällisten laitteiden osaamisen johtaminen on keskeinen osa toimivaa johtamisjärjestelmää, mutta kehittymiselle on esteitä.
Keskeisimmät haasteet liittyvät työkuormaan, resurssien niukkuuteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Tutkimuksessa nousi esiin erityinen tarve koulutukselle, joka liittyy riskien tunnistamiseen, potilasturvallisuuteen sekä lainsäädännön tuntemukseen.
Tutkimuksessa esitetään myös kehitysehdotuksia, joilla osaamisen johtamista voidaan edelleen vahvistaa. Näitä ovat muun muassa organisaation kulttuurianalyysin toteuttaminen, lähijohtajille suunnattavan tutkimuksen tekeminen sekä koulutusten vaikuttavuuden selvittäminen.
– Ammattimaisella osaamisen johtamisella on mahdollisuus nostaa vaikeassakin tilanteessa organisaation kyvykkyyttä ja saada aikaan innostusta, joka alkaa ruokkia itse itseään, Mulari sanoo.
Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa hyvinvointialueen kehittämistyöhön ja toimii hyödyllisenä työkaluna osaamisen johtamisen vahvistamisessa ja potilasturvallisuuden parantamisessa.
Linkki tutkimukseen: https://www.theseus.fi/handle/10024/882747