Uutiset
Kaikki uutiset
Sosiaalipalveluiden neuvontapiste Hämeenlinnassa on jatkossa tiistaisin kiinni
Syynä on resurssien siirtäminen digitaalisen asioinnin puolelle.
Sosiaalipalveluiden neuvontapiste Hämeenlinnassa on jatkossa tiistaisin kiinni
UUTINEN / 09.12.2024
Syynä on resurssien siirtäminen digitaalisen asioinnin puolelle.
UUTINEN / 09.12.2024
Sosiaalipalveluiden neuvontapiste Hämeenlinnassa on jatkossa tiistaisin kiinni
Kelan tiloissa (Rauhankatu 1) sijaitseva neuvontapiste on 10.12. alkaen tiistaisin kiinni, koska siirrämme resursseja digitaalisen asioinnin puolelle.
Neuvontapiste on jatkossa avoinna seuraavasti:
Ma klo 9–12
Ke klo 13–16
To ja pe klo 9–12
Sosiaalipalvelujen neuvontapiste palvelee ilman ajanvarausta.
Oma Häme jatkaa palveluidensa kehittämistä – taloustilanne kiristää muutosvauhtia
Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä maanantaina.
Oma Häme jatkaa palveluidensa kehittämistä – taloustilanne kiristää muutosvauhtia
UUTINEN / 05.12.2024
Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä maanantaina.
UUTINEN / 05.12.2024
Oma Häme jatkaa palveluidensa kehittämistä – taloustilanne kiristää muutosvauhtia
Ensi vuoden talousarvion päätöksenteko käynnistyy hyvinvointialueella. Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan esitystä kokouksessaan maanantaina 9. joulukuuta. Aluevaltuusto päättää vuoden 2025 talousarviosta ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelmasta 17. joulukuuta. Valtuustokokousta voi seurata suorana omahame.fi -sivuston kautta.
Aluehallituksen 9.12.2024 kokouksen esityslista
Oma Häme jatkaa palvelujensa kehittämistä ja turvaa asukkaidensa lakisääteiset palvelut myös ensi vuonna tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon vuosien 2025 ja 2026 aikana. Laki kuitenkin velvoittaa kattamaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä vaatii huomattavan ylijäämäisiä talousarvioita seuraavalle kahdelle vuodelle.
Vuoden 2023 alijäämä oli noin 60 miljoonaa euroa, ja myös kuluvan vuoden tulos on yhtä merkittävästi alijäämäinen. Lisäksi talouden suunnitteluun sisältyy yhä paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä. Vuodelle 2025 Oma Hämeen valtion rahoitus kasvaa 803,8 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 9 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen kasvu on kuitenkin jälkijättöistä, eikä se riitä kattamaan kertyneitä alijäämiä.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan toimintaympäristön muutokset vaativat, että Oma Häme tekee huhtikuussa valittavan, uuden aluevaltuuston kanssa väliarvion ennen vuoden 2026 talousarvion tekemistä.
– Talousarvioon on otettu paljon sellaisia uusia toimia, jotka laittavat vuoden 2025 aikana talouden rakennetta korjaavia muutoksia liikkeelle, mutta joiden vaikutuksia on syytä tarkastella vuoden 2026 talousarviokäsittelyn yhteydessä uudelleen. Muutosten suunta on oikea, mutta meidän on tehtävä väliarvio ensi vuoden loppupuolella, että voimme varmistua muutosvauhdin ja riskien riittävästä hallinnasta, sanoo Olli Naukkarinen.
Alijäämien kattamiseen asetettu tiukka aikataulu pakottaa hyvinvointialueen etsimään kustannussäästöjä uusista kohteista. Tämän lisäksi aiemmin hyväksyttyjen, kahden talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet on saatava toteutumaan täysimääräisesti. Myös keväällä päätettyjen palveluverkkomuutosten toimeenpano on edellytyksenä alijäämien kattamiselle. Alijäämien kattaminen edellyttää myös, ettei valtion rahoituksessa tapahdu oleellista heikennystä vuodelle 2026.
Hyvinvointialuejohtajan aluehallitukselle tekemä talousarvioesitys pitää sisällään myös keinoja menojen hillitsemiseksi. Aiemmin esille on tuotu vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan tehtävät muutokset. Lisäksi pohdinnassa on esimerkiksi omaishoidontuen määrän sopeuttaminen lakisääteiselle tasolle.
Muutoksille on myös toiminnallinen tarve
Kanta-Häme on yksi harvoista hyvinvointialueista, jolla on pieni mahdollisuus mahdollisuudet alijäämien kattamiseen velvoiteajassa. Se vaatii onnistumisia, tiukkaa taloudenpitoa ja tiettyä toimintaympäristön vakautta.
– Tätä aikataulua tulisi kansallisin ratkaisuin hiukan höllentää. Muutosvauhti johtaa siihen, että dialogi sidosryhmien ja henkilöstön kanssa jää vähäiseksi, mikä puolestaan rapauttaa luottamusta ja aiheuttaa lukuisan määrä väärinkäsityksiä. Muutosten yhteisvaikutusten analysointiin tarvittaisiin enemmän aikaa, painottaa hyvinvointialuejohtaja.
Naukkarisen mukaan lokakuun rahoituslaskelma ja siinä tapahtunut sairastavuuskertoimen muutos tuo Oma Hämeelle rahoitusta 40 miljoonaa vuosille 2025-2026.
– Lisäksi viime aikoina on päättynyt useita kilpailutuksia, joissa kulukehitys suhteessa nykytilaan on jopa negatiivinen. Vuosi 2025 jälkimmäinen puolisko ja vuosi 2026 näyttävät nyt ensi kerran sen, miten paljon hyvinvointialuetasoiset järjestämistavat ja kilpailutukset parantavat tuottavuuttamme.
Naukkarinen muistuttaa, että monet toteutuneet ja monet suunnitellut muutokset palveluihin ovat tarpeellisia sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Monet muutokset myös parantavat palveluja tai lisäävät palveluiden integraatiota, mistä asiakkaat hyötyvät. Palveluja tuodaan asiakkaan kotiin uusilla fyysisillä palvelumalleilla, kuten ensihoidon ja kotisairaalan yhteinen Gerbiili-palvelu. Tai digitaalisesti, johon Oma Häme tarjoaa jo nyt varsin laajan valikoiman keinoja.
Muutokset ovat tarvittavia, vaikka muutosvauhti on kireä. Tämä ajatus pätee myös julkisuudessa paljon esillä olleisiin muutoksiin, joita kaavaillaan vuodeosastojen ja sairaaloiden toimintaan sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoille. Palvelujen kehittämiselle on jatkuva tarve ja suunnitellut muutokset vahvistaisivat moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistaisivat lääkäriresurssien tehokkaampaa käyttöä. Se myös parantaisi asiakkaan saamia palveluja, kun tarjolla olisi laajempi tutkimusvalikoima ja sujuvampi konsultaatiomahdollisuus.
– Sote-uudistuksen tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen sekä perustason palvelujen vahvistaminen. Lisäksi meillä on velvoite hillitä kustannusten nousua sekä varautua ikääntymisen mukana tuomaan palvelutarpeen muutokseen. Kaavailtuihin muutosesityksiin on vaikuttanut myös henkilöstön saatavuus sekä toiminnan kehittämistarpeet, sanoo terveydenhuollon toimialajohtaja Jarmo Lappalainen.
– Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintoihin suunnitellaan muutoksia niin, että palvelukeskuksiin jäisi usein tarvittavia palveluita sekä niitä erikoisaloja, joiden osalta integroituminen perusterveydenhuollon palveluihin katsotaan erityisen tärkeäksi. Joidenkin erikoisalojen palveluja on tarkoitus siirtää Hämeenlinnaan, mihin vaikuttavat myös esimerkiksi resurssien tehokkaampi käyttö sekä kalustoon ja laitteisiin liittyvät näkökohdat, jatkaa Lappalainen.
Talouden haasteista huolimatta Oma Häme on saavuttanut kuluvana vuonna merkittäviä edistysaskelia. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on vähennetty ja kevyempiä asumisvaihtoehtoja on lisätty, mikä tukee ikääntyneiden kotona asumista. Asiakkaiden ohjausta palveluihin on selkeytetty ja helpotettu monin tavoin, muun muassa ottamalla käyttöön ensilinja-numeroita. Keskitetyt, ensilinjanumerot toimivat yhteistyöverkostona, jonka kautta asiakkaan asia hoidetaan kerralla kuntoon tai otetaan ammattilaisten haltuun. Eri palveluiden ensilinjanumerot ovat tarkoitettu erityisesti niille asukkaille, joilla ei ole vielä hoitosuhdetta tai joilla on uusi palvelutarve.
Tulevaisuuden tavoitteet nousevat strategiasta
Vuoden 2025 talousarvio rakentuu strategiasta nouseville, selkeille tavoitteille ja mittareille, jotka on Oma Hämeessä määritelty ensimmäistä kertaa OKR-mallin mukaisesti (Objectives and Key Results). OKR-mallin ideana on määrittää yhteisesti tavoitteet, jotka kertovat, mitä kohti mennään sekä seurata ja mitata avaintuloksia, jotka puolestaan kertovat, ollaanko maaliin päästy toivotulla tavalla.
Valtuustotasolla sitovia, koko hyvinvointialueen yhteisiä tavoitteita on viisi. Niissä yhdistyvät asiakkaan pääsy oikeaan palveluun oikeaan aikaan, palveluiden vaikuttavuus ja tuottavuus sekä ammattilaisten ja teknologian yhteistyö asiakkaan tarpeisiin mukaan.
1) Asiakas saa helposti yhteyden sekä ratkaisun ensikontaktissa
Tavoitteena on parantaa asiakkaan kohtaamista ja ohjausta niin, että asiakas pääsee oikeaan palveluun mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti, ja ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdellä yhteydenotolla. Palvelukulttuurin muutoksella on tarkoitus vähentää palveluiden hajanaisuudesta johtuvia ongelmia ja kohdistaa resurssit tehokkaasti niille, jotka tarvitsevat eniten tukea.
2) Saavutamme yhdessä asiakkaan kanssa asetetut tavoitteet
Palveluita tuotetaan tehokkaasti asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Tämä perustuu paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien tunnistamiseen ja päällekkäisten palveluiden karsimiseen. Palvelujen vaikuttavuutta ja vaikutusta asiakkaiden elämänlaatuun seurataan organisaation kaikilla tasoilla, minkä perusteella kehitetään toimintaa edelleen.
3) Tarvittavat ammattilaiset ja teknologia yhdessä asiakkaan ympärille
Ammattilaisten tulee tunnistaa asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarve ja välttää ohjaamista useisiin ja päällekkäisiin palveluihin. Tavoitteena on siirtyä kohti yhteistä asiakassuunnitelmaa, joka vähentäisi palveluiden hajanaisuutta, parantaisi jatkuvuutta ja asiakkaiden elämänlaatua.
Tämä uusi toimintamalli kohdistuu erityisesti viiteen kriittiseen palveluketjuun: leikkauspotilaan, masennusta sairastavan, vanhemmuuden varhaisen tuen, opiskelun tai työelämän ulkopuolella olevien nuorten sekä ikääntyneen kotiutumisen palveluketjut.
4) Asiakastarve ohjaa henkilöstömme osaamista
Oma Häme on asiakaslähtöinen organisaatio, jossa palveluja tuotetaan tehokkaasti asiantuntijoiden saumattomalla yhteistyöllä. Oma Hämeellä on yhteinen johtamismalli, mikä mahdollistaa luottamuksen ja läpinäkyvyyden sekä ammattilaisten osaamisen systemaattisen ja tavoitteellisen kehityksen.
5) Tuottavuus turvaa palvelut
Talousohjelmat toteutetaan suunnitellusti. Jokaisella tulosalueella tehdään tuottavuusvertailuja omien yksiköiden välillä. Lisäksi vertaillaan omaa toimintaa yksityisen palvelutarjontaan tuotantotapa-analyysien/kustannusanalyysien avulla.
Oma Häme jatkaa palvelujensa kehittämistä ja turvaa asukkaidensa lakisääteiset palvelut myös ensi vuonna taloustilanteesta huolimatta. Palvelumuutoksissa turvataan asiakkaiden palvelut ja niiden jatkuvuus hoitosuunnitelmien mukaisesti. Muutosten toteutus suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Poikkeuksia suun terveydenhuollon chatin ja Kuulokeskuksen aukioloajoissa viikolla 50
Poikkeuksia suun terveydenhuollon chatin ja Kuulokeskuksen aukioloajoissa viikolla 50
UUTINEN / 05.12.2024
UUTINEN / 05.12.2024
Poikkeuksia suun terveydenhuollon chatin ja Kuulokeskuksen aukioloajoissa viikolla 50
Suun terveydenhuollon chat
- Ma 9.12.2024 avoinna vain klo 10–14
- Ke–to 11.–12.12.2024 suljettu
Kun chat on suljettu, suun terveydenhuoltoon saa yhteyden puhelimitse arkisin klo 8–15:
- Kiireelliset ja päivystykselliset asiat: 03 629 6300
- Kiireettömät asiat: 03 629 6301
Kuulokeskus
Kuulokeskuksen takaisinsoitto on suljettu 9.–11.12.2024 puhelinjärjestelmän muutoksen vuoksi. Takaisinsoitto toimii jälleen normaalisti 12.12.2024 alkaen.
Oma Hämeen palveluiden joulun ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat löydät täältä
Ikäihmisten kotihoidon ostopalveluihin suunnitellaan laajennusta
Monituottajamallilla turvataan kotihoidon palveluiden riittävyys. Palvelutaso ja -laatu pysyvät ennallaan.
Ikäihmisten kotihoidon ostopalveluihin suunnitellaan laajennusta
UUTINEN / 05.12.2024
Monituottajamallilla turvataan kotihoidon palveluiden riittävyys. Palvelutaso ja -laatu pysyvät ennallaan.
UUTINEN / 05.12.2024
Ikäihmisten kotihoidon ostopalveluihin suunnitellaan laajennusta
Monituottajamallilla turvataan kotihoidon palveluiden riittävyys. Palvelutaso ja -laatu pysyvät ennallaan.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue suunnittelee ikäihmisten kotihoidon ostopalveluiden laajentamista nykyisestä. Aluehallitus saa maanantaina 9.12. hyväksyttäväksi esityksen palveluiden laajentumisesta. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä 250 asiakasta on siirtynyt ostopalveluihin ja sama määrä myös vuoden 2026 loppuun mennessä.
Suunnitelman mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä noin 1200 kotihoidon asiakasta eli noin 40 % kaikista asiakkuuksista on ostopalveluiden tuottaman kotihoidon ja myönnettyjen palveluseteleiden piirissä. Tällä hetkellä määrä on noin 20 % kaikista asiakkuuksista.
Ostopalveluita kokeiltiin kesän aikana jo Riihimäen ja Janakkalan alueilla täydentämään kotihoidon palveluita ja syksystä 2024 lähtien kotihoidon asiakkaita on jo siirtynyt ostopalveluiden piiriin ensin Forssan ja Hämeenlinnan seuduilla. Joulukuussa muutoksia on tulossa vielä Hämeenlinnaan ja Riihimäelle niin, että vuoden 2024 aikana ostopalveluiden pariin on siirtynyt yhteensä 70–75 kotihoidon asiakasta koko hyvinvointialueella. Oma Häme on ollut jo yhteydessä niihin asiakkaisiin, joita muutos koskee.
Muutokset eivät vaikuta asiakkaiden palveluihin ja maksuihin, ainoastaan palveluntuottaja vaihtuu osalla asiakkaista. Asiakkaiden hoito ja palvelu jatkuu entiseen tapaan ja suunnitellusti, ja siirtymävaihe pyritään toteuttamaan mahdollisimman sujuvasti. Laadunvalvonta toteutetaan ostopalveluissa samoin kuin omissakin yksiköissä, sanoo kotihoidon tulosaluejohtaja Anne Hintsala.
Ostopalveluista jopa 2,7 miljoonan euron säästöt
Monituottajamallin, jossa palveluita tarjotaan oman toiminnan lisäksi ostopalveluilla, tavoitteena on turvata kotihoidon palveluiden riittävyys. Ostopalveluiden käytöllä hillitään myös kustannusten kasvua, erityisesti vähentämällä ylityö- ja hälytyskorvauksia ja vuokratyövoiman tarvetta. Vuokratyövoiman käytön vähentymisen odotetaan myös parantavan asiakkaiden hoidon jatkuvuutta. Ostopalveluina tuotetaan lähihoitajan, sairaanhoitajan ja hoiva-avustajan tarjoamia palveluja. Yöaikaan toteutettavat kotihoitokäynnit ja turva-auttajakäynnit jäävät edelleen Oma Hämeen toiminnaksi, myös ostopalveluasiakkailla.
Hyvinvointialueen oman toiminnan siirto ostopalveluihin vaikuttaa kotihoidon henkilöstön määrään, liikkuvuuteen ja tiimien uudelleenorganisointiin. Tällä hetkellä kotihoidossa työskentelee yhteensä 787 työntekijää, joista vajaa sata on määräaikaisia työntekijöitä. Oman palvelutuotannon henkilöstömäärää sopeutetaan vuosien 2025–2026 aikana vuosittain noin 60–70 henkilötyövuoden verran. Sopeuttaminen on mahdollista toteuttaa henkilöstövaihtuvuuden ja eläköitymisen kautta.
Kotihoidon ostopalveluiden käyttöönotolla ei ole kotihoidon kokonaiskustannuksia lisäävää vaikutusta, vaan vuosien 2025–2026 osalta sen arvioidaan tuottavan kustannussäästöjä siten, että vuonna 2026 kustannussäästö on yhteensä 2,7 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024. Oman toiminnan siirtäminen ostopalveluihin edellyttää tiimikohtaisia ja henkilöstön liikkuvuuteen liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita.
Joulun 2024 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat
Osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni.
Joulun 2024 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat
UUTINEN / 05.12.2024
Osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on kiinni.
UUTINEN / 05.12.2024
Joulun 2024 ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat
Joulun ja vuodenvaihteen aikaan osa Oma Hämeen terveysasemista, hammashoitoloista ja muista palvelupaikoista on viime vuosien tapaan kiinni. Pelastuspalveluissa ei ole sulkuja.
Joulun ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat on koottu sivulle omahame.fi/poikkeusaukioloajat. Tietoja päivitetään tarvittaessa. Ajantasaiset tiedot löytyvät myös palveluiden omilta sivuilta.
Katso tästä kaikki poikkeusaukioloajat
Tarvitsetko kiireellistä hoitoa? Katso tästä yhteystiedot
Ota yhteyttä, kun tarvitset apua – olemme täällä sinua varten!
Ensilinjapalvelut Oma Hämeessä – Helppo tapa ottaa yhteyttä, kun tarvitset apua, tilanteen arviointia tai neuvoa
UUTINEN / 04.12.2024
Ota yhteyttä, kun tarvitset apua – olemme täällä sinua varten!
UUTINEN / 04.12.2024
Ensilinjapalvelut Oma Hämeessä – Helppo tapa ottaa yhteyttä, kun tarvitset apua, tilanteen arviointia tai neuvoa
Ensilinjapalvelut ovat kaikkien Oma Hämeen alueen asiakkaiden käytettävissä oleva palvelu, jonka kautta saat apua, tilanteen arviointia ja hoitoa sekä ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa. Ensilinja on oikea paikka ottaa yhteyttä erityisesti silloin, kun et tiedä, mihin muualle kääntyä, tai jos sinulla ei ole vielä olemassa olevaa nimettyä vastuutyöntekijää, asiakkuutta tai hoitosuhdetta. Ensilinjan palveluihin saat yhteyden ensilinjan puhelinnumeroiden tai chatin kautta.
Miksi ottaa yhteyttä ensilinjaan?
Ensilinja on helppo ja nopea askel kohti ratkaisua. Se on tarkoitettu sinulle, jos:
-
Kaipaat hoitoa, yleistä ohjausta, neuvontaa tai ensitason tukea.
-
Tarvitset apua uuden asian selvittämisessä tai ratkaisemisessa
-
Et tiedä, kuka tai mikä olisi oikea taho auttamaan.
-
Et ole aiemmin asioinut tai asioit harvoin sosiaali- tai terveydenhuollossa tai sinulla ei ole nimettyä vastuutyöntekijää tai omaa tiimiä.
Miten otan yhteyttä ensilinjan palveluihin?
Voit helposti ottaa yhteyttä ensilinjaan seuraavilla tavoilla:
-
Soita keskitettyyn ensilinjapuhelinnumeroon (joka palvelulla on oma yksi numero).
-
Keskustele reaaliajassa ammattilaisen kanssa chat-palvelussa.
Entä jos sinulla on jo oma nimetty ammattilainen tai tiimi?
Jos sinulla on jo oma vastuutyöntekijä, hoitotiimi tai ammattilainen, suosittelemme ottamaan yhteyttä suoraan ensisijaisesti tuttuun tahoon yhteydenottosyy huomioiden.
Miten ensilinja auttaa sinua?
Ensilinjapalvelut tekevät yhteydenotosta vaivatonta. Ammattilaisemme varmistavat, että saat tarvitsemasi tuen heti ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua – olemme täällä sinua varten!
Ensilinjapalvelun yhteystiedot löydät koottuna ja ajantasaisina täältä: Neuvonta ja ohjaus - Oma Häme
Ensilinjapalvelut laajenevat ja kehittyvät koko ajan. Pysyäksesi kärryillä, seuraa Oma Hämeen tiedotusta.
Artikkelit
Kaikki artikkelit
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
ARTIKKELI / 30.10.2024
Painonnosto ja rauhalliset metsälenkit toimivat vastapainona ohjaajan intensiiviselle työlle.
30.10.2024
ARTIKKELI / 30.10.2024
Vammaispalvelujen ohjaaja Tinja Savela näkee läheltä, miten turva ja luottamus vaikuttavat ihmiseen
Pienet onnistumiset ovat niitä kaikista merkityksellisimpiä. Kun luottamussuhde asiakkaan kanssa on muodostunut ja näkee kehitystä, tietää tekevänsä tärkeää työtä. Joskus se voi viedä kauankin, mutta on sitäkin palkitsevampaa. Näin kuvailee työtään Tinja Savela, joka työskentelee ohjaajana vammaisten asumispalveluissa, Jaakonkadun asumisyksikössä Hämeenlinnassa. Tinjan mukaan työssä tärkeintä on asiakkaiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen, mutta erityisesti pienet onnistumiset ja kehittymiset tuntuvat palkitsevilta.
– Yksi ihana onnistuminen oli tänä syksynä, kun meille muutti asiakas toisesta asumispalvelusta odottamaan Kepsy-siirtoa. Hän saapui kolmen ohjaajan kiinnipidossa, mutta jo muutamassa viikossa näimme käytöksessä ison muutoksen. Lopulta siirto Kehitysvammapsykiatriseen kriisi- ja kuntoutusyksikköön sujui ilman toimenpiteitä ja asiakas alkoi puhua yksiköstämme kotina. Tuolloin tiesin, että olimme onnistuneet luomaan lyhyessä ajassa turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa hän voi luottaa meihin ohjaajiin, Tinja hymyilee.
Työstressi tippuu levypainojen mukana lattiaan
Tinja on aloittanut hiljattain Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, johon hän tuli lastensuojelun parista. Sitä ennen hän työskenteli Eteva-kuntayhtymässä. Tinjan nykyisessä työpaikassa, Jaakonkadun yksikössä, tarjotaan ympärivuorokautista asumispalvelua, jonka tarkoituksena on tukea erilaisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita heidän arjessaan. Työpäivissä riittää vaihtelua ja haasteita, koska asiakkaiden tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Ohjaajat tukevat asiakkaita myös asumisen ulkopuolella, jotta asiakkaiden, ympäristön ja ohjaajien turvallisuus voidaan taata vilkkaalla sijainnilla Myllymäessä.
– Ennakointi ja tilanteiden suunnittelu onkin tärkeä osa päivittäistä työtämme. Pyrimme aina kehittämään ja tekemään töitä siten, että asiakas voisi elää mahdollisimman itsenäistä ja itsensä näköistä elämää. Meillä asuessaan voi pärjätä hyvinkin pienellä tuella, mutta tarvittaessa meiltä löytyy vahva ammatillinen osaaminen ympärivuorokautiseen tukeen. Haastavia tilanteita käymme aktiivisesti läpi ja pyrimme löytämään työkaluja tilanteiden vähentämiseksi, Tinja kertoo.
Ajoittain raskaskin työ vaatii tasapainotusta vapaa-ajalla. Tinja harrastaa tavoitteellisesti voimalajeja kuntosalilla, jossa hän unohtaa työasiat ja työroolin ja tyhjentää pään. Myös luonto, perhe ja ystävät ovat iso osa arkea.
– Levypainojen kolistelu purkaa stressiä, mutta koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni saan pysähtyä ja rauhoittua. Pannukahvin ääressä upeaa maisemaa katsellessa on mahdoton olla nauttimatta. Vuorotyön vuoksi läheisten ihmisten kanssa näkeminen saattaa olla välillä hankalaa, mutta sitten kun vihdoin tapaa heitä ja saa nauraa kyyneleet silmissä tai lähdetään yhdessä tekemään jotain, se on korvaamatonta.
Tinja Savela (oik.) on tehnyt töitä yhdessä kollegansa Ville Mäkisen kanssa jo vuodesta 2010.
Tuttu työporukkaa luo turvaa ja huumoria
Voimavaroja Tinja saa myös työyhteisöstä, joka koostuu hyvin monipuolisesta joukosta osaavia ammattilaisia. Osa kollegoista tuntee asiakkaat vuosien takaa, mutta myös uusinta tietoa ja intoa löytyy nuoremmilta työntekijöiltä. Haastava työ hitsaa porukan yhteen ja jokainen tuntee toistensa vahvuudet.
– Työryhmän luottamus ja kyky toimia yhtenäisesti luo turvallisuuden tunnetta niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Teemme työtä paljon omalla persoonalla, mutta yhteisistä pelisäännöistä pidetään ja on pidettävä kiinni. Jaamme työryhmässä niin hyviä kuin kehitettäviäkin asioita ja myös koitamme muistaa kehua toisiamme onnistuneista hetkistä. Koen, että työryhmän hyvinvoinnilla ja arvostuksella on iso merkitys asiakastyöhön. Myös vitsailu ja pienet harmittomat pilat piristävät päivää ja keventävät työilmapiiriä, Tinja sanoo.
Haastava työ on myös motivoivaa. Tinja kokee työssään innostavaksi nimenomaan haastavien tilanteiden suunnittelun tai uusien asiakkaiden vastaanottamisen. Uuden asiakkaan tapaaminen ensimmäistä kertaa vaatii paljon havainnointia. Yksikössä on viisi eri taloa, jossa asuu keskenään erilaisia asukkaita. Halutessaan voi vaihtaa yksikön sisällä työryhmää. Toisaalta hän kaipaa lisää esimerkiksi tyhy-päiviä, jolloin pääsisi hetkeksi pois työympäristöstä ja ryhmäytymään lisää työkavereiden kanssa.
– Haastavassa työssä myös työterveydenhuollon merkitys kasvaa, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä sairaslomia ja uupumista. Meillä väkivalta- ja sen uhka ovat arkipäivää ja siinä voisi olla enemmän ennaltaehkäisevämpää otetta työterveyden kautta, Tinja pohtii.
– Tulevaisuuden tavoitteeni on kehittää tätä työtä kouluttautumalla ja tuomalla asiakkaiden ääntä kuuluville. Olemme asiakkaiden äänitorvia ja on meidän tehtävä pitää heidän oikeuksistaan kiinni. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulisi saada sujuvammaksi, tällä hetkellä etenkin asumispalveluissa näkyy päällekkäisyyksiä. Huoli on, saavatko asiakkaat oikeaa tai tarvittavaa palvelua oikeaan aikaan.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
ARTIKKELI / 24.10.2024
Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen pohtii blogissaan lainanottovaltuusmenettelyä.
ARTIKKELI / 24.10.2024
Blogi: Kutsu lainanottovaltuustanssiin, saanko luvan
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantain kokouksessa, että hyvinvointialue voi tarvittaessa hakea lainanottovaltuuden muuttamista valtiovarainministeriöltä. Sinänsä asiassa ei ole mitään ihmeellistä, koska lainanottovaltuuden määrityskriteerit pitävät meidän lainanottovaltuutemme vielä pitkään nollassa eurossa. Lainanottovaltuusmenettelyn piti alun perin olla poikkeusmenettely, mutta lainsäädäntö on tehnyt siitä pysyvän menettelyn melkein kaikille alueille. Kanta-Hämeen osalta neuvottelut olisivat neljännet, joten edessä on osaltaan tuttua byrokratian pyöritystä.
Lainanottovaltuusmenettely on itsessään hyvä menettely. Neuvottelussa käydään läpi alueen suunnitelmia yhdessä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa. Menettelyssä arvioidaan hyvinvointialueen investointisuunnitelman välttämättömyyttä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta.
Hyvinvointialueen investointeja ohjaavassa laissa on muutamia erittäin vaikeita ja tulkinnanvaraisia kirjauksia. Esimerkiksi “välttämättömyys”. Välttämätön on sana, joka tekee menettelystä haastavan niin alueille kuin ministeriöille. Yksittäinen investointirivi voi vaikuttaa tarpeettomalta, esimerkiksi pihan asvaltointi. Mutta käytännössä sen investoinnin hylkääminen voi aiheuttaa asiakkaan ajoneuvon rikkoutumisen, asiakkaan kaatumisen tai vaaratilanteita, kun ambulanssi ajaa monttuun pihalla. Yksittäiset rivit investointilaskelmassa voivat siis olla todella merkittäviä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi yksittäiset laiteinvestoinnit on helppo siirtää toteutettaviksi vasta seuraaville tilikausille, mutta entä jos uusittavaksi tunnistetun laitteen hankintaa lykätään ja se vioittuu eikä potilaita pystytäkään hoitamaan?
Vuonna 2024 maan hallitus on päättänyt, että lainanottovaltuusmenettelyä tiukennetaan. Tämä on johtanut siihen, että lainanottovaltuusneuvotteluissa tarkastelu keskittyy yksittäisiin investointiriveihin, eikä kokonaisuuteen. Menettelytavan muutos myös lukitsee yksittäiset rivit niin, että alue ei voi käyttää harkintaa. Jos suunnitelmassa esimerkiksi lukee kaihilaitteiston hankinta Riihimäen yksikköön, niin sitä ei saa hankkia Hämeenlinnan yksikköön, vaikka tarve muuttuisi tilikauden aikana. Lupa investoinnin siirtoon on haettava samalta toimijalta kuin lainanottovaltuus on saatu, eli valtioneuvostolta. On myös kohtuutonta asettaa yksittäinen ministeriön virkamies asemaan, jossa hänen pitäisi pystyä arvioimaan investointeja näin yksityiskohtaisella tasolla.
Uskon, että maan hallitus ei ole tarkoittanut tätä, kun on päätetty menettelyn tiukentamisesta. Tälle tasolle menevä sääntely ei ole tarkoituksenmukaista, vaan aiheuttaa ongelmia ja epätarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä. Hyvinvointialueiden on myös harkittava, miten investointisuunnitelmat laaditaan, jotta alueelle mahdollistuu myös järkevä oman harkinnan käyttäminen investointien toteuttamisessa. Tästä seuraa riski, että alueiden investointisuunnitelmat tehdään vain yleisellä tasolla eikä aluevaltuusto saa riittävää kokonaiskuvaa hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.
Kannatan itse lainanottovaltuusmenettelyn tiukentamista, kun se kohdennetaan alueen ja valtion talouden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Kanta-Hämeen osalta Riihimäen uuden palvelukeskuksen suunnittelu on sellainen kokonaisuus, jonka käsittelyyn toivon tiukkaa tarve- ja välttämättömyysarviointia ministeriöiltä. Olemme jo ennakoidusti pyytäneet hankkeen ohjausryhmään mukaan maakuntien tilakeskuksen edustajan. Näin voimme varmistaa, että uuden rakennushankkeen suunnittelu ja toteutus vastaavat valtakunnallisia linjauksia.
Investointien sääntelyn perusajatusmallissa on paljon hyvää, mutta lainsäädäntö on tehty eri toimintaympäristössä ja lain tulkinnat eivät välttämättä vastaa kaikilta osin alkuperäistä tarkoitusta. Toivottavasti myös tätä osakokonaisuutta kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen.
ARTIKKELI / 11.10.2024
Kati Rinne – Laitehallintakoordinaattori, jolla sydän sykkii turvallisuudelle
Kati Rinne, laitehallintakoordinaattori Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuusyksiköstä, on iloinen ja lämminhenkinen ammattilainen, joka tuo turvallisuuden asiantuntijuutta jokapäiväiseen työhönsä.
Kati aloitti työuransa teknisen alan koulutuksella, mutta myöhemmin tie vei hänet terveydenhuoltoon, jossa hän toimi lähihoitajana ja kehitti osaamistaan edelleen tradenomiksi. Vuoden 2023 alussa Kati liittyi Oma Hämeen riveihin, jossa hän on ollut tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden kehittämisessä.
– Asiakas- ja potilasturvallisuus on minulle sydämen asia. Olen kiinnostunut siitä, miten voimme jatkuvasti parantaa palvelujemme laatua ja ehkäistä haittatapahtumia. Haluan olla mukana luomassa sellaista kulttuuria, jossa virheistä voidaan oppia ja jakaa kokemuksia avoimesti, Kati kertoo hymyillen.
Katin päivittäinen työ koostuu lääkinnällisten laitteiden käytön tukemisesta ja kehittämisestä, yhteistyöstä muiden yksiköiden kanssa sekä aktiivisesta osallistumisesta erilaisiin työryhmiin ja projekteihin. Hänen vastuullaan on muun muassa Effector-laitehallintajärjestelmän ja Laatuportin pääkäyttäjänä toimiminen, joiden avulla pyritään varmistamaan, että laitteet ja niiden käyttö pysyvät turvallisina kaikille.
Katin työyhteisö koostuu asiantuntevista ja intohimoisista kollegoista, jotka kaikki jakavat saman tavoitteen: asiakas- ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen.
– Meillä on hyvä tiimi ja hyvä yhteishenki. Saan tukea kollegoilta ja esimieheltä, ja yhteistyö sujuu mutkattomasti niin lähellä kuin etänä. On hienoa olla mukana rakentamassa uutta hyvinvointialuetta ja kehittää turvallisuuskulttuuria, Kati kehuu työyhteisöään.
Kun Kati ei ole töissä, hän viettää aikaa perheensä kanssa Forssassa ja harrastaa liikuntaa sekä käsitöitä. Luonto on hänelle tärkeä henkireikä – ulkoilu ja liikunta auttavat palautumaan työpäivistä ja pitämään mielen virkeänä.
– Liikunta ja ulkoilu ovat minulle tärkeitä tapoja rentoutua. Seuraamme myös puolisoni kanssa tiiviisti poikamme jääkiekkoharrastusta. Jäähallissa työasiat unohtuvat täysin, ja nautimme yhdessä kiekkopeleistä, Kati kertoo iloisena.
Lisäksi Kati nauttii äänikirjojen kuuntelusta, joka tuo vastapainoa päivittäiselle tietokoneen äärellä työskentelylle.
– Kuuntelen paljon dekkareita, ne ovat loistavaa ajanvietettä. Äänikirjat ovat myös hyvä tapa rentoutua lenkillä tai kotona käsitöiden parissa, Kati naurahtaa.
Työssään Kati haluaa tuoda esille, kuinka jokaisen panos on tärkeä turvallisuuden edistämisessä. Hän uskoo, että yhteistyö ja avoin vuorovaikutus ovat avainasemassa, jotta asiakkaat ja potilaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi.
– Haluan olla mukana luomassa yhteisöä, jossa kynnys kysyä apua tai neuvoa on matala. On tärkeää, että voimme kaikki oppia toisiltamme ja kehittää toimintaamme yhdessä, hän toteaa.
Kati on loistava esimerkki siitä, kuinka vahva ammattitaito, positiivinen asenne ja yhteistyö voivat luoda hyvinvointia koko organisaatiolle ja sen asiakkaille.