ARTIKKELI / 09.10.2026

Pienikin kohtaaminen voi merkitä paljon

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. 10.2026. Tänä vuonna MIELI ry kannustaa kysymään: mitä sinulle oikeasti kuuluu? Jos läheisen jaksamisesta herää huoli, tärkeintä on pysähtyä, kysyä ja kuunnella.

Viime vuodet ovat koetelleet ihmisten turvallisuuden tunnetta monella tavalla. Pandemia muutti kohtaamista ja arkea. Sota Euroopassa, maailman epävarmuus ja heikentynyt taloustilanne ovat lisänneet huolta ja vaikeuttaneet monen arkea.

Mielen hyvinvoinnin merkitys korostuu epävarmoina aikoina. Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdeyksikön osastonhoitaja Heidi Kemmo muistuttaa, että mieli on mukana kaikissa elämäntilanteissa ja kohtaamisissa.

– Asioimme missä tahansa tai teemme mitä tahansa, mieli kulkee mukana. Sen huomioiminen pienilläkin asioilla, kuten kysymällä mitä sinulle kuuluu tai miten sinä jaksat, voi olla todella merkityksellistä, Kemmo sanoo.

Suomessa MIELI ry kysyy vuoden 2026 kampanjassaan: ”Mitä sulle oikeasti kuuluu?” Kampanja kannustaa kysymään, kuuntelemaan, olemaan läsnä ja ohjaamaan tarvittaessa avun piiriin.

Kokemus kuulluksi tulemisesta on tärkeä

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta. Kemmon mukaan palautteissa korostuu vahvasti ihmisen kokemus siitä, että hänet on kohdattu ja kuultu aidosti ja arvokkaasti.

– Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Jo pysähtymällä ja kysymällä ”Mitä sinulle kuuluu?” voimme synnyttää keskustelun, jolla voi olla suuri merkitys. Se voi myös auttaa ehkäisemään tilanteen vaikeutumista.

Kysymys toimii parhaiten silloin, kun vastaukselle on aikaa. Ohimennen lausuttu ”mitä kuuluu” voi jäädä kohteliaisuudeksi. Aito kohtaaminen syntyy siitä, että kysyjä pysähtyy kuuntelemaan myös silloin, kun vastaus on odottamaton tai vaikea.

Kohtaa. Kysy. Kuuntele.

Läheinen voi huomata muutoksen ensimmäisenä

Psyykkisen voinnin selvä heikkeneminen näkyy usein toimintakyvyn laskuna. Ihminen ei ehkä jaksa tai saa hoidetuksi tavallisia asioitaan. Työstä tai koulusta voi tulla poissaoloja, ja myös nukkuminen, keskittyminen tai päihteiden käyttö voivat muuttua.

Kemmon mukaan läheinen huomaa muutoksen usein ennen kuin ihminen itse ymmärtää tilanteensa heikentyneen.

Huolen voi ottaa puheeksi kertomalla rauhallisesti omasta havainnostaan:

”Minulla on herännyt huoli sinun jaksamisestasi.”

”Olen miettinyt, onko sinulla kaikki hyvin.”

– Kun oman ajatuksen tai tunteen sanoo ääneen, lähestymistapa on kuulijalle lempeä. Samalla välittyy viesti siitä, että välitän sinusta, Kemmo kertoo.

Kysyjän tehtävänä ei ole ratkaista kaikkea. Tärkeää on kuunnella, suhtautua kerrottuun vakavasti ja auttaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä ammattilaiseen.

Yhdellä yhteydenotolla apua ja tilanteen arviointia

Jos oma psyykkinen vointi heikkenee tai läheisen tilanne huolestuttaa, apua voi hakea Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinjasta. Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Ensilinjasta saa ohjausta, neuvontaa ja hoidon tarpeen arviointia. Yhteyttä voi ottaa myös Terveys-chatin kautta. 

Ensilinjassa tilannetta kartoitetaan esitietolomakkeen ja ammattilaisen kanssa käytävän keskustelun avulla. Kysymykset valikoituvat sen mukaan, millaiseen oireeseen tai huoleen ihminen hakee apua.

Esitiedoissa voidaan kysyä esimerkiksi mielialasta, oireiden kestosta, asioiden aloittamisen tai loppuun saattamisen vaikeudesta, keskittymisestä, väsymyksestä, nukkumisesta, ahdistuksesta, päihteiden käytöstä sekä itseen tai muihin kohdistuvista vaarallisista ajatuksista.

– Esitietojen ja yhteisen keskustelun kautta valitaan tarkoituksenmukaisin hoitomuoto. Tilanteen mukaan voidaan varata esimerkiksi vastaanottoaika kriisityöntekijälle. Ensilinjasta voidaan varata aika myös vastaanoton lääkärille. Ajan mielenterveys- ja päihdeyksikköön sekä vastaanoton lääkärille saa samassa yhteydenotossa, Kemmo kertoo.

Avun hakijan ei tarvitse etukäteen tietää, millaista hoitoa hän tarvitsee. Ammattilainen auttaa arvioimaan tilanteen ja sopivan etenemistavan.

Huolestuttaako oma tai läheisesi jaksaminen?

Yli 18-vuotiaat: Ota yhteyttä Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalvelujen Ensilinjaan, kun tarvitset ohjausta, neuvontaa tai arviota tilanteestasi.

Voit ottaa yhteyttä myös Terveys-chatissa Oma Häme -sovelluksen tai Oma Hämeen verkkosivujen kautta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaiset ovat chatissa tavoitettavissa arkisin kello 9–15. Terveys-chat palvelee kokonaisuudessaan arkisin kello 8–20. 

Ota yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin
Siirry Oma Hämeen Terveys-chatiin
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisen polku

Jos tilanne on kiireellinen, soita Päivystysapuun numeroon 116117. Jos jonkun henki tai turvallisuus on välittömässä vaarassa, soita 112.

Lisää tietoa ja tukea

Oma Häme: mielen hyvinvointi
MIELI ry: Maailman mielenterveyspäivä 2026
Mielenterveystalo: omahoito-ohjelmat
MIELI Kriisipuhelin

ARTIKKELI / 08.10.2026

Blogi: Kuka huolehtii aivoterveydestäsi? Vastaus voi yllättää

Jos kysyisin, kuka vastaa aivoterveydestäsi, moni vastaisi: minä itse. 

Vastaus on osittain oikea. Omilla valinnoilla on suuri merkitys. Liikunta, ravitsemus, uni, sosiaaliset suhteet ja aivojen aktiivinen käyttö ovat kaikki aivoterveyden kulmakiviä. 

Mutta yksin ne eivät riitä. 

Aivoterveyden taustalla toimii laaja joukko ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita. Kunnat, järjestöt, hyvinvointialueet ja tutkimustoimijat rakentavat yhdessä edellytyksiä sille, että aivoterveyttä tukevat valinnat ovat mahdollisia jokaiselle. 

Aivoterveys kuuluu meille kaikille, mutta sen mahdollistaminen on yhteinen tehtävä.  

Aivoterveyttä rakennetaan yhdessä 

Juuri tähän ajatukseen perustuu FINGER-malli, kansainvälisesti tunnettu suomalainen toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea muistia ja ehkäistä muistisairauksia. FINGER perustuu viiteen osa-alueeseen: 

• terveellinen ravitsemus 

• liikunta 

• aivojen aktiivinen käyttö 

• sosiaalinen aktiivisuus 

• sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtiminen 

Vaikka osa-alueet näyttävät selkeiltä, niiden toteutuminen vaatii monen toimijan yhteistyötä. Kuvittelemme helposti, että kyse on yksittäisen ihmisen päätöksistä, mutta todellisuudessa jokaisen arjen valintoihin vaikuttavat monet ympärillä olevat rakenteet ja palvelut. 

FINGER näkyy arjessa enemmän kuin huomaammekaan 

Monelle FINGER kuulostaa tutkimusohjelmalta tai ammattilaisten käyttämältä mallilta. Todellisuudessa se näkyy jo jokaisen jokapäiväisessä elämässä. 

Aivoja aktivoit, kun opettelet uuden reseptin, ratkot ristisanatehtävää, käyt kirjastossa, osallistut luennolle tai opetat lapsenlapselle uuden taidon. Harrastat liikuntaa, kun kävelet lähikauppaan, hoidat pihaa, käyt uimahallissa tai osallistut liikuntaryhmään. Sosiaalinen aktiivisuus voi olla kahvittelu naapurin kanssa, kuoroharjoitukset, yhdistystoiminta tai vapaaehtoistehtävä. Sydän- ja verisuoniterveyttä puolestaan tukevat terveelliset elintavat, kuten tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja hyvä uni, sekä perussairauksien hyvä omahoito ja säännöllisistä terveystarkastuksista huolehtiminen. 

Aivoterveyden näkökulmasta pienilläkin teoilla on merkitystä. Kaiken ei tarvitse muuttua kerralla. 

Kuka mahdollistaa aivoterveyttä tukevan arjen? 

Vaikka FINGER näkyy yksilön arjessa, sen toteutuminen ei ole ainoastaan yksilön vastuulla. 

Kunnat luovat puitteet 

Kunnat mahdollistavat paljon sellaista, mitä emme välttämättä yhdistä aivoterveyteen. Lähiliikuntapaikat, turvalliset kävelyreitit, uimahallit, kirjastot, kulttuuritapahtumat, kansalaisopistojen kurssit ja yhteisölliset tapahtumat luovat mahdollisuuksia liikkua, oppia uutta ja kohdata muita ihmisiä. 

Kun kuntalainen osallistuu luontoretkelle, käy kuntosalilla, osallistuu ravitsemusluennolle tai löytää uuden harrastuksen, hän samalla vahvistaa aivoterveyttään. 

Järjestöt rakentavat osallisuutta 

Yksinäisyys on yksi merkittävistä hyvinvointia heikentävistä tekijöistä. Järjestöt tarjoavat vertaistukea, harrastuksia, vapaaehtoistoimintaa ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. 

Monelle järjestön järjestämä liikuntaryhmä, muistikerho tai vapaaehtoistoiminta voi olla juuri se ensimmäinen askel, joka tuo lisää hyvinvointia, uusia ystäviä ja motivaatiota elämäntapamuutoksiin. 

Hyvinvointialue tunnistaa ja ohjaa 

Hyvinvointialueen tehtävänä on tukea asukkaita silloin, kun tarvitaan ammattilaisen apua tai ohjausta. 

Aivoterveyden näkökulmasta tärkeää on, että riskitekijät tunnistetaan ajoissa ja ihminen löytää tarvitsemansa tuen piiriin. Aivoterveyttä tukevat pitkälti samat tekijät kuin sydän- ja verisuoniterveyttä: verenpaineen seuranta, tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, riittävä liikunta, hyvä uni sekä perussairauksien hyvä hoitotasapaino. Lisäksi diabeteksen ehkäisy ja hoito, elintapaohjaus, liikuntaneuvonta sekä muistioireiden varhainen tunnistaminen ovat samalla myös aivoterveyden edistämistä. 

Oma Hämeessä rakennetaan parhaillaan alueellista aivoterveyspolkua, jossa eteneminen rakentuu vaiheittain tunnistamisesta ohjaukseen. Tavoitteena on, että aivoterveyteen liittyvät riskitekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja asukas ohjautuu sujuvasti tarvitsemiensa palvelujen ja tuen pariin. Näin ennaltaehkäisy ei jää yksittäisiksi teoiksi, vaan siitä muodostuu osa asukkaan arkea ja palvelupolkua. 

Tutkimus tuo vaikuttavuuden 

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot tuottavat tietoa siitä, millaiset toimintatavat todella tukevat aivoterveyttä. Ilman tutkimusta emme tietäisi, mitkä keinot vaikuttavat tehokkaimmin muistisairauksien ehkäisyyn. 

Tutkimustieto auttaa myös kehittämään palveluita niin, että voimavarat kohdentuvat oikeisiin asioihin ja hyödyttävät meistä mahdollisimman monia. 

Aivoterveyden merkitys korostuu entisestään väestön ikääntyessä. Muistisairauksien määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, minkä vuoksi ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitys kasvaa koko ajan. Siksi tarvitaan sekä tutkimukseen perustuvia toimintamalleja että käytännön yhteistyötä, joka tuo ne osaksi ihmisten arkea. 

Syksyllä siirrytään Muistijäljessä entistä vahvemmin käytäntöön 

Muistijälki-hankkeessa aivoterveyttä edistäviä toimintamalleja viedään tänä syksynä yhä vahvemmin käytäntöön. 

Pilotoinnin tavoitteena on testata, miten aivoterveyden edistäminen, riskien tunnistaminen, ohjaus ja FINGER-mallin mukainen tuki voidaan sovittaa osaksi kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen normaalia toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aivoterveys voi tulla vastaan esimerkiksi paikallisissa tapahtumissa, neuvonnassa tai erilaisissa palveluissa. 

Tällainen polku voi alkaa hyvin yksinkertaisesti. Kuntalainen osallistuu paikalliseen tapahtumaan, tekee muistisairauksien riskitestin ja keskustelee ammattilaisen kanssa omasta tilanteestaan. Keskustelun pohjalta hän löytää itselleen sopivia palveluja ja toimintoja. Vähitellen mukaan voi tulla liikuntaa, uusia sosiaalisia kontakteja, tietoa ravitsemuksesta tai osallistumista ryhmätoimintaan. Tällainen polku ei synny itsestään, vaan rakentuu kuntien, järjestöjen, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden yhteistyöstä. 

Yksi voi hyötyä liikuntaneuvonnasta, toinen ravitsemusohjauksesta ja kolmas yhteisöllisestä ryhmätoiminnasta. Tärkeintä on, että oikea tuki löytyy oikeaan aikaan ja että palvelut muodostavat asukkaan näkökulmasta sujuvan kokonaisuuden. 

Tavoitteena ei ole rakentaa uusia irrallisia palveluja, vaan yhdistää jo olemassa olevat voimavarat toimivaksi kokonaisuudeksi. Kun kunnat, järjestöt, hyvinvointialue ja tutkimustoimijat tekevät yhteistyötä, voidaan tarjota asukkaille nykyistä vaikuttavampaa tukea aivoterveyden vahvistamiseen. 

Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri sinun kohdallasi? 

Tärkeä kysymys ei ole, toteutanko FINGER-mallia täydellisesti. 

Tärkeämpi kysymys on: Mitä aivoterveydestä huolehtiminen tarkoittaa juuri minun kohdallani? 

Joku tarvitsee lisää liikettä arkeensa. Toinen hyötyisi monipuolisemmasta ravitsemuksesta. Kolmannen hyvinvointia tukisi uusi harrastus, vertaistuki tai lisää sosiaalisia kontakteja. Pienetkin muutokset voivat olla merkityksellisiä. 

Aivoterveys kuuluu kaikkiin elämänvaiheisiin 

Aivoterveyden edistäminen ei tarkoita pelkästään muistisairauksien ehkäisyä. Se tarkoittaa myös toimintakykyä, osallisuutta, oppimista, hyvää arkea ja mahdollisuutta elää omannäköistä elämää mahdollisimman pitkään. 

Vaikka tämä kirjoitus puhuttelee erityisesti 60 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia, aivoterveydestä huolehtiminen ei ala vasta myöhemmällä iällä. Sen perusta rakentuu jo varhain työiässä arjen valinnoissa, palautumisessa, unessa, liikkumisessa, ravitsemuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Siksi aivoterveys on hyvä ottaa puheeksi ajoissa – ei pelotteluna, vaan mahdollisuutena vahvistaa hyvinvointia ja toimintakykyä tuleville vuosille. 

Aivoterveyden vahvistaminen ei ole vain investointi yksittäisen ihmisen hyvinvointiin, vaan myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. 

Aivoterveys on yhteinen investointi tulevaisuuteen 

Aivoterveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä, jossa kunnat, hyvinvointialue, järjestöt, tutkimustoimijat sekä asukkaat rakentavat yhdessä terveempää tulevaisuutta. 

Parhaimmillaan se näkyy parempana toimintakykynä, elämänlaatuna, osallisuuden kokemuksina ja hyvinvointina. Samalla se voi vähentää muistisairauksien riskiä ja tukea itsenäistä arkea mahdollisimman pitkään. 

Siksi tärkeä kysymys ei ole vain: 

"Mitä minä voin tehdä aivoterveyteni eteen?" 

Yhtä tärkeää on kysyä: 

"Miten me yhdessä voimme rakentaa ympäristöjä, palveluja ja yhteisöjä, jotka tukevat aivoterveyttä jokaisessa elämänvaiheessa?" 

Tiedätkö oman riskisi? 

Aivoterveydestä huolehtiminen alkaa omasta tilanteesta. Yksi hyvä tapa pysähtyä asian äärelle on tehdä muistisairauksien riskitesti. 

Riskitesti auttaa tunnistamaan sellaisia elintapoihin ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. Samalla se voi herättää pohtimaan, mitä pieniä muutoksia juuri sinun arkeesi kannattaisi tehdä. 

Tee testi ja pysähdy hetkeksi pohtimaan, mikä olisi juuri sinun seuraava aivoterveystekosi. 

Oletko riskissä sairastua muistisairauteen? - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Muistaakseni huomenna - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme

Leena Onttonen  
Projektiasiantuntija   
Muistijälki - Aivoterveyttä elämänvarrelle -hanke  
Kanta-Hämeen hyvinvointialue  
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha (STM)   

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Hanketta toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).

ARTIKKELI / 09.10.2026

Tietävätkö läheisesi elinluovutustahtosi?

Elinsiirto voi pelastaa vakavasti sairaan ihmisen hengen tai parantaa merkittävästi hänen elämänlaatuaan. Elinluovutusviikkoa vietetään 3.–10.10.2026. Viikko kannustaa pohtimaan omaa elinluovutustahtoa, kirjaamaan sen OmaKantaan ja kertomaan siitä läheisille.

Suomessa noin 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Sopivista siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, ja osalle sairastuneista elinsiirto on ainoa mahdollisuus jatkaa elämää.

Tämän vuoden elinluovutusviikon teemana on elinsiirron ihme. Onnistuneen siirron merkitys näkyy usein tavallisissa, ihmiselle tärkeissä asioissa: jaksamisessa, mahdollisuudessa palata opiskelemaan tai työelämään sekä ajassa perheen ja ystävien kanssa. Elinsiirron saanut voi elää luovutetun elimen ansiosta jopa vuosikymmeniä.

Oma tahto kannattaa tehdä näkyväksi

Elinluovutustahto kertoo, saako elimiäsi ja kudoksiasi käyttää kuolemasi jälkeen toisen ihmisen hoitamiseen.

Suomessa elinluovutukseen voidaan edetä, jos ihminen ei ole eläessään vastustanut sitä. Terveydenhuollon ammattilaisten on kuitenkin pyrittävä selvittämään vainajan tahto. Siksi oma kanta kannattaa ilmaista etukäteen.

Kerro tahdostasi myös läheisillesi. Kun asia on käyty yhdessä läpi, he voivat välittää tiedon tahdostasi tilanteessa, jossa et enää itse pysty sitä kertomaan.

Näin kirjaat elinluovutustahdon OmaKantaan

Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Valitse valikosta Elinluovutustahto.

Vastaa kysymykseen, luovutatko elimesi ja kudoksesi elinsiirtoon kuolemasi jälkeen, ja tallenna vastauksesi. Myönteiseen tahdonilmaisuun voit halutessasi lisätä tarkentavia tietoja.

OmaKantaan tallennettu elinluovutustahto on terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä. Voit myös muuttaa tahtoasi myöhemmin samassa osiossa.

Ota elinluovutustahto puheeksi läheisesi kanssa ja kirjaa oma päätöksesi talteen.

Kirjaudu OmaKantaan kanta.fi-sivuston kautta
Lue lisää elinluovutuksesta ja elinluovutusviikosta