Murupolku
Digitaalinen asiointi

Digitaalinen asiointi
Tältä sivulta löydät kaikki digitaalisen asioinnin palvelumme. Voit käyttää digipalveluita joko kirjautumalla asiointipalveluun tai lataamalla Oma Häme -sovelluksen.
Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.
Chatit

Nopeaa apua ja tukea chatin kautta
Chatin kautta saat keskusteluyhteyden ammattilaisiimme.
Ota yhteyttä samanaikaisesti vain yhden kanavan kautta. Jos olet jättänyt takaisinsoittopyynnön, jää odottamaan takaisinsoittoa. Älä ota samasta asiasta yhteyttä myös chatin kautta.
Etsitkö digitaalista esitietokyselyä?

Etsitkö terveydenhuollon esitietokyselyä tai omia digipolkujasi?
Digitaalinen asioinnin palveluita
Voit tarkastella ajanvarauksiasi kirjautumalla asiointipalveluumme. Aikoja voit varata laboratorioon ja Kansalaisen terveyspalvelun kautta. Linkityksen Kansalaisen terveyspalveluun löydät asiointipalvelusta.
Samat asiat onnistuvat myös Oma Häme -sovelluksessa, jonka voit ladata sovelluskaupastasi.
Haluatko varata ajan puhelimitse?
Linkit sosiaali- ja terveyspalveluihin (yhteystiedot palveluihin löydät kunkin palvelun yhteydestä)
Terveysasemien yhteystiedot (valitse sivulta ensin oma paikkakuntasi)
Voit tehdä ilmoituksen tuen tarpeesta eli huoli-ilmoituksen, jos olet huolissasi itsestäsi, toisesta ihmisestä tai perheestä. Huoli voi herätä esimerkiksi siitä, pystyykö ihminen huolehtimaan terveydestään ja turvallisuudestaan.
Tekemäsi ilmoituksen perusteella ammattilaiset arvioivat tilanteen ja toimivat sen mukaisesti.
Ilmoituksen voi tehdä lapsi itse, vanhempi, isovanhempi, muu läheinen, naapuri tai viranomainen, joka on huolestunut lapsesta tai nuoresta.
Lapsiperheen lomakkeita on kolme erilaista
- Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, kun herää huoli lapsen tai perheen tuen tarpeesta. Yksityishenkilönä voit ottaa tällä lomakkeella yhteyttä, kun toivot oman tai perheesi tuen tarpeen selvittämistä. Mikäli ammattilaisella ei ole asiakkaan/lapsen huoltajan suostumusta yhteydenottoon, tulee huolesta tehdä lastensuojeluilmoitus.
- Tee lastensuojeluilmoitus, kun epäilet, että lapsen lastensuojelun tarve tulee selvittää. Ammattilaisella on aina velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Lisätietoa siitä, missä tilanteissa lastensuojeluilmoitus tulee tehdä ja muuta tietoa lastensuojeluilmoitukseen liittyen löydät THL:n lastensuojelun käsikirjasta.
- Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää, jotta voidaan arvioida perheen mahdollisesti tarvitseman tuen tarve jo raskauden aikana. Ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus, mutta voit tehdä ilmoituksen myös yksityishenkilönä, mikäli toivot oman tai toisen henkilön tuen tarpeen selvittämistä.
Terapianavigaattorissa kartoitetaan elämäntilannettasi sekä ongelmia tai vaikeuksia, joita olet saattanut kokea. Tietojen avulla sinut voidaan ohjata sopivimman avun tai tuen piiriin.
Kun olet vastannut kyselyyn, saat koodin, jonka voit toimittaa ammattilaiselle. Terapianavigaattorin täyttäminen sujuvoittaa hoidon tarpeen arviointia ja palveluihin pääsyä.
Löydät alla olevan linkin kautta sekä tulostettavia että verkossa täytettäviä ja lähetettäviä lomakkeita.
Voit asioida Oma Hämeessä käytössä olevissa digitaalisissa asiointikanavissa toisen henkilön puolesta, jos sinut on tähän valtuutettu. Puolesta asiointia hyödynnetään uudessa Oma Häme -mobiilisovelluksessamme sekä näiltä verkkosivuilta löytyvissä chat-palveluissamme (sivun alakulman "Aloita chat").
Videovastaanottopalvelun avulla voit osallistua etäryhmätapahtumiin tai yksittäisiin vastaanottoihin videon välityksellä. Videovastaanotolle liittyminen tapahtuu Oma Häme -sovelluksen kautta tai kirjautumalla asiointipalveluun.
Reseptien uusiminen ja tarkastelu onnistuu OmaKannan kautta.
Voit tarkastella ammattilaisen kirjauksia kirjautumalla asiointipalveluumme.
Ammattilaisen kirjaukset löydät myös Oma Häme -sovelluksesta, jonka voit ladata sovelluskaupastasi.
Etäryhmään voivat osallistua kaikki Kanta-Hämeen asukkaat. Etäryhmän sisällön mukaan osallistuminen voi olla rajattua tiettyyn asiakasryhmään.
Mikä on digipolku?
Oma Häme -sovelluksesta ja asiointipalvelusta löytyvät digipolut ohjaavat sinua digitaalisesti palvelusi eri vaiheissa.
Digipolut voivat sisältää esimerkiksi
- lomakkeiden täyttöä, neuvontaa ja jatkohoito-ohjeita verkossa
- oman hyvinvoinnin tai terveydentilan seurantaa
- asiointia ilman paikan päällä käymistä mm. turvallisen viestivälityksen tai videovastaanoton välityksellä
- ajanvarausta.
Sinulle liitetty polku voi sisältää kaikkea näitä tai vain osia näistä toiminnoista.
Oma Häme on ottamassa käyttöön useampia eri käyttäjäryhmille suunnattuja digipolkuja vuoden 2025 aikana. Ensimmäinen digipolku, Diabetesriskissä olevan digipolku, julkaistiin joulukuussa 2024.
Diabetesriskissä olevan digipolku
Diabetesriskissä olevan digipolulla voit testata sairastumisriskisi. Sieltä saat myös keinoja elintapojesi muuttamiseksi ja diabetesriskin pienentämiseksi.
Klikkaa tästä Kansalaisen terveyspalveluun
Linkityksen Kansalaisen terveyspalveluun löydät myös Oma Häme -sovelluksesta.
Jos tarvitset tietoa hoitosi tueksi tai haluat katsoa sinulle tilanteeseesi sopivia sosiaalipalveluja, tutustu palvelupolkuihin.
Potilasasiakirjojen tilaaminen

Tilaa asiakas- tai potilasasiakirjoja
Yhteystietokortti: Puhelinvaihde ja hyvinvointialueen palveluiden yhteystiedot
Puhelinvaihde ja palveluiden yhteystiedot
Oma Hämeen päävaihde: 03 629 629
(avoinna arkisin klo 8–16)
Kanta-Hämeen keskussairaalan vaihde: 03 6291
(avoinna ma–pe klo 7–17)
Sisältöjulkaisija
Uutiset
Kaikki uutiset
Asiakaspalvelu-chatin uusi nimi on Info
Chatissa voit kysyä esimerkiksi Oma Hämeen palveluiden yhteystietoihin ja sijainteihin liittyviä asioita.

Asiakaspalvelu-chatin uusi nimi on Info
UUTINEN / 12.03.2025
Chatissa voit kysyä esimerkiksi Oma Hämeen palveluiden yhteystietoihin ja sijainteihin liittyviä asioita.
12.03.2025

UUTINEN / 12.03.2025
Asiakaspalvelu-chatin uusi nimi on Info
Infon chatista saat neuvontaa esimerkiksi Oma Hämeen palveluiden yhteystietoihin, sijainteihin ja yleisiin toimintaohjeisiin liittyen.
Chatissa ei käsitellä potilastietoihin, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita. Emme myöskään anna ohjausta tai neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.
Infon chatin löydät Oma Häme -sovelluksesta tai tämän sivun oikean alakulman Aloita chat -painikkeesta. Oma Häme -sovelluksen voit ladata maksutta sovelluskaupastasi.
Lataa Oma Häme -sovellus:

Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi ei ole pelkästään hoitotulosten tarkastelua.

Vaikuttavuuden arviointi – miten kustannusvaikuttavuus auttaa hyvinvointialueiden johtoa päätöksenteossa?
UUTINEN / 05.03.2025
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi ei ole pelkästään hoitotulosten tarkastelua.

UUTINEN / 05.03.2025
Vaikuttavuuden arviointi – miten kustannusvaikuttavuus auttaa hyvinvointialueiden johtoa päätöksenteossa?
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi ei ole pelkästään hoitotulosten tarkastelua. Kustannusvaikuttavuuden arviointi auttaa hyvinvointialueiden johtoa ymmärtämään, millä hinnalla ja resursseilla tulokset saavutetaan.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kehitetään mallia sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin systeemitasolla. Tutkimus on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta. Yksi olennainen vaikuttavuuden arvioinnin osa on kustannusvaikuttavuus.
– Jos tarkastelisimme vain hoidon vaikutuksia elämänlaatuun ja terveyteen, kaikki parantavat toimenpiteet kannattaisi toteuttaa, toteaa Oma Hämeen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.
Kustannusnäkökulma auttaa ymmärtämään, millä panostuksella haluttu lopputulos saavutetaan.
– Esimerkiksi kalliiden lääkkeiden hoitovaste voi olla heikko, kun taas edullisempi vaihtoehto voi tuottaa lähes saman hoitotuloksen pidemmällä aikavälillä. Kustannusnäkökulma tekee hoitotulokset vertailukelpoisiksi, Antikainen jatkaa.
Jotta palvelu ja hoito olisi kustannustehokas, sen on parannettava elämänlaatua tai terveyttä mahdollisimman vähäisillä kustannuksilla. Kun hoidon kustannuksia verrataan saavutettuun hyötyyn, voidaan tunnistaa vähähyötyiset hoidot, jotka ovat kalliita, mutta tuottavat vain vähän hyvinvointia. Kustannusperusteinen vertailu auttaa suuntaamaan hyvinvointialueen resursseja vaikuttavimpiin palveluihin ja hoitomuotoihin.

Tutkimuksessa kehitetään uutta mallia vaikuttavuuden arviointiin
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkija Nina Rajainmäki tarkastelee kustannuslaskentaa osana vaikuttavuusarviointia. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda kustannustiedot osaksi vaikuttavuusarviointia ja laskea yksittäisen palveluketjun kustannukset, esimerkiksi diabeteksen hoidon tai digitaalisten palveluiden osalta.
Tutkimuksessa hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tietoallasta, joka kokoaa yhteen palveluihin ja hoitoihin liittyvä datan. Tutkimuksessa kehitetään vaikuttavuuden arviointimallia, joka auttaa arvioimaan, miten erilaiset palvelut tai laajat toimenpiteet vaikuttavat asiakkaisiin. Mallia testataan parhaillaan digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Kun digipalvelujen kustannukset yhdistetään tietoon niiden vaikutuksista, saadaan selkeä kuva digipalvelujen tuottamista hyödyistä suhteessa niiden todellisiin kustannuksiin.
Lue lisää vaikuttavuuden arviointimallista: Tutkimus tuo vaikuttavuuden arvioinnin osaksi hyvinvointialueiden arkea
Lue lisää digipalveluiden vaikuttavuuden arvioinnista: Tutkimus selvittää: Kuinka digipalvelut vastaavat hyvinvointialueiden haasteisiin?
Voiko mallia hyödyntää myös muilla hyvinvointialueilla?
– Kehittämäämme vaikuttavuuden arviointimallia voi hyödyntää muilla hyvinvointialueilla, jos saatavilla on luotettavia lähtötietoja. Kustannuslaskentaa varten palvelut tulee tuotteistaa ja yhdistää oikeisiin suoritteisiin, sanoo Rajainmäki.
Tällä hetkellä hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuuden arviointi perustuu pitkälti yksittäisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Arviointimallilla vaikuttavuustiedolla johtaminen voidaan tuoda johdon päivittäiseksi työvälineeksi. Mallin avulla hyvinvointialueiden on mahdollista seurata kuukausittain esimerkiksi ikäihmisten palveluiden kehitystä.
– Jos halutaan tietää ikäihmisten asumisen ostopalvelun kustannusvaikutus, hoitopäivän kustannusten rinnalle tuodaan asukkaan toimintakykytieto. Näin voidaan arvioida, onko asukkaan toimintakyky parantunut tai pysynyt ennallaan suhteessa palveluntuottajalle maksettuun hintaan. Tätä kautta voidaan ohjata palveluntuottajia ja löytää parhaat käytännöt, Antikainen toteaa.
Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on siirtyä vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen, mutta se edellyttää yhtenäistä tietopohjaa ja mallinnusta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tutkimuksessa tehdään yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kansallisen tietomallin kehittämiseksi. Lisäksi valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriöt toteuttavat yksikkökustannuslaskentaa kansallisella tasolla. Hyvinvointialueilla tarkastelun painopiste on kuitenkin eri kuin kansallisella tasolla.
– Valtakunnallisesti tiedonkeruussa on alueellisia eroja, jotka vaikeuttavat vertailua. Tietopohjat ja kirjanpidon vyörytyssäännöt voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla, eikä aina ole selvää, mistä erot johtuvat, Rajainmäki kertoo.
Antikaisen mukaan, kun vaikuttavuuden arviointimalli saadaan laajasti käyttöön, hoitokäytäntöjä ja palveluja voidaan kehittää tehokkaammin myös kansallisesti. Mallin avulla päätöksentekijät saavat selkeää ja ajankohtaista tietoa siitä, mitkä hoidot ja palvelut tuottavat eniten hyötyä niiden kustannuksiin nähden.
Oma Hämeen tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta
Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -tutkimushanke koostuu kahdesta osasta, vaikuttavuuden tietojohtamisesta ja sosiaalihuollon tutkimuksesta.
Pirkanmaan hyvinvointialue hallinnoi kokonaishanketta. Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla. Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA tutkivat sosiaalihuollon peruspalveluja Sulava-hankkeessa.
Systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointialueilla -tutkimuksen tulokset tulevat kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Lisäksi tutkimushankkeessa tuotetaan hyvinvointialueiden johdolle suunnattu vaikuttavuusjohtamisen käsikirja. Käsikirja tulee sisältämään käytännön työvälineitä, joka auttaa alueiden johtoa ottamaan vaikuttavuustiedon osaksi arjen päätöksentekoa.
Tutkimushanke ajoittuu ajalle 1.1.2024 – 31.12.2025, ja siihen osallistuvat Sisä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme, yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy ja SONet BOTNIA kanssa.
Tutkimushanketta toteutetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), joka on rahoitettu Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.

1,5-vuotiaille neuvola-asiakkaille on otettu käyttöön digitaalinen esitietokysely
Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu huoltajalle tekstiviestitse.

1,5-vuotiaille neuvola-asiakkaille on otettu käyttöön digitaalinen esitietokysely
UUTINEN / 18.02.2025
Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu huoltajalle tekstiviestitse.

UUTINEN / 18.02.2025
1,5-vuotiaille neuvola-asiakkaille on otettu käyttöön digitaalinen esitietokysely
Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä saapuu huoltajalle tekstiviestitse. Esitietokysely otetaan käyttöön vaiheittain, eivätkä kaikki 1,5-vuotiaiden huoltajat saa tekstiviestiä vielä tässä vaiheessa.
Oma Hämeen 1,5-vuotiaiden neuvola-asiakkaiden huoltajat voivat nyt täyttää lasta koskevan esitietokyselyn digitaalisesti ennen vastaanottoa. Uudistus vähentää päällekkäistä lomakkeiden täyttöä ja tekee tietojen päivittämisestä helpompaa. Pyyntö esitietokyselyn täyttämisestä lähetetään huoltajalle tekstiviestitse ajanvarauksen jälkeen.
Oma Häme kannustaa asiakkaan täyttämään esitietokyselyn sähköisesti ennen vastaanottoa, jotta palveluprosessit pysyvät tehokkaina ja asiakaskokemus paranee.
Mistä esitietokysely löytyy?
Esitietokysely täytetään Oma Häme -sovelluksessa tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Oma Häme -sovelluksen voi ladata maksutta sovelluskaupasta.
Tulostettava lomake on saatavilla vain poikkeustapauksia varten. Jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta tunnistautua, hän tulostaa esitietokyselyn sivulta omahame.fi/lomakkeet, täyttää sen ja ottaa mukaansa vastaanotolle.
Tekstiviestimuistutukset ja tietojen täyttäminen
- Kysely avautuu 30 päivää ennen vastaanottoaikaa, ja asiakas saa siitä tekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä.
- Jos kyselyä ei ole täytetty viikkoa ennen vastaanottoa, asiakas saa muistutustekstiviestin. Tekstiviesti ei sisällä linkkejä.
- Kun asiakas on kirjautunut Oma Häme -sovellukseen tai asiointipalveluun, hän klikkaa oikeasta yläkulmasta omaa nimeään ja valitsee jälkeen lapsen, jonka puolesta asioi.
- Kun puolesta asioitava on valittu, asiakas valitsee "Omat digipolut" ja sieltä "Lasten ja nuorten polku"
Täytetyt tiedot siirtyvät suoraan ammattilaisten käyttöön potilastietojärjestelmään, mikä nopeuttaa vastaanoton valmistelua ja vähentää tietojen erillistä kirjaamista.
Entä jos asiakkaalla ei mielestään ole aikaa varattuna?
Aina asiakas ei muista tai tiedä, että hänellä on aika varattuna. Omat ajanvaraukset voi tarkistaa Oma Häme -sovelluksesta tai kirjautumalla asiointipalveluun osoitteessa omahame.fi. Kirjautumisnappi löytyy omahame.fi-verkkosivuston yläreunasta. Lapsen kohdalla huoltaja valitsee ensin lapsen, jonka puolesta asioi.
Oma Häme otti digitaalisen esitietolomakkeen käyttöön jo terveydenhuollon puolella 9.12.2024 alkaen. Kyselyn käyttöä on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös muihin palveluihin.