Web-sisällön esitys

TekstiAi

Sisältöjulkaisija

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.
UUTINEN
04.09.2026

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

UUTINEN / 04.09.2026

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

UUTINEN / 04.09.2026

Hoitotarvikkeiden toimitukset pakettiautomaatteihin laajenevat Forssan seudulle 7.9. alkaen

Hoitotarvikkeiden toimitukset Postin pakettiautomaatteihin ja noutopisteisiin laajenevat maanantaista 7.9.2026 alkaen Forssan seudulle. Palvelu tulee käyttöön Forssan, Humppilan, Tammelan, Jokioisten ja Ypäjän alueen asiakkaille.

Hoitotarvikkeita on toimitettu Postin pakettiautomaatteihin Riihimäen, Janakkalan ja Rengon alueella. Toimintamalli on lyhentänyt tarvikkeiden toimitusaikaa ja sujuvoittanut palvelua. Hyvien kokemusten myötä palvelua laajennetaan vaiheittain.

Hämeenlinnan seudun asiakkaille palvelu mahdollistuu loppuvuoden 2026 aikana.

Hoitotarvikkeiden tilaaminen ja noutaminen

Hoitotarvikkeet tilataan hoitotarvikejakelusta. Hoitotarvikejakelun ammattilainen sopii asiakkaan kanssa, mihin Postin pakettiautomaattiin tai noutopisteeseen tarvikkeet toimitetaan. Hoitotarvikejakelun puhelinnumeron 03 629 6230.

Kun lähetys on noudettavissa, asiakas saa Postilta saapumisilmoituksen ja nouto-ohjeet.

Tutustu hoitotarvikejakeluun ja tarkempiin tilausohjeisiin Oma Hämeen verkkosivuilla: Hoitotarvikejakelu - Oma Häme

Piirroskuva, jossa kaksi ihmishahmoa kantaa yhdessä laatikkoa pakettiautoon.

UUTINEN / 03.09.2026

Viipurintien sote-keskuksen palvelut laajenevat syksyllä – Idänpään ja Ojoisten terveysasemat muuttavat Viipurintielle syyskuussa

Perusterveydenhuollon palveluissa Hämeenlinnassa tapahtuu syyskuussa useita muuttoja. Idänpään ja Ojoisten terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Viipurintien sote-keskukseen. Lisäksi sote-keskuksen sisällä muuttaa Viipurintien terveysaseman tiimi 3. Myös hammashoidossa tapahtuu muutos, kun Hauhon hoitola muuttaa Viipurintielle.

Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot ovat Viipurintien G-talossa, jonka remontti on juuri valmistunut. Vaikka terveysaseman sijainti muuttuu, säilyvät palvelut, aukioloajat ja tiimien puhelinnumerot ennallaan. Tarkista yhteystiedot täältä: Kiireetön hoito terveysasemilla

Asiakkaalle kerrotaan ajanvarauksen yhteydessä vastaanoton tarkka sijainti ja saapumisohjeet. Viipurintien sote-keskuksessa kyltit ja opasteet ohjaavat asiakkaita oikeisiin tiloihin. G-talon terveysasemien vastaanotoille kuljetaan pääsisäänkäynnin kautta. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita, voit siirtyä suoraan vastaanotolle saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Muuttoviikoilla palveluissa voi kuitenkin olla tavallista enemmän viivettä vähäisemmän henkilöstömäärän vuoksi. Muuton aikana asiakkaita pyydetään mahdollisuuksien mukaan ottamaan yhteyttä vain kiireellisissä asioissa.

Muuttoaikataulu:

Idänpään terveysasema on suljettuna muuton ajan 18.–23. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 24. syyskuuta. 

Ojoisten terveysasema on suljettuna muuton ajan 25.–30. syyskuuta. Toiminta alkaa Viipurintiellä G-talon 1. kerroksessa 1. lokakuuta. 

Viipurintien terveysaseman tiimi 3 muuttaa A- ja E-taloista G-taloon 14.-16. syyskuuta. Uudet tilat sijaitsevat G-talon ensimmäisessä kerroksessa.

Muuton aikana muut terveysasemien tiimit hoitavat muuttavien tiimien asiakkaita. 

Hauhon hammashoitola muuttaa Viipurintien G-taloon viikolla 39 (21.9. alkaen).

Samaan aikaan osa Jukolan hammashoitolan henkilöstöstä siirtyy Viipurintielle väistöön Jukolan tilojen remontin vuoksi.

Muista tarkistaa vastaanottopaikka kutsukirjeestä

Muuttojen aikana on erityisen tärkeää tarkistaa ajanvarauskirjeestä, missä vastaanotto tapahtuu. Ajanvaraustiedot näkyvät myös Oma Häme -sovelluksessa.

Huomioithan, että voit saada ajanvarauksesi Suomi.fi -viestinä. Muista tarkistaa viestisi säännöllisesti. Saat ilmoituksen uudesta viestistä, kun lisäät Suomi.fi-palveluun sähköpostiosoitteesi tai otat Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttöön. Lakimuutos velvoittaa Oma Hämettä ja muita viranomaisia lähettämään asiakasviestit ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta. Lue lisää Suomi.fi-viesteistä

Jos et käytä Suomi.fi-palvelua, saat ajanvarauskirjeet paperipostina.

Asiakaspysäköinti muuttuu maksulliseksi lokakuussa

Asiakas- ja henkilöstöpysäköinti muuttuu maksulliseksi Viipurintien sote-keskuksen alueella 1. lokakuuta. Pysäköinti on maksullista joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Yöaikaan (klo 20–8) pysäköinti on maksutonta. Ensimmäiset 30 minuuttia ovat maksuttomia, tämän jälkeen pysäköinnin hinta on 1,50 euroa tunnilta. Asiakas maksaa yhdeltä vuorokaudelta kuitenkin enintään 9 euroa.

Asiakkaat voivat maksaa pysäköinnin EasyPark- ja ParkMan-sovelluksilla, pankki- ja luottokorteilla maksuautomaateilla tai verkossa osoitteessa parkkimaksu.fi 48 tunnin kuluessa pysäköinnin päättymisestä. Käteisellä pysäköintiä ei voi maksaa. Jos asiakas ei maksa pysäköintiä edellä mainituilla tavoilla, lähettää operaattori asiakkaalle laskun rekisterinumeron perusteella. Tällöin hintaan lisätään 5 euron laskutuslisä. 

Liikuntaesteisten parkkipaikkoja löytyy pääsisäänkäynnin läheisyydestä. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella (LE-lupa) pysäköiville parkkeeraus on ilmaista, mutta heidän on ilmoitettava luvasta sähköpostilla pysäköintioperaattorille. Ohje löytyy Pysäköinti-sivulta. Sivulta löytyy myös muita pysäköintiohjeita, koskien myös Assi-sairaalaa ja vanhan keskussairaalan pysköintialueita, joissa pysäköinti muuttuu maksulliseksi jo keväällä. 

Hyvinvointialue ei valvo, eikä hallinnoi pysäköintiä. Pysäköinninvalvonta toteutetaan rekisterikilven tunnistukseen perustuvalla kamerajärjestelmällä. Kamerat tunnistavat ajoneuvon rekisterinumeron sisään- ja ulosajon yhteydessä, eikä erillistä pysäköintilippua tarvita.

Palveluverkkomuutokset etenevät vaiheittain

Hämeenlinnan palveluverkon muutokset ovat käynnistyneet vaiheittain, ja Viipurintien sote-keskuksen suuremmat muutot toteutuvat pääosin syksyn 2026 aikana. Sosiaalipalveluiden muutot Viipurintien sote-keskukseen tapahtuvat lokakuussa ja niistä viestitään myöhemmin erikseen.

Oma Häme uudistaa palveluverkkoa vastaamaan alueen asukkaiden muuttuvia palvelutarpeita. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja laatu sekä järjestää palvelut käytettävissä olevien henkilöstö- ja taloudellisten resurssien kannalta kestävällä tavalla.

Lue lisää palveluverkkomuutoksista

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä. Oma Häme kannustaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ottamaan ilmiön puheeksi nuorten kanssa.
UUTINEN
03.09.2026

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

Ilmiö näkyy erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä. Oma Häme kannustaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ottamaan ilmiön puheeksi nuorten kanssa.

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

UUTINEN / 03.09.2026

Ilmiö näkyy erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä. Oma Häme kannustaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ottamaan ilmiön puheeksi nuorten kanssa.

UUTINEN / 03.09.2026

Nuorten imppaus on lisääntynyt Kanta-Hämeessä nopeasti – vaaratilanteet ovat johtaneet hoidon tarpeeseen

Kanta-Hämeessä on viime kuukausina havaittu nuorten imppauksen selvää lisääntymistä. Ilmiö on aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja myös hoidon tarvetta. Oma Häme kehottaa vanhempia, kasvattajia ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan imppaamisen puheeksi nuorten kanssa.

Imppauksella tarkoitetaan päihtymistarkoituksessa tapahtuvaa liuottimien, aerosolien ja muiden kemikaalien hengittämistä. Kyseessä voivat olla tavalliset arjen tuotteet, mutta niiden väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, pysyviä vaurioita ja pahimmillaan äkillisen kuoleman.

Kanta-Hämeessä ilmiötä on havaittu erityisesti 13–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa.

– Imppaus on lisääntynyt merkittävästi lyhyen ajan sisällä nuorten keskuudessa Kanta-Hämeen alueella ja aiheuttanut nuorten terveyttä uhkaavia vaaratilanteita ja hoidon tarvetta. Ilmiö näyttää lisääntyneen koko hyvinvointialueella ja eri-ikäisten nuorten keskuudessa, sanoo nuorisopsykiatrian ylilääkäri Essi Palomäki Oma Hämeestä.

Imppauksen vaikutus alkaa nopeasti, mutta siihen liittyy merkittäviä riskejä. Se voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hengityksen lamaantumista, tajuttomuutta ja tukehtumisvaaran. Jo yksi käyttökerta voi johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen.

Pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa aivoja, maksaa ja munuaisia sekä aiheuttaa mielialan muutoksia, muistiongelmia ja oppimisvaikeuksia. Erityisen haitallista imppaus on nuorten kehittyville aivoille, sillä osa muutoksista voi olla pysyviä.

Ilmiö ei koske vain yhtä nuorten ryhmää. Imppausta voi esiintyä monenlaisilla nuorilla, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi kokeilunhalua, vertaispaineita, ahdistusta tai väärä käsitys aineiden vaarattomuudesta. Myös sosiaalisessa mediassa leviävä sisältö voi madaltaa kokeilukynnystä ja luoda vaikutelmaa siitä, että kyse olisi harmittomasta kokeilusta.

Imppaus kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa

Vanhempien, kasvattajien ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten on nyt tärkeää ottaa imppaaminen puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Asiasta kannattaa keskustella rauhallisesti ja suoraan sekä kertoa, että myös tavallisten kotona tai kaupassa saatavilla olevien tuotteiden väärinkäyttö voi olla hengenvaarallista.

– Imppaus ei ole harmiton kokeilu. Nyt on erittäin tärkeää, että vanhemmat, kasvattajat ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ottavat asian puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Nuorten turvallisuuden vuoksi ilmiöstä on tärkeää puhua ja siihen on puututtava varhain, sanoo ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Anna Kenni Oma Hämeestä.

Nuorelta voi kysyä suoraan, tietääkö hän imppauksesta, onko ilmiö tullut vastaan esimerkiksi kaveripiirissä tai sosiaalisessa mediassa ja onko hän itse kokeillut sitä. Jos nuori kertoo kokeilleensa imppaamista tai nuori tai vanhempi huolestuu päihteiden käytöstä, yhteyttä voi ottaa omaan koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Jos nuori on hengittänyt päihdyttävässä tarkoituksessa kemikaaleja ja hänen vointinsa on heikentynyt, hän on tajuton, hengittää huonosti tai tilanne vaikuttaa muuten hengenvaaralliselta, soita hätänumeroon 112.

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.
UUTINEN
02.09.2026

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

UUTINEN / 02.09.2026

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

Asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan halutaan vahvistaa.

UUTINEN / 02.09.2026

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä – kehitykseen halutaan puuttua nykyistä varhemmin

Lihavuus yleistyy Kanta-Hämeessä nopeasti. Vuonna 2023 lihavia oli 30,5 prosenttia yli 20-vuotiaista kantahämäläisistä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, osuuden arvioidaan nousevan noin 40 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä THL Terveyden tulevaisuuskuvan mukaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lihavuuden yleistyminen on tunnistettu yhdeksi keskeisistä väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista haasteista. Oma Häme haluaa puuttua kehitykseen mahdollisimman varhain ja vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia saada tukea elintapamuutoksiin ja painonhallintaan.

Lihavuuden yleistyminen näkyy sairastavuudessa ja kustannuksissa

Lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan ylipaino ja lihavuus lisäävät muun muassa tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä useiden muiden pitkäaikaissairauksien riskiä.

– Kun lihavuus lisääntyy, myös sairastavuus lisääntyy. Jos kehityksen suuntaa ei saada muutettua, yhä useampi kantahämäläinen kohtaa elämänsä aikana sellaisia sairauksia, joita olisi mahdollista ehkäistä varhaisella tuella ja elintapaohjauksella, toteaa palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.

Lihavuuteen voi liittyä myös arjessa jaksamisen, toimintakyvyn, unen ja elämänlaadun haasteita. Esimerkiksi nivelkivut, hengästyminen tai väsymys voivat vaikeuttaa liikkumista ja tavallisia arjen toimintoja. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuus liittyy myös lisääntyneeseen masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden riskiin.

Lihavuuteen liittyvä sairastavuus lisää myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia. FinWeight-tutkimuksessa todettiin Suomessa lihavuuden aiheuttamien lisäkustannusten olevan yli 2,5 miljardia euroa vuodessa.

THL Terveyden tulevaisuuskuvan antaman arvion mukaan Kanta-Hämeessä jo nykyisen lihavuuskehityksen pysäyttämisen arvioidaan vähentävän kustannuksia seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 15 miljoonalla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa kehitys jatkuu ennallaan.

Lihavuuden ehkäisy nousee Oma Hämeen strategiseksi tavoitteeksi

Oma Hämeen vuonna 2025 tekemässä toimintaympäristöanalyysissä väestön ylipaino nousi yhdeksi merkittävistä hyvinvointiin vaikuttavista riskitekijöistä. Tämän vuoksi ylipainon ehkäisy on nostettu yhdeksi vuoden 2027 strategisista tavoitteista. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain ja auttaa asukkaita tekemään terveyttä ja hyvinvointia tukevia, pysyviä muutoksia.

Tavoitteen tueksi Oma Hämeessä on käytössä yli 18-vuotiaille tarkoitettu porrastettu ylipainon hoitopolku. Sen tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat saavat yhdenmukaista ja johdonmukaista tukea koko hyvinvointialueella.

Hoitopolku auttaa ammattilaista arvioimaan asiakkaan tilannetta kokonaisuutena ja löytämään hänelle sopivan tuen. Asiakas voidaan tilanteensa mukaan ohjata esimerkiksi omahoidon palveluihin, elintapaohjaukseen, liikuntaneuvontaan tai ravitsemusterapiaan. Tarvittaessa arvioidaan myös lääke- tai leikkaushoidon sekä erikoissairaanhoidon tarvetta.

– Sama tuki ei sovi kaikille. Hoidossa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne, valmius muutokseen, aiemmat kokemukset ja se, millaista tukea hän on jo saanut, kertoo ravitsemusterapeutti Noora Toivonen.

Parhaillaan Oma Hämeessä valmistellaan vastaavaa kokonaisuutta myös lapsille, nuorille ja perheille.

Lihavuuden ehkäiseminen ei ole vain yksilön asia

Terveyskirjasto Duodecimin mukaan lihavuuden yleistymiseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi elinympäristö ja yhteiskunnan rakenteet. Esimerkiksi lisääntynyt paikallaanolo sekä ruoan saatavuus ja markkinointi vaikuttavat ihmisten arkeen ja valintoihin.

Siksi lihavuuden ehkäiseminen edellyttää yksilöiden tukemisen lisäksi myös ympäristöön ja rakenteisiin vaikuttamista. Tavoitteena on tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevista valinnoista mahdollisimman helppoja osana tavallista arkea.

Vaikka lihavuus on Kanta-Hämeessä kasvava hyvinvointihaaste, kehitykseen voidaan vaikuttaa. Oma Häme tarjoaa tukea elintapojen muuttamiseen ja painonhallintaan, eikä muutoksia tarvitse tehdä yksin.

Katso Hyvinvointisi tueksi -sivustolta tietoa ja käytännön vinkkejä hyvinvoinnin edistämiseen

Elintapamuutoksen etäryhmä on maksuton palvelu asiakkaille, jotka kaipaavat tukea elintapojensa muuttamiseen.

Lue elintapamuutoksen etäryhmästä ja liitty mukaan ryhmään

Lähteet

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Julkaistu 17.4.2025. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50124

Pietiläinen, K. 2026. Lihavuus. Terveyskirjasto, Duodecim. Päivitetty 4.2.2026. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00042

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveyden tulevaisuuskuva-verkkoraportti.

Piirrokuva puheenjohtajan nuijasta
UUTINEN
01.09.2026

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

Kokouksessa käsiteltiin myös suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Piirrokuva puheenjohtajan nuijasta

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

UUTINEN / 01.09.2026

Kokouksessa käsiteltiin myös suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Piirrokuva puheenjohtajan nuijasta

UUTINEN / 01.09.2026

Aluehallitus käsitteli neuvolasuunnitelmaa

Maanantaina 31. elokuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli taloutta, neuvolasuunnitelmaa sekä suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevia aloitteita.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2026 toisen muutoskäyttösuunnitelman. Päivitys perustuu aluevaltuuston toukokuussa hyväksymiin ehdollisiin talousarviomuutoksiin, jotka tulivat voimaan valtiovarainministeriön myönnettyä Oma Hämeelle lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka.

Muutoskäyttösuunnitelmassa talousarviomuutokset kohdennetaan toimialoilta tulosalueille. Muutosten jälkeen vuoden 2026 talousarvio on 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toiminnan tavoitteet säilyvät pääosin ennallaan.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Kanta-Hämeen hyvinvointialueen neuvolasuunnitelman hyväksymistä vuosille 2026–2028. Suunnitelma kuvaa alueen neuvolatoimintaa ja sen painopisteitä osana perhekeskuksen monialaisia palveluja.

Uudessa suunnitelmassa äitiys- ja lastenneuvolan toimintamallit on yhtenäistetty koko hyvinvointialueelle. Neuvolapalveluissa painotetaan muun muassa asiakaslähtöisyyttä, yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta sekä koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen huomioimista. Suunnitelmassa kuvataan myös monialaisia toimintamalleja, ryhmätoimintaa, digitaalisia palveluja ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Neuvolasuunnitelma liitetään osaksi Kanta-Hämeen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Hammashoidon palveluverkko esillä aloitteissa

Aluehallitus käsitteli maanantaina myös kahta suun terveydenhuollon palveluverkkoa koskevaa aloitetta. Aloitteissa on nostettu esiin erityisesti hammashoidon palvelujen saavutettavuus kiinteiden palvelupisteiden vähentyessä.

Aluehallitus hyväksyi osaltaan vastauksen hyvinvointialuealoitteeseen, jossa esitetään suun terveydenhuollon palvelujen säilyttämistä Hauholla ja Lammilla nykyisissä tai vastaavissa kiinteissä tiloissa. Oma Hämeen vastauksen mukaan palveluverkkopäätöksen muuttamiselle ei ole perusteita. Muutokset perustuvat aluevaltuuston aiemmin hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin ja huhtikuussa 2024 tehtyyn palveluverkkopäätökseen. Aluevaltuusto käsittelee aloitteeseen annettua vastausta syyskuun kokouksessaan.

Sen sijaan aluehallitus palautti hyvinvointialuejohtajan esityksestä uudelleen valmisteltavaksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että pääsy kiireettömän hammashoitoon säilytetään jokaisessa palvelupisteessä.

Lisäksi aluehallitus palautti uudelleen valmisteluun vastineen, joka on annettu tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Aluehallituksen seuraava kokous on 7. syyskuuta.

Aluehallituksen 31.8.2026 kokouksen esityslista

Nainen ja mies katsovat kännyköitään.
UUTINEN
31.08.2026

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelun chat palvelee jatkossa arkisin kello 8–15

Muutoksella asiakaspalvelun resursseja kohdennetaan enemmän puhelinpalveluun.

Nainen ja mies katsovat kännyköitään.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelun chat palvelee jatkossa arkisin kello 8–15

UUTINEN / 31.08.2026

Muutoksella asiakaspalvelun resursseja kohdennetaan enemmän puhelinpalveluun.

Nainen ja mies katsovat kännyköitään.

UUTINEN / 31.08.2026

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelun chat palvelee jatkossa arkisin kello 8–15

Erikoissairaanhoidon keskitetyn asiakaspalvelun chatin palveluaika muuttui maanantaista 31. elokuuta alkaen. Chat palvelee jatkossa maanantaista perjantaihin kello 8–15. Muutoksella asiakaspalvelun resursseja kohdennetaan enemmän puhelinpalveluun.

Voit asioida myös puhelimitse

Chatin lisäksi saat yhteyden erikoissairaanhoidon keskitettyyn asiakaspalveluun puhelimitse numerosta 03 629 6262. Puhelinpalvelun aukioloajat eivät muutu, vaan puhelinpalvelu palvelee arkisin kello 7.30–16.30.

Keskitetty asiakaspalvelu auttaa esimerkiksi:

  • ajanvarauksen muuttamisessa tai perumisessa
  • lähetteisiin liittyvissä kysymyksissä
  • jonotilanteen tiedusteluissa
  • hoito-ohjeiden tarkentamisessa.

Näissä asioissa ota yhteyttä suoraan yksikköön

Keskitetty asiakaspalvelu ei palvele seuraavien yksiköiden tai palvelujen asioissa:

  • Hämeenlinnan terveysasemilta tehtyjen kuvantamistutkimusten lähetteet
  • Hattulan kuvantaminen (röntgen)
  • Sydänsairaala
  • äitiyspoliklinikka
  • lapsettomuuspoliklinikka
  • päiväsairaalat
  • psykiatria
  • kuulokeskus
  • perusterveydenhuollon kuntoutus
  • kuntoutusohjaus
  • apuvälinekeskus
  • Forssan munuaispoliklinikka.

Näissä asioissa ota yhteyttä suoraan kyseiseen yksikköön.

Katso tarkemmat ohjeet ja yhteystiedot täältä

Sisältöjulkaisija

ARTIKKELI
25.08.2026

Blogi: Osallisuus löytyy läheltä – pienet kohtaamiset johtavat yhteiseen hyvinvointiin

Projektisuunnittelija Anuliisa Salovaara kirjoittaa osallisuudesta, joka ei vaadi suuria rakenteita.

Blogi: Osallisuus löytyy läheltä – pienet kohtaamiset johtavat yhteiseen hyvinvointiin

ARTIKKELI / 25.08.2026

Projektisuunnittelija Anuliisa Salovaara kirjoittaa osallisuudesta, joka ei vaadi suuria rakenteita.

ARTIKKELI / 25.08.2026

Blogi: Osallisuus löytyy läheltä – pienet kohtaamiset johtavat yhteiseen hyvinvointiin

Osallisuus ei aina vaadi suuria rakenteita. Se muodostuu lähellä olevista asioista, sosiaalisista suhteista, mahdollisuudesta tulla kuulluksi, vaikuttaa asioihin sekä kokemuksesta, että on merkityksellinen. Haja-asutusalueista puhuttaessa esiin nousevat usein luonnonläheisyys, rauhallisuus sekä palvelut. Alueen asukkaiden arjessa se voi kuitenkin tarkoittaa lisäksi jotakin muuta: tutut ihmiset, pysyvät kohtaamiset ja vahva yhteisöllisyyden tunne.  

Monilla kylillä yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä teoissa. Vaihdetaan kuulumisia, autetaan naapuria ja kokoonnutaan yhteisiin tapahtumiin. Vaikka yksinäisyyttä voidaan kokea myös yhteisön keskellä, yhteisöön kuuluminen voi lieventää sen vaikutuksia ja vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta. Kyläyhteisö voi parhaimmillaan tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia tavalla, jota ei aina tunnisteta: joku huomaa poissaolon kerhon tapaamisesta ja soittaa tai toinen kysyy kuulumisia. Yhteiset tilat, tapahtumat ja talkoot luovat kohtaamisia, vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukevat yhteisön kykyä kohdata muutoksia yhdessä. Kyläyhteisöt ja omaehtoiset kokoontumiset ovat tärkeä voimavara, sillä ne rakentavat hyvinvointia vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen kautta. 

Olemme Ikä iloiten - Selvästi eteenpäin -hankkeessa tehneet yhteistyötä Kyläturva-hankkeen kanssa, joka kehittää kyläturvallisuuden mallia Kanta-Hämeeseen. Hanke vahvistaa kyläturvallisuutta ja yhteistyötä viranomaisten kanssa. Pehmeä turvallisuus ja hyvinvoinnin edistäminen on ollut hankkeiden yhdistävä tekijä.  Ikä iloiten -hankkeen kohtaamien asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa keskusteluissa sekä hankeyhteistyössä on korostunut havainto siitä, kuinka merkittävä rooli paikallisilla yhteisöillä on ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kylien tapahtumat, naapuriapu ja kyläyhteisötoiminta luovat mahdollisuuden osallistua ja tulla kuulluksi sekä ylläpitää toimintakykyä.  

Miten voimme vahvistaa sitä, mikä kylissä jo toimii hyvin?  

Vastaus voi löytyä läheltä: arjen kohtaamisista, yhdessä tekemisestä ja halusta pitää huolta toisistamme. Kun annamme tilaa yhteisöllisyydelle, vahvistamme samalla osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia. 

Etusivu - Hyvinvointisi tueksi - Oma Häme 

Hämeen Kylät ry 

Anuliisa Salovaara 
Projektisuunnittelija 
Ikä Iloiten- Selvästi eteenpäin 
Terveyden edistämisen määräraha (STM)

ARTIKKELI
25.08.2026

Muistamisesta tekoihin: stigmaa vähentämällä voidaan ehkäistä yliannostuskuolemia

Asiantuntijoiden mukaan päihteiden käyttöön liittyvä stigma voi estää avun hakemisen.

Muistamisesta tekoihin: stigmaa vähentämällä voidaan ehkäistä yliannostuskuolemia

ARTIKKELI / 25.08.2026

Asiantuntijoiden mukaan päihteiden käyttöön liittyvä stigma voi estää avun hakemisen.

ARTIKKELI / 25.08.2026

Muistamisesta tekoihin: stigmaa vähentämällä voidaan ehkäistä yliannostuskuolemia

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään 31.8. Viisi nuorten parissa työskentelevää asiantuntijaa nostaa esiin yhden tärkeän tekijän huumekuolemien ehkäisyssä: päihteiden käyttöön liittyvän stigman eli leimautumisen, joka voi estää avun hakemisen.  

Yliannostuskuolemien ehkäiseminen yhdistetään usein hoitoon pääsyyn, palveluiden saatavuuteen ja haittoja vähentäviin toimintamalleihin. Asiantuntijoiden mukaan yhtä tärkeää on tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat siihen, uskaltaako nuori hakea apua ja kertoa omasta tilanteestaan.  

Päihteiden käyttöön liittyvä stigma voi näkyä esimerkiksi häpeän, syyllisyyden tai ulkopuolisuuden kokemuksina. Nuori saattaa pelätä tuomituksi tulemista tai sitä, ettei häntä ymmärretä. Tällaiset kokemukset voivat lisätä etäisyyttä palveluihin ja vaikeuttaa tuen vastaanottamista.  

– Nuorten kanssa tehtävässä työssä luottamuksen rakentaminen on kaiken perusta. Kokemus siitä, että tulee kuulluksi, kohdatuksi ja arvostetuksi jokaisessa kohtaamisessa, voi madaltaa avun hakemisen kynnystä merkittävästi. Samalla se vahvistaa nuoren uskoa siihen, että apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, sanoo TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hankkeen projektiasiantuntija Hilla Saira.  

Asiantuntijoiden mukaan stigma ei ole vain yksilön kokemus, vaan se näkyy myös kielteisinä asenteina, syrjintänä ja palvelujärjestelmän rakenteissa. Kyse ei ole yksittäisten työntekijöiden toiminnasta, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Sen tunnistaminen auttaa kehittämään palveluita entistä saavutettavammiksi ja vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin.  

Nuorten huumekuolemien ehkäisy edellyttää moniammatillista yhteistyötä, matalan kynnyksen palveluja sekä kohtaamisia, jotka vahvistavat luottamusta ja osallisuuden kokemusta. Turvallinen kohtaaminen voi olla ratkaiseva askel avun hakemisessa.  

Kansainvälistä yliannostuskuolemien ehkäisypäivää vietetään vuosittain 31. elokuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta yliannostuksista, ehkäistä huumekuolemia ja muistaa niitä, jotka ovat menehtyneet yliannostukseen.  

Asiantuntijat tekevät yhteistyötä eri hyvinvointialueilla osana valtakunnallista ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa (2025–2027), jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten huumekuolemia parantamalla päihde- ja riippuvuuspalveluja, vahvistamalla ammattilaisten osaamista sekä vähentämällä huumeita käyttäviin henkilöihin kohdistuvaa stigmaa.  

Kansainvälisenä yliannostuskuolemien ehkäisypäivänä 31. elokuuta TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke järjestää yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa Huumekuolemien ehkäisy ja ensiapu -koulutuksen Hämeenlinnassa. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka voivat arjessaan kohdata yliannostus- ja myrkytystilanteita. Tavoitteena on vahvistaa ensiapuvalmiuksia sekä madaltaa kynnystä hälyttää apua hätätilanteissa.  

Kirjoittajat: 

Hilla Saira, projektiasiantuntija, TEHO: tavoita, ehkäise, hoida -yhteistyöllä kohti huumehaittojen vähentämistä -hanke, Kanta-Hämeen hyvinvointialue  

Henni Myllyoja, projektipäällikkö, Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen Satakunnassa -hanke, Satakunnan hyvinvointialue  

Eerika Ollila, projektipäällikkö, Kohtaavat polut – Monialainen tuki huumeita käyttäville nuorille Keski-Suomessa –hanke, Keski-Suomen hyvinvointialue  

Veronica Hanhisuanto, projektipäällikkö, Nuorten päihdepalveluiden kehittäminen ja huumekuolemien ehkäisy Pohteella –hanke, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue.  

Linda Dalbom, projektipäällikkö, Tiedä, toimi, pelasta- ja Päihdehoitoon kiinnittymisen –hankkeet, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Team Leivo asentajat Tia ja huoltomestari Jari sekä sairaanhoitaja Eveliina Puhakka
ARTIKKELI
31.07.2026

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä

Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot...

Team Leivo asentajat Tia ja huoltomestari Jari sekä sairaanhoitaja Eveliina Puhakka

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä

ARTIKKELI / 31.07.2026

Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot...

Team Leivo asentajat Tia ja huoltomestari Jari sekä sairaanhoitaja Eveliina Puhakka

ARTIKKELI / 31.07.2026

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä

Ovia avataan, käytävillä liikutaan nopeasti. Tavaraa tulee samaan aikaan sisään ja ulos, eri suuntiin, eri osastoille. Jossain kuljetetaan dialyysilaitetta, toisaalla pakataan vielä viimeisiä tarvikkeita.

– Kun tavaraa tulee ikkunoista ja ovista, niin yritä siinä pysyä perässä mikä menee minnekin ja milloin. Ja usein useammalle osastolle vielä samaan aikaan.

Dialyysiyksikön muutto uuteen Assi-sairaalaan ei ollut vain siirto paikasta toiseen. Se oli tarkasti ajoitettu kokonaisuus, jossa jokainen hetki, laite ja hoitovuoro piti sovittaa yhteen niin, että yksi asia ei muuttunut: potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä. Taustalla kulki ajatus, jota ei sanottu ääneen, mutta joka oli monella mielessä.

– Kyllä siinä pään sisällä koko ajan mitä jos ajatukset kummittelivat, muutossa mukana olleet kuvaavat.

Kahden maailman rajalla

Dialyysimuutossa kohtasivat kaksi todellisuutta. Toisessa liikuttiin laitteiden, tarkastusten ja käyttöönottojen maailmassa. Lääkintätekniikassa työ tarkoitti sitä hetkeä, kun ensimmäiset koneet siirtyivät Assiin ja ne piti saada toimintavalmiiksi nopeasti ja turvallisesti.

– Ennen kuin hoitoja pystyttäisiin aloittamaan, täytyy pystyä varmistamaan laitteiden toimiminen turvallisuuden varmentamiseksi ja että kaikki on löytänyt perille tietenkin, sanoo huoltomestari Jari Leivo.

Team Leivona tunnettu kaksikko työskenteli käytännössä jatkuvassa liikkeessä. Kyse ei ole vain työkavereista, vaan isästä ja tyttärestä. Nimi on syntynyt työn arjessa.

– Sukunimen kirous. Yleistä työpäivässä on, että tulee jossain välissä puhelu, joka alkaa hei sun isäs anto sun numeron tai käytävällä joku huutaa perään, asentaja Tia Leivo naurahtaa.

Yhteinen tapa työskennellä näkyy tilanteissa, joissa aikaa ei ole hukattavaksi.

– Kaikkea ei tarvitse sanoittaa, kun tapahtuu jo. Osataan toimia yhdessä ilman että ollaan toistemme tiellä. Suurimman osan ajasta.

Työnjako löytyi luontevasti myös muuton keskellä.

– Otin enemmän koppia tuosta tylsemmästä puolesta, eli laitejärjestelmän ylläpitämisestä, sekä otin vastaan muuta laitteistoa, jotta Jari pystyi keskittymään täysin dialyysikoneiden käyttökuntoon saamiseen, Tia kertoo.

Yhteistyö ei rakentunut erillisten keskustelujen varaan, vaan yhteiseen ymmärrykseen.

– Kommunikoinnissa, ei tarvinnut jokaisessa välissä pitää keskustelua mitä, missä, mihin, kuka. Helpotti paljon, kun tuntee ne kenen kanssa työskentelee sekä kaikilla sama päämäärä mihin tähdättiin.

Samalla kun laitteet liikkuivat, toisaalla pidettiin kasassa kokonaisuutta, joka ei saanut hajota hetkeksikään.

Palapeli, joka ei saa hajota

Sairaanhoitaja Eveliina Puhakalle muutos ei näyttäytynyt käytävien liikkeenä, vaan jatkuvana sovittamisena. Jo yksikin väliinjäänyt hoitokerta voi vaikuttaa vointiin ja veriarvoihin.

– Haastava kokonaisuus, jossa monta huomioitavaa ja muuttuvaa tekijää. Potilaiden riittävä hoito taattava.

Yksi muutos aikataulussa vaikutti seuraavaan, ja seuraava taas useampaan.

– Tämän palapelin työstäminen ja koossa pitäminen oli kokonaisuutena haastavinta muutossa.

Muuttoa ei ratkaistu muuttopäivänä. Sitä rakennettiin kuukausia etukäteen. Hoitovuoroja lisättiin, toimintaa muutettiin ja jokaiselle potilaalle suunniteltiin hoitokokonaisuus, joka kesti myös siirtymän.

– Hoitovuorojen muutoksissa on monta muuttujaa taksikyydeistä välipalatilauksiin.

Yksikön sulkuaika rajattiin yhteen päivään. Kaikki muu piti tapahtua sen ympärillä.

Viimeinen ilta

Viimeiset hoidot vanhassa yksikössä päättyivät klo 19. Sen jälkeen alkoi työ, joka ei näy ulospäin, mutta ratkaisee onnistumisen.

– Viimeisen illan loppurutistus. Työaika venyi, mutta valmista tuli.

Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot voivat jatkua. Aamulla muutto käynnistyi. Laitteet siirtyivät, tarkastettiin ja otettiin käyttöön. Toiminta jatkui.

– Potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan.

Taustalla kulki jatkuva kirjanpito, aikataulutus ja varmistaminen. Työ, jota ei näe, mutta jonka varassa kaikki lepää.

Hetki, jolloin kaikki loksahti

Onnistuminen ei tullut yhdestä suuresta hetkestä. Se tuli hiljaisuudesta.

– Aika lailla sama kuin Jarilla, eli kun kukaan ei kauheasti soitellut perään. Tai käytävällä hyökätty kimppuun.

Ja siitä, kun vanha yksikkö jäi tyhjäksi.

– Muuttofirman saapuessa kuljettamaan ensimmäisiä dialyysilaitteita. Ja viimeistään tyhjät hoitohuoneet vanhassa yksikössä.

Kaaos, joka kantoi

Muuttoa on kuvattu yhdellä sanalla.

– Kaaos.

Toinen sanoo:

– Extreme run.

Muuton kokonaisuus piti, potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan, merkittäviä laiterikkoja ei tapahtunut, vaikka yksittäisiä kuljetuksesta johtuvia vikoja ilmeni ja tarvittaessa Team Leivo korjasi nämä nopealla aikataululla.

– Lopussa ei ollut mitään yhtä hetkeä. Hoidot jatkuivat normaalisti, koneet olivat paikoillaan ja vanha yksikkö oli tyhjä. Siinä sen oikeastaan tiesi, että tämä onnistui, Puhakka sanoo.

 

Sisältöjulkaisija

TAPAHTUMAT
02.09.2026, klo 16.30–18.00

Elintapamuutoksen etäryhmä: Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen

Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.

Elintapamuutoksen etäryhmä: Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen

TAPAHTUMAT / 02.09.2026, klo 16.30–18.00

Etäryhmä tarjoaa tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumusten muuttamisessa.

Elintapamuutoksen etäryhmä: Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen

TAPAHTUMAT / 02.09.2026, klo 16.30–18.00

Paikka: Teams

Elintapamuutoksen etäryhmä: Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen

TAPAHTUMAT / 02.09.2026, klo 16.30–18.00

Paikka: Teams

Elintapamuutoksen etäryhmä, syksy 2026

Elintapamuutoksen etäryhmä tarjoaa tukea Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaille, jotka kaipaavat tukea esimerkiksi syömis- ja liikkumistottumustensa muuttamiseksi.

  • 2.9 klo 16.30 –18.00 Joustava tie monipuoliseen ravitsemukseen
  • 9.9 klo 16.30–18.00 Kaikki alkaa unesta ja palautumisesta
  • 16.9 klo 16.30–18.00 Mieli mukaan muutokseen
  • 23.9 klo 16.30–18.00 Liikettä arkeen askel kerrallaan

Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.

Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.

Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta. 

Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä

Euroopan unionin rahoittama.

 

TAPAHTUMAT
08.09.2026, klo 17.00–18.00

Perhevalmennuksen etäryhmä: Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus

Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.

Perhevalmennuksen etäryhmä: Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus

TAPAHTUMAT / 08.09.2026, klo 17.00–18.00

Perhevalmennuksen etäryhmä on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille.

Perhevalmennuksen etäryhmä: Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus

TAPAHTUMAT / 08.09.2026, klo 17.00–18.00

Paikka: Teams

Perhevalmennuksen etäryhmä: Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus

TAPAHTUMAT / 08.09.2026, klo 17.00–18.00

Paikka: Teams

Perhevalmennuksen etäryhmä, syksy 2026

Perhevalmennus on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille. Valmennus antaa vanhemmille tietoa ja ajateltavaa uudessa elämäntilanteessa. Se auttaa myös valmistautumaan muutokseen, jonka uusi perheenjäsen tuo mukanaan.

  • Ti 8.9. klo 17-18 Kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus
  • To 10.9. klo 17–19 Synnytys
  • Ti 15.9. klo 17–18.30 Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen
  • Ti 22.9. klo 17–19 Suun terveys, imetys ja vauvan hoito

Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.

Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.

Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta. 

Katso osallistumislinkit ja lue lisää etäryhmästä

TAPAHTUMAT
29.09.2026, klo 15.00–16.00

Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)

Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.

Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)

TAPAHTUMAT / 29.09.2026, klo 15.00–16.00

Etänä pidettävät teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille.

Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)

TAPAHTUMAT / 29.09.2026, klo 15.00–16.00

Paikka: Teams

Lapsiperheiden teemaillat: Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)

TAPAHTUMAT / 29.09.2026, klo 15.00–16.00

Paikka: Teams

Lapsiperheiden teemaillat, syksy 2026

Teemailloissa eri asiantuntijat kertovat lapsiperheitä koskettavista aiheista. Teemaillat on suunnattu kaikille neuvolaikäisten lasten perheille. Osallistua voit joustavasti – joko jo raskausaikana tai myöhemmin, kun aihe tuntuu ajankohtaiselta juuri oman perheesi näkökulmasta.

  • Ti 29.9. klo 15–16 Lapsen sensomotorinen kehitys (0-18 kk)

Ryhmä on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Voit osallistua joko yhdelle tai useammalle tapaamiskerralle.

Osallistumiseen tarvitset puhelimen, tietokoneen tai tabletin, jossa on verkkoyhteys. Lisäksi tarvitset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen, koska kirjautuminen tapahtuu niiden kautta. Osallistuminen merkitään potilastietojärjestelmään. Voit osallistua ryhmään joko anonyyminä tai omalla nimelläsi.

Pääset liittymään tapaamiskerralle osallistumislinkin kautta. 

Katso linkit ja lue lisää teemailloista