Uutiset

Hedelmäsalaatti voittaa smoothien – erilaisuuden kunnioitus on avainasemassa sote-uudistuksen johtamisessa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelua tukee tutkimus- ja kehittämishanke, jossa on mukana Turun yliopisto. Tutkimuksen alkuvaihe osoittaa, ettei organisaatioiden yhteensovittaminen onnistu ilman vuorovaikutusta ja eri näkökulmien arvostamista.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on käynnistänyt yhdessä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa YHDEKSI -tutkimus- ja kehityshankkeen. Kaksivuotisessa tutkimuksessa kerätään tietoa organisaatioiden fuusioitumisesta hyvinvointialueeksi ja ihmisten kokemuksia muutosprosessista.

Tuloksia hyödynnetään muun muassa johdon sparrauksessa sekä koko hyvinvointialueen koulutusten ja valmennusten kehittämisessä. Samalla tutkimus tuottaa arvokasta tieteellistä tietoa julkisen sektorin fuusioiden johtamisesta ja niiden onnistumiseen vaikuttavista hiljaisista voimista.

– Tein kesällä 2021 aloittaessani muutosjohtajana pikaisen katsauksen integraatio- ja fuusioesimerkkeihin ja materiaaleihin. Satu Teerikankaan yritysfuusiota käsittelevä teos Integraation johtaminen oli ehdottomasti yksi osuvimmista, laajoja integraatioita kuvaavista kirjoista, toteaa vt. hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg.

Lindbergin lukukokemus johti yhteistyöhön professori Teerikankaan ja Turun yliopiston kanssa. Yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke käynnistettiin helmikuussa.

“On tärkeää tulla kuulluksi”

Kanta-Hämeen hyvinvointialue muodostuu 15 organisaatiosta ja niistä siirtyvistä sote- ja pelastuspalveluista. Siirtyvää henkilöstöä on yhteensä noin 6 700. Fuusiossa yhdistyvät organisaatiot, mutta niiden mukana myös joukko rakenteita, johtamismalleja, järjestelmiä, prosesseja sekä ammatti-, ala-, ja yksikkökulttuureja. Yhteensovitettavaa on paljon.

Projektitutkija Eeva Nummi on haastatellut kevään aikana parikymmentä henkilöä Kanta-Hämeen kuntien ja kuntayhtymien sote-johdosta sekä valmistelutoimistosta. Nummen mukaan maakunnassa on paljon asioita, joista voi syntyä jännitteitä. Yksi tutkimushankkeen tavoitteista onkin etsiä ratkaisuja näiden jännitteiden purkamiseen.

– Haastateltavat ovat kokeneet reflektion erittäin tarpeelliseksi. Monelle on ollut tärkeää puhua kokemuksistaan, eikä vain puhua muutoksen suorittamisesta ja tuloksista. Ihmisille on ollut tärkeää tulla kuulluksi, mihin arjessa on harvoin aikaa ja vähän mahdollisuuksia. Tuuletus ja pohdinta on ollut selvästi tarpeellista, toteaa projektitutkija.

Onnistuneessa fuusiossa eri organisaatioiden parhaat puolet ovat tunnistettavia, eikä kaikkea ole soseutettu pakolla yhteen. Kuva: Pixabay

Fuusiossa kaivataan pehmeää johtamista

Inhimilliset muutokset jäävät usein liian vähälle huomiolle yritysmaailman fuusioissa. Tämän tietää Yhdeksi-hanketta johtava Turun yliopiston professori Satu Teerikangas. Hän on erikoistunut yritysfuusioiden ja niissä ilmentyvien hiljaisten voimien tutkimiseen. Jos fuusiossa ei huomioida työntekijöiden asenteita, tunteita ja muita inhimillisiä seikkoja, voi niistä muodostua hiljaisia voimia, jotka vaikeuttavat yhteensulautumista.

– Yritysfuusioissa ja julkisen sektorin organisaatioiden sulautumisissa näyttää olevan monia samanlaisia ilmiöitä, joiden yhtäläisyyksien ja erojen tutkiminen antaa erityisesti muutosjohtamiselle uutta ymmärrystä, selittää Teerikangas.

Useita sote-organisaatioiden fuusioita tutkinut Eeva Nummi on tehnyt Kanta-Hämeessä tuttuja havaintoja. Nummen mukaan myös julkisen sektorin fuusioissa keskitytään usein organisaation rakenteisiin ja kustannuksiin. Sosiokulttuuriset muutokset tahtovat unohtua, koska on helpompi keskittyä suoritettaviin, mitattaviin ja rakennettaviin asioihin.

– Kova johtaminen nousee keskiöön, kun on talouspaineita ja resurssivajetta. Henkilöstön vetovoiman ja pitovoiman kannalta olennaisinta on kuitenkin se, että työntekijät jaksavat ja motivoituvat työssään, muistuttaa Nummi.

Pakolla tehty smoothie on huono tavoite

Projektitutkija Eeva Nummi viimeistelee kesällä väitöskirjaansa, jossa hän tutkii dialogisen johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä sote-organisaatioiden muutoksessa. Syksyllä myös Oma Hämeessä keskitytään vuorovaikutukseen.

– Tarkoituksena on järjestää Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajille dialogisia tiloja ja luoda rakenteita sille, että ihmiset puhuvat muustakin kuin tavoitteiden suorittamisesta tai sote-uudistuksen teknisestä onnistumisesta. Uudistuksen onnistuminen on kiinni ihmisistä ja heidän kyvystään toimia yhdessä, painottaa Nummi.

Sote-uudistuksen perusajatuksena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan hälventäminen. Nummen mukaan pakotettu integraatio ei takaa sote-uudistuksen onnistumista. Projektitutkija ottaa esimerkin keittiöstä:

Eeva Nummen tutkimus Kanta-Hämeessä jatkuu syksyllä.

– Integraatiosta ajatellaan helposti, että ainekset pitää soseuttaa smoothieksi niin, että niitä ei enää erota toisistaan. Erilaiset näkökulmat ovat kuitenkin arvokkaita ja tarpeellisia. Suosittelen smoothien sijaan herkullista hedelmäsalaattia, jossa erilaiset ainekset voi edelleen tunnistaa, kuvailee Nummi.

Tutkijalle sote-uudistus näyttäytyy ainutlaatuisena tilanteena, myös kansainvälisesti.

–  Tämä on harvinainen tilaisuus oppia muutoksen johtamisesta näin isossa, julkisen sektorin fuusiossa. Sote-johtaminen on nyt paljon esillä mediassa, mutta paljonko sitä tutkitaan? Johtamisen onnistumisella on kuitenkin iso merkitys työntekijöille ja työhyvinvoinnille, muistuttaa Nummi.

Lisätietoja: vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg p. 040 5950 631 ja projektitutkija Eeva Nummi p. 050 5632 399