Diabetestyypit 

Diabetes on yhteisnimitys ryhmälle sairauksia, joissa veren glukoosipitoisuus eli verensokeri on normaalia korkeampi. Diabetesta on useita eri tyyppejä ja alaryhmiä. Usein diabetestyyppi on selvä, mutta välillä tarvitaan lisätutkimuksia. Erityisesti silloin, jos henkilön oireet, riskitekijät tai verensokerin käyttäytyminen on epätyypillistä, voidaan epäillä harvinaisempaa diabetestyyppiä.   

Diabetes jaetaan useisiin eri tyyppeihin. Päätyypit ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Molemmissa päätyypeissä on luonteeltaan ja hoidoltaan erilaisia alaryhmiä. Myös jotkin muut sairaudet tai muiden sairauksien hoito voivat lisätä insuliinin tarvetta tai vaurioittaa haimaa ja aiheuttaa diabeteksen. Raskausdiabetes tarkoittaa, että kohonnut verensokeri on todettu ensimmäistä kertaa raskauden aikana. 

Diabetes on yksilöllinen sairaus, jonka vuoksi jokaisen diabeteksen hoito, tavoitteet ja taudin eteneminen eivät ole kaikilla samanlaisia.  

Tyypin 1 diabetes 

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Tämän seurauksena elimistö ei pysty tuottamaan insuliinia, joka on välttämätön glukoosin kuljettamiseksi soluihin energianlähteeksi. Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat muun muassa runsas virtsaaminen, janon tunne, painon lasku ja väsymys. Hoitona on elinikäinen insuliinihoito. 

Tyypin 1 diabetekseen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa. Enemmistö sairastuu kuitenkin edelleen alle 40-vuotiaana. 

Tyypin 2 diabetes 

Tyypin 2 diabetes on yleisin diabeteksen muoto. Se muodostuu moninaisista energia- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä. Sairastumiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius sekä elinympäristöön ja elintapoihin liittyvät tekijät. Tyypin 2 diabeteksessa on useita alaryhmiä, joissa eroja on mm. insuliinin erityksessä ja insuliinin tehon heikkenemisessä.  

Tyypin 2 diabetekselle on tyypillistä hidas kehittyminen. Monella tyypin 2 diabetes on oireeton tai oireet ovat epämääräisiä. Mahdollisia oireita ovat 

• väsymys erityisesti aterioiden jälkeen  
• masennus ja ärtyisyys  
• jalkasäryt  
• näön heikkeneminen  
• taipumus tulehduksiin.  

Elintavoilla on merkittävä rooli diabeteksen hallinnassa. Jos syö terveellisesti, liikkuu säännöllisesti, pitää painon kurissa eikä tupakoi, voi pärjätä ilman lääkkeitä ja välttyä diabetekseen liittyviltä lisäsairauksilta.  

Tyypin 2 diabetes voi olla oireiltaan ja hoitomuodoltaan hyvin erilainen. Jotkut pääsevät verensokeritavoitteisiin helpommin tai jopa vain elintapojaan tarkistamalla, kun taas toiset tarvitsevat useampia lääkekokeiluja ja eri hoitomuotojen yhdistelyä. Ajan saatossa sairaus voi muuttaa luonnettaan ja hoitoa joudutaan räätälöimään uudelleen. Siksi hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. 

Raskausdiabetes 

Raskausdiabetes (gestationaalinen diabetes) diagnosoidaan ensimmäisen kerran raskauden aikana, ja se johtuu raskauden aikana tapahtuvista hormonaalisista muutoksista, jotka heikentävät insuliinin tehoa. Tämä johtaa veren glukoosipitoisuuden nousuun raskauden aikana.  

Riskiä sairastua raskausdiabetekseen lisäävät ylipaino, aiemmin sairastettu raskausdiabetes, korkea ikä ja perinnöllinen alttius. Raskausdiabetesta voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla jo ennen raskautta. Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja normaalipainon ylläpito vähentävät raskausdiabeteksen riskiä. 

Raskausdiabeteksen hoito perustuu ensisijaisesti ruokavaliohoitoon ja liikuntaan. Jos nämä eivät riitä pitämään verensokeritasoja tavoitetasolla, voidaan käyttää insuliinihoitoa. Raskausdiabetesta sairastavia naisia seurataan tarkasti raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.  

LADA 

LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) on insuliinipuutosdiabetes, joka kehittyy hitaammin kuin perinteisessä tyypin 1 diabeteksessa. Sairastuneet ovat aikuisia. Insuliinipuutos kehittyy kuten tyypin 1 diabeteksessa autoimmuunitulehduksen tuloksena mutta oireet ilmaantuvat usein hitaammin. Insuliinihoitoa ei usein tarvita heti sairastumisen jälkeen, jonka vuoksi LADA-diabetes sekoittuu helposti tyypin 2 diabetekseen.  

LADA-diabetesta epäillään henkilöllä, joka on aikuinen, normaalipainoinen tai lievästi ylipainoinen eikä hänellä ole verenpainetautia ja triglyseridi rasva-arvo on normaali. LADA-diabeteksen poissulkua suositellaan lisäksi kaikilta alle 40-vuotiaana diabetekseen sairastuneilta. Diagnoosi varmistetaan GAD-vasta-aineen määrityksellä sekä selvittämällä verikokeella insuliinieritystä ottamalla C-peptidi. 

MODY-diabetes 

MODY (Maturity-Onset Diabetes of the Young) on harvinainen diabeteksen muoto, joka kehittyy yleensä alle 25-vuotiailla. MODY johtuu yhdestä geenivirheestä, joka vaikuttaa insuliinin tuotantoon. MODY-diabetes periytyy usein vahvasti suvussa, ja sen alatyypit määräytyvät eri geenivirheiden mukaan. MODY:n osuus kaikista diabetestapauksista Suomessa on alle 2 %.  

Sekundaarinen diabetes 

Diabetes voi syntyä seurauksena muille sairauksille, jos nämä vaikuttavat insuliinineritykseen tai insuliiniherkkyyteen. Yleisimpiä syitä ovat haimatulehdus, haimanpoisto tai Cushingin oireyhtymä. Myös esimerkiksi kortisonihoito voi laukaista diabeteksen.  

Mitokondriaalinen diabetes (MIDD) 

Mutaatio mitokondriaalisessa DNA:ssa, joka periytyy vain äidiltä, voi aiheuttaa harvinaisen diabetesmuodon. Geenivirheen aiheuttama taudinkuva on kirjava, mutta siihen kuuluu useimmiten kuulohäiriö, neurologisia oireita tai lihasoireita. Diagnoosi perustuu DNA-testiin.