Diabetes ja verenpaine 

Diabetesta sairastavalla verenpaine voi nousta samoista syistä kuin muillakin. Verenpaineen kohoaminen on tavallista tyypin 2 diabeteksessa ja diabeteksen munuaistaudissa. Jos verenpaine on jatkuvasti koholla, puhutaan korkeasta verenpaineesta eli hypertensiosta. Tyypin 2 diabetesta sairastavalla on usein laajempi aineenvaihduntahäiriö eli metabolinen oireyhtymä. Verenpaineen kohoaminen ja korkea verenpaine ovat tyypillistä metabolisessa oireyhtymässä. Insuliinin heikentynyt kudosvaikutus eli insuliiniresistenssi vaikuttaa verisuonten seinämiin ja munuaisiin verenpainetta nostaen. On erityisen tärkeää huolehtia siitä, että verenpaine pysyy hyvällä tasolla. Kohonnut verenpaine lisää diabetesta sairastavalla munuaissairauden, silmänpohjavaurioiden, aivoverenkiertohäiriöiden, sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. 

​Verenpaine tarkoittaa valtimossa vallitsevaa painetta, joka syntyy, kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Verenpaineen osatekijät ovat yläpaine eli systolinen paine ja alapaine eli diastolinen paine. Systolinen verenpainetaso edustaa sydämen pumppauksen tuottamaa työpainetta. Diastolinen verenpainetaso edustaa sydämen lepovaihetta. 

Kohonnut verenpaine on yleensä oireeton, joten verenpaineen saa selville ainoastaan mittaamalla.  

Verenpaine vaihtelee eri aikaan vuorokaudesta ja tilapäinen vaihtelu on tavallista ja normaalia. Verenpaine nousee liikkuessa, jännittäessä tai suuttuessa ja laskee levossa. Siksi verenpaineen taso määritetään useamman päivän aamu ja iltamittausten keskiarvoista. 

Yleinen verenpaineen tavoite diabetesta sairastavalla on alle 140/80 (kotona mitattuna alle 135/80), mutta tavoite määritellään tilanteen mukaan yksilöllisesti. Tavoitteeseen vaikuttavat muun muassa muut riskitekijät ja mahdollinen verenpainelääkitys. 

Miksi verenpaine nousee? 

Verenpainetta kohottavat elintavat, kuten runsas suolan tai alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino. Ne voivat tuoda esiin perinnöllisen alttiuden korkealle verenpaineelle. Myös lakritsin syöminen, tulehduskipulääkkeet, hormonivalmisteet, pitkittynyt stressi ja unen aikaiset hengityskatkokset (uniapnea) voivat nostaa verenpainetta. Korkean verenpaineen syynä voi joskus harvoin olla jokin muu sairaus, kuten diabeteksesta riippumaton munuaissairaus tai lisämunuaisen sairaus. 

Useampien verenpaine nousee jonkin verran ikääntyessä. Erityisesti ikäihmisillä systolinen paine voi olla korkea, vaikka diastolinen paine olisi hyvä. Tämä johtuu verisuonten joustavuuden vähentymisestä iän myötä. 

Kohonneen verenpaineen aiheuttamien haittojen syntyä edistävät muut valtimosairauksien riskitekijät. Näitä ovat kohonneen verensokerin ohella tupakointi ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. 

Verenpaineen mittaaminen ja seuranta 

Verenpaineen mittaaminen vastaanottokäynneillä ja omamittaukset kotona ovat tärkeitä kohonneen verenpaineen toteamiseksi ja hoidon tehon seuraamiseksi. 

Verenpaineen jatkuva vaihtelu on yksilöllistä ja normaalia. Usein verenpaine on vastaanotolla korkeampi kuin kotona tehdyissä mittauksissa. Onkin suositeltavaa hankkia kotiin oma verenpainemittari ja käyttää sitä säännöllisesti. Jos sinulla ei ole omaa verenpainemittaria, voit mitata verenpaineen itse terveydenhuollon tai apteekkien omahoitopisteissä.  

Verenpaineen elintapahoito 

Jokainen voi ehkäistä verenpaineen kohoamista ja korkeaa verenpainetta pyrkimällä terveyttä tukevaan elämäntapaan ja ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. 

Tärkeimmät elämäntapavalinnat, joilla voit vaikuttaa verenpaineeseesi, ovat suolan ja alkoholin käytön vähentäminen, liikunnan lisääminen ja ylipainon pudottaminen. Myös lakritsin ja muiden lakritsiuutetta sisältävien tuotteiden syöminen sekä unihäiriöt voivat nostaa verenpainetta. 

Runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio ja kuidun saannin lisääminen alentavat kohonnutta verenpainetta. 

Verenpaineen mittaaminen 

Jos sinulla todetaan vastaanotolla kohonnut verenpaine, tulee verenpainetta seurata vastaanoton jälkeen toistuvilla kotimittauksilla.  

Verenpaineen tason määrittämiseksi mittaa verenpaine vähintään neljänä eri päivänä aamulla klo 06–09 ja illalla klo 18–21 välillä.  

Mittaa verenpaine aina kaksi kertaa peräkkäin 1–2 minuutin välein. Kirjaa molemmat arvot ylös.  

Jos käytät verenpainelääkkeitä, tee aamumittaus ennen lääkkeen ottoa. Vältä myös raskasta fyysistä rasitusta, tupakointia, kofeiinipitoisia juomia ja raskasta ateriointia vähintään puolituntia ennen mittausta.  

Kun verenpaineen hoitoa tehostetaan, sopiva seurantaväli kotona on tehdä mittaukset yhtenä päivänä viikossa. Kun hoitotavoitteesi on saavutettu, sopiva seurantaväli on 1–4 päivänä kuukaudessa.

Ennen vastaanottoa on hyvä tehdä neljän päivän tehoseuranta.