Diabetes ja lisäsairaudet  

Tyypin 2 diabetekseen liittyy suuri lisäsairauksien riski. Nämä riskit voivat vähentää terveitä elinvuosia ja alentaa toimintakykyä. Lisäsairauksia voi välttää hoitamalla diabetesta mahdollisimman hyvin.  

Mitä ovat tyypin 2 diabeteksen lisäsairaudet eli komplikaatiot  

Diabetes vaikuttaa muun muassa pieniin ja suuriin verisuoniin, sydämeen, aivoihin, munuaisiin, hermostoon ja silmiin sekä suun terveyteen. 

Diabetes moninkertaistaa riskin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan ja eteisvärinään. Diabetes suurentaa myös aivoinfarktin riskiä 2–6-kertaiseksi. Diabetes lisää riskiä sairastua munuaisten vajaatoimintaan, hermovaurioihin ja silmän verkkokalvomuutoksiin. 

Tyypin 2 diabeetikoilla voi olla elinmuutoksia jo diabeteksen toteamishetkellä, sillä usein tyypin 2 diabetes todetaan jo ennen selvien oireiden ilmestymistä. Sairaus on voinut olla piilevänä jo kauan. 

Diabeteksen hoito ei ole ainoastaan verensokerin hoitoa. Verensokerin, verenpaineen ja painon seuraamisen lisäksi myös veren LDL-kolesterolipitoisuutta on hyvä tarkkailla. Kokonaisvaltainen hoito ehkäisee lisäsairauksia. 

Sydän- ja verisuonisairaudet 

Diabetes aiheuttaa sydänmuutoksia mm. sydämen pienissä verisuonissa ja hermotuksissa sekä sydänlihassoluissa. Diabetes altistaa myös suurten verisuonten eli valtimoiden vaurioitumiselle ja plakin muodostumiselle eli ateroskleroosille. Diabetes lisää merkittävästi riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan ja aivoinfarktiin. Diabeteksen hoidon tärkeimpiä tavoitteita onkin sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy. Sydän- ja verisuoniterveyttä seurataan säännöllisesti muun muassa veren kolesteroliarvojen ja verenpaineen mittauksilla. 

Munuaisten vajaatoiminta 

Munuaisissa on paljon pieniä verisuonia, jotka voivat vaurioitua diabetesta sairastavalla. Munuaissairauden varhaista vaihetta kutsutaan mikroalbuminuriaksi, jolloin virtsaan erittyy pieniä määriä valkuaista eli proteiinia. Mikroalbuminurian eteneminen on hyvällä hoidolla vielä mahdollista pysäyttää. 

Munuaisten toiminnan heiketessä niiden kyky puhdistaa verta tarpeettomista tai haitallisista aineista vähenee, mikä puolestaan esimerkiksi vaikeuttaa lääkehoitoa. 

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan dialyysillä tai munuaisensiirrolla. 

Diabetesta sairastavan munuaisten toimintaa on tärkeä seurata laboratoriokokein vuosittain, sillä munuaissairaus on yleensä oireeton taudin alkuvaiheessa. 

Hermosto 

Diabetes aiheuttaa usein hermomuutoksia ja -vaurioita eli neuropatiaa. Jopa 30 %:lla diabetesta sairastavista havaitaan neuropatiaa. Diabeteksen aiheuttama hermovaurio voi esiintyä hermoston eri osissa. Yleisin on molemminpuolinen ääreishermojen, yleisemmin jalkaterien, hermovaurio eli polyneuropatia. Hermovaurio voi olla myös yksittäisessä hermossa tai autonomisessa (ei-tahdonalaisessa) hermostossa.  

Muutokset voivat aiheuttaa kipua, pistelyä ja puutumista.  Oireet riippuvat siitä missä päin kehoa hermovaurio on. Lisäksi voi esiintyä suolistovaivoja, sykkeen nousua sekä hikoilu-, virtsaamis- ja erektio-ongelmia. 

Neuropatian tärkein riskitekijä on korkea verensokeri. Neuropatian hoidossa on tärkeää ylläpitää hyvää verensokeritasapainoa, lopettaa tupakointi ja välttää alkoholia. 

Silmät 

Diabetes voi aiheuttaa silmänpohjan verkkokalvoon muutoksia eli retinopatiaa. Diabeettinen retinopatia on diabeteksen aiheuttama silmän verkkokalvon verisuonien vaurio. Pitkäaikaisesti korkea verensokeritaso ja verensokerien vaihtelut altistavat retinopatialle. Näiden lisäksi muassa tupakointi, verenpainetauti ja rasva-aineenvaihdunnän häiriöt lisäävät verkkokalvosairauden riskiä. Vauriot kehittyvät hitaasti. Alkuvaiheessa muutokset verkkokalvon verisuonissa ovat oireettomia. Oireettomuuden, seurannan ja hoitoa vaativien muutosten vuoksi jokaisen diabetesta sairastavan silmänpohjat tulee kuvata säännöllisesti, tavallisesti 1–3 vuoden välein. Jos tauti etenee, se voi aiheuttaa erilaisia näköoireita tai johtaa näön heikkenemiseen. . Retinopatiaa voidaan hoitaa esimerkiksi laserkäsittelyillä. 

Retinopatia jaetaan taustaretinopatiaan, makulopatiaan ja polyferatiiviseen retinopatiaan. Diabeettisen ehkäisyn ja etenemisen ehkäisyn keinoja: 

• Mahdollisimman hyvä verensokeritasapaino  
• Kohonnut verenpaine tavoitteeseen  
• Veren rasva-arvot tavoitteiseen  
• Tupakoimattomuus  
• Ylipainon vähentäminen