Uutiset

Aluevaltuusto valitsi Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi Olli Naukkarisen

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen valittiin Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajan virkaan Riihimäellä tiistai-iltana. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Kanta-Hämeen aluevaltuusto valitsi hyvinvointialuejohtajaksi Järvenpään kaupunginjohtajana työskentelevän Olli Naukkarisen äänestyksen jälkeen. Naukkarinen oli aluehallituksen virkaan esittämä hakija. Aluevaltuuston kokouksen tallenne löytyy Oma Hämeen Youtube-sivulta.

Kristillisdemokraattien Kylli Kylliäinen ehdotti virkaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskistä. Merja Taponen (kesk.) kannatti esitystä. Suljetussa lippuäänestyksessä Naukkarinen sai 44 ääntä ja Leskinen 14 ääntä. Lisäksi Forssan seudun hyvinvointiyhtymän yhtymäjohtaja Mikko Komulainen sai yhden äänen. Hyvinvointialuejohtajan valinnasta on normaali muutoksenhakuohje eli 30 päivän valitusaika. 

Vielä ei ole tiedossa, koska Naukkarinen aloittaa tehtävässään. Kuva: Miia Lahti / Oma Häme

Hyvinvointialuejohtajan tehtävä on vakituinen, mutta siinä on kuuden kuukauden koeaika. Aluehallitus linjaa hyvinvointialuejohtajan palkan ja tekee johtajasopimuksen Naukkarisen kanssa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin. Henkilöarvioinnissa ja aluevaltuuston esittelyssä oli mukana neljä hakijaa. Valintaprosessia hoiti aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä konsultin tukemana. Hyvinvointialuejohtajalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja vahvoja näyttöjä vaativasta johtamistyöstä.

Lautakuntien jäsenet nimettiin

Muut kokousasiat aluevaltuusto hyväksyi esityslistan mukaisesti. Kokouksessa nimettiin lautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet varajäsenineen.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Piia Olkinuora (sd.) ja varapuheenjohtajiksi Päivi Kankaanmäki (kok.) ja Kirsi Mäkilaine (ps.). Lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaa johtaa Riku Bitter (kok.) ja varapuheenjohtajina toimivat Eveliina Hostila (sd.) ja Kylli Kylliäinen (kd.) Turvallisuuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Heini Ristavaara (kesk.) ja varapuheenjohtajiksi Emmi Lintonen (sd.) ja Mika Penttilä (kok). Kussakin lautakunnassa on 13 jäsentä.

Seitsenhenkistä yksilöjaostoa johtaa Ranjith Kumar Prabhakaran (sd.) ja varapuheenjohtajana on Aino Närkki (kok).

Kaikki lautakuntien jäsenet ja varajäsenet on listattu tälle sivulle

Uutiset

Hyvinvointialueen johtajavalinnat etenevät – kuusi virkaa täytetään ennen juhannusta

Hyvinvointialueen neljä toimialajohtajaa sekä sosiaali- ja terveysjohtaja ja järjestämisjohtaja valitaan nykyisten organisaatioiden viranhaltijoista. Osaamiskartoitusten perusteella rekrytointikeskusteluihin on kutsuttu 19 hakijaa.

Aluehallitus nimeää ennen juhannusta Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle kuusi johtajaa: ikäihmisten palveluiden toimialajohtajan, perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtajan, terveydenhuollon palveluiden toimialajohtajan, konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtajan sekä sosiaali- ja terveysjohtajan ja järjestämisjohtajan. Aluehallituksen on tarkoitus valita henkilöt virkoihin kokouksessaan 20. kesäkuuta.

Edellä mainitut virat täytetään nykyisten organisaatioiden viranhaltijoista ilmoittautumismenettelyn ja osaamiskartoitusten perusteella. Ainoastaan pelastusjohtajan virka täytetään sijoittamalla Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johtaja suoraan kyseiseen virkaan, koska nykyisen pelastusjohtajan tehtäväsisältö vastaa pitkälti tulevaa tehtävää.

Hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta.

Kuuteen virkaan haastatellaan 19 hakijaa

Osaamiskartoitus on tehty noin 90 sosiaali- ja terveysalan työntekijälle, koska pelastustoimi ei ole mukana osaamiskartoituksessa. Kuuteen virkaan on ilmoittautunut joukko hakijoita, joista rekrytointikeskusteluihin on kutsuttu 19 (nimet alla).

Haastateltavat on valinnut arviointiryhmä, joka muodostuu aluehallituksen puheenjohtajista: Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Haastatteluista päävastuussa on rekrytointikonsultti Vesa Peltonen VP Future Oy:stä. Valmistelutoimistosta valinnoissa avustavat vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg ja henkilöstösiirroista vastaava projektipäällikkö Matti Korkala.

Haastattelut tehdään kesäkuun ensimmäisinä päivinä. Virkojen kelpoisuusehtoina ovat ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä johtamiskokemus. Rekrytointikeskusteluihin kutsutut hakijat ovat:

  • Ala-Kokko Satu
  • Grönlund Juhani
  • Hintsala Anne
  • Komulainen Mikko
  • Kröger Virpi
  • Kuismin Annukka
  • Kukkonen Petrus
  • Lammintausta-Mäkelä Riikka
  • Lappalainen Jarmo
  • Leino Kirsi
  • Leskinen Sally
  • Niiranen Päivi
  • Paasikangas Jaana
  • Paasikoski-Junninen Marika
  • Pitkämäki Tero
  • Sakomaa Jouni
  • Salo Sampo
  • Savola Jussi
  • Suorsa-Salonen Teija

Lisäksi arviointiryhmä voi kutsua rekrytointikeskusteluun myös sellaisia johtotehtävissä työskenteleviä, jotka eivät osallistuneet osaamiskartoitukseen heidän mahdollisimman tarkoituksenmukaisen sijoittumisen varmistamiseksi.

Lisätietoja: aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) p. 050 592 5868, vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg p. 040 595 0631ja projektipäällikkö (henkilöstösiirrot) Matti Korkala p. 050 467 7320

Uutiset

Hei kantahämäläinen, hanki itsellesi terveitä elinvuosia!

Onko koronakurimus vienyt voimia tai ammattilaisen vastaanotolle pääsy hankaloitunut? Onko etätyön myötä suurempi kynnys lähteä takaisin ihmisten ilmoille? Täyttävätkö ruuhkavuodet myös kalenterisi, ja omaa aikaa ei tahdo löytyä?  

Verkossa toimivan Omaolon sähköinen terveystarkastus on palvelu, jossa ei tarvitse varata etukäteen vastaanottoaikaa eikä kaivaa lompakkoa. Riittää, että järjestät aikaa noin 15 minuuttia ja vastaat terveystarkastuksen kysymyksiin.

Terveystarkastus paljastaa sairastumisriskisi ja eliniänodotteesi vastaustesi perusteella. Lisäksi tulosraportti kertoo, jos jossain kohdin on parannettavaa ja ehdottaa keinoja.

”Jos omat voimavarat eivät riitä, tulokset voi lähettää terveysasemalle. Joissain tapauksissa voi saada suoran ajanvarausmahdollisuuden ammattilaisen vastaanotolle”, täsmentää sähköisen asioinnin asiantuntija Ilona Rönkkö Hämeen liiton Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta.

Omaolossa on tarjolla maksuttomia verkkovalmennuksia, joista voit valita haluamasi tueksi kohti terveempiä elinvuosia.

Omaolon terveystarkastuksen tehnyt asiakas kertoo: ”Muutettuani ruokavaliotani ja lisättyäni arkiliikuntaa sain vuosia rutkasti lisää ja myös sairastumisriskini pienivät. Tulokset olivat niin positiivisia, että ne rohkaisivat minua jatkamaan valitulla tiellä.”

​Myös ammattilainen hyötyy asiakkaan etukäteen tekemästä terveystarkastuksesta.

”Kun asiakas on antanut Omaolossa tietonsa ja palvelu on muodostanut niistä koosteen, ammattilaisen on helpompi suunnitella hoito yksilölliseksi ja juuri kyseisen asiakkaan terveyttä edistäväksi”, kertoo sairaanhoitaja Annina Junikka Viipurintien terveysasema​lta Hämeenlinnasta.

***

Terveystarkastus ja hyvinvointivalmennukset löytyvät osoitteesta www.omaolo.fi.

Terveystarkastus arvioi elintapojasi ja henkistä hyvinvointiasi. Se kertoo, miten elintapasi vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja sairastumisriskeihisi. Tarkastus pohjautuu Kustannus Oy Duodecimin Duodecim STAR®-palveluun. Laskentakaavat perustuvat suomalaisiin väestön seurantatutkimuksiin.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat sinua elin- ja elämäntapamuutoksiin, joilla hyvinvointisi voi kohentua. Voit aloittaa hyvinvointivalmennuksia itsenäisesti tai ammattilaisen suosittelemana. Valmennuksia löytyy kymmeneen eri tarkoitukseen:

Alkoholinkäytön vähentäminen

Arjen harmituksen vähentäminen

Lapsiperheiden valmennusohjelma

Liikuntaohjelma terveysliikkujille

Painonhallinta

Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa -valmennusohjelma

Ristiriitojen ratkaisu parisuhteessa -valmennusohjelma

Terveyttä edistävä ravinto -valmennus

Tupakoinnin lopettamisen valmennusohjelma

Univalmennus

Lisätietoja:

Ilona Rönkkö, sähköisen asioinnin asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke, Hämeen liitto, , p. 050 318 0494

Annina Junikka, sairaanhoitaja, sähköiset palvelut, Hämeenlinnan kaupungin terveyspalvelut, avosairaanhoito, Viipurintien terveysasema, , p. 050 502 4710

Uutiset

Blogi: Tietoa, tietoa ja tietoa

Yhdenvertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut turvataan tiedon avulla. Tietojohtamisen projektipäällikkö Jari Kauppi kirjoittaa yhteisesti sovittujen mallien ja rakenteiden tärkeydestä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sote-tietopohja perustuu sekä hyvinvointialueen omiin että kansallisiin tietolähteisiin. Molemmat tietolähteet perustuvat maakuntien organisaatioiden keräämään dataan ja siitä jalostettuun tietoon, jossa tärkeää on tavoitella hyvinvointialueiden kesken vertailukelpoista tietoa. Vertailukelpoisuus tarkoittaa, että myös Kanta-Hämeessä käytämme kansallisesti yhteisesti sovittuja malleja ja rakenteita.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön Youtube-kanava

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari toteaa, että ”hyvinvointialueiden johtamisen niin kuin viranomaisohjauksen tulee perustua luotettavaan, ajantasaiseen ja kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon”. Hänen mukaansa ”sote-palveluja käyttävä asukas on tärkein hyötyjä, kun palveluja ja palvelujärjestelmää kehitetään tietoon perustuen”.

Kanta-Häme on mukana kansallisessa tietojohtamisen kehittämistyössä, jossa sosiaali- ja terveysplavelujen tietopohjaa ja käytäntöjä kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Virta-hankkeessa. Virta-hanke on osa kansallista Toivo-ohjelmaa. Yhteisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvinvointialueiden tietojohtamiselle ja viranomaisten arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtäville uuden järjestämislain mukaisesti.

Virta-hankkeen edistymisestä ja sen tuotoksista voi lukea DigiFinlandin -sivuilta, joiden sisältöjen valmistelussa Kanta-Häme on aktiivisesti mukana. Tietojohtamisen kokonaisuus koostuu tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta, joiden edistämiseksi teemme työtä laajalla rintamalla.

Laadukkaan datan ja siitä jalostetun tiedon tuottaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Haasteinamme ovat muun muassa epäyhtenäiset kirjaamiskäytännöt, vielä hajanainen järjestelmäkokonaisuus ja erilaiset toimintatavat. Esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämisessä tehdään kovasti työtä niin Kanta-Hämeessä kuin muuallakin, jotta edellytykset laadukkaan datan ja tiedon tuottamiselle syntyvät. Työ on tärkeää, jotta tähän asti suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä voimme taata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille asukkaille – myös Kanta-Hämeessä.

Sote-uudistuksen Toivo-ohjemassa on koottu infopaketti (Työkaluja sote-tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen), joka sisältää runsaasti erilaista aineistoa järjestämislain mukaisen tietojohtamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Dokumenttikokonaisuus kannattaa laittaa selaimen muistiin suosikiksi! Paketti sisältää sote-ammattilaisille muun muassa kattavan paketin tietojohtamisesta, ja kuvauksen sote-palvelujärjestelmän johtamisesta. Lisäksi infopaketista löytyy kansallisia tietolähteitä, tilastoja, raportteja, koodistoja, kirjaamisohjeita ja taustatietoa kirjaamisen laadun merkityksestä. Kun päätämme asukkaille tarjottavista palveluista, on sote-ammattilaisten päivittäisessä asiakas- ja potilastyössä kirjaama tieto tärkeässä roolissa.

Tietojohtaminen on sekä toimintana että kehittämisen kohteena jatkuva prosessi. Tietojohtamisen käytännöt ja mallinnukset auttavat kuvaamaan organisaatiolle kaikkein kriittisimpien aiheiden tilaa ja kehityksen suuntaa. Laadukkaaseen ja vertailukelpoiseen tietoon perustuva päätöksenteko on meille paras mahdollinen apu, joten tehkäämme myös Kanta-Hämeessä hyvinvointialuettamme ja sen toimintaa tukevaa tietojohtamista. Hämäläisten hyväksi.

Jari Kauppi, projektipäällikkö, tietojohtaminen

Lue lisää Tietojohtamisesta

Uutiset

Aluehallitus esittää Olli Naukkarista hyvinvointialuejohtajaksi

Aluehallitus esittää Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarista Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajan virkaan. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuejohtajan valinnasta ensi viikolla.

Kanta-Hämeen aluehallitus päätti yksimielisesti esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialuejohtajan virkaan valittaisiin Järvenpään kaupunginjohtajana työskentelevä Olli Naukkarinen. 43-vuotias Naukkarinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan Lopella 16. toukokuuta.

– Meillä oli paljon hyviä hakijoita, mutta päätös oli yksimielinen. Hakuprosessi on ollut perusteellinen ja monivaiheinen. Kokonaisarvion perusteella Naukkarisella on parhaat ja monipuolisimmat edellytykset toimia menestyksellisesti hyvinvointialuejohtajan virassa, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.).

Henkilöarvioinneissa oli mukana kolme muuta hakijaa: Lauri Inna, Tero Järvinen ja Sally Leskinen. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuejohtajasta 24. toukokuuta. Aluehallituksen esittämän ehdokkaan lisäksi valtuusto voi valita tehtävään myös jonkun muun kelpoisuusehdot täyttävän hakijan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin. Valintaprosessia on hoitanut aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä eli aluevaltuuston puheenjohtajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.) sekä aluehallituksen puheenjohtajista Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa on avustanut rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta klo 18 Riihimäellä. Kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle.

Uutiset

Valtionavustushankkeiden ohjausryhmän tiedote

Kanta-Hämeen sote-johdosta koostuva valtionavustushankkeiden ohjausryhmä kokoontui 13. toukokuuta.

Kokouksessa keskusteltiin hankkeiden kehittämisprosessien etenemisestä ja hankkeiden siirtämisestä hyvinvointialueen toiminnaksi vuodesta 2023 alkaen. Alustavasti keskusteltiin myös siitä, että siirron yhteydessä ohjausryhmän rakennetta on syytä tarkistaa vastaamaan uuden Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtamisrakennetta.

Vilkkain keskustelu syntyi RRF-hankkeen (EU:n elpymis- ja palautumistukirahoitus) nopeasta aloittamisesta. Aloittamista hidastaa se, että henkilöstö on hankkeissa ja sotepalveluita järjestävissä organisaatioissa todella työllistettyä – kehittämistyöhön on vaikeaa saada tekijöitä.

Kanta-Häme sai RRF-rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa. Tämä nostaa maakunnassa käynnissä olevien sote-hankkeiden kokonaisuuden yli kymmenen miljoonan euron arvoiseksi. Valtionavustushankkeiden ohjausryhmä toimii myös RFF-hankkeen ohjausryhmänä. Lisäksi RRF-hankkeen teemoja käsitellään Kanta-Hämeen ICT-ohjausryhmässä.

Valtionavustushankkeiden ohjausryhmän syksyn alustava kokousaikataulu on 12.8., 23.9. ja 18.11.

Lisätietoja:

ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Sakomaa, p. 040 330 4202

hankepäällikkö Sini Stolt, p. 050 570 9269

Uutiset

Blogi: Miten sosiaali- ja terveyspalveluita valvotaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella?

Palvelutuotannon valvonta on ennen kaikkea yhteistyötä, kirjoittaa projektipäällikkö Sofia Suvanto.

Kun puhutaan valvonnasta, mieleen tulee helposti mielleyhtymiä kyttäämisestä, kontrolloinnista ja päällepäsmäröinnistä. Valvonta-sanalla on usein negatiivinen kaiku. Osaltaan sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta toki on nimenomaan havaittuihin epäkohtiin puuttumista ja kontrollointia, jolla varmistetaan palveluiden laatua. Ennen kaikkea se on kuitenkin yhteistyötä laadukkaiden ja turvallisten palveluiden varmistamiseksi.

Olemme Kanta-Hämeen valvonnan asiantuntijaryhmässä alustavasti määritelleet Oma Hämeen valvonnan periaatteiksi muun muassa vuorovaikutuksellisuuden, kannustavuuden, kehittämismyönteisyyden sekä asiakaskeskeisyyden ja -osallisuuden. Sen sijaan, että valvonnalla yritettäisiin ensisijaisesti saada palveluntuottajia nalkkiin erilaisista puutteista, pyritään valvonnalla ennemmin ennaltaehkäisemään ikäviä tilanteita yhteistyöllä, neuvonnalla ja ohjauksella. Valvonnan perustehtävänä on ohjata ja auttaa palveluntuottajia toimimaan lakien, sopimusten ja hyvinvointialueen palvelulupauksen mukaisesti.

Omavalvonta on kaiken valvonnan perusta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on alustavasti hahmoteltu perustettavaksi valvontayksikköä, jonka tehtävänä olisi valvoa riippumattomasti sekä hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa että ostettua palvelutuotantoa. On kuitenkin selvää, että valvontayksikön resurssit ovat rajalliset, eikä parhaimmallakaan ulkopuolisella valvonnalla päästä koskaan täysin kiinni valvottavien yksiköiden arkitodellisuuteen. Tästä syystä yksiköiden omavalvonta tulee jatkossakin olemaan valvonnan kulmakivi.

Omavalvonta lähtee yksilötasolta. Sosiaalihuollossa jokaisella työntekijällä on lain perusteella velvollisuus ja oikeus ilmoittaa palveluissa havaitsemistaan epäkohdista. Tulevaisuudessa ilmoitusvelvollisuus on laajenemassa myös terveydenhuollon työntekijöihin.

Ensisijainen vastuu palveluiden laadusta ja turvallisuudesta on palvelun tuottajalla. Sosiaalihuollon yksiköillä ja yksityisillä terveyspalveluiden tuottajilla on oltava omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on yksikkötasoisesti määriteltävä kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palveluntuottajat itse valvovat toimintayksikköjään ja tuottamiensa palveluiden laatua. Omavalvontasuunnitelmien on oltava julkisesti nähtävillä, jotta henkilöstö, asiakkaat ja omaiset voivat arvioida sen toteutumista käytännössä. Julkisessa terveydenhuollossa riskien- ja laadunhallintaa määritellään laadun, asiakas- ja potilasturvallisuuden suunnitelmassa.

Viranomaisvalvonta varmistaa ja tukee omavalvontaa

Hyvinvointialueen omat valvonnan työntekijät tukevat palveluiden omavalvontaa ja tekevät valvontakäyntejä. Tarvittaessa he puuttuvat epäkohtiin ja opastavat parempien toimintatapojen käyttöönottoon. Hyvinvointialueen oman valvonnan lisäksi kaikkia hyvinvointialueita ja niiden järjestämisvastuulla olevaa palvelutuotantoa valvovat aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Onnistunut valvonta vaatii vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Hämeenlinnassa 27.11.2021 järjestetyssä Nuorten foorumissa lastensuojelun sijaishuollon valvonta nousi yhdeksi tärkeäksi lastensuojelun kehittämiskohteeksi. Nuoret toivoivat, että valvontaa toteutettaisiin enemmän ja systemaattisemmin – niin, että ulkopuolisen tahon edustaja tulisi sijaishuoltopaikkaan kysymään nuorilta heidän kokemuksistaan.

 ”Että joku tulisi kysymään, miten menee. Ei tarvitsisi täyttää jotain lippulappuja vain”. *

Asiakkaiden osallisuus tuleekin jatkossa olemaan entistä tärkeämmässä roolissa myös valvontatyössä. Työntekijöiden lisäksi myös asiakkaiden, potilaiden ja omaisten rooli on merkittävä epäkohtien ja kehittämisesitysten esille tuomisessa.

Hyvinvointialueen valvonnan valmistelutyössä lähtökohtanamme on, että valvontaa ei tehdä organisaatioita varten, vaan asiakkaan edun takaamiseksi. Vaikuttavalla valvonnalla voidaan parantaa palvelujen laatua, lisätä asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä sekä varmistaa asiakkaille sujuvat ja yhdenvertaiset palvelut.

Sofia Suvanto, valvonnan projektipäällikkö, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutoimisto

*Lähde: Milja Kaijanen: ”Jotta nuorilla olisi hyvä olla ja lastensuojelu olisi nuorten näköistä”. Hämeenlinnassa 27.11.2021 järjestetyn Nuorten foorumin raportti nuorten osallistumisesta lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan.

Uutiset

Aluevaltuusto kuulee neljää hyvinvointialuejohtaksi hakevaa

Arviointiryhmä kutsuu neljä kärkiehdokasta esittäytymään aluevaltuustolle, joka valitsee hyvinvointialuejohtajan toukokuun lopussa.

Neljä hyvinvointialuejohtajahaun kärkiehdokasta esittäytyy aluevaltuustolle. Lauri Inna, Tero Järvinen, Sally Leskinen ja Olli Naukkarinen esittäytyvät valtuustolle ja vastaavat valtuustoryhmien kysymyksiin 10. toukokuuta järjestettävässä tilaisuudessa. Arviointiryhmä päätti kärkiehdokkaista perjantaina.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin. Henkilöarvioinnissa oli neljä hakijaa:

  • Lauri Inna, Keskon aluejohtaja (Turku)
  • Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja (Alavus)
  • Sally Leskinen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri (Tampere)
  • Olli Naukkarinen, Järvenpään kaupunginjohtaja (Järvenpää)

Valintaprosessia on hoitanut aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä eli aluevaltuuston puheenjohtajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.) sekä aluehallituksen puheenjohtajista Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa on avustanut rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Aluehallitus tekee päätösesityksensä hyvinvointialuejohtajasta kokouksessaan 16. toukokuuta. Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta Riihimäellä. Kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle.

Uutiset

Oma Hämeen johtamisjärjestelmän rakentaminen on alkanut – henkilövalinnoissa hyödynnetään osaamiskartoitusta

Hyvinvointialueen toimialajohtajat sekä sosiaali- ja terveysjohtaja ja järjestämisjohtaja valitaan nykyisten organisaatioiden viranhaltijoista. Ensimmäisen vaiheen johtajavalintojen ja sitä seuraavien päällikkönimitysten pohjaksi tehdään osaamiskartoitus, joka koskee noin 90 työntekijää.

Oma Hämeen johtamisjärjestelmän rakentaminen on alkanut. Aluehallitus perusti huhtikuun kokouksessaan toimialajohtajien sekä sosiaali- ja terveysjohtajan ja järjestämisjohtajan virat. Samalla aluehallitus päätti osaamiskartoituksen teettämisestä osana ensimmäisen vaiheen johtajavalintoja. Virkojen kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä johtamiskokemus.

Alkukesän aikana valitaan ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja, perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja, terveydenhuollon palveluiden toimialajohtaja, konserni- ja tukipalveluiden toimialajohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja ja järjestämisjohtaja.

Kaikki edellämainitut virat täytetään nykyisten organisaatioiden viranhaltijoista ilmoittautumismenettelyn ja osaamiskartoitusten perusteella. Ainoastaan pelastusjohtajan virka täytetään sijoittamalla Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen johtaja suoraan kyseiseen virkaan, koska nykyisen pelastusjohtajan tehtäväsisältö vastaa pitkälti tulevaa tehtävää.

Osaamiskartoitus ei koske pelastustoimea

4. toukokuuta käynnistyneellä osaamiskartoituksella kerätään tietoa siirtyvien johtohenkilöiden tehtävistä, koulutuksesta ja muusta osaamisesta sekä mielenkiinnosta tulla sijoitetuksi johtajatehtäviin. Osaamiskartoituksen piirissä on nyt noin 90 hyvinvointialueelle liikkeen luovutuksella siirtyvää viranhaltijaa tai työntekijää.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstö ei kuulu osaamiskartoituksen piiriin. Myöhemmin osaamiskartoituksia voidaan tarpeen mukaan teettää rajatuille ammattiryhmille esimerkiksi hallinnon asiantuntijatehtävissä työskenteleville. Koko henkilöstöä kattavaa osaamiskartoitusta ei suunnitella.

Aluksi osaamiskartoituksen tuloksia hyödynnetään ensimmäisen vaiheen johtajavalinnoissa. Myöhemmin tuloksia käytetään muiden johtaja- ja päällikkötehtävien valinnoissa, sitä mukaan kun virkoja perustetaan.

Lisätietoja: projektipäällikkö (henkilöstösiirrot) Matti Korkala p. 050 467 7320 ja HR-asiantuntija Pilvi Rounala p. 050 521 7930

Uutiset

Neljä Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivää etenee henkilöarviointiin

Arviointiryhmä on päättänyt testata neljä hakijaa. Haastatteluvaiheessa hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivistä oli mukana yhdeksän hakijaa. Aluevaltuusto valitsee hyvinvointialuejohtajan toukokuun lopussa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi pyrkivistä henkilöarviointiin lähetetään Lauri Inna, Tero Järvinen, Sally Leskinen ja Olli Naukkarinen. Aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajistot päättivät asiasta perjantaina.

Henkilöarviointiin etenevät hakijat:

  • Lauri Inna, Keskon aluejohtaja (Turku)
  • Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja (Alavus)
  • Sally Leskinen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri (Tampere)
  • Olli Naukkarinen, Järvenpään kaupunginjohtaja (Järvenpää)

Arviointiryhmä käsittelee soveltuvuusarviointien tulokset 6. toukokuuta ja valitsee kärkiehdokkaat aluevaltuuston haastattelutilaisuuteen, joka pidetään 10. toukokuuta. Aluehallitus tekee päätösesityksensä aluevaltuustolle kokouksessaan 16. toukokuuta. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuejohtajasta 24. toukokuuta.

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi haki peräti 24 henkilöä, joista yhdeksän haastateltiin.

Valintaprosessia on hoitanut aluehallituksen nimeämä arviointiryhmä eli aluevaltuuston puheenjohtajat Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Pirjo Alijärvi (sd.), Mika Lartama (ps.) sekä aluehallituksen puheenjohtajista Kaisa Lepola (sd.), Juha Isosuo (kok.) ja Johanna Häggman (kesk.). Valintaprosessissa on avustanut rekrytointikonsultti Maija Talvinen Wilma Consulting Oy:sta. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja valitaan aluevaltuuston kokouksessa 24. toukokuuta Riihimäellä. Kokous striimataan suorana Oma Hämeen Youtube-kanavalle.