Uutiset

Blogi: Onnea yksivuotias Kanta-Hämeen hyvinvointialue!

Hyvinvointialueen perustamisesta saakka Oma Hämeessä työskennellyt Jukka Lindberg summaa hyvinvointialueen rakentamista ennen siirtymistään Kainuuseen.

Onnea yksivuotias Kanta-Hämeen hyvinvointialue!

Minun työni Kanta-Hämeessä alkaa olla päätöksessään. Elokuun lopussa työni vt. hyvinvointialuejohtajana päättyy ja siirrän virkavastuun Olli Naukkariselle ja lähden johtamaan Kainuun hyvinvointialuetta.

Tulin töihin Kanta-Hämeeseen Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtajaksi vuonna 2008. Siitä saakka on taustalla tehty sosiaali- ja terveydenhuollon reformia – lasta on odotettu syntyväksi. Pääministeri Juha Sipilän kaudella pääsin jo suunnittelemaan maakunnan sote-palveluja muutosjohtajana. Sote-uudistus kaatui silloin mallin monimutkaisuuteen. Se kasvuympäristö näytti monimutkaiselta minunkin silmissäni.

Kesäkuussa 2021 pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti hyvinvointialueista: laaja lakipaketti hyväksyttiin ja siirryttiin kauan odotettuun toimeenpanoon. Potra – hieman keskimääräistä pienempi, mutta kymmenen pisteen lapsi – sai viimeinkin syntyä.

Syntymä oli pitkästä odotusajasta huolimatta lievä yllätys. Maakunnassa oli onneksi valmiina iso kätilöporukka hyvinvointialuetta varten. Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloitti toimintansa 5.7.2021 ja nimesi minut syntyneen huolenpitäjäksi (muutosjohtajaksi) 15.7.2021 lähtien.

Aloitimme lapsen kasvattamisen konkreettisesti puhtaalta pöydältä: valmiina oli vain Y-tunnus. Loppukesän ja alkusyksyn aikana rakennettiin valmisteluorganisaation runko-osat Hämeen liiton tuella. Huolenpitoporukkaa on kasvatettu matkan varrella sitä mukaa, mitä toimintakyvyn kasvattaminen on vaatinut.

Koko kylä kasvattaa

Nyt hyvinvointialueen 1-vuotissyntymäpäivillä voin ylpeänä todeta, että lapsi on kasvanut ja kehittynyt hurjaa vauhtia! Jotkut yhteisössämme odottavat, että lapsi jo juoksisi syliin ja pyytäisi heitä lukemaan lempikirjaansa. Arkikasvatuksesta vastaavat tietävät, että lapsen ensin pitää oppia tärkeitä perustaitoja suoriutuakseen vaativammista tehtävistä. Pitää oppia seisomaan tukea vasten ennen kävelyn aloittamista. Odotusajan hellittelynimi Oma Häme valikoitui hyvinvointialueen nimeksi. Oma Hämeen oma ilme ja oma ääni vahvistuvat syksyllä, kun strategiatyö etenee.

Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet syntyneen hoitamiseen. Kasvatusyhteisön tärkeimpiä lähikasvattajia ovat valmistelutoimiston johtoryhmä, valmistelutiimit, lukuisat työryhmät sekä Hämeen liiton alaiset kehittämishankkeet. Työ on vaatinut pitkiä päiviä ja valvottuja öitä, eikä kovinkaan suuri osa puurtamisesta ja yösyötöistä ole edes näkynyt ulospäin.

Kasvattikodin ovet ovat olleet auki koko vuoden. Päättäjistä on tammikuun vaalien jälkeen muotoutunut tärkeä hoitorinki. Oma Hämeen tulevalta henkilöstöltä ja sidosryhmiltä on saatu myös tarpeellista ja eteenpäin puskevaa tukea.

Hyvinvointialueen muodostavista organisaatioista on löytynyt hienosti talkoointoa ja yhteishenkeä. Koko kylä kasvattaa tässäkin tapauksessa ja toisilta vanhemmilta voi oppia paljon. Oma näkemys on aina hyvä sovittaa kokonaisuuteen. Kaikki lapsetkaan eivät opi kuivaksi samalla tavalla tai saman ikäisinä.

Muutoksen onnistuminen vaatii yhteistyötä

Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi on näyttänyt, ettei maakunnan isoimman työnantajan ja suurimman organisaation rakentaminen ole pelkästään helppoa ja yksituumaista. Lähiyhteisöissä uuden lapsen syntymä saattaa merkitä myös uhkaa oman aseman heikkenemisestä tai huomion vähenemisestä. Jotkut ovat halunneet jäädä oven suuhun huomauttelemaan kasvatusvirheistä ja kertomaan, miten olisi tullut toimia.

Minulle on käynyt selväksi, että tämän muutoksen onnistuminen haastaa isosti kykyämme toimia yhdessä ja hakea yhteisiä ratkaisuja. Siksi olemme valmistelussa pyrkineet ottamaan huomioon liittyvien organisaatioiden ja niissä työskentelevien ihmisten erilaiset tarpeet ja toiveet. Uuden tilanteen edessä on virinnyt myös epävarmuutta, joka on saanut monia ilmenemismuotoja.

Olemme halunneet puhua valmistelusta avoimesti dialogissa osallisten kanssa ja välttää kehitystä hidastava kuppikuntaistuminen. Tätä varten meillä on käynnissä esimerkiksi Yhdeksi -tutkimus- ja kehityshanke Turun yliopiston kanssa lisäämässä ymmärrystä erilaisista muutosilmiöistä. Hanketta vetävä professori Satu Teerikangas painottaa, ettei mikään fuusio onnistu, jos hiljaiset voimat eli ihmisten asenteet, tunteet ja muut inhimilliset seikat, unohdetaan.

Uutta luodessa tehdään aina virhearviointeja. Ideaalista kasvuympäristöä on vaikea luoda kenellekään lapselle. Näillä resursseilla ja tässä aikataulussa olemme luoneet mielestäni riittävän hyvän kasvuympäristön Oma Hämeelle. Arvio on toki subjektiivinen. Vanhempana joutuu usein myöntämään, ettei ole täydellistä, vaikka kuinka haluaisi.

Näillä heinäkuun helteillä vietän itse kesälomaa ja elokuussa lähden Kainuuseen. En jää roikkumaan huolestuneena päiväkodin ovenkahvaan, lapsi pärjää kyllä nykyisten ja tulevien kasvattajiensa yhteisessä ohjauksessa.

Kasvatuslinjaa on hyvä tarkastella koko ajan. Näin voimme nauttia yhdessä oppimisesta koko ajan lisää. Lapsi kasvaa ja varttuu hyvin, kun jatketaan yhteisellä kasvatuspolulla ripeästi kulkemista.

Hyvää kesää!

Jukka Lindberg, vt. hyvinvointialueen johtaja