Uutiset

Blogi: Miten sosiaali- ja terveyspalveluita valvotaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueella?

Palvelutuotannon valvonta on ennen kaikkea yhteistyötä, kirjoittaa projektipäällikkö Sofia Suvanto.

Kun puhutaan valvonnasta, mieleen tulee helposti mielleyhtymiä kyttäämisestä, kontrolloinnista ja päällepäsmäröinnistä. Valvonta-sanalla on usein negatiivinen kaiku. Osaltaan sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta toki on nimenomaan havaittuihin epäkohtiin puuttumista ja kontrollointia, jolla varmistetaan palveluiden laatua. Ennen kaikkea se on kuitenkin yhteistyötä laadukkaiden ja turvallisten palveluiden varmistamiseksi.

Olemme Kanta-Hämeen valvonnan asiantuntijaryhmässä alustavasti määritelleet Oma Hämeen valvonnan periaatteiksi muun muassa vuorovaikutuksellisuuden, kannustavuuden, kehittämismyönteisyyden sekä asiakaskeskeisyyden ja -osallisuuden. Sen sijaan, että valvonnalla yritettäisiin ensisijaisesti saada palveluntuottajia nalkkiin erilaisista puutteista, pyritään valvonnalla ennemmin ennaltaehkäisemään ikäviä tilanteita yhteistyöllä, neuvonnalla ja ohjauksella. Valvonnan perustehtävänä on ohjata ja auttaa palveluntuottajia toimimaan lakien, sopimusten ja hyvinvointialueen palvelulupauksen mukaisesti.

Omavalvonta on kaiken valvonnan perusta

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on alustavasti hahmoteltu perustettavaksi valvontayksikköä, jonka tehtävänä olisi valvoa riippumattomasti sekä hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa että ostettua palvelutuotantoa. On kuitenkin selvää, että valvontayksikön resurssit ovat rajalliset, eikä parhaimmallakaan ulkopuolisella valvonnalla päästä koskaan täysin kiinni valvottavien yksiköiden arkitodellisuuteen. Tästä syystä yksiköiden omavalvonta tulee jatkossakin olemaan valvonnan kulmakivi.

Omavalvonta lähtee yksilötasolta. Sosiaalihuollossa jokaisella työntekijällä on lain perusteella velvollisuus ja oikeus ilmoittaa palveluissa havaitsemistaan epäkohdista. Tulevaisuudessa ilmoitusvelvollisuus on laajenemassa myös terveydenhuollon työntekijöihin.

Ensisijainen vastuu palveluiden laadusta ja turvallisuudesta on palvelun tuottajalla. Sosiaalihuollon yksiköillä ja yksityisillä terveyspalveluiden tuottajilla on oltava omavalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on yksikkötasoisesti määriteltävä kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palveluntuottajat itse valvovat toimintayksikköjään ja tuottamiensa palveluiden laatua. Omavalvontasuunnitelmien on oltava julkisesti nähtävillä, jotta henkilöstö, asiakkaat ja omaiset voivat arvioida sen toteutumista käytännössä. Julkisessa terveydenhuollossa riskien- ja laadunhallintaa määritellään laadun, asiakas- ja potilasturvallisuuden suunnitelmassa.

Viranomaisvalvonta varmistaa ja tukee omavalvontaa

Hyvinvointialueen omat valvonnan työntekijät tukevat palveluiden omavalvontaa ja tekevät valvontakäyntejä. Tarvittaessa he puuttuvat epäkohtiin ja opastavat parempien toimintatapojen käyttöönottoon. Hyvinvointialueen oman valvonnan lisäksi kaikkia hyvinvointialueita ja niiden järjestämisvastuulla olevaa palvelutuotantoa valvovat aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Onnistunut valvonta vaatii vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Hämeenlinnassa 27.11.2021 järjestetyssä Nuorten foorumissa lastensuojelun sijaishuollon valvonta nousi yhdeksi tärkeäksi lastensuojelun kehittämiskohteeksi. Nuoret toivoivat, että valvontaa toteutettaisiin enemmän ja systemaattisemmin – niin, että ulkopuolisen tahon edustaja tulisi sijaishuoltopaikkaan kysymään nuorilta heidän kokemuksistaan.

 ”Että joku tulisi kysymään, miten menee. Ei tarvitsisi täyttää jotain lippulappuja vain”. *

Asiakkaiden osallisuus tuleekin jatkossa olemaan entistä tärkeämmässä roolissa myös valvontatyössä. Työntekijöiden lisäksi myös asiakkaiden, potilaiden ja omaisten rooli on merkittävä epäkohtien ja kehittämisesitysten esille tuomisessa.

Hyvinvointialueen valvonnan valmistelutyössä lähtökohtanamme on, että valvontaa ei tehdä organisaatioita varten, vaan asiakkaan edun takaamiseksi. Vaikuttavalla valvonnalla voidaan parantaa palvelujen laatua, lisätä asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä sekä varmistaa asiakkaille sujuvat ja yhdenvertaiset palvelut.

Sofia Suvanto, valvonnan projektipäällikkö, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelutoimisto

*Lähde: Milja Kaijanen: ”Jotta nuorilla olisi hyvä olla ja lastensuojelu olisi nuorten näköistä”. Hämeenlinnassa 27.11.2021 järjestetyn Nuorten foorumin raportti nuorten osallistumisesta lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistoimintaan.