Uutiset

Blogi: Mielenterveys- ja päihdetyö kuuluu meille kaikille

Huoli päihteiden käytöstä ja mielen hyvinvoinnista on tuttu useille niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.

Huoli kertoo usein siitä, että huolen kohde on jonkinlaisen intervention tai avun tarpeessa. Yksityishenkilönä voimme ottaa huolen puheeksi, koska välitämme läheisistä. Työelämässä voimme ottaa huolen esiin siksi, että haluamme ammattilaisina auttaa ja ennaltaehkäistä hankalien oireiden syntymistä ja massiivisemman tuen tarvetta.

Ammatillinen vastuu ja eettinen välittäminen ohjaavat toimintaamme. Joskus kuitenkin puheeksiottaminen pelottaa. Joskus siihen liittyy epätietoisuutta siitä, mihin ohjata, jos avun tarve on akuutti ja todellinen. Ajanpuutteen vuoksi syvempi mielenterveys- ja päihdesyyn arvio voi jäädä tekemättä. Joskus voi ajatella, että mielen ja päihteiden asiat ovat henkilökohtaisia, eikä niihin ei voi puuttua.

Koetaanko Kanta-Hämeessä mielenterveys- ja päihdesyin asioivat henkilöt omina asiakkaina vai lähetetäänkö heidät eteenpäin?

Mielenterveys- ja päihdesyin asioivat lähetetään eteenpäin usein siitä syystä, että ajatellaan niiden hoidon tarvitsevan jotakin erityisosaamista. Joskus niin onkin, mutta perustason mielenterveys- ja päihdetyö on kohtaamista sekä yksinkertaisia tutkittuja menetelmiä, joilla saadaan nopeasti palvelu käyntiin. Kuulluksi tulemisen kokemus ja kohtaaminen saattavat auttaa jo ensimmäisen tarpeen yli.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on monenlaista osaamista ja kykyä hoitaa hankalia asioita. Perustason työ mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden auttamisessa varmasti onnistuu, kun siihen kytketään riittävästi aikaa ja systemaattisten menetelmien käyttö.

Kuva: pixabay.com

Mielenterveys- ja päihdepalveluita on ulkoistettu Kanta-Hämeessä osittain. Myös niiden valvonta ja ohjaus on siirretty pois omista palveluista. Päihderiippuvuus ja mielenterveyden sairaudet ovat diagnoosikriteerit täyttäviä sairauksia, jonka hoito kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille niin perus-, erityis- kuin erikoistasoilla aivan kuin verenpaine tai toimeentuloasiat.

Mielenterveysongelmiin ja päihderiippuvuuksiin ei ole nopeaa apua. Oireet ovat moninaisia ja usein vaikeasti tunnistettavia, mutta hoitoa vaativia. Avun tarpeen arvioiminen ja monialainen yhteistyö ovat tärkeät ensitoimet, koppia ottavaa asennetta unohtamatta.

Palveluiden integraation tarve on välitön

Liian moni putoaa palveluiden välimaastoon. Niin nuorten kuin aikuisten palveluissa on aukkoja mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä muiden sote-palveluiden välimaastossa. Nuorten kohdalla kuntiin jäävät sivistystoimen palvelut ovat merkittävässä roolissa ja niiden liittämistä palvelukokonaisuuksiin ei tule unohtaa.

Näiden aukkojen kurominen palveluita yhdistämällä ja rooleja kirkastamalla on tarpeen Kanta-Hämeessä. Kuinka palvelut tullaan järjestämään tulevalla hyvinvointialueella? Onko tarpeen perustaa yhteinen ohjaus-, valvonta- ja koordinaatiokeskittymä? Kuinka palvelut porrastetaan, jotta mielenterveys- ja päihdeasiakkaat saavat apua myös peruspalveluissa?

Mielenterveys- ja päihdesyin varhainen tunnistaminen tärkeää

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve kasvaa kasvamistaan. Tilanne vain pahenee, jos varhainen tuki ja apu ovat puutteellisia ja siilomaisia. Mielenterveys- ja päihdesairaudet ovat huonontuessaan kuolemaan johtavia sairauksia. Lisäksi ne kuormittavat sairastavan lähipiiriä sekä erikoissairaanhoitoa. Siksi on tärkeää nähdä, että tänään tehty työ on poissa tulevaisuuden tehtävistä.

Systemaattisten tunnistamisen menetelmien käyttäminen, kirjaaminen ja ajan käyttäminen tänään kannattaa. Varhaisten interventioiden lisääminen ja kynnyksetön apu toimivat keinoina varhaisen avun järjestämiselle. Kanta-Hämeessä on paljon hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä, joita kannattaa nostaa esiin ja joiden käyttämistä kannattaa laajentaa.

Kuka sitten uudistaa palvelut?

Me kaikki. Sinä ja minä, niin omassa arjessa kuin työtehtävissä. Välitämme ja ennaltaehkäisemme, otamme puheeksi ja autamme. Käytämme tutkittuja arvioinnin menetelmiä ja huolehdimme kirjaamisesta ja yhteistyöstä muiden ammattilaisten kanssa. Otamme aktiivisesti mukaan myös kolmannen sektorin.

Keväällä 2022 on tulossa koulutuskokonaisuus, jossa tuetaan kaikkia sote-alan ammattilaisia ottamaan päihteet puheeksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa riippuvuuksista ja keinoista, joilla jokainen sosiaali –ja terveydenhuollon ammattilainen voi työssään edistää päihdehaitoista kärsivien hoitoa. 7 vuorokauden hoitotakuu tulee koskemaan myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaita.

Me kaikki voimme ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja väliinputoamista. Yksinäisyys on yksi merkittävä mielenterveyden ja päihdehaasteiden yksittäinen taustasyy. Teemme päättäjinä mielenterveys- ja päihdehaasteista kärsivien henkilöiden elämänlaatua parantavia päätöksiä sekä huolehdimme omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja otamme huolen puheeksi varhain.

Ei ole me ja he, on vain me.

Rauhallista vuodenvaihdetta ja onnea alkavalle vuodelle!

Christa Ahonen

mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanke