Blogi: Huoleton lapsuus ja nuoruus vaatii aikuisilta pysähtymistä ja kuuntelemista

Huolettomuus ja vapaus – ei paineita ja turhia murheita. Näin meistä moni muistelee omaa lapsuus ja nuoruusaikaa. Valitettavasti kaikille meistä tuo elämänvaihe ei aina ole ollut niin huoletonta ja murheista vapaata ja kokemuksemme ovat hyvin monenlaisia varhaisvuosien elämänvaiheista.

Lapsuuden monipuoliset leikit sekä nuoruuden hurjat kokeilut ja jännittävät seikkailut ovat osa aikuiseksi kasvamista. On tärkeää, että lapsi ja nuori saa elää huoletonta ja murheista vapaata elämää ennen aikuisuutta.

Lapsen ja nuoren on helpompi kohdata pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, kun niitä on tullut harjoitelluksi turvallisessa koti- ja kasvuympäristössä. Avainhenkilöitä lasten ja nuorten näkökulmasta ovat vanhemmat ja muut perheenjäsenet tai tukihenkilöt. Muita avainhenkilöitä ovat ammattikasvattajat varhaiskasvatuksessa sekä opettajat, rehtorit ja muu oppilas- ja opiskeluhuoltohenkilöstö opetuksen puolella. Lisäksi avainhenkilölistaan kuuluvat muut lasten ja nuorten palveluiden ammattilaiset ja asiantuntijat.

Saavatko lapset ja nuoret elää huoletonta ja murheista vapaata aikaa tämän päivän Suomessa ja Kanta-Hämeen alueella? 

Liian monen kohdalla vastaus on: ei. Tämä on valitettava tosiasia. Kanta-Hämeen alueen lapset ja nuoret kokevat liian paljon turvattomuutta, väkivaltaa, yksinäisyyttä ja kaltoinkohtelua. Lapsuus ja nuoruus ei ole huoletonta ja murheista vapaata. 

Lapsuuden perheen ja lähiympäristön tuoma turva luo elämää kannattelevan pohjan. Erilaiset lapsuus- ja nuoruusiän kokemukset on mahdollista jakaa, kun ympärillä on turvalliset aikuiset – vanhemmat ja perhe. Nuoruusiässä tarvitaan ympärille myös kannattelevia, turvallisia ihmisiä, jotka ovat tarvittaessa helposti saatavilla ja jotka pysähtyvät kohtaamaan nuoren aidosti ja avoimesti.  

Oletko sinä se aikuinen, joka ei sivuuta lapsen tai nuoren tarpeita, vaan kohtaa, pysähtyy, kuuntelee, keskustelee, eikä tuomitse? Kantahämäläiset lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka toimivat niin.

Nuori tarvitsee turvallisen kasvu- ja kehitysympäristön kasvaakseen ja kehittyäkseen tasapainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Nuoruuden elämänvaiheessa etsitään ja haetaan kiinnittymisen paikkoja, joihin on turvallista tarttua ja joissa tarpeet tulevat kuulluksi. Perheellä, vanhemmilla, kavereilla, harrastusryhmän vetäjillä, tukihenkilöillä, opettajilla ja lasten ja nuorten palveluissa toimivilla aikuisilla on suuri merkitys nuoren hyvinvoinnin rakentumisessa ja elämässä onnistumisessa. Nuori kiinnittyy joka tapauksessa johonkin ryhmään – joukkoon kuulumisen tarve on jokaisen ihmisen perustarve.   

Nuoruus, itsenäistymispyrkimysten tuomien kolhujen myötä, on aikaa, jolloin nuori etsii identiteettiä, luo uusia ihmissuhteita, ihastuu, vihastuu ja rakastuu. Nuoruuteen liittyy pohdinta myös siitä, mikä minusta tulee isona? Nuoren mielessä voi olla paljon kysymyksiä, eikä niihin kaikkiin ole helppoja vastauksia. Itsenäistyminen ja irtautuminen omasta perheestä on psyykkisesti iso asia. Siinä vaiheessa jokainen nuori tarvitsee kannattelevuutta ja turvaa – aikuisen rinnalla kulkemista sopivasti etäällä pysyen.

Pidetään yhdessä huoli lapsista ja nuorista. Varmistetaan, että heillä on mahdollisuus kiinnittyä turvalliseen, kannattelevaan sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään kasvu- ja kehitysympäristöön. 

Näin myös sinä edistät omalla toiminnallasi murheista ja huolista vapaata elämää kantahämäläisille lapsille ja nuorille. Mikäli lapsi tai nuori tarvitsee vahvempaa ammattilaisen apua tai tukea, kulje rinnalla ja varmista, että apu on saatavilla.  

Lapsille ja nuorille sekä heidän läheisille ja perheelle on tarjolla matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka eivät vaadi asiakkuutta ja ovat usein maksuttomia. Tällaisia palveluita on tarjolla muun muassa perhekeskuksen avoimissa kohtaamispaikoissa. Kohtaamispaikoissa järjestetään erilaisia ryhmämuotoisia tapaamisia, pop up –tapahtumia ja vertaistuen tilaisuuksia. Lisäksi tarjolla on yksilöllisiä tapaamisia eri ammattilaisen kanssa, joita tuotetaan järjestöjen ja yhdistysten, seurakunnan sekä julkisen sektorin yhteistoimintana.  

Kanta-Hämeessä on viisi perhekeskusta: Forssan ja Riihimäen seuduilla, Janakkalassa, Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Lisäksi lapsille ja nuorille on tarjolla harrastustoimintaa muun muassa kuntien kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palveluissa. Lapsi ja nuori voi tarpeen vaatiessa hakeutua myös päiväkodin tai koulun aikuisen pariin. Myös nuorisotyöntekijät ovat saatavilla erilaisiin elämäntilanteisiin ja nuoren tarpeisiin. 

Lähitapaamisten lisäksi lapsi ja nuori voi hakea apua myös digitaalisten palvelujen kautta, joita on tarjolla erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimesta, muun muassa MLL:n Nuortennetti–palvelusta. Mielenterveystalo.fi –sivuston kautta on tarjolla monenlaista apua, myös vanhemmille ja huoltajille. Kanta-Hämeen perhetyön palveluista saa apua itselle tai läheiselle erotilanteessa. Mieli ry on valtakunnallinen järjestö, jonka kautta voi lapsi tai nuori löytää apua tai tukea itselleen erilaisissa kuormittavissa elämänvaiheissa.  

Jaana Ahtonen-Huuskonen

asiantuntija, lapset, nuoret ja perheet, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke

Kanta-Hämeen kohtaamispaikkoja: 

Riksula – Riihimäki  

Hausjärven kohtaamispaikka 

Läyliäisiin avataan kohtaamispaikka loppilaisille perheille – Lopen kunta 

Yhteisötalo, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 

Hämeenlinnan Kumppanuustalo ja Vapaaehtoiskeskus Pysäkki – Hämeenlinna  


Viimeisimmät uutiset

01

Hyvinvointialueen organisaatiomallissa on vielä työstettävää – myös toimielinmalli vaatii keskustelua

21.1.2022

02

Neljännes kantahämäläisistä äänesti ennakkoon - hyvinvointialueiden väliseen aluevaalihaasteeseen jäi kirittävää

19.1.2022

03

Testaa tietosi aluevaalihaasteen innoittamassa tietovisassa

14.1.2022

04

Hyvinvointialueen tulevaisuudesta ja aluevaltuuston roolista keskustellaan kolmessa aluevaalipaneelissa

10.1.2022