Uutiset

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen toimielinmallista vilkkaan keskustelun jälkeen

Aluevaltuusto kokoontui kolmanteen kokoukseensa Forssaan tiistai-iltana. Kokouksessa hyväksyttiin hyvinvointialueen vuoden 2022 talousarvio sekä päätettiin hyvinvointialueen poliittisesta toimielinmallista. Parituntisen kokouksen tallenne löytyy Youtubesta.

Tämän vuoden talousarvion käsittelyssä aluevaltuutettujen huomio keskittyi demokratiarahoihin ja vielä tarkemmin niin sanottuun ryhmärahaan. Kokouksessa perussuomalaisilta tuli muutosesitys, ettei 290 000 euron demokratiarahaa pitäisi ottaa käyttöön lainkaan. Esitystä perusteltiin hankalalla taloustilanteella ja sillä, ettei ryhmärahan maksamiselle ole perusteita. Esitys sai kannatusta muun muassa kristillisdemokraateilta.

Aluevaltuutetut keskustelivat vilkkaasti siitä, mikä tarve demokratiarahoille on oikeasti ja mihin ne pitäisi kohdentaa. Vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg muistutti keskustelun aikana, että demokratiaraha on valtion kohdennettua rahaa, mitä ei voi sinällään siirtää muuhun käyttöön ja esimerkiksi palveluihin, koska käyttämättä jäänyt valtionavustus tulee palauttaa vuoden lopussa. Aluehallitus ohjeistaa demokratiarahan käytöstä tarkemmin toukokuun aikana. Äänestyksessä aluehallituksen pohjaesitys voitti perussuomalaisten muutosesityksen äänin 41 – 11. Tyhjää äänesti 7 valtuutettua.

Lautakuntarakenteesta saatiin päätös

Poliittinen toimielinmalli keskustelutti aluevaltuustoa vieläkin enemmän. Aluehallituksen esitys oli, että hyvinvointialueelle perustetaan kolme, 13-jäsenistä lautakuntaa. Toimielimet olisivat 1) turvallisuuslautakunta 2) lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä 3) terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta. Lisäksi hyvinvointialueelle perustettaisiin yksi, lautakuntien yhteinen yksilöjaosto, jossa olisi seitsemän jäsentä. Lisäksi esityksen mukaan lautakuntien varsinainen toiminta käynnistyisi vasta lokakuussa.

Vasemmistoliitosta esitettiin, että lautakuntien toiminta pitäisi käynnistää jo aiemmin, koska hyvinvointialueen käynnistämiseen tarvitaan laajempi joukko päättäjiä. Tämä esitys sai kannatusta esimerkiksi siksi, että muut hyvinvointialueet ovat jo saaneet lautakuntansa toimimaan. Keskustelun aikana tuotiin esiin myös se mahdollisuus, että demokratiarahoja käytettäisiin siihen, että lautakuntien työtä voitaisiin aikaistaa. Aluehallituksen pohjaesitys voitti äänestyksessä Juhani Lehdon (vas.) muutosesityksen äänin 37 – 17, 5 valtuutettua äänesti tyhjää.

Keskusta nosti esiin henkilöstön aseman päätöksenteossa. Esityksen mukaan hallintosääntöön pitäisi tehdä muutos, joka mahdollistaisi henkilökunnan edustajien jäsenyyden aluehallituksessa. Poliittisen toimielinmalliin liittyen tehtiin muutosesitys, jonka mukaan osa henkilöstöasioiden käsittelystä pitäisi siirtää aluehallitukselta lautakunnille. Esitys sai kannatusta muun muassa siksi, että muutama valtuutettu koki, että hoitotyön substanssiosaamista pitäisi saada hallitustyöskentelyyn. Keskustelussa muistutettiin, ettei kuntapuolella vastaavaa tilannetta nähdä ongelmana. Esitystä vastustettiin sillä perusteella, ettei kukaan voi olla itsensä pomona. Näin ollen henkilöstön edustajan ei kuuluisi olla aluehallituksessa. Lisäksi muistutettiin, ettei henkilöstön osallistaminen ole kiinni hallituspaikoista.

Aluehallituksen pohjaesitys voitti Johanna Häggmanin (kesk.) esityksen äänin 39 – 18, kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.

Valtuuston seuraava kokous 24. toukokuuta Riihimäellä. Tässä kokouksessa valitaan hyvinvointialuejohtaja. Kokous striimataan suorana Youtubeen.