Olet tullut palvelupolulle, johon olemme koonneet tueksesi aivoinfarktin oireisiin ja hoitoon liittyvää tietoa. Saat polulta tietoa muun muassa aivoinfarktin oireista, hoidosta, kuntoutusjaskoista sekä näihin liittyvistä palveluista.
Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet voimistuvat nopeasti muutamissa minuuteissa, joskus tuntien aikana.
Yleisin oire on toisen tai molempien raajojen toimintahäiriö. Oireena voi olla myös puutumista ja muita tuntohäiriöitä sekä puheen häiriintymistä. Myös äkillisesti alkanut päänsärky ja/tai huimaus saattavat viitata aivoinfarktiin.
Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Pyydä läheisenä häntä:
Mikäli jokin näistä ei onnistu tai epäilet itselläsi aivoinfarktia, sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi.
Epäselvissä tilanteissa voit kysyä neuvoa päivystysavusta, soittamalla numeroon 116117. Päivystysapupalvelu on tarkoitettu kiireellisen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvontaan.
Aivoinfarktin aiheuttaa aivovaltimoiden tukkeutuminen. Silloin osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Tätä aivoverenkierron häiriintymisestä johtuvaa aivokudoksen tuhoutumista kutsutaan myös aivohalvaukseksi. Syynä aivoinfarktin taustalla on usein aivoveritulppa, joka kehittyy yleisimmin valtimoiden kovettumataudin seurauksena. Noin neljännes aivoinfarkteista syntyy sydämestä lähtöisin olevasta verihyytymästä, jonka yleisimpänä syynä on sydämen eteisvärinä. (Lähde:Terveyskirjasto)
Lue lisää aivoinfarktin syistä ja hoidosta Terveyskirjaston sivuilta.
Päivystyksessä pyritään selvittämään oireidesi syy. Aivoverenvuodon ja aivoinfarktin aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, ja nämä erotetaan toisistaan kuvantamistutkimuksella.
Päivystyksessä tehtyjen tutkimusten ja hoidon aloituksen jälkeen hoito jatkuu neurologian akuuttiosastolla 4B.
Lue lisää hoidon jatkosta osastolla tämän polun kohdasta Akuuttihoito osastolla.
Osasto 4B akuuttineurologian ja neurologian yhteystiedot löytyvät Oma Hämeen sivuilta.
Osa aivoinfarktin sairastuneista pääsee kotiutumaan muutaman vuorokauden vuodeosastohoidon jälkeen. Jos tarvitset pidempää sairaalahoitoa, jatkohoitopaikkasi määräytyy vointisi, kuntoutustarpeesi ja kotikuntasi mukaan. Ellet tarvitse kuntoutusta, seuranta tapahtuu omalla terveysasemallasi tai työterveyshuollossa.
Lue lisää aivoverenkiertohäiriöistä Terveyskylän sivuilta.
Jatkokuntoutuspaikoista löydät lisää tietoa tämän polun kohdassa Jatkohoito ja kuntoutus osastolla.
Mikäli kotiutuminen ei ole akuuttihoitovaiheen jälkeen mahdollista, kuntoutuspalaverissa kuntoutuspalaverissa hoitotiimi suunnittelee sinulle sopivan jatkohoidon ja -kuntoutuksen.
Kun tavoitteenasi on kotiutua, mutta tarvitset moniammatillista jatkokuntoutusta, vaihtoehtona hyvinvointialueella ovat:
Jatkohoitosi voi toteutua sairaalassa kuntoutusyksikössä, vastaanottokäynteinä tai kotona avohoidon palveluiden tuella. Jatkohoitopaikkasi määräytyy yksilöllisen hoidon tarpeesi ja ammattilaisten arvion perusteella. Jatkohoitosi voidaan toteuttaa joko erikoissairaanhoidon osastoilla tai hyvinvointialueella oman kuntasi vuodeosastolla. Jos olet myös työterveyshuollon asiakas, sinun olisi hyvä olla yhteydessä työterveyteesi terveydentilasi ja työkykysi muutosten huomioimiseksi.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen erikoissairaanhoitotason jatkohoitoa voit saada Riihimäen sairaalan neurologisessa kuntoutusyksikössä tai Forssan sairaalan sisätautien osastolla.
Akuuttihoidon jälkeen hoitoasi voidaan tarvittaessa jatkaa oman kunnan terveyskeskuksessa vuodeosastolla terveyskeskussairaalassa. Katso tästä oman hyvinvointialueen kuntasi tarkemmat kuvaukset.
Mikäli tarvitset moniammatillista jatkokuntoutusta ja tavoitteenasi on kotiutua, sinun on mahdollista saada kuntoutusta Riihimäen yksikön neurologisella kuntoutusosastolla.
Löydät lisätietoa AVH-yhdistyksistä tämän polun kohdasta Tietoa ja tukea aivoinfarktiin sairastuneelle.
Hoitoasi voidaan jatkaa Pappilanniemen sairaalan vuodeosastolla lyhyellä hoitojaksolla.
Vanajaveden sairaalassa toimii moniammatillinen tiimi , joka tukee sinua kuntoutumisessasi, jatkohoidon arvioinnissa ja suunnittelussa sekä tarvitsemiesi apuvälineiden hankkimisessa.
Kotiutuminen Vanjaveden sairaalasta
Akuuttihoidon jälkeen hoitosi voi jatkua Janakkalan sairaalan vuodeosastolla.
Monialainen tiimi tukee kuntoutumistasi sekä suunnittelee ja arvioi toimintakykyäsi ja voimavarojasi, verraten tuen tarvetta sairastumista edeltävään toimintakykyysi ja kotitilanteeseesi. Fysioterapeutti tekee kanssasi tarvittaessa kotikäynnin apuväline-ja asunnonmuutostyötarpeen arvioimiseksi. Vammaispalveluiden asiantuntija ja rakennusalan asiantuntija tulee tarvittaessa mukaan kotikäynnille. Hoitojakson aikana järjestetään hoitoneuvottelu, jonka tarkoituksena on kartoittaa palvelutarpeesi ja suunnitella ja valmistella kotiutumista.
Kotiuduttuasi jatkohoidossa sinua tukevat mm. terveyskeskuksen omalääkäri ja hoitaja.
Lisätietoa jatkohoidostasi saat tämän polun kohdasta Seuranta.
Aivoinfarktin jälkeen sinun tulee huomioida seuraavat sairauteesi liittyvät rajoitteet, joiden tarkoituksena on pyrkiä takaamaan turvallisuutesi ja ehkäistä sairautesi uusiutuminen:
Lisätietoa kuntoutumisen tuesta löydät tämän polun kohdasta Kuntoutumisen tuki.
Aivoverenkiertohäiriöön (AVH), kuten aivoinfarktiin sairastuneelle ja hänen läheiselleen on tarjolla erilaisia tukimuotoja ja lisätietoa sairauteen sopeutumiseksi.
Kanta-Hämeen keskussairaalan lääkinnällinen kuntoutus järjestää AVH-tilaisuuksia aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneille ja heidän läheisilleen useita kertoja vuodessa. Tavoitteena on antaa tietoa ja valmiuksia kohdata muuttunut elämäntilanne. Tilaisuudessa mahdollisuus kysyä, jakaa omia kokemuksia, ajatuksia ja tunteita sairauteen liittyen. Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu Kanta-Hämeen keskussairaalan asiakkaille. Tähän maksuttomaan tilaisuuteen saavat kutsun Kanta-Hämeen keskussairaalassa hoitoa saaneet. Tilaisuudessa on mukana hoitavien ammattilaisten lisäksi usein myös AVH -tukihenkilö.
Sisältö: Sairastuminen, kuntoutus, sosiaalietuudet, jatkokuntoutus, muiden sairauksien hoito (Diabetes, verenpainetauti, sydäntaudit). Tilaisuuksia järjestetään 4-5 kertaa vuodessa.
Riihimäen sairaalassa järjestettävä ensitietotilaisuus on tarkoitettu neurologian osastolla hoidossa olevien sairastuneiden läheisille. Tilaisuudessa on mukana läheistäsi hoitavien ammattilaisten lisäksi usein myös AVH-tukihenkilö.
Terveyskylän Kuntoutumistalosta löydät tietoa ja tukea kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseesi.
Aivoliitto tekee työtä aivoterveyden hyväksi ja edustaa henkilöitä, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH).
Tutustu Aivoliiton tarjontaan Aivoliiton sivuilla.
Lue aivoverenkierronhäiriöistä ja kehityksellisestä häiriöstä tarkemmin aivoliiton sivustolta.
Löydät Aivoliiton aivoterveyttä arkeesi sivustolta lisätietoja aivoterveytesi edistämiseen.
Liikunta edistää kuntoutumista, virkistää mieltä sekä ehkäisee lisäsairauksien syntymistä. Tärkeintä on lähteä liikkeelle heti kun vointisi sen sallii. Saat fysioterapeutilta ohjeet kuntoutumisesi tueksi. Liikkeelle kannattaa lähteä maltillisesti. Pienelläkin liikunta määrällä on suuri merkitys sekä fyysiselle kuntoutumiselle että mielen hyvinvoinnille.
Liikunta on Käypä hoito –suosituksen mukaan keskeinen osa hoitoa aivoinfarktin jälkeen. Liikunta aktivoi aivosoluja, ehkäisee lisäsairauksia ja palauttaa toimintakykyä. Vointi kohenee liikkumalla ja toimimalla, aivoinfarktista kuntoudutaan pikkuhiljaa. Voinnin mukaan kevyet arkiaskareet ja säännöllinen liikkuminen kuten kävely tukevat kuntoutumista ja terveyttä. Toipilasaikana tulee välttää raskasta fyysistä rasitusta, voimakasta ponnistelua sekä seksiä aivoinfarktin jälkeen 2-4 viikon ajan. Aivoinfarktin jättämät oireet, kuten lihasheikkous, tasapainovaikeudet, tuntohäiriöt tai herkempi väsyminen voivat muuttaa aiempaa liikuntakykyä. Tällöin liikkuminen on raskaampaa ja energiankulutus tavallista suurempaa. Liikkumisessa tulee huomioida oma kunto, turvallisuus ja muut liikkumista rajoittavat sairaudet, esim. sydänsairaus. Liikunnan jälkeen on annettava elimistölle aikaa myös levätä. Liikunnan aikana ja sen jälkeen pitää olla hyvä olo.
Löydät tästä ohjeita ja vinkkejä kuntoutumisesi tueksi:
Ravitsemuksella voit vaikuttaa aivoterveyteen ja ehkäistä aivoinfarktin syntymistä tai uusiutumista.
Katso painotalon itsehoito-osio Terveyskylän sivuilta.
Ravitsemussuosituksista löydät lisätietoa täältä:
Suomalaiset ravitsemussuositukset löydät Ruokaviraston sivuilta.
Äkillinen sairastuminen voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Se on ihan normaali ja monille tuttu reaktio sairauden kanssa elämiseen sopeutuessa.
Jos mielen voimavarat vähenevät merkittävästi tai tukiverkosto ei riitä, on hyvä hakeutua ammattilaisen antaman tuen piiriin. Voit hakeutua lääkärin lähetteellä psykologille tai psykiatrisen sairaanhoitajan ohjauskäynnille.
Jos sinulla on työterveyshuollon palvelut käytössäsi, voit tiedustella mielen hyvinvointisi tueksi palveluita ottamalla yhteyttä omaan työterveyshuoltoosi.
Aivoinfarktiin sairastunut kohtaa arkeen palatessaan monia uusia, usein ennen kokemattomia asioita ja haasteita. Aivoinfarkti vaikuttaa kehoon ja yleiseen toimintakykyyn sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toipuminen on aina yksilöllistä ja vie voimavaroja ja aikaa.
Sairastuminen ja siitä toipuminen vaikuttavat myös kumppanin elämään: myös hänen tulee huomioida arjessa nousseita uusia ajatuksia ja erilaisia arjen tarpeita toiminnassaan. Aivoinfarktista toipuminen voi vaikuttaa parisuhteen lisäksi myös seksuaalisuuteen niin sairastuneen kuin puolisonkin näkökulmasta. Sairastumisen myötä moni asia muuttuu ja vaatii asioiden uudelleen tarkastelua ja keskustelua.
Lue lisää Aivoterveys aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehden artikkelista: Katso minut ehjäksi.
Osastojakson jälkeen sinulla voi olla käyntejä neurologian poliklinikalla Kanta-Hämeen keskussairaalassa esimerkiksi ajo-, opiskelu- ja työkyvyn arvioimiseksi sekä sopivan palvelukokonaisuuden löytymiseksi moniammatillisen hoitotiimin tuella. Poliklinikalla tehdään myös valtimotauteihin liittyviä riskitekijöiden seurantaa sairauden uusimisen ehkäisemiseksi. Lääkäri määrittää kontrollikäyntien tarpeen.
Joskus aivoinfarktin jälkeen tarvitaan myös neuropsykologisia tutkimuksia, erityisesti silloin, kun esiintyy muistin, tarkkaavaisuuden tai muiden ajatustoimintojen häiriöitä ja tarvitaan esim. työkykyisyysarviota. Tutkimusten perusteella voidaan suositella sopivaa kuntoutusta.
Aivoinfarktin jälkeen on tärkeä seurata taustalla olevia valtimotaudin riskitekijöitä. Näiden seuraamiseksi tehdä suunnitelma eri ammattilaisten yhteistyönä.
Terveyskylän Aivotalosta löydät lisätietoja Aivoverenkierronhäiriöiden riskitekijöistä.
Neuropsykologisia tutkimuksia tehdään neurologian poliklinikalla Hämeenlinnan tai Riihimäen yksikössä
Tutkimuksilla:
Neuropsykologinen tutkimus perustuu taustatietojen, haastattelun, tutkimustilannehavaintojen ja erilaisten testimenetelmien kautta saatujen tutkimustulosten tulkintaan. Neuropsykologisesta tutkimuksesta tehdään aina kirjallinen lausunto. Lisäksi saat suullisen palautteen tutkimuksen tehneeltä neuropsykologilta.
Aivoinfarktin seurauksena määrätään tavallisesti kolmen kuukauden ajokielto. Jos infarktista on aiheutunut esim. näkökenttäpuutoksia, voi ajokieltosi pituus olla myös pidempi. Joskus ajokieltosi voi olla myös pysyvä. Ajokykyisyyttäsi tutkitaan ja arvioidaan hyvinvointialueen keskussairaalan neurologian poliklinikalla. Yleensä tutkimuksen tekee neuropsykologi, joka ottaa tutkimuslöydösten perusteella kantaa ajoterveyden kognitiivisiin edellytyksiin.
Työ- ja toimintakyvyn arviointi voi olla tarpeen sairastumisen jälkeen. Usein siihen voi liittyä neuropsykologisia tutkimuksia, puhe- ja toimintaterapeutin tekemiä kartoituksia sekä tarvittaessa myös fysioterapeutin tekemä arvio. Tutkimusten jälkeen lääkäri tekee arvion jatkokuntoutustarpeesta. Tarvittaessa ammattilainen voi tehdä sinulle lähetteen 4 vuorokautta kestävälle työkykyarviointijaksolle Riihimäen sairaalan neurologiselle kuntoutusosastolle.
Kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä tarjoavat työkyvyn ja kokonaistilanteen kartoitusta, kun sinulla on työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa haasteita, soveltuvan opintopolun löytymisen vaikeuksia tai pitkittynyttä työkykyongelmaa. Annamme myös osatyökykyisille tukea työssä jatkamiseen tai työllistymisen polun löytymiseksi.
Saat ohjausta sopivan palvelukokonaisuuden löytymiseksi mm. lääkinnällisen- ja ammatillisen kuntoutuksen sekä sosiaali- ja toimeentuloturvan osalta. Yhteinen suunnittelu konkretisoi ja selkiyttää ammatillista polkuasi.
Kuntoutuksen tarve ja pituus arvioidaan yksilöllisen tarpeesi mukaan.
Kuntoutus vahvistaa ja auttaa kykyä toimia arjessa. Kuntoutujan oma aktiivisuus ja motivaatio kuntoutumistaan kohtaan ovat kuntoutumisen avaintekijät. Omahoidosta löydät lisää tämän polun kohdasta Omahoito.
Aivoinfarktista kuntoutumiseen voit saada tukea sinua hoitavilta tahoilta, kunnan järjestämistä palveluista sekä asuinalueellasi toimivilta järjestöiltä.
Jatkohoitoosi voi tarvittaessa kuulua neurologian poliklinikalla toteutettuja lyhyitä hoitojaksoja, jotka voivat sisältää esimerkiksi puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Poliklinikalla toteutetuille hoitojaksoille sinut ohjataan neurologin lähetteen kautta. Näitä palveluita ovat muun muassa:
Erityistyöntekijöiden, kuten puheterapeuttien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien palvelut vaihtelevat hieman alueellisesti. Jatkokuntoutustarpeet määritellään kotiutumisen yhteydessä kuntoutussuunnitelmaan.
Aivoinfarktin jälkeen voidaan kuntoutusta tehdä myös niin kutsuttuna kotikuntoutuksena. Kuntoutuksen pituus ja tarve on yksilöllistä. Jatkokuntoutuksen tarvetta ja toteutusta arvioidaan aina yksilöllisesti yhdessä ammattilaisen kanssa. Alle 65 -vuotiaille voidaan anoa myös Kelan lääkinnällistä kuntoutusta. Voit tiedustella lääkäriltäsi mahdollisuutta hakea Kelan lääkinnällistä kuntoutusta.
Tutustu lisää hyvinvointialueen kuntoutuksen palveluihin Oma Hämeen sivustolla.
Keskussairaalan työkykykoordinaattorit tarjoavat työkyvyn ja kokonaistilanteen kartoitusta, kun sinulla on haasteita työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa, vaikeuksia soveltuvan opintopolun löytymisessä tai pitkittynyttä työkyvyn alenemaa.
Vastaanotoille ohjaudutaan ensisijaisesti lääkärin lähettämänä. Voit myös tarvittaessa olla meihin yhteydessä hoito- ja kuntoutusvastuun ollessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Palvelumme ovat sinulle maksuttomia.
Toipumistasi seurataan myös työterveyshuollon palveluissasi. Ole yhteydessä työterveyshuoltoon käytettävissäsi olevien palveluiden selvittämiseksi.
Jos työpaikallasi on laajat työterveyssopimukset, voidaan kuntoutumiseesi tarjota tukitoimia. Työhönpaluussasi voivat olla tukena mm. työfysioterapeutit sekä työterveyspsykologit.
Työhönpaluusi tueksi on mahdollista järjestää työterveysneuvottelu yhdessä työnantajasi kanssa.
Työterveyshuollossa voidaan tarvittaessa toteuttaa arviota työkyvystäsi sekä arvioida tarvetta ammatillisen kuntoutuksen palvelulle.
Aava tarjoaa työterveyspalveluja monella paikkakunnalla.
Mehiläinen toimii myös työterveyshuollon järjestäjänä eri puolilla Suomea.
Oiva Työterveys tarjoaa palvelujaan Forssan seudulla.
Sairauteen sopeutumista voidaan helpottaa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Kuntoutusohjaaja neuvoo sinua ja läheistäsi valitsemaan sopivan kuntoutuskurssin. Kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä kuntoutuksen palveluntuottajien / sairastuneen välillä. Kuntoutusohjaaja seuraa potilaan kuntoutusprosessia.
Neuropsykologinen kuntoutus on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Neuropsykologista kuntoutusta voi tilanteen mukaan hakea Kelan kustantamana harkinnanvaraisena/vaativana kuntoutuksena, jolloin toteutuksesta vastaa yksityinen palveluntuottaja.
Kuntoutuksen tavoitteena on lievittää aivojen toimintahäiriöiden aiheuttamia tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen vaikeuksia. Neuropsykologisella kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan itsenäistä toimintakykyä ja työkykyä, vähentämään riippuvuutta muiden avun tarpeesta, kohentamaan elämänlaatua ja auttamaan vaikeuksiin sopeutumisessa.
Neuropsykologinen kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti neuropsykologisen tutkimuksen perusteella. Neuropsykologisen kuntoutuksen työskentelymuotoja voivat olla:
Kotihoidon palveluja kohdennetaan ihmisille, jotka toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat tukea kotona selviytymisessä. Kotihoidon tavoitteena on edistää ja tukea asiakkaan hyvinvointia ja mahdollistaa kotona asuminen sairauksista ja toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta.
Kotihoitoa voidaan myöntää säännölliseen tai tilapäiseen tarpeeseen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaille tehdään yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma.
Kotihoidon palvelu on maksullista. Säännöllisen kotihoidon maksu määräytyy asiakkaan bruttotulojen mukaan. Maksun suuruuteen vaikuttaa asiakkaan saamien palveluiden tuntimäärä kuukaudessa.
Omahoito on tärkeä osa kuntoutumista
Voit tukea ja edistää toipumistasi itsenäisesti välttämällä aivoinfarktin riskitekijöitä ja kiinnittämällä huomiota mm. liikuntaan ja ruokavalioon.
Jos tarvitset kuntoutumiseesi tukea ammattilaiselta, saat lisätietoa tämän polun kohdasta Kuntoutumisen tuki.
Omahoidon aikana myös mielen hyvinvoinnista huolehtiminen tärkeää. Tarvittaessa isätietoa ja tukea löydät tämän polun kohdasta Tietoa ja vertaistukea, välilehdeltä Mielen hyvinvoinnin tueksi.
Aivoliiton sivuilta löydät tietoa kuinka ehkäiset aivoinfarktin.
Aivoliiton Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on Kanta-Hämeen seudulla toimiva vammais- ja potilasyhdistys, joka pyrkii parantamaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneitten ja heidän läheistensä arkea.
Sairaalan kuntoutusohjaaja neuvoo sinua ja läheistäsi valitsemaan sopivan kuntoutuskurssin. Saat myös ohjausta sairaalan sosiaalityöstä sosiaaliturvaan ja etuuksiin liittyen.
Voit itse myös vaikuttaa kuntoutumiseesi sekä ehkäistä aivoinfarktin uusimista. Esimerkiksi omilla elämäntavoilla ja mielekkäällä arjella voit sekä ehkäistä uusiutumisriskiä että edistää terveyttäsi ja hyvinvointiasi.
Muistathan huolehtia lääkkeiden ottamisesta. Lääkkeiden annostuksien lisääminen tai vähentäminen tapahtuu hoitavan tahon ohjeistuksella. Jos huomaat oireita, ota aina yhteyttä omaan lääkäriisi. Huolehdithan muidenkin sairauksiesi hoitotasapainosta.
Suositus toipilasvaiheen jälkeen (4 viikkoa sairastumisesta).
Voit tukea aivoterveyttäsi myös ruokavalion avulla. Aivoille ja verisuonille hyvä ruokavalio sisältää:
Aivoinfarktin saaneille suositellaan jatkossa yhden tai kahden vuoden välein seurantakäyntiä oman lääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla.
Terveydentilasi ja sairautesi seurannan päätavoitteena on aivoinfarktin uusiutumisen ehkäisy. Seurannan tarkoituksena on myös vointisi seuraaminen sekä sairauteesi liittyvien riskitekijöiden ja lääkityksen läpikäyminen. Voit saada halutessasi myös tukea ja ohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistävien vaihtoehtoja lisäämiseksi elämääsi. Tarvittaessa seurantakäynnillä voit saada tukea myös pysyvien elämäntapamuutosten aikaansaamiseksi. Jos sinulla on käytössäsi työterveyshuollon tarjoamat palvelut, suosittelemme olemaan yhteydessä työterveyteesi ja selvittämään, ovatko sairautesi seurantakäynnit mahdollisia työterveytesi vastaanotolla.
Voit tiedustella ohjausaikaa elintapa- ja ravitsemusohjaukseen omasta terveyskeskuksestasi.
Löydät kiireettömän hoitajan ja lääkärin vastaanoton yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta. Digitaaliset terveyspalvelut löydät Oma Hämeen sivuilta oikealta alakulmasta.
Löydät kiireettömän hoitajan ja lääkärin vastaanoton yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta. Digitaaliset terveyspalvelut löydät Oma Hämeen sivuilta oikealta alakulmasta.
Löydät kiireettömän hoitajan ja lääkärin vastaanoton yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta. Digitaaliset terveyspalvelut löydät Oma Hämeen sivuilta oikealta alakulmasta.
Löydät kiireettömän hoitajan ja lääkärin vastaanoton yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta. Digitaaliset terveyspalvelut löydät Oma Hämeen sivuilta oikealta alakulmasta.
Löydät kiireettömän hoitajan ja lääkärin vastaanoton yhteystiedot Oma Hämeen sivuilta. Digitaaliset terveyspalvelut löydät Oma Hämeen sivuilta oikealta alakulmasta.
