ARTIKKELI / 31.07.2026

Dialyysin muuttosankarit pitivät arjen käynnissä

Ovia avataan, käytävillä liikutaan nopeasti. Tavaraa tulee samaan aikaan sisään ja ulos, eri suuntiin, eri osastoille. Jossain kuljetetaan dialyysilaitetta, toisaalla pakataan vielä viimeisiä tarvikkeita.

– Kun tavaraa tulee ikkunoista ja ovista, niin yritä siinä pysyä perässä mikä menee minnekin ja milloin. Ja usein useammalle osastolle vielä samaan aikaan.

Dialyysiyksikön muutto uuteen Assi-sairaalaan ei ollut vain siirto paikasta toiseen. Se oli tarkasti ajoitettu kokonaisuus, jossa jokainen hetki, laite ja hoitovuoro piti sovittaa yhteen niin, että yksi asia ei muuttunut: potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä. Taustalla kulki ajatus, jota ei sanottu ääneen, mutta joka oli monella mielessä.

– Kyllä siinä pään sisällä koko ajan mitä jos ajatukset kummittelivat, muutossa mukana olleet kuvaavat.

Kahden maailman rajalla

Dialyysimuutossa kohtasivat kaksi todellisuutta. Toisessa liikuttiin laitteiden, tarkastusten ja käyttöönottojen maailmassa. Lääkintätekniikassa työ tarkoitti sitä hetkeä, kun ensimmäiset koneet siirtyivät Assiin ja ne piti saada toimintavalmiiksi nopeasti ja turvallisesti.

– Ennen kuin hoitoja pystyttäisiin aloittamaan, täytyy pystyä varmistamaan laitteiden toimiminen turvallisuuden varmentamiseksi ja että kaikki on löytänyt perille tietenkin, sanoo huoltomestari Jari Leivo.

Team Leivona tunnettu kaksikko työskenteli käytännössä jatkuvassa liikkeessä. Kyse ei ole vain työkavereista, vaan isästä ja tyttärestä. Nimi on syntynyt työn arjessa.

– Sukunimen kirous. Yleistä työpäivässä on, että tulee jossain välissä puhelu, joka alkaa hei sun isäs anto sun numeron tai käytävällä joku huutaa perään, asentaja Tia Leivo naurahtaa.

Yhteinen tapa työskennellä näkyy tilanteissa, joissa aikaa ei ole hukattavaksi.

– Kaikkea ei tarvitse sanoittaa, kun tapahtuu jo. Osataan toimia yhdessä ilman että ollaan toistemme tiellä. Suurimman osan ajasta.

Työnjako löytyi luontevasti myös muuton keskellä.

– Otin enemmän koppia tuosta tylsemmästä puolesta, eli laitejärjestelmän ylläpitämisestä, sekä otin vastaan muuta laitteistoa, jotta Jari pystyi keskittymään täysin dialyysikoneiden käyttökuntoon saamiseen, Tia kertoo.

Yhteistyö ei rakentunut erillisten keskustelujen varaan, vaan yhteiseen ymmärrykseen.

– Kommunikoinnissa, ei tarvinnut jokaisessa välissä pitää keskustelua mitä, missä, mihin, kuka. Helpotti paljon, kun tuntee ne kenen kanssa työskentelee sekä kaikilla sama päämäärä mihin tähdättiin.

Samalla kun laitteet liikkuivat, toisaalla pidettiin kasassa kokonaisuutta, joka ei saanut hajota hetkeksikään.

Palapeli, joka ei saa hajota

Sairaanhoitaja Eveliina Puhakalle muutos ei näyttäytynyt käytävien liikkeenä, vaan jatkuvana sovittamisena. Jo yksikin väliinjäänyt hoitokerta voi vaikuttaa vointiin ja veriarvoihin.

– Haastava kokonaisuus, jossa monta huomioitavaa ja muuttuvaa tekijää. Potilaiden riittävä hoito taattava.

Yksi muutos aikataulussa vaikutti seuraavaan, ja seuraava taas useampaan.

– Tämän palapelin työstäminen ja koossa pitäminen oli kokonaisuutena haastavinta muutossa.

Muuttoa ei ratkaistu muuttopäivänä. Sitä rakennettiin kuukausia etukäteen. Hoitovuoroja lisättiin, toimintaa muutettiin ja jokaiselle potilaalle suunniteltiin hoitokokonaisuus, joka kesti myös siirtymän.

– Hoitovuorojen muutoksissa on monta muuttujaa taksikyydeistä välipalatilauksiin.

Yksikön sulkuaika rajattiin yhteen päivään. Kaikki muu piti tapahtua sen ympärillä.

Viimeinen ilta

Viimeiset hoidot vanhassa yksikössä päättyivät klo 19. Sen jälkeen alkoi työ, joka ei näy ulospäin, mutta ratkaisee onnistumisen.

– Viimeisen illan loppurutistus. Työaika venyi, mutta valmista tuli.

Yksikkö pakattiin, laitteet valmisteltiin, ja samaan aikaan varmistettiin, että muuton jälkeen hoidot voivat jatkua. Aamulla muutto käynnistyi. Laitteet siirtyivät, tarkastettiin ja otettiin käyttöön. Toiminta jatkui.

– Potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan.

Taustalla kulki jatkuva kirjanpito, aikataulutus ja varmistaminen. Työ, jota ei näe, mutta jonka varassa kaikki lepää.

Hetki, jolloin kaikki loksahti

Onnistuminen ei tullut yhdestä suuresta hetkestä. Se tuli hiljaisuudesta.

– Aika lailla sama kuin Jarilla, eli kun kukaan ei kauheasti soitellut perään. Tai käytävällä hyökätty kimppuun.

Ja siitä, kun vanha yksikkö jäi tyhjäksi.

– Muuttofirman saapuessa kuljettamaan ensimmäisiä dialyysilaitteita. Ja viimeistään tyhjät hoitohuoneet vanhassa yksikössä.

Kaaos, joka kantoi

Muuttoa on kuvattu yhdellä sanalla.

– Kaaos.

Toinen sanoo:

– Extreme run.

Muuton kokonaisuus piti, potilaiden hoito jatkui keskeytyksettä suunnitelman mukaan, merkittäviä laiterikkoja ei tapahtunut, vaikka yksittäisiä kuljetuksesta johtuvia vikoja ilmeni ja tarvittaessa Team Leivo korjasi nämä nopealla aikataululla.

– Lopussa ei ollut mitään yhtä hetkeä. Hoidot jatkuivat normaalisti, koneet olivat paikoillaan ja vanha yksikkö oli tyhjä. Siinä sen oikeastaan tiesi, että tämä onnistui, Puhakka sanoo.

ARTIKKELI / 30.07.2026

Näin uusi sairaala saatiin toimimaan – lääkintätekniikka varmisti onnistuneen käyttöönoton

Ahveniston uuden sairaalan käyttöönotto on nyt saatu päätökseen. Uudet tilat ovat täyttyneet potilaista, henkilöstö on siirtynyt arkeen ja toiminta käynnistynyt.

Kulissien takana onnistuminen on rakentunut pitkän ja intensiivisen työn varaan. Yksi keskeisimmistä kokonaisuuksista on ollut lääkintätekniikka, joka on vastannut siitä, että tuhannet laitteet toimivat oikein heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Projektipäällikkö Kauro Mulari on koordinoinut lääkinnällisten laitteiden muuttoa ja käyttöönottoa.

– Tehtävä on vaatinut täyden sitoutumisen. Tämä on ollut intensiivisin työtehtävä, missä olen ollut mukana, Mulari sanoo.

Nykyajan sairaala ei toimi ilman lääkinnällisiä laitteita, eikä kyse ole pienestä määrästä. Assiin siirtyi noin 3 000 laitetta, kun alkuperäinen arvio oli noin 2 000. Laitteet vaihtelevat tietokonetomografialaitteista verenpainemittareihin, mutta jokaisella on oma roolinsa potilaan hoidossa.

– Jokainen laite on osa hoitoa ja jokaisen täytyy toimia, Mulari kuvaa.

Laitteet kulkivat läpi tarkasti suunnitellun prosessin. Se inventoitiin, merkittiin, tarkastettiin, siirrettiin, asennettiin ja testattiin. Samalla varmistettiin, että laite toimii yhteen sairaalan järjestelmien kanssa ja täyttää kaikki valmistajan vaatimukset. Työ ei alkanut muuttopäivinä, vaan paljon aiemmin.

Lääkintätekniikka oli mukana jo sairaalan suunnitteluvaiheessa. Varsinainen muuttoon valmistautuminen käynnistyi syksyllä, kun yksiköiden kanssa alettiin kartoittaa laitteita ja niiden tulevia sijainteja. Suunnittelu ulottui yksityiskohtiin, joissa esimerkiksi leikkaussalien, teho-osaston, dialyysin ja kuvantamisen laitesiirrot käytiin läpi jopa minuuttitasolla. Laitteita myös RFID-merkittiin, jotta niiden sijaintia ja käyttöä voidaan seurata uudessa sairaalassa.

Muuttopäivät olivat intensiivisiä ja rytmiltään tarkkoja. Päivä alkoi aikaisin, usein jo ennen kuutta, ja jatkui iltaan saakka. Päivän aikana seurattiin muuttavia yksiköitä, osallistuttiin useisiin palavereihin ja varmistettiin, että laitteet saatiin käyttöön suunnitellusti. Mukana oli jatkuvasti useita eri toimijoita, ja kokonaisuuden hallinta vaati jatkuvaa tilannekuvaa.

– Yksi onnistumisen edellytyksistä oli, että tieto kulki oikeaan aikaan oikeille ihmisille. Näin isossa kokonaisuudessa tiedonkulku ratkaisee paljon, Mulari sanoo.

Nopeat muutokset kuuluivat tilanteeseen, mutta yllätyksiä oli lopulta vähemmän kuin olisi voinut odottaa. Huolellinen valmistelu näkyi käytännössä.

– Muutto on nopearytminen tilanne, mutta yllättävän vähän tuli tilanteita, joita ei olisi voitu ennakoida. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kun yksiköt käynnistyivät uusissa tiloissa, työn tulokset näkyivät konkreettisesti. Yksi hetki on jäänyt erityisesti mieleen, kun huoli muuttui helpotukseksi.

– Lääkäri kertoi, että häntä huolestutti, toimivatko laitteet uudessa sairaalassa verkkojen osalta. Kun hän tuli aamulla testaamaan laitetta ja kaikki toimi kuten ennenkin, hän oli erityisen tyytyväinen. Se oli hieno hetki.

Lääkintätekniikan työssä kyse ei ole vain laitteista, vaan potilasturvallisuudesta. Laitteiden täytyy olla turvallisia ja toimivia, jotta hoito voi toteutua luotettavasti.

– Siksi niiden tarkastus ja käyttöönotto on niin tärkeää. Se varmistaa, että potilaat saavat hoitoa turvallisilla laitteilla, Mulari sanoo.

Suurin osa työstä tapahtuu ennen kuin potilas astuu sairaalaan. Kun kaikki toimii, sitä ei välttämättä huomata, mutta merkitys on silti keskeinen.

– Vertaan lääkintätekniikan työtä ihmiskehon verihiutaleisiin. Lääkintätekniikasta löytyy paljon yhteistä, jos kaikki sujuu sairaalassa hyvin meidän toimintaamme ei välttämättä huomata, mutta jos lääkintätekniikan toiminta sakkaa alkaa tämä näkyä sairaalan toiminnoissa häiriöinä.

Kun käyttöönotto on nyt ohi, tunne on luottavainen ja levollinen.

– Olen ylpeä koko sairaalan henkilökunnasta ja siitä, miten hyvin kaikki valmistautuivat muuttoon. Ja erityisen ylpeä olen lääkintätekniikan tiimin työstä ja siitä, miten kaikki puhaltivat yhteen hiileen.

UUTINEN / 25.05.2026

Assin aistihuone tuo rauhaa, elämyksiä ja uusia mahdollisuuksia potilastyöhön

Ahveniston sairaalaan, Assiin, on rakennettu uusi aistihuone, joka tarjoaa potilaille ja henkilökunnalle mahdollisuuden rauhoittumiseen, kuntoutukseen ja virtuaalisiin elämyksiin. Aistihuone on tarkoituksella suunniteltu tila, jossa erilaiset aistiärsykkeet, kuten valo, ääni, kuva ja ympäristön tunnelma, tukevat hyvinvointia ja hoitoa.

Aistihuone on fyysisesti ja kognitiivisesti esteetön tila, jossa aististimulaatiota voidaan säädellä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tilassa hyödynnetään muun muassa videokuvaa, äänimaisemia ja erilaisia rentoutumiseen sopivia kalusteita.

Aistihuoneeseen voidaan ohjata potilaita esimerkiksi rentoutumisharjoituksiin, tunteiden käsittelyyn tai erilaisiin virtuaalisiin kokemuksiin. Huoneeseen tehdään aina ajanvaraus, ja potilas tulee sinne hoitajan kanssa.

Tilassa voi kokea virtuaalisesti erilaisia ympäristöjä, kuten koulun, kodin, ostoskeskuksen, kahvilan tai huvipuiston. Näitä ympäristöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteiden harjoittelussa ja tunteiden käsittelyssä. Lisäksi huoneessa voi vierailla luontomaisemissa eri vuodenaikoina – tuntureilla, meren rannalla tai jopa avaruudessa.

– Aistien avulla voidaan tukea ihmisen hyvinvointia monella tavalla. Esimerkiksi mindfulness-harjoituksissa hyödynnetään aistihavaintoja, joiden avulla mieli rauhoittuu ja stressi voi lievittyä, kertoo tulosaluejohtaja Paula Turunen.

Interaktiivinen tila reagoi käyttäjään

Assin aistihuoneessa on kolme seinää, joille heijastetaan videokuvaa. Osa sisällöistä on interaktiivisia: kuvapinta ja äänimaailma voivat muuttua käyttäjän käden liikkeen mukaan. Lisäksi huoneessa on kolmiulotteinen äänijärjestelmä ja erilaisia tuoleja rentoutumista varten.

Potilas voi myös itse vaikuttaa tilan tunnelmaan valitsemalla esimerkiksi videon ja valaistuksen.
Tulevaisuudessa aistihuoneeseen suunnitellaan lisää virtuaalisia sisältöjä, kuten harjoituksia tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn. Tilaa voidaan käyttää myös erilaisiin virtuaalisiin aktiviteetteihin eri-ikäisille potilaille.

Ympäristö vaikuttaa toipumiseen

Uudessa sairaalassa ympäristöön on panostettu monin tavoin. Tutkimusten mukaan luontomaiseman katselu voi vähentää stressiä ja alentaa esimerkiksi verenpainetta, pulssia ja hengitystiheyttä. Luonnon elementtejä on tuotu Assiin suurten ikkunoiden, luonnonläheisen värimaailman ja seinäkuvien kautta.
Myös yhden hengen potilashuoneet tukevat potilaan hyvinvointia, sillä ne lisäävät yksityisyyttä ja mahdollisuutta hallita omaa tilaa.

Aistihuone laajentaa hoidon mahdollisuuksia

Aistihuoneita on rakennettu viime vuosina moniin uusiin psykiatrisiin sairaaloihin. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia, ja tiloista on tullut nopeasti suosittuja sekä potilaiden että henkilökunnan keskuudessa.

Assissa aistihuoneen toivotaan tuovan potilaille rauhoittumisen, rentoutumisen ja jopa haltioitumisen kokemuksia. Jatkossa tilaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi siedätysharjoituksissa tilanteisiin, jotka potilas kokee vaikeiksi.

– Aistihuone laajentaa palveluvalikoimaamme ja vastaa potilaiden erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että tila tukee sekä potilaiden hyvinvointia että henkilökunnan työtä, kertoo Paula.